Maabrändivaltuuskunta

[urpiainen]

Uutisissa on ollut harvakseltaan juttua tästä Alexander Stubbin asettamasta ja Jortsu Ollilan puheenjohtamasta maabrändivaltuuskunnasta (ks. http://www.mitasuomion.fi/fin). Jotenkin koko juttu herättää minussa aika yllättävänkin suuria vastenmielisyyden tunteita. Kiinnostavaa minulle tällä itsetuntemuksen kivisellä tiellä on erityisesti se, että tiedän pitäväni ideaa vastenmielisenä, mutta inhoni perustelut eivät ole minulle itsellenikään kovin selviä. Onko kyseessä vain taipumukseni punavihervastarannankiiskeilyyn - onko brändityöryhmä itseasiassa erittäin hyvä idea? Vai jakaako joku tämän nihkeän suhtautumiseni hankkeeseen? Mitä sanoo Kitinän asiantuntijaraati? Pohjustukseksi seuraavia havaintoja, jotka saattavat nihkeyttäni perustella.

Ensinnäkin, jotain kovin kokoomuslaista bob-helsingistelyä on siinä, että kurjistuvassa ex-hyvinvointiyhteiskunnassa paneudutaan brändin kiillottamiseen sen sijaan, että vaikkapa parannettaisiin sisällöllisiä epäkohtia. Eiväthän nämä tietenkään oikeasti ole toisensa poissulkevia, mutta jotain kertoo se, miten innolla ja suurella julkisuudella nimenomaan tähän hankkeeseen lähdetään.

Toiseksi, aika pitkällä ollaan tässä tuloerojen siunauksellisuutta niinistöilleillen kokoomustalousteoreetikkojen ihannoimassa luokkayhteiskunnallistumisessa, kun maan poliittinen johto katsoo, että se, mitä kansalaiset puhaavat ja mitä he tekevät täytyy eliitin puolesta brändätä hieman vähemmän hävettävään muotoon. Jotenkin tämä on aika erikoinen asennoituminen nimenomaan poliittisen eliitin taholta.

Kolmanneksi ja tärkeiten, koko ajatus maabrändin kiillottamisesta, Suomen "mainevajeesta" huolehtimisesta ja suomalaisuuden tunnettuuden lisäämisestä kuulostaa kovin, kovin nationalistiselta projektilta, joka istuu erityisen huonosti globalisoituvaan todellisuuteen. Tuntuu, että eurooppalaisista maista vain Suomessa, Norjassa tai Turkissa (eli näissä nuorissa ja sitä kautta ällönationalistisissa kansakunnissa) tällainen voi tulla edes mieleen. Muiden maiden yritykset esimerkiksi tuskin kokevat esiintyvänsä nimenomaan kansallisvaltion edustajina globaaleilla markkinoilla. Kansallisvaltioidentiteetti lienee identiteettien kirjossa koko ajan yhä vähemmän tärkeä tekijä kansainvälisesti toimittaessa. Jotenkin tämä on sen vanhan mitäköhän-tuo-elefantti-ajattelee-minusta-vitsin huipentuma kollektiivisella tasolla: suomalaisuus ei vain ole kansainvälisesti katsoen kovin kiinnostava yksilön tai yrityksen ominaispiirre, ja hyvä niin. Ei tätä kehitystä pidä vastustaa.

[Homeboy65]

Mitä on urpiainen tämä ex-hyvinvointiyhteiskunta?

Mitä on todellisuus:

- Universaali sos.turva
- Työttömyyskorvaukset työttömillä
- Kaikilla eläkkeet
- Asumistuki sitä tarvitseville
- Viimekätinen toimeentulotuki, jos muut tuet eivät riitä
- Muut yhteiskunnan tuet

Tämä kaikki EI RIITÄ hv-yhteiskunnaksi? Koska hv-yhteiskunnan taso ei enää ole niin korkea kuin 80-luvulla sitä ei enää ole olemassakaan? Jos palkkaa alennetaan 10 % palkkaa ei enää ole ollenkaan?

En väitä että sos.turva täällä olisi jotenkin tuhlaileva. Mutta vertaapa huviksesi meidän "ex-hyvinvointivaltiotamme" esim. Viroon tai Venäjään...

[NuoriD]

Brändivaltuuskunnasta ei ole uskoakseni hyötyä tai haittaa. Sen merkitys on samaa tasoa, kuin liikuntatiloihin laitettavien "Elämä on parasta huumetta" -kylttien. Mukana olevat kokevat olevansa hyvällä asialla ja saavat hyvän mielen.

Brändivaltuuskunta herättää minussa suunnilleen saman ajatuksen kuin ko. kyltit. Päällimmäinen tunne on laiska hämmästely sen suhteen, kuvitteleeko joku ko. toiminnalla olevan jotain merkitystä.

Hämmästyn, että asia jaksaa herättää joissan jotain tunteita. Urpiaisen vakosamettitakin alla on palavasilmäinen Nuori Vihainen Mies (suit You Sir!)

[EveryWoman]

Onko kyseessä vain taipumukseni punavihervastarannankiiskeilyyn - onko brändityöryhmä itseasiassa erittäin hyvä idea? Vai jakaako joku tämän nihkeän suhtautumiseni hankkeeseen?

Minun mielestäni idea sinänsä voisi olla aivan hyvä ja tarpeellinen, mutta se, mitä toteutuksesta tiedän, onkin sitten omiaan aiheuttamaan otsakämmen-ilmiötä. Itse asiassa olin jotakuinkin varma jo etukäteen, että Suomessa ei osata tällaista projektia toteuttaa, minkä vuoksi olisin ehkä kysyttäessä vastustanut hanketta siitä huolimatta, että periaatteessa pidänkin ideaa hyvänä. Vähän sama juttu kuin Aalto-yliopiston kohdalla siis. Toisaalta se, että minulla (muiden muassa) on suomalaisten brändäysosaamiseen näin heikko luottamus, osoittanee hankkeen olevan aiheellinen. No jaa.

Ensinnäkin, jotain kovin kokoomuslaista bob-helsingistelyä on siinä, että kurjistuvassa ex-hyvinvointiyhteiskunnassa paneudutaan brändin kiillottamiseen sen sijaan, että vaikkapa parannettaisiin sisällöllisiä epäkohtia. Eiväthän nämä tietenkään oikeasti ole toisensa poissulkevia, mutta jotain kertoo se, miten innolla ja suurella julkisuudella nimenomaan tähän hankkeeseen lähdetään.

Niin, siis jos ja kun tuossa projektissa tosiaan on edes osittain kysymys Suomen houkuttelevuuden lisäämisestä ulkomaalaisten silmissä, niin en kyllä tajua koko hommaa. Tuo olisi yhtä tehokasta imagonhallintaa kuin se, että kiusatun pikkulapsen äiti käy sanomassa kiusaajille: "Ottakaa nyt pojat meidän Mosse mukaan leikkiin, se on ihan kiva poika kun siihen tutustuu!" Houkuttelevuuden tulee olla rakenteellista eikä päälleliimattua. Onnistunut sisäinen brändinrakennus voisi uskoakseni hyvinkin tukea tällaisen nuoren ja identiteettiongelmaisen valtion sisäistä rakenteellista houkuttelevuutta, mutta houkuttelevuuden feikkaaminen tilanteessa, jossa sitä ei todellisuudessa ole, on huono idea muulloinkin kuin baaripokaa metsästettäessä. Paitsi siis jos haluaa vain nopeat pikakiksautukset eikä välitä yhtään, millaiseksi maine muodostuu pitkällä tähtäimellä.

Rakenteellisen houkuttelevuuden generoimiseksi brändinrakennus tulisi kohdentaa nimenomaan suomalaiselle kohdeyleisölle, mutta siinäkään tämä projekti ei toistaiseksi näytä suurelta menestystarinalta. Näyttää siltä, että kohdeyleisöä ei ole rajattu edes akselilla suomalaiset/muut, näiden päälinjojen sisäisistä rajauksista puhumattakaan (brändäystoimia on suunnattu mm. lentokenttää käyttäville turisteille, toisaalta puhutaan kv sijoittajista, sitten taas on tuo nettisivu jne.). Brändäystä on kuitenkin hyvin vaikea saada onnistumaan, jos yritetään myydä sama asia kaikille vastaantulijoille. Pitäisi tietää yksityiskohtaisesti minkälaista kohdeyleisöä tavoitellaan, ja miten sen tavoittaa.

Toiseksi, aika pitkällä ollaan tässä tuloerojen siunauksellisuutta niinistöilleillen kokoomustalousteoreetikkojen ihannoimassa luokkayhteiskunnallistumisessa, kun maan poliittinen johto katsoo, että se, mitä kansalaiset puhaavat ja mitä he tekevät täytyy eliitin puolesta brändätä hieman vähemmän hävettävään muotoon. Jotenkin tämä on aika erikoinen asennoituminen nimenomaan poliittisen eliitin taholta.

Minä en kyllä oikein pysty uskomaan, että tässä projektissa olisi kysymys kansalaisten häpeällisinä pidettyjen puuhien naamioinnista. Ongelmana ei ole se, mitä me teemme, vaan se, että emme tee paljon mitään. Kiinassa kesänsä viettänyt tuttuni sanoi paluun olleen aikamoinen kulttuurishokki, kun kiinalaiset olivat niin tajuttoman aikaansaavia ja yritteliäitä, ja samalla energialla suomalaiset osaavat lähinnä valittaa. Voin kuvitella, vaikka en Kiinassa ole käynytkään. Eräs konsulttituttuni puolestaan on työnsä puolesta haastatellut sekä intialaisia että suomalaisia it-alan yrityksiä, ja puhui samantapaisista fiiliksistä jo noiden haastattelujen (ja osallistumishalukkuuden) perusteella.

Vaikka luokkayhteiskuntaa en toki itsekään ole haluamassa, Suomessa on nähdäkseni sellainenkin ongelma että ihmiset nähdään sosialismi-ihanteen mukaisesti yhtenä suurena homogeenisena massana. Juuri siksi tämä projekti ei hengenkohotusharjoituksena(kaan) näytä oikein toimivan, kun kaikille kansalaisille puhutaan yhtä aikaa ja samalla äänellä (joka näköjään koostuu mm. Lasse Lehtisen, Lisa Sounion ja Paola Suhosen mietteistä - siinäpä varmasti koherentti ja läpitunkevan näkemyksellinen viesti...). Tuntuisi järkevämmältä pyrkiä sytyttämään ensin pieni porukka kunnolla liekkeihin, ja katsella sitten tulen leviämistä muillekin yhteiskunnan alueille.

Kansallisvaltioidentiteetti lienee identiteettien kirjossa koko ajan yhä vähemmän tärkeä tekijä kansainvälisesti toimittaessa.

Näin minäkin uskon, ja kuvittelisin että metsään mennään jos nimenomaan suomalaisuutta ulkomaalaisten silmissä pyritään jotenkin markkinointihenkisesti kohentamaan. Mutta kuten sanottu, suomalaisten itsensä silmissä jonkinlaista kollektiivista omanarvontuntoa olisi ihan hyvä saada tämän kollektiivisen huonommuudentunteen ja häpeilyn tilalle. Jos siinä onnistuttaisiin, suomalaiset yritykset, tekijät ja hankkeet saisivat varmasti enemmän kansainvälistä mielenkiintoa osakseen, kun niiden vastuuhenkilöt uskoisivat enemmän itseensä ja tekemisiinsä. Ja ylipäänsä esim. Suomessa perustettavien kasvuyritysten määrä varmaan lisääntyisi. Israelissa on about sama määrä ihmisiä kuin Suomessa, mutta kasvuyrityksiä olikos se kymmenen kertaa yhtä paljon tjsp. Kyllä se jostakin kertoo.

[EveryWoman]

Päällimmäinen tunne on laiska hämmästely sen suhteen, kuvitteleeko joku ko. toiminnalla olevan jotain merkitystä.

Niin, onhan se Ollilan Jorma esmes aika merkityksetön kaveri.

[NuoriD]

Päällimmäinen tunne on laiska hämmästely sen suhteen, kuvitteleeko joku ko. toiminnalla olevan jotain merkitystä.

Niin, onhan se Ollilan Jorma esmes aika merkityksetön kaveri.

Eli kaikki, mitä Jorma Ollila tekee, on mielestäsi merkityksellistä, eli sillä on vaikutusta?

Jos Jorma Ollila pystyttää omakätisesti vieläpä itse maksamansa "Elämä on parasta huumetta" kyltin Jakomäen urheiluhalliin, niin nuorten huumeidenkäyttö Jakomäessä vähenee?

[NuoriD]

Tämä on yksi Suomen raivostuttavista piirteistä

Järkevä toiminta kielletään, koska lakipykäliä täytyy tulkita mahdollisimman tiukasti ja minkäänlainen jousto ei ole mahdollista.

Virasto, jonka pitäisi ajaa kuluttajien asiaa, toimii kuluttajia vastaan, koska ei voi joustaa pätkääkään.

Eräs toinen suomessa allekiroillutta raivostuttava asia on, että täällä ihmiset eivät tervehdi eivätkä pyydä anteeksi.

[urpiainen]

Tämän unohdin alkuperäisestä purkauksestani jonnekin vakosamettitakin syövereihin. Ai juma miten tuntuukin aika tympeältä, vaikka varmasti aikomus on hyvä, ja miksei toteutuskin. Kuulostaa vaan niin kovin sarasvuolaiselta. Oikein kukoistuskäsikirja. Ei kyllä sinänsä yllätä, että Smedsin Tuntemattoman kohdalla erityisesti kunnostautunut Risto Volanen löytyy tämänkin hakkeen taustapiruista.

Onko kyseessä vain taipumukseni punavihervastarannankiiskeilyyn - onko brändityöryhmä itseasiassa erittäin hyvä idea? Vai jakaako joku tämän nihkeän suhtautumiseni hankkeeseen?

Minun mielestäni idea sinänsä voisi olla aivan hyvä ja tarpeellinen, mutta se, mitä toteutuksesta tiedän, onkin sitten omiaan aiheuttamaan otsakämmen-ilmiötä. Itse asiassa olin jotakuinkin varma jo etukäteen, että Suomessa ei osata tällaista projektia toteuttaa, minkä vuoksi olisin ehkä kysyttäessä vastustanut hanketta siitä huolimatta, että periaatteessa pidänkin ideaa hyvänä. Vähän sama juttu kuin Aalto-yliopiston kohdalla siis.

Jaa. Olemme aika eri linjoilla. Minusta keskeistä nimenomaan on se, että kulttuurivaltio (muu kuin mainitsemani Suomi, Norja ja Turkki) ei lähtisi tällaista toteuttamaan. Menneen maailman horinoita. Sitäpaitsi vielä on ehkä vähän aikaista sanoa mitään Aalto-yliopiston onnistumisestakaan - heikkoina hetkinäni yllätän itseni innostumasta hankkeesta.

Israelissa on about sama määrä ihmisiä kuin Suomessa, mutta kasvuyrityksiä olikos se kymmenen kertaa yhtä paljon tjsp. Kyllä se jostakin kertoo.

No saattaa sillä USA:n väsymättömällä ja rajattomalla tuellakin olla tässä tekemistä. Vaikka toisaalta, kyllä Israel on vaikkapa yliopistojen laatu- ja vaikutusmittauksissakin kokoonsa nähden aika mahtava ylisuorittaja, ja tämä näkynee suoraan kasvuyrityksissä. Monessa mielessä kovin kunnioitettava yhteiskunta, vaikka edelleen jätänkin israelilaiset tuotteet ostamatta ja matkat sinne tekemättä.

Eräs toinen suomessa allekiroillutta raivostuttava asia on, että täällä ihmiset eivät tervehdi

Toisaalta, tämän uhkaavan sikainfluenssaepidemian parhaita puolia on kyllä se, että kaikenmaailman työpuolituttuja ei enää tarvitse kosketella kättelyn tai, herra paratkoon, kontinentaalin poskipusuhalailun merkeissä.

Edit. Meinasin korjata ensimmäisestä kappaleesta sanan "hakkeen" tarkoitettuun muotoon "hankkeen", mutta jotenkin tuo freudilainen lipsahdus tuntuu tosiaan sittenkin osuvammalta enkä siis korjaakaan.

[NuoriD]

Eräs toinen suomessa allekiroillutta raivostuttava asia on, että täällä ihmiset eivät tervehdi

Toisaalta, tämän uhkaavan sikainfluenssaepidemian parhaita puolia on kyllä se, että kaikenmaailman työpuolituttuja ei enää tarvitse kosketella kättelyn tai, herra paratkoon, kontinentaalin poskipusuhalailun merkeissä.

Lähinnä tarkoitin sellaista alkeellista kohteliaisuutta, että osoittaa huomaavansa toisen ihmisen.

Jos esim. tullaan lenkkipolulla vastakkain voitaisin moikata, nyökätä tms.

Kaupassa voisi pyytää anteeksi tunkiessaan kauppakärryjä eteenpäin ahtaassa tilassa, eikä vain survoa ilmeettömänä eteenpäin.

"God these people are so primitive" totesi britti, kun Akateemisessa kirjakaupassa suomipoika survoi ahtaalla käytävällä eteenpäin ilman anteeksipyyntöjä.

[urpiainen]

Eräs toinen suomessa allekiroillutta raivostuttava asia on, että täällä ihmiset eivät tervehdi

Toisaalta, tämän uhkaavan sikainfluenssaepidemian parhaita puolia on kyllä se, että kaikenmaailman työpuolituttuja ei enää tarvitse kosketella kättelyn tai, herra paratkoon, kontinentaalin poskipusuhalailun merkeissä.

Lähinnä tarkoitin sellaista alkeellista kohteliaisuutta, että osoittaa huomaavansa toisen ihmisen.

Jos esim. tullaan lenkkipolulla vastakkain voitaisin moikata, nyökätä tms.

Kaupassa voisi pyytää anteeksi tunkiessaan kauppakärryjä eteenpäin ahtaassa tilassa, eikä vain survoa ilmeettömänä eteenpäin.

"God these people are so primitive" totesi britti, kun Akateemisessa kirjakaupassa suomipoika survoi ahtaalla käytävällä eteenpäin ilman anteeksipyyntöjä.

Oikeastaan kuvittelen kyllä ymmärtäneeni pointtisi ihan ensimmäisellä kerralla. Ja vaikka olenkin pääosin siitä samaa mieltä, en malta olla lisäämättä sen verran venkoilua, että toisaalta tuollaisessa brittikommentissa on kyllä mukana aimo annos ymmärtämättömyyttä omasta perinteestä poikkeavia kohteliaisuuskäsityksiä kohtaan.

Suomalainen kohteliaisuus kun on olemuksellisesti nimenomaan toisen henkilökohtaiselle alueelle astumisen välttelyä, toiselle oman tilan ja rauhan antamista. Siksi suomalainen pyrkii ruuhkassakin sujahtamaan kauppakärryineen toisen ohi huomaamatta ja häiritsemättä. Anteeksipyytely - siis ennakkoon - kun rikkoo toisen yksityisyyden rauhan. Suomalainen toivoo viimeiseen asti, että mahtuisi ohi ilman, että ohitus vaatii varsinaista kohtaamista, joka toisen rauhan rikkoo. Sama asia vaikka tuossa lenkkipolulla tervehtimisessä: suomalainen kunnioittaa toisen yksityistä luontokokemusta, juoksemisen flowta tai muuten vaan henkilökohtaista rauhaa kokien, että tervehtiminen on epäkohteliasta oman persoonansa tunkemista toisen henkilökohtaiseen tilaan.

Ja tästä näitä kulttuurien yhteentörmäyksiä tulee. Suomalainen kokee afrikkalaisten, suomeruotsalaisten sun muiden Toisten iloisen ja sosiaalisen äänekkyyden epäkohteliaaksi, kun taas nämä ryhmät kokevat suomalaisten epätungettelevan hienotunteisen hiljaisuuden epäkohteliaaksi jurottamiseksi. Hyvin tämä näkyy myös siinä, että maaseudun perinteisessä kohteliaisuudessa vältetään puolitutun keskustelukumppanin nimen lausumista keskustelussa viimeiseen asti - tämä kun olisi aivan liian henkilökohtaista tunkeutumista toisen yksityisyyteen. Angloamerikkalainen taas pitää nimen sanomattomuutta yksiviivaisen epäkohteliaana.

Edit: tämän viestin olisi kai voinut tiivistää seuraavasti:

tarkoitin sellaista alkeellista kohteliaisuutta, että osoittaa huomaavansa toisen ihmisen.

Perinteisessä suomalaisessa toisen yksityisyyden ja oman tilan ylikunnioittamisessa tuo saatettaisiin laskea nimenomaan alkeellisen epäkohteliaaksi tungettelevuudeksi.

[Ylermi Ylihankala]

Sama asia vaikka tuossa lenkkipolulla tervehtimisessä: suomalainen kunnioittaa toisen yksityistä luontokokemusta, juoksemisen flowta tai muuten vaan henkilökohtaista rauhaa kokien, että tervehtiminen on epäkohteliasta oman persoonansa tunkemista toisen henkilökohtaiseen tilaan.

Ei tässä kyllä mitään kunnioittamista ole. Kyse on kansanluonteemme juroudesta. Jurouden ja epäkohteliaisuuden raja puolestaan on häilyvä.

[EveryWoman]

Minusta keskeistä nimenomaan on se, että kulttuurivaltio (muu kuin mainitsemani Suomi, Norja ja Turkki) ei lähtisi tällaista toteuttamaan.

Mm, eli koska me emme vielä ole identiteetiltään kypsä, kehittynyt kulttuurivaltio, niin me emme voi tehdä mitään mitä sellainen valtio ei tekisi? Vai mikä logiikka tässä on?

Onko tuo proggis ideatasolla mielestäsi ihan yhtä ärsyttävä suunnataapa se sitten suomalaiselle tai ulkomaalaiselle kohdeyleisölle? Älä siis mieti toteutusta vaan pelkästään ideaa.

[EveryWoman]

Päällimmäinen tunne on laiska hämmästely sen suhteen, kuvitteleeko joku ko. toiminnalla olevan jotain merkitystä.

Niin, onhan se Ollilan Jorma esmes aika merkityksetön kaveri.

Eli kaikki, mitä Jorma Ollila tekee, on mielestäsi merkityksellistä, eli sillä on vaikutusta?

Jos Jorma Ollila pystyttää omakätisesti vieläpä itse maksamansa "Elämä on parasta huumetta" kyltin Jakomäen urheiluhalliin, niin nuorten huumeidenkäyttö Jakomäessä vähenee?

Kuvittelisitko, että Jorma Ollila tulisi toimineeksi kuvaamallasi tavalla? Itse en usko että hän tekisi noin.

En tarkoita etteikö hän voisi koskaan tehdä elämässä virheitä, mutta noin ison projektin ohjaksissa toimiminen merkitsee, että jonkin verran asiaa on myös harkittu. Tuon kaliiberin jäbällä on kuitenkin mahdollisuuksia tehdä aika monenlaisia asioita. Miksi arvelet, että hän olisi valinnut osallistua juuri tähän, jos olisi todennäköistä ettei sillä olisi mitään merkitystä?

[NuoriD]

En tarkoita etteikö hän voisi koskaan tehdä elämässä virheitä, mutta noin ison projektin ohjaksissa toimiminen merkitsee, että jonkin verran asiaa on myös harkittu. Tuon kaliiberin jäbällä on kuitenkin mahdollisuuksia tehdä aika monenlaisia asioita. Miksi arvelet, että hän olisi valinnut osallistua juuri tähän, jos olisi todennäköistä ettei sillä olisi mitään merkitystä?

Perustan mielipiteeni mielipiteeseeni, eli se on ehta kehäpäätelmä.

En kerta kaikkiaan VOI uskoa, että maabrändi muuttuu komiteatyöllä yhtään miksikään.

[EveryWoman]

Tämän unohdin alkuperäisestä purkauksestani jonnekin vakosamettitakin syövereihin. Ai juma miten tuntuukin aika tympeältä, vaikka varmasti aikomus on hyvä, ja miksei toteutuskin. Kuulostaa vaan niin kovin sarasvuolaiselta. Oikein kukoistuskäsikirja.

Tunnistatko muuten tuon tilanteen, jossa tunnet voimakkaita inhonväristyksiä jotakin juttua kohtaan, vaikka analyyttisesti arvioiden erityisempää vikaa siitä ei löydykään? Tai siis miten olet yleensä tällaisiin keisseihin suhtautunut / millaisiin toimiin olet niiden suhteen ryhtynyt?

Ei kyllä sinänsä yllätä, että Smedsin Tuntemattoman kohdalla erityisesti kunnostautunut Risto Volanen löytyy tämänkin hakkeen taustapiruista.

Aalto-yliopiston taustapiruista löytyy mm. Oksennus Sotamaa. Sitä huolimatta voi olla parempi, että se toteutetaan, kuin että sitä ei toteutettaisi.

Sitäpaitsi vielä on ehkä vähän aikaista sanoa mitään Aalto-yliopiston onnistumisestakaan - heikkoina hetkinäni yllätän itseni innostumasta hankkeesta.

Minäkin intoilen siitä ideatasolla. Mutta aina toteutustasoon törmätessäni huokaisen syvään. Tällä hetkellä esim. keskustellaan yliopiston sijoituspaikasta, eikä insinööreille ei tule mieleenkään että Otaniemi voisi olla luovuutta kuolettava ympäristö. Eikä sitä voi heille ymmärrettävästi selittääkään leimautumatta pilvipääksi.

Koska olen itse kerran onnistunut kuromaan umpeen insinöörin ja taiteilijan välisen ammottavan kuilun, tiedän mitä kaikkea se vaatii. Ja juuri siksi minulla on niin vähän luottamusta siihen, että sellainen voisi koskaan onnistua organisaatioiden välillä. Yksilöidenkin välillä teki tiukkaa ja meni useampi vuosi aikaa. Ja onnistumiseen vaikutti epäilemättä sekin, että kyse oli parisuhteesta, jossa jo lähtökohtaisesti vallitsee aivan erilainen luottamus kuin oppilaitosten välisessä liitossa.

[EveryWoman]

En kerta kaikkiaan VOI uskoa, että maabrändi muuttuu komiteatyöllä yhtään miksikään.

Maamme brändi muuttuu koko ajan joka tapauksessa. Kyse on vain siitä, miten ja mihin suuntaan se muuttuu. Kyllä siihen hyvinkin voidaan vaikuttaa - ei varmasti parhaiten suorilla markkinointipanostuksilla, mutta kyllä asiantunteva komitea voi keksiä useita erilaisia hankkeita, joiden toteuttamisella olisi vaikutusta, ja sitten ajaa niiden toteutumista myös käytännössä.

[NuoriD]

En kerta kaikkiaan VOI uskoa, että maabrändi muuttuu komiteatyöllä yhtään miksikään.

Maamme brändi muuttuu koko ajan joka tapauksessa. Kyse on vain siitä, miten ja mihin suuntaan se muuttuu. Kyllä siihen hyvinkin voidaan vaikuttaa - ei varmasti parhaiten suorilla markkinointipanostuksilla, mutta kyllä asiantunteva komitea voi keksiä useita erilaisia hankkeita, joiden toteuttamisella olisi vaikutusta, ja sitten ajaa niiden toteutumista myös käytännössä.

Totta kai brändi muuttuu koko ajan. Komitealla ei kuitenkaan ole asiaan mitään vaikutusta.

[EveryWoman]

En kerta kaikkiaan VOI uskoa, että maabrändi muuttuu komiteatyöllä yhtään miksikään.

Maamme brändi muuttuu koko ajan joka tapauksessa. Kyse on vain siitä, miten ja mihin suuntaan se muuttuu. Kyllä siihen hyvinkin voidaan vaikuttaa - ei varmasti parhaiten suorilla markkinointipanostuksilla, mutta kyllä asiantunteva komitea voi keksiä useita erilaisia hankkeita, joiden toteuttamisella olisi vaikutusta, ja sitten ajaa niiden toteutumista myös käytännössä.

Totta kai brändi muuttuu koko ajan. Komitealla ei kuitenkaan ole asiaan mitään vaikutusta.

Ensinnäkin yhteiskunnassa (ja maailmassa) aivan kaikki vaikuttaa kaikkeen jotenkin, välittömästi tai välillisesti. Olet siis jo lähtökohtaisesti väärässä.

Siitä voidaan keskustella, onko vaikutus merkityksellistä tai viekö se brändiä ja yhteiskuntaa toivottuun suuntaan. Siitäkään ei kuitenkaan voi keskustella tuolla tasolla, jossa puhutaan pelkästään "komiteasta" viittaamatta yhteenkään yksittäiseen komitean toimeen tai hankkeeseen. Ottaisitko esille muutamia esimerkkejä heidän toimistaan ja kertoisit jokaisen kohdalla erikseen, miksi se ei mielestäsi vaikuta mihinkään mitenkään?

[urpiainen]

Minusta keskeistä nimenomaan on se, että kulttuurivaltio (muu kuin mainitsemani Suomi, Norja ja Turkki) ei lähtisi tällaista toteuttamaan.

Mm, eli koska me emme vielä ole identiteetiltään kypsä, kehittynyt kulttuurivaltio, niin me emme voi tehdä mitään mitä sellainen valtio ei tekisi? Vai mikä logiikka tässä on?

Onko tuo proggis ideatasolla mielestäsi ihan yhtä ärsyttävä suunnataapa se sitten suomalaiselle tai ulkomaalaiselle kohdeyleisölle? Älä siis mieti toteutusta vaan pelkästään ideaa.

On ärsyttävä. Ajatus siitä, että (i) fokusoimme kansallisvaltion brändiin ja (ii) perustamme sitä kirkastamaan eliittikomitean on kyllä harvinaisen tympeä yhdistelmä (a) markkinointijargonin viemistä sinne minne se ei kuulu, (b) nationalismia ja (c) neuvostoliittolaista asiainhoitoa. Kansallisella tasolla markkinointi on sisällöllisesti epärelevanttia, "maan brändi" aivan väärä brändäyksen yksikkö tai kohde ja viisasten miesten komitea jo ideanakin todella tunkkainen (siinä ei vierailut ala-asteelle paljoa auta).

Tunnistatko muuten tuon tilanteen, jossa tunnet voimakkaita inhonväristyksiä jotakin juttua kohtaan, vaikka analyyttisesti arvioiden erityisempää vikaa siitä ei löydykään? Tai siis miten olet yleensä tällaisiin keisseihin suhtautunut / millaisiin toimiin olet niiden suhteen ryhtynyt?

Tunnistan toki. Silloin koetan toimia tavallaan kuten nyt toimin Kitinäkontekstissa (reaalimaailmassa tämä toimii aika lailla paremmin): ennen kuin lyön lukkoon kantani, pyrin analysoimaan asiaan vaikuttavia tekijöitä järkiperäisesti sekä keskustelemaan asiasta muiden kanssa. En halua muodostaa kantaani pelkän ensivaikutelman perusteella. Aika usein tosin ensivaikutelma saa vahvistusta, kun reaktion perusteet eksplikoidaan esiin (nytkin ajattelen, että analyyttisesti ajatellen vikaa nimenomaan löytyi - ei ehkä niin tuosta Himasen projektista kuin maabrändivaltuuskunnasta yleensä).

Ei kyllä sinänsä yllätä, että Smedsin Tuntemattoman kohdalla erityisesti kunnostautunut Risto Volanen löytyy tämänkin hakkeen taustapiruista.

Aalto-yliopiston taustapiruista löytyy mm. Oksennus Sotamaa. Sitä huolimatta voi olla parempi, että se toteutetaan, kuin että sitä ei toteutettaisi.

No tarkoitin tässä sitä, että Tuntematon-kohun yhteydessä Volanen kunnostautui sellaisilla kirjaimellisesti 1800-lukulaisilla ajatuksilla, että taiteen tehtävä olisi typerän kansan innostaminen ja sitouttaminen mukaan kansalliseen valistus- ja heräämisprojektiin, jota Volasen kaltaiset merkkimiehet johtavat ja ohjailevat ihanteidensa mukaisesti. Smeds taas haluaa kyseenlaistaa juuri nuo eliitin ihanteet ja kansalliset ohjelmat haastaen kansan ajattelemaan itse. Tämä oli tietysti Volasen mielestä äärimmäisen epäkonstruktiivista, kun kerran vastakkainasettelun aika on ohi ja kaikki pitäisi saada mukaan eliitin määrittämään projektiin eliitin määrittämällä tavalla. Tämän volaslaisen ajattelun uhka on minusta erittäin selvästi läsnä myös maabrändityöryhmässä ja Himasen kansallisessa kulttuuriohjelmassa. En tunne Sotamaata tarpeeksi osatakseni arvioida, onko hänen toimintansa rinnastaminen Volasen ällöilyyn relevanttia.

Sitäpaitsi vielä on ehkä vähän aikaista sanoa mitään Aalto-yliopiston onnistumisestakaan - heikkoina hetkinäni yllätän itseni innostumasta hankkeesta.

Minäkin intoilen siitä ideatasolla. Mutta aina toteutustasoon törmätessäni huokaisen syvään.

Olen ollut siinä uskossa, että toteutusvaihe on vasta alkamassa (uuden yliopistolain mukaiset strategia- ja johtosääntöluonnokset taitavat vasta olla lausuntokierroksella Aalto-yliopistossakin, joten toteutuksesta on vielä aika aikaista sanoa mitään).

[EveryWoman]

Onko tuo proggis ideatasolla mielestäsi ihan yhtä ärsyttävä suunnataapa se sitten suomalaiselle tai ulkomaalaiselle kohdeyleisölle? Älä siis mieti toteutusta vaan pelkästään ideaa.

On ärsyttävä. Ajatus siitä, että (i) fokusoimme kansallisvaltion brändiin ja (ii) perustamme sitä kirkastamaan eliittikomitean on kyllä harvinaisen tympeä yhdistelmä (a) markkinointijargonin viemistä sinne minne se ei kuulu, (b) nationalismia ja (c) neuvostoliittolaista asiainhoitoa. Kansallisella tasolla markkinointi on sisällöllisesti epärelevanttia, "maan brändi" aivan väärä brändäyksen yksikkö tai kohde ja viisasten miesten komitea jo ideanakin todella tunkkainen (siinä ei vierailut ala-asteelle paljoa auta).

Tässä mietit kuitenkin nimenomaan toteutusta. Entä jos brändiin pyrittäisiin vaikuttamaan muilla keinoilla kuin suorilla markkinointiponnistuksilla? Entä jos brändiä ei rakennettaisi vanhakantaiseen ja maskuliiniseen kilpailuviettiin perustuvan "Vain yksi voi olla paras" -ajattelun pohjalta, eli keskityttäisiin nationalismin sijaan kaikkien kukkien kukkimisen sallimiseen? Entä jos olisi asiantuntijakomitea eliittikomitean sijaan? Jne.

Olen aivan samaa mieltä tuosta nationalismista, ja ikävä kyllä esim. Ollila taitaa olla lähes uskonnollisessa mittakaavassa nationalistisesti virittynyt, mikä ei voi olla vaikuttamatta tämän projektin käytännön toteutukseen.

Tunnistan toki. Silloin koetan toimia tavallaan kuten nyt toimin Kitinäkontekstissa (reaalimaailmassa tämä toimii aika lailla paremmin): ennen kuin lyön lukkoon kantani, pyrin analysoimaan asiaan vaikuttavia tekijöitä järkiperäisesti sekä keskustelemaan asiasta muiden kanssa. En halua muodostaa kantaani pelkän ensivaikutelman perusteella. Aika usien tosin ensivaikutelma saa vahvistusta, kun reaktion perusteet eksplikoidaan esiin (nytkin ajattelen, että analyyttisesti ajatellen vikaa nimenomaan löytyi - ei ehkä niin tuosta Himasen projektista kuin maabrändivaltuuskunnasta yleensä).

Pystytkö sanomaan, onko sinulla ensisijaisena tavoitteena saattaa mutusi kyseenalaistetuksi vai löytää sitä tukevia faktoja?

No tarkoitin tässä sitä, että Tuntematon-kohun yhteydessä Volanen kunnostautui sellaisilla kirjaimellisesti 1800-lukulaisilla ajatuksilla, että taiteen tehtävä olisi typerän kansan innostaminen ja sitouttaminen mukaan kansalliseen valistus- ja heräämisprojektiin, jota Volasen kaltaiset merkkimiehet johtavat ja ohjailevat ihanteidensa mukaisesti. Smeds taas haluaa kyseenlaistaa juuri nuo eliitin ihanteet ja kansalliset ohjelmat haastaen kansan ajattelemaan itse. Tämä oli tietysti Volasen mielestä äärimmäisen epäkonstruktiivista, kun kerran vastakkainasettelun aika on ohi ja kaikki pitäisi saada mukaan eliitin määrittämään projektiin eliitin määrittämällä tavalla.

Ai tämän vuoksi olit niin voimakkaasti Niinistön kampanjaslogania vastaan! Nyt mietityttää, jäikö sinulta mahdollisesti huomaamatta, että itse tulkitsin lauseen merkitsevän jotakin aivan muuta (siis nimenomaan sitä, että jokainen ajattelisi omasta puolestaan ja ymmärtäisi kaikkien olevan osa samaa kokonaisuutta - että eliitti opettelisi ymmärtämään rahvasta ja päin vastoin).

Minusta vaikuttaa siltä, että sinulla on tapana liittää sanallisiin ilmaisuihin poikkeuksellisen voimakkaita tunnelatauksia, ikään kuin antaa niille itseisarvoisia merkityksiä, sen sijaan että näkisit ne vain sanoina, joiden merkitys vaihtuu puhujasta riippuen. Esimerkiksi maabrändi -sana on siis jo mielessäsi tuhoutunut tämän työryhmän jäsenten ja toimien vaikutuksesta.

Tämän volaslaisen ajattelun uhka on minusta erittäin selvästi läsnä myös maabrändityöryhmässä ja Himasen kansallisessa kulttuuriohjelmassa. En tunne Sotamaata tarpeeksi osatakseni arvioida, onko hänen toimintansa rinnastaminen Volasen ällöilyyn relevanttia.

Sikäli on, että minä puolestani en kykene suhtautumaan oikein mihinkään hänen tekemisiinsä neutraalisti (saati myönteisesti!), silloinkaan kun aihetta voisi olla.

Himanen kiinnostaa minua tyyppinä, mutta en ole toistaiseksi lukenut häneltä mitään. Ymmärsin, että tuo kansallinen kulttuuriohjelma on vasta tekeillä - olenko väärässä vai oletko jo ehtinyt tutustua siihen?

Sitäpaitsi vielä on ehkä vähän aikaista sanoa mitään Aalto-yliopiston onnistumisestakaan - heikkoina hetkinäni yllätän itseni innostumasta hankkeesta.

Minäkin intoilen siitä ideatasolla. Mutta aina toteutustasoon törmätessäni huokaisen syvään.

Olen ollut siinä uskossa, että toteutusvaihe on vasta alkamassa (uuden yliopistolain mukaiset strategia- ja johtosääntöluonnoksetkin taitavat vasta olla lausuntokierroksella Aalto-yliopistossakin, joten toteutuksesta on vielä aika aikaista sanoa mitään).

Kyllä kyllä. En tarkoitakaan, että hankkeen onnistumista voisi arvioida kokonaisuutena, vaan että ne pienet osat joiden kanssa olen joutunut kosketuksiin, ovat aiheuttaneet minulle mielipahaa. Tämä mielipaha ei kuitenkaan välttämättä kerro mitään kokonaisuudesta tai siitä, miten homma sujuu tulevaisuudessa. Minun näkökulmani on vain minun näkökulmani.

Ai niin, yksi toteutuksen osa-alue on kyllä mielestäni niin onnistunut, että siitä pitää tässä mollauksen keskellä mainita: Aalto-yliopiston logo.

[NuoriD]

Totta kai brändi muuttuu koko ajan. Komitealla ei kuitenkaan ole asiaan mitään vaikutusta.

Ensinnäkin yhteiskunnassa (ja maailmassa) aivan kaikki vaikuttaa kaikkeen jotenkin, välittömästi tai välillisesti. Olet siis jo lähtökohtaisesti väärässä.

Siitä voidaan keskustella, onko vaikutus merkityksellistä tai viekö se brändiä ja yhteiskuntaa toivottuun suuntaan. Siitäkään ei kuitenkaan voi keskustella tuolla tasolla, jossa puhutaan pelkästään "komiteasta" viittaamatta yhteenkään yksittäiseen komitean toimeen tai hankkeeseen. Ottaisitko esille muutamia esimerkkejä heidän toimistaan ja kertoisit jokaisen kohdalla erikseen, miksi se ei mielestäsi vaikuta mihinkään mitenkään?

Jos menen viiden minuutin kuluttua paskalle, niin se periaatteessa voi vaikuttaa dollarin kurssiin huomenna. Käytännössä se ei kuitenkaan vaikuta.

Toki, mikäli päätettäisiin esim. käyttää miljardi euroa vuodessa suomen maabrändin säätämiseen ostamalla mainostilaa viestimistä ympäri maailmaa, maabrändi saattaisi jotenkin muutua. Olisiko muutos parempaan, on toinen juttu.

Esim. minussa jotkut Turkin maabrändimainokset herättävät lähinnä alentuvia tunteita. Maassa täytyy olla jotain vikaa, jos sen brändiä täytyy yrittää maksetuilla mainoksilla muuttaa.

Samanlaisia tuntemuksia aiheuttavat jotkut tiikeritalouksien mainosvideot taivaskanavilla.

[urpiainen]

Onko tuo proggis ideatasolla mielestäsi ihan yhtä ärsyttävä suunnataapa se sitten suomalaiselle tai ulkomaalaiselle kohdeyleisölle? Älä siis mieti toteutusta vaan pelkästään ideaa.

On ärsyttävä. Ajatus siitä, että (i) fokusoimme kansallisvaltion brändiin ja (ii) perustamme sitä kirkastamaan eliittikomitean on kyllä harvinaisen tympeä yhdistelmä (a) markkinointijargonin viemistä sinne minne se ei kuulu, (b) nationalismia ja (c) neuvostoliittolaista asiainhoitoa. Kansallisella tasolla markkinointi on sisällöllisesti epärelevanttia, "maan brändi" aivan väärä brändäyksen yksikkö tai kohde ja viisasten miesten komitea jo ideanakin todella tunkkainen (siinä ei vierailut ala-asteelle paljoa auta).

Tässä mietit kuitenkin nimenomaan toteutusta. Entä jos brändiin pyrittäisiin vaikuttamaan muilla keinoilla kuin suorilla markkinointiponnistuksilla? Entä jos brändiä ei rakennettaisi vanhakantaiseen ja maskuliiniseen kilpailuviettiin perustuvan "Vain yksi voi olla paras" -ajattelun pohjalta, eli keskityttäisiin nationalismin sijaan kaikkien kukkien kukkimisen sallimiseen? Entä jos olisi asiantuntijakomitea eliittikomitean sijaan? Jne.

Minusta kyllä mietin nimenomaan ideaa enkä toteutusta. Siis sitä, että ollaan huolissaan kansallisvaltion brändistä ja "mainevajeesta", ja perustetaan erityinen komitea asiaa vatvomaan. Sen, että keskityin ideaan enkä toteutukseen näkyy siinäkin, että (i) marinani sopivat sellaisenaan myös sinun muutosehdotuksiisi ja (ii) pöljästä ideasta huolimatta pidän mahdollisena ja kentien jopa todennäköisenä, että komitea saa käytännössä ihan hyviä asioita aikaan.

Pystytkö sanomaan, onko sinulla ensisijaisena tavoitteena saattaa mutusi kyseenalaistetuksi vai löytää sitä tukevia faktoja?

En tiedä, olenko oikea henkilö tätä arvioimaan. Kuvittelen, että ensisijaisena tavoitteenani on muodostaa asiasta rationaalinen ja perusteltu käsitys, olipa se ensireaktioni mukainen tai ei. Toisaalta uskon (siis reaalimaailmassa) myös yhteistyöhön: joskus voi riittää, että koetan argumentoida ensireaktioni mukaisesti luottaen siihen, että jos se on epäkelpo muut kyllä ampuvat sen alas. Joka tapauksessa jo se, että tiedostan tarpeen etsiä ensireaktion takaa oikeita perusteluja on minulle itselleni tärkeää, vaikka sitten sahaisinkin itseäni linssiin kuvitellessani olevani objektiivinen.

Ai tämän vuoksi olit niin voimakkaasti Niinistön kampanjaslogania vastaan! Nyt mietityttää, jäikö sinulta mahdollisesti huomaamatta, että itse tulkitsin lauseen merkitsevän jotakin aivan muuta (siis nimenomaan sitä, että jokainen ajattelisi omasta puolestaan ja ymmärtäisi kaikkien olevan osa samaa kokonaisuutta - että eliitti opettelisi ymmärtämään rahvasta ja päin vastoin).

No Niinistö ajoi erittäin voimakkaasti tietyn, sittemmin globaalisti karille ajaneen ideologian mukaista etupolitiikka ja koetti naamioida sitä yhteiseksi eduksi. Tämä on tätä Sarasvuon saarnaa: sopeudu valtaapitävien vaateisiin niin menestyt. Kritiikkiin ei ole tarvetta - kyllä viisaat maan isät pitävät huolen siitä, että sinunkin etusi toteutuu kun teet mitä käsketään. Tympeää, kuten Volasen hölmöilykin.

Himanen kiinnostaa minua tyyppinä, mutta en ole toistaiseksi lukenut häneltä mitään. Ymmärsin, että tuo kansallinen kulttuuriohjelma on vasta tekeillä - olenko väärässä vai oletko jo ehtinyt tutustua siihen?

Ohjelma on kai nyt tilattu ja tarkoitus on, että homma valmistuu - ja julkaistaan - maaliskuussa. Pääsyä luonnoksiin minulla ei ainakaan toistaiseksi ole.

[Gat]

Esim. minussa jotkut Turkin maabrändimainokset herättävät lähinnä alentuvia tunteita. Maassa täytyy olla jotain vikaa, jos sen brändiä täytyy yrittää maksetuilla mainoksilla muuttaa.

Just.
Matkailumainokset turisteille ovat vielä eri asia, mutta jos koko valtio yrittää kohottaa imagoaan korkean tason tilaamalla kampanjalla, niin onhan siinä jotain koomista. Vanhat sivistysmaat eivät sellaista teetettyä "brändiä" tarvitse, se on jo luonnostaan. Joten ulkomailla saattavat nähdä Suomen kampanjan läpi ja naureskella.

Käytännössä tuo tuottaa hilloa tyhjänpäiväisille konsulteille tyhjänpäiväisen, itsestäänselvän bullshitbingon sanomisesta hienolla paperilla. Ehkä oikein juhlagaalassa. Ja ehkä rypistetään muutaman kuukauden ajan jotain projektejakin, joilla ei ole alun alkaenkaan mitään merkitystä.

Tulee mieleen pienemmässä mittakaavassa Varkauden kaupungin vastaava kampanja. Paikkahan oli jo silloin kuolemassa, jo ennen StoraEnson lopetusuhkaa. Lopputuloksena oli mainostoimiston esite, jossa luki otsikkona: "Varkaus- yllättävän hyvä kaupunki." Työkaverin kanssa naureskeltiin, että yhtä hyvin siinä voisi lukea: "Mekin yllätyimme: ei täysin perseestä!"

[EveryWoman]

Jos menen viiden minuutin kuluttua paskalle, niin se periaatteessa voi vaikuttaa dollarin kurssiin huomenna. Käytännössä se ei kuitenkaan vaikuta.

Kaikki vaikuttaa jotenkin. Joskus niin vähäisesti, että vaikutuksella ei ole merkitystä muuten kuin muiden syy-seuraussuhdeketjujen pohjana, mutta silloinkin olisi suuri virhe sanoa, että mitään vaikutusmekanismeja ei ole toiminnassa.

Jos pöydälläsi on jokin lehti, jota ajattelet vilkaista paskalla käytyäsi, mutta sihteerisi käy siivoamassa sen sillä välin pois ja loppupäivän kirjoitat niin kiireisenä Kitinään että lehden lukeminen unohtuu, sillä saattaa olla vaikutus dollarin kurssiin, jos lehdessä sattuu olemaan esillä jokin sellainen sijoituskohde, jota pitäisit sen nähdessäsi aivan ylittämättömän houkuttelevana, ja johon sijoittamisella olisi vaikutusta dollarin kurssiin. Tämä on tietenkin typerä mutkat suoriksi -esimerkki; oikeassa elämässä vaikutukset ovat paljon irrationaalisempia ja siksi vaikeita ihmisen ajatella.

Tuo esimerkki ei kuitenkaan ole erityisen olennainen, vaan parempi olisi kysyä, pystytkö vaikuttamaan dollarin kurssiin, jos yrität vaikuttaa siihen. Kai Ollila & co. sentään muutakin tekevät projektin tiimoilta kuin istuvat paskalla (toivoakseni!). Jos et usko yksin pystyväsi saamaan vaikutusta aikaan, niin entä jos sinulla olisi joukko asiantuntijoita auttamassa - pystyisitkö silloin vaikuttamaan dollarin kurssiin?

Toki, mikäli päätettäisiin esim. käyttää miljardi euroa vuodessa suomen maabrändin säätämiseen ostamalla mainostilaa viestimistä ympäri maailmaa, maabrändi saattaisi jotenkin muutua. Olisiko muutos parempaan, on toinen juttu.

Esim. minussa jotkut Turkin maabrändimainokset herättävät lähinnä alentuvia tunteita. Maassa täytyy olla jotain vikaa, jos sen brändiä täytyy yrittää maksetuilla mainoksilla muuttaa.

Samanlaisia tuntemuksia aiheuttavat jotkut tiikeritalouksien mainosvideot taivaskanavilla.

Brändiin vaikuttaminen voi kuitenkin tapahtua monilla muillakin keinoilla kuin suorilla markkinointitoimilla (jollaisia en itsekään kannata, vaikka uskon niidenkin aina johonkin vaikuttavan jotenkin).

[NuoriD]

Brändiin vaikuttaminen voi kuitenkin tapahtua monilla muillakin keinoilla kuin suorilla markkinointitoimilla (jollaisia en itsekään kannata, vaikka uskon niidenkin aina johonkin vaikuttavan jotenkin).

Ymmärtääkseni yksi brändinrakennuksen perustotuuksia on, että sen täytyy pohjautua tosiasioihin.

Uskon, että brändiin voidaan vaikuttaa siten, että muutaan todellisuutta. Suomen brändi kaukaisena, kylmänä, tylsänä maana vastannee aika hyvin todellisuutta.

Jos brändityöryhmä pyrkii vaikuttamaan siihen millainen suomi on, ja sitä kautta muuttamaan brändiä, uskon että brändi voi periaatteessa muuttua.