Kasvun rajat

[prosessi]

En ole koskaan kuullut tai lukenut yrityksen kasvuteoriasta, jolla olisi riittävän laaja empiirinen tuki asettamaan rajoja kasvulle. Kannattaa muistaa, että suomessa on satoja tuhansia yrityksiä, joiden kasvua mallin pitäisi selittää. Esim. onko optimi kasvuvauhti kannattavalle 3 hengen yritykselle sama silloin kun kyseessä on
a) perheleipomo
b) venttiilivalmistaja
c) kampaamo

Ei voi olla sama, koska mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sitä enemmän siihen vaikuttavat mitä erilaisimmat sattumanvaraiset tekijät. Koska tuo minun alkutekijöissä oleva ajatukseni on tiukasti sidoksissa henkilöstön määrään, voisi henkilöstön minimikooksi itse asiassa lainata sen tilastotieteen maagisen 50. Eikä optimaalinen kasvuvauhti myöhemminkään itse asiassa ole sama yrityksestä toiseen, se vain noudattaa tiettyä kaavaa, johon täytyy syöttää muutamia kriittisiä tekijöitä. Viime yönä jatkoin miettimistä eteenpäin ja päädyin siihen lopputulokseen, että yksittäisestä yrityksestä syötettäviä henkilökuntaa koskevia lähtöarvoja pitäisi olla kolme, minkä lisäksi kaava voisi valitettavasti päteä vain tulokseltaan plussan puolella jo valmiiksi olevien yritysten kasvuun, eli juuri ne kriittisessä kasvuvaiheessa olevat yritykset tippuisivat kokonaan minun mallini ulkopuolelle. Sinänsä surullista, että minun lempilapsiani ei voi mallintaa ollenkaan...

[prosessi]

Minun on vaikea käsittää miten optimaalinen kasvuvauhti voitaisiin määritellä. Väkisten käsitteeseen liittyy oletuksia, jotka ovat vähintäänkin kiistanalaisia.

Eikö tuo ole hyvän teorian tunnusmerkki? Mitä enemmän kysymyksiä ja ajatuksia se herättää, sitä enemmän hyötyäkin siitä on. Varsinkin kun päästään tarpeeksi yksityiskohtaisiin kysymyksiin ja ajatuksiin.

[Chap]

Minun on vaikea käsittää miten optimaalinen kasvuvauhti voitaisiin määritellä. Väkisten käsitteeseen liittyy oletuksia, jotka ovat vähintäänkin kiistanalaisia.

Eikö tuo ole hyvän teorian tunnusmerkki? Mitä enemmän kysymyksiä ja ajatuksia se herättää, sitä enemmän hyötyäkin siitä on. Varsinkin kun päästään tarpeeksi yksityiskohtaisiin kysymyksiin ja ajatuksiin.

Ei kai? (Hyvän) Teorian tunnusmerkit ovat:
1. Se ei ole triviaali
2. Sillä voidaan ennustaa jotain
3. Se on falsifioitavissa
4. Sisältää mahdollisimman vähän oletuksia

Erityisesti ihmettelen voiko optimaalisen kasvun käsite olla falsifioitavissa.

[Niba]

Luonto asettaa kuitenkin lopulta rajat kasvulle, todennäköisesti kauppatieteellinen kasvu on kuitenkin rajatonta.

[prosessi]

Minun on vaikea käsittää miten optimaalinen kasvuvauhti voitaisiin määritellä. Väkisten käsitteeseen liittyy oletuksia, jotka ovat vähintäänkin kiistanalaisia.

Eikö tuo ole hyvän teorian tunnusmerkki? Mitä enemmän kysymyksiä ja ajatuksia se herättää, sitä enemmän hyötyäkin siitä on. Varsinkin kun päästään tarpeeksi yksityiskohtaisiin kysymyksiin ja ajatuksiin.

Ei kai? (Hyvän) Teorian tunnusmerkit ovat:
1. Se ei ole triviaali
2. Sillä voidaan ennustaa jotain
3. Se on falsifioitavissa
4. Sisältää mahdollisimman vähän oletuksia

Ilmankos minulla ja maailmalla on hieman erimielisyyksiä siitä, miten asiat pitäisi nähdä... Minä kun välillä teen niinkin triviaalin asian kuin naulan naulaamisen jollain muulla välineellä kuin vasaralla.

Erityisesti ihmettelen voiko optimaalisen kasvun käsite olla falsifioitavissa.

Voi mennä hyvinkin vaikeaksi, täytyy vähän miettiä sitäkin. Toisaalta kyllä hyvin suuri osa ainakin kauppatieteeseen liittyvistä teorioista kärsii samasta vaivasta.

[sivustahuutaja]

...minkä lisäksi kaava voisi valitettavasti päteä vain tulokseltaan plussan puolella jo valmiiksi olevien yritysten kasvuun, eli juuri ne kriittisessä kasvuvaiheessa olevat yritykset tippuisivat kokonaan minun mallini ulkopuolelle.

Eihän talousmalleissa käytännössä koskaan huomioida tuloksen etumerkkiä jollain rajatulla aikavälillä. Käytännössä kaikki fiksut mallit mallintavat vain yrityksen NPV:tä tai vastaavaa yhtä ainutta tunnuslukua. Reaalimaailmassa kun isokin firma saattaa tehdä joskus turskaa ja reilusti kannattavalla voi olla tappiolisia vuosia. Esim. General Motors on maailman 5. suurin firma ja reilusti tappiollinen. Suomessa Neste on tehnyt historiassa paljonkin tappiota ja on kuitenkin nyt plussalla ja kasvussa.

Tuloksen etumerkkiä sivutaan lähinnä spekuloitaessa lyhyen tähtäimen rahoitusongelmia positiivisen NPV:n omaavan yrityksen kohdalla. Nykykonsensus taitaa olla vahvasti sitä mieltä, että positiivisen NPV:n yrityksillä ei ole merkittäviä rahoitusongelmia.

[prosessi]

...minkä lisäksi kaava voisi valitettavasti päteä vain tulokseltaan plussan puolella jo valmiiksi olevien yritysten kasvuun, eli juuri ne kriittisessä kasvuvaiheessa olevat yritykset tippuisivat kokonaan minun mallini ulkopuolelle.

Eihän talousmalleissa käytännössä koskaan huomioida tuloksen etumerkkiä jollain rajatulla aikavälillä. Käytännössä kaikki fiksut mallit mallintavat vain yrityksen NPV:tä tai vastaavaa yhtä ainutta tunnuslukua. Reaalimaailmassa kun isokin firma saattaa tehdä joskus turskaa ja reilusti kannattavalla voi olla tappiolisia vuosia. Esim. General Motors on maailman 5. suurin firma ja reilusti tappiollinen. Suomessa Neste on tehnyt historiassa paljonkin tappiota ja on kuitenkin nyt plussalla ja kasvussa.

Tuloksen etumerkkiä sivutaan lähinnä spekuloitaessa lyhyen tähtäimen rahoitusongelmia positiivisen NPV:n omaavan yrityksen kohdalla. Nykykonsensus taitaa olla vahvasti sitä mieltä, että positiivisen NPV:n yrityksillä ei ole merkittäviä rahoitusongelmia.

Kovin totta. Totesinkin tuon edellisen lähinnä siksi, että tajusin mallissani olevan ainakin yhden hyvin pahan heikkouden. Ongelmana taitaa olla se, että ajatteluni lähti liikkeelle yksittäisestä tapauksesta, jolloin se itsessään asetti turhan paljon lähtöoletuksia. Nyt täytyisi yrittää saada ne karsittua pois, jotta lopputuloksena ei olisi torks-ruuvari. Jatkan miettimistä.

[Bluntly]

Suomalaiset tietokoneohjelmistoja valmistavat yritykset kasvavat nopeammin kuin muualla maailmassa. Teknologiateollisuuden kartoituksen mukaan suomalaisten ohjelmistoyritysten liikevaihto nousi viime vuonna 13 prosenttia, kun alan maailmanlaajuiset markkinat kasvoivat 7 prosenttia.

Suomalaisten ohjelmistoyritysten liikevaihto nousi viime vuonna 1,4 miljardiin euroon. Maailmanlaajuinen ohjelmistotuotteiden markkina oli 76 miljardia euroa.

Teknologiateollisuus arvioi kuitenkin, että alan kasvuvauhti hidastuu tänä vuonna.

Teknillisen korkeakoulun professori Jyrki Kontio arvioi, että ohjelmistoala on Suomessa kilpailukykyisempi kuin koskaan. Hänen mukaansa alaan on kuitenkin panostettava edelleen, sillä kasvuluvut eivät ole vieläkään riittävän suuria.

Ohjelmistoala työllisti viime vuonna 13 000 suomalaista. Henkilöstömäärä kasvoi 5 prosenttia edellisestä vuodesta.

Teknologiateollisuuden kartoitus ilmestyi nyt kymmenennen kerran. Tutkimuksen tekivät Teknillinen korkeakoulu ja Turun yliopisto.

[prosessi]

Eihän talousmalleissa käytännössä koskaan huomioida tuloksen etumerkkiä jollain rajatulla aikavälillä. Käytännössä kaikki fiksut mallit mallintavat vain yrityksen NPV:tä tai vastaavaa yhtä ainutta tunnuslukua. Reaalimaailmassa kun isokin firma saattaa tehdä joskus turskaa ja reilusti kannattavalla voi olla tappiolisia vuosia. Esim. General Motors on maailman 5. suurin firma ja reilusti tappiollinen. Suomessa Neste on tehnyt historiassa paljonkin tappiota ja on kuitenkin nyt plussalla ja kasvussa.

Tuloksen etumerkkiä sivutaan lähinnä spekuloitaessa lyhyen tähtäimen rahoitusongelmia positiivisen NPV:n omaavan yrityksen kohdalla. Nykykonsensus taitaa olla vahvasti sitä mieltä, että positiivisen NPV:n yrityksillä ei ole merkittäviä rahoitusongelmia.

Nyt olen saanut karsittua mallistani pois sen etumerkkiongelman, joten ei tämä niin toivottomalta näytäkään kuin edellisen postaukseni aikana. Nyt meneillään henkilöstön pilkkominen käyttökelpoisiksi muuttujiksi.

Hupaisana sivuhuomiona voisin todeta, että isä sitten onnistui myymään projektin tuolla pelleilyllään...