Pelosta nauttiminen

Vakavia keskusteluja isoista asioista - tiede, talous, politiikka, uskonto, yhteiskunnalliset asiat. Ei onelinereitä/puzznuzzia.
Avatar
Target Ixtlan
Kitisijä
Viestit: 13
Liittynyt: 25.04.2009 18:20
Paikkakunta: Helsinki

Pelosta nauttiminen

Viesti Kirjoittaja Target Ixtlan »

Nautitko pelosta? Mitä tunnet kun nautit pelosta? Tunnetko itsesi vahvemmaksi? Vai heikommaksi?

Henkilökohtaisesti en ole koskaan nauttinut sellaisista kauhuelokuvista, joissa pelko on ainoa elementti. Tunnen inhoa myös mässäilevään väkivaltauutisointiin, joka tuntuu olevan ihmisten mieleen. Se näyttää psykopaattiselta mielihalulta.

Ei ole siis tarkoitus tuomita ketään, vaan haluan ymmärtää paremmin tätä minulle vierasta tunnetta.

Toolin Vicariousin sanat ovat samoissa vesissä: http://is.gd/uD7J
aimohaiku

Re: Pelosta nauttiminen

Viesti Kirjoittaja aimohaiku »

Target Ixtlan kirjoitti:Nautitko pelosta?
Olen ollut tässä elämässä riittävästi peloissani ja huolissani, joten en nauti.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Re: Pelosta nauttiminen

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

Pelkoa on monenlaista.

Nautin altistaa itseni sellaiselle pelolle, johon ei ole tosiasiallista aihetta. Esimerkiksi kauhuelokuvista tykkäsin lapsena hurjasti - nykyisin vähemmän, koska harva niistä pelottaa minua. Samoin itselle uusiin ja siksi pelottaviin tilanteisiin hankkiutuminen on vaikeaa, mutta onnistuttuaan nautinnollista. Siinä nautin siis enemmän pelon voittamisesta, mutta kyllä jo se itse tilanteeseen antautuminen tuntuu aika mahtavalta. Ensimmäisellä kerralla muistaakseni ei kyllä tuntunut muulta kuin silkalta kauhupaniikilta, mutta tekemällä oppii!

Sitten on sellaista pelkoa, joka varoittaa välittömästä vaarasta, kuten kuvitellakseni sodan eturintamassa esiintyvä kuolemanpelko. Siitä en uskoakseni nauttisi, en siinäkään tapauksessa että kykenisin toimimaan siitä huolimatta. Korkean paikan kammo asettuu kai näiden kahden väliin: tavallaan se varoittaa oikeasta vaarasta, mutta varoitusmekanismi menee päälle silloinkin kun ollaan korkeassa paikassa suoja-aidan takana siten, ettei putoamisen vaaraa ole. Itselläni on korkean paikan kammo vain unissa, mutta niissä se onkin harvinaisen ravistelevaa laatua.

Väkivaltauutisoinnista en minäkään pidä, mutta en myöskään liitä sitä pelkokokemuksiin. En pidä mistään sellaisesta uutisoinnista, jossa pyritään tarkoitushakuisesti vääristelemään tai paisuttelemaan uutisoinnin aihetta jonkin reaktion aikaansaamiseksi ihmisissä.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Re: Pelosta nauttiminen

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

Target Ixtlan kirjoitti:Mitä tunnet kun nautit pelosta? Tunnetko itsesi vahvemmaksi? Vai heikommaksi?
Nuo molemmat menevät ehkä vähän ohi siitä itsensä voittamisen tunteesta, joka kai omissa pelkonautinnoissani on keskeistä. Tai ehkei sittenkään, jos ne hyväksytään vastaukseksi yhtä aikaa: itsensä voittava myöntää yhtä aikaa olevansa sekä heikko (koska pelkää) että vahva (koska toimii siitä huolimatta). Molempia ominaisuuksia ja niiden näkemistä itsessä tarvitaan käsittääkseni hyvään elämään. Joten pelon voittaminen kertoo pähkinänkuoressa jotakin hyvin elämisestä, ja tuntuu siksi hyvältä.
Avatar
Target Ixtlan
Kitisijä
Viestit: 13
Liittynyt: 25.04.2009 18:20
Paikkakunta: Helsinki

Re: Pelosta nauttiminen

Viesti Kirjoittaja Target Ixtlan »

Itsekin olen kyllä nauttinut esim. tehdä vaaralliselta tuntuvia asioita. Nautin sukeltamisesta ja kalliokiipeilystä, mutta siinä se miellyttävyys seuraa elossa pysymisen konkreettisesta yrittämisestä, joka on juuri sitä "tunnen olevani elossa"-tunnetta.

Nyrkkeilyvalmentaja Cus D'Amato sanoi että jokainen ihminen maailmassa pelkää. Sekä mikä heitä erottaa on se mitä responsseja pelko heissä aiheuttaa. Toiset saavat voimaa, toiset luhistuvat. Ja jokaiselle tietysti eri asioissa myöskin.

Ehkä se on sitten pelon fetisoiminen mitä kohtaa tunnen inhoa.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Re: Pelosta nauttiminen

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

Target Ixtlan kirjoitti:Itsekin olen kyllä nauttinut esim. tehdä vaaralliselta tuntuvia asioita. Nautin sukeltamisesta ja kalliokiipeilystä, mutta siinä se miellyttävyys seuraa elossa pysymisen konkreettisesta yrittämisestä, joka on juuri sitä "tunnen olevani elossa"-tunnetta.
Minua taas extremeily sen itsensä vuoksi ei kiinnosta, vaan nautin pelon kohtaamisesta silloin, kun siitä on myös jotakin konkreettista hyötyä.

Esimerkkinä se ensimmäinen kerta, joka ei vielä tuntunut mukavalta: Seiskaluokkalaisena ihastuin luokkatoveriini, ja kesäloman lähetessä en voinut sietää ajatusta siitä, että en näkisi häntä koko kesänä. Koin ainoaksi vaihtoehdoksi kertoa hänelle tunteistani, mutta se pelotti aivan julmetusti. Silloin järjestin itselleni ansan: sanoin hänelle päättäjäisiä edeltävänä päivänä, että minulla olisi seuraavana päivänä hänelle tärkeää asiaa. Hän tuli tietenkin kysymään, mikä se tärkeä asia oli, jolloin se oli pakko sanoa. Toki olisin siinä voinut vielä sluibata ja kehittää jonkin meriselityksen, mutta onneksi uskallusta oli juuri ja juuri riittävästi sanoa asia suoraan siitäkin huolimatta, että minulla ei ollut mitään käsitystä hänen tunteistaan.

Olettaisin, että nk. "keinotekoinen" harrastus-extreme ei kiinnosta minua juuri siksi, että ihan normaalissakin elämässä näitä tilaisuuksia tarjoutuu riittävän usein. Tästä syystä (ja erään extreme-harrastajan arkielämän pelkuruutta sivusta seurattuani) olen taipuvainen uskomaan, että noita kokemuksia haetaan arkisista nössöyden kokemuksista irti pääsemiseksi. Tuskin yksinomaan siksi, mutta olisi mielenkiintoista kuulla, mitä muut harrastusmaailman pelkoseikkailijat tai sellaisia tuntevat olisivat tästä mieltä.
Avatar
Target Ixtlan
Kitisijä
Viestit: 13
Liittynyt: 25.04.2009 18:20
Paikkakunta: Helsinki

Re: Pelosta nauttiminen

Viesti Kirjoittaja Target Ixtlan »

EveryWoman kirjoitti:Tästä syystä (ja erään extreme-harrastajan arkielämän pelkuruutta sivusta seurattuani) olen taipuvainen uskomaan, että noita kokemuksia haetaan arkisista nössöyden kokemuksista irti pääsemiseksi. Tuskin yksinomaan siksi, mutta olisi mielenkiintoista kuulla, mitä muut harrastusmaailman pelkoseikkailijat tai sellaisia tuntevat olisivat tästä mieltä.
Olen kyllä aivan samaa mieltä. Jossain/joskus on saatava kokea hallitusti ne tunteet joita on muuten vailla (koska ne pelottavat)
Avatar
Haemaeraemies
Kitisijä
Viestit: 3886
Liittynyt: 14.08.2005 18:34

Re: Pelosta nauttiminen

Viesti Kirjoittaja Haemaeraemies »

EveryWoman kirjoitti:Tästä syystä (ja erään extreme-harrastajan arkielämän pelkuruutta sivusta seurattuani) olen taipuvainen uskomaan, että noita kokemuksia haetaan arkisista nössöyden kokemuksista irti pääsemiseksi. Tuskin yksinomaan siksi, mutta olisi mielenkiintoista kuulla, mitä muut harrastusmaailman pelkoseikkailijat tai sellaisia tuntevat olisivat tästä mieltä.
Jos istuu päivät pyörittelemässä papereita toimistossa, niin varmasti laskuvarjohyppely tai alamäkipyöräily maistuu.

Itse en koskaan ole ns. aloittanut mitään extreme-urheilua, asiat on aina vaan menny sille tasolle. Kun sai ensimäisen pyöräni, niin ei mennyt kauaa että olin rakentamassa hyppyriä, eikä siitä kovin kauan niin rytistelin vastoin vanhempien toivoa yssikseen metsässä.

Sama homma suksilla laskemisessa, ei kovin kauaa kulunut niin vaaran tunne oli mukana, aluksi vauhdin kautta sitten hyppimisen. Ja yhtäkkiä huomasin että kaikki urheilulajini on jotenkin sidoksissa loukkaantumisriskiin, lentämiseen ja koviin nopeuksiin.

MIksi näin? Loukkaantuminen on sopiva panos mielestäni. Se, että sinun omat toimet ja hermon hallinta on ainoa avain selvitä tilanteesta. Kun pelottaa aivan vitusti, mutta tietää että jos antaa pelolle valtaa niin loukkaantumisriski kasvaa ekspotentiaalisesti.

Adrenaliinia, oman mielen hallintaa, pelkojen kohtaamista, ja hetkestä irtautumista ja kovaa vauhtia. Sen takia itse noita harrastan. Nykyisenä vehkeenä longboard, perus-skeittauksessa käy liian kipeää, niin mielumin kruisin vauhdilla mäkiä alas.
Good human, but sometimes if needed, a bad citizen.
Avatar
Bluntly
Kitisijä
Viestit: 23439
Liittynyt: 15.08.2005 8:41

Re: Pelosta nauttiminen

Viesti Kirjoittaja Bluntly »

Meikäläiselle jo kotiolotkin ovat vaarallisia, keittiöjakkara hooceeta. Ei tarvitse pistää vähiä rahoja turhuuksiin pelon tavoittelussa.
"Vetäkää käteen, minä maksan" Bluntismi 2006.
Avatar
Xiberia
Kitisijä
Viestit: 3273
Liittynyt: 26.08.2006 9:58
Paikkakunta: Kenkäkaupunki

Re: Pelosta nauttiminen

Viesti Kirjoittaja Xiberia »

Target Ixtlan kirjoitti:Toolin Vicarious
En nauti pelosta, mutta oli pakko pistää heti 10,000 Days soimaan. :)

On topic: Suoranaisesta pelosta en nauti tosiaan laisinkaan, mutta jännitys on asia erikseen. Tietyissä tilanteissa se saattaa antaa kovastikin potkua.
"Elämä on kuin pornoelokuva - silloin tällöin panemista ja niissä väleissä ihan täyttä paskaa."
SikaMika

Re: Pelosta nauttiminen

Viesti Kirjoittaja SikaMika »

En mä pelosta nauti, mutta jännityksestä kylläkin. Ongelmana on ollut lähinnä pitää rohkeus ja tyhmänrohkeus erillä toisistaan
Vastaa Viestiin