Pitäisikö asepalvelus lopettaa?

[Mylwin]

Eikö aika suuri osa nykyään saa jonkun vapautuksenkin? Mä muistelen että melkein kolmasosa lähti parin viikon aikana pois tai kasvamaan.

Onneksi.

C-papereita jaetaan aika hövelisti nykyään. Vehkeet alkavat olla sitä laatua että järjestelmän tähtäimen pudottamalla maahan saa jo kymppitonnin vahingot.

[Mylwin]

^^Näköjään... Vaarallisia alokkaita yhä enemmän.

JOKA AAMU SAA PELÄTÄ MENNÄ TÖIHIN LISÄÄ LIKSAA MULLE

[Gat]

Yleinen asevelvollisuushan on hyvin kallis systeemi. 50% väestöstä on vähintään 6kk pois opiskelusta/tuottavasta työstä.

95% (ei matemaattisesti eksakti luku vaan hihasta ravistettu) sisään tulevista pojista ovat juuri lukion käyneitä tai työttömiä. 1/10 saapumiserällä miulla tais olla 3 kaveria ~35stä jotka oli tehneet töitä. Tai oli edes tiedossa armeijan jälkeen.
.

Se on sitten muuttunut 82-83 jälkeen. Mun vaikutelma alokastuvastamme kun oli, että ihan meitä muutamaa kilttiä ylioppilaspoikaa lukuunottamatta muut oli senajan kansan syviä rivejä. Eli jo kakskymppisinä hämmästyttävästi olleet duunarin hommissa melkein kymmenen vuotta, niillä oli vaimoja, ex-vaimoja, äpärälapsia ja kuppatartuntoja. Minä siellä kun vieno ja kaino Liisa Ihmemaassa.

[NuoriD]

Et ilmeisesti ota ollenkaan huomioon sitä, että armeija aika siirtää työhön/opiskelemaan menoa.

Vaikka Niko-Petteri ei armeijaan mennessään olekaan töissä, niin armeija-aika pakostakin siirtää hänen opiskelemaan menoaan ja/tai töihin menoaan eteenpäin. Jos Niko-Petteri ei menisi armeijaan, hän siirtyisi työelämään puoli vuotta aiemmin.

Ai siirtyisi vai? Vai olisko silleenpäin että armeija antaa tukea varusmiehille siihen siirtymiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen, kädentaitoihin, koordinaatiokykyyn jne? Miekin voin piirtää hienon grafiikan sitä kuinka lämpiminä kesinä jäätelön syönti aiheuttaa hukkumiskuolemia.

Statistiikka päätöksien perustana on jo lähtökohtaisesti huono idea.

Mietipä nyt oikein kovasti: voisiko olla, että jos Niko-Petteri ei olisi 6kk armeijassa, niin hän saattaisi aloittaa jatko-opiskelun 6kk aiemmin ja sitten aikanaan siirtyä 6kk aiemmin työelämään?

Sitten on vielä huomattava, että koska esim. opiskelua ei voi aloittaa koska haluaa, vaan usein ainoastaan syksyllä, niin todellinen armeijasta syntyvä viive voi olla paljon yli 6kk.

Vai eikö kadettikoulussa puhuttu tästä mitään, joten se ei voi pitää paikkaansa?

Mä olen pettynyt. Luulin, että armeijan upseerilta vaadittaisiin vähän enemmän itsenäistä päättelykyä. Mutta tietysti määrätylle portaalle saakka riittää kyky noudattaa ohjeita.

[saira]

Gat: Mun exä kävi joskus 80-luvun lopussa intin. Meni inssikoulunsa jälkeen, ja muisteli vaan aikaa, et oli ollut kiva olla siellä sen seitsemän vuotta nuorempien komenneltavana. Kaikki muut ku oli menny silloin 17-18-vuotiaina sinne.

[Mylwin]

Vai eikö kadettikoulussa puhuttu tästä mitään, joten se ei voi pitää paikkaansa?

Jatko-opiskelu (jos sitä nyt on yleensäkään 19 vuoteen asti edes aloitettu) myöhästyy suuremmalla todennäköisyydellä siksi että Alma-Mikko asuu edelleen vanhempiensa luona eikä ole alkuunkaan kiinnostunut tässä elämänvaiheessa mistään työhön tai opiskeluun liittyvästä.

Aivan turha peilata itseään valmiiksi korkeakoulutettuna varusmiespalvelusta suorittaviin poikiin - elämän prioriteetit kun ovat vähän erilaiset niillä.

Esimerkiksi kuljettajakoulutuksen käyvät (suurin osa lukio-peruskoulu-pohjalta) saavat hukkaan heitetyn 12 kuukauden aikana itselleen ammattitutkinnon. Geneerinen nykynuori kun ei välttämättä saa mitään aikaiseksi ilman käskyjä.

[Mylwin]

Mä olen pettynyt. Luulin, että armeijan upseerilta vaadittaisiin vähän enemmän itsenäistä päättelykyä. Mutta tietysti määrätylle portaalle saakka riittää kyky noudattaa ohjeita.

Nimenomaan päättelen itsenäisesti. Omien havaintojen pohjalta, kun teen päivittäin töitä kyseisten henkilöiden kanssa.

Mihis siun mielipiteet perustuu?

[Mylwin]

Yleinen asevelvollisuushan on hyvin kallis systeemi. 50% väestöstä on vähintään 6kk pois opiskelusta/tuottavasta työstä.

95% (ei matemaattisesti eksakti luku vaan hihasta ravistettu) sisään tulevista pojista ovat juuri lukion käyneitä tai työttömiä. 1/10 saapumiserällä miulla tais olla 3 kaveria ~35stä jotka oli tehneet töitä. Tai oli edes tiedossa armeijan jälkeen.
.

Se on sitten muuttunut 82-83 jälkeen. Mun vaikutelma alokastuvastamme kun oli, että ihan meitä muutamaa kilttiä ylioppilaspoikaa lukuunottamatta muut oli senajan kansan syviä rivejä. Eli jo kakskymppisinä hämmästyttävästi olleet duunarin hommissa melkein kymmenen vuotta, niillä oli vaimoja, ex-vaimoja, äpärälapsia ja kuppatartuntoja. Minä siellä kun vieno ja kaino Liisa Ihmemaassa.

Voisin huvikseni kaivaa 1/10 saapumiserän tiedot ja vääntää niistä grafiikan, mutta perstuntumalla puolet oli käyneet lukion, 80% asui vanhempiensa luona ja ehkä yksi tai kaksi ilmoitti lähiomaiseksi muuta kuin vanhemmat.

Pääsääntöisesti vanhemmat eronneet, tyttöystävä osalla mutta ei lapsia kellään. Yksi synnytti 2/09 - erästä (tai siis vaimo synnytti) joka oli kansanjuhla. Varsin pätevä kuski siitäkin kaverista tuli, ja kotiutuu kohta.

[Chap]

Mitä iloa olisi asepalveluksen lopettamisesta kun mä olen jo sen käynyt? Jatkukoon ...

Mun 11 kk keikka kyllä takuuvarmasti myöhästytti mun opiskelujen aloitusta ja työelämään siirtymistä 12 kk. Jotenkin sellainen fiilis, että niistä lapioväijy- yms. taidoista ei henk koht ole hirveästi ollut hyötyä. Paska keikka, mutta tulipahan tehtyä.

[Mylwin]

Mitä iloa olisi asepalveluksen lopettamisesta kun mä olen jo sen käynyt? Jatkukoon ...

Mun 11 kk keikka kyllä takuuvarmasti myöhästytti mun opiskelujen aloitusta ja työelämään siirtymistä 12 kk. Jotenkin sellainen fiilis, että niistä lapioväijy- yms. taidoista ei henk koht ole hirveästi ollut hyötyä. Paska keikka, mutta tulipahan tehtyä.

Armeijakin on valintoja täynnä. Aina voi toki miettiä että miksi ainoa asia mikä jäi mieleen oli istua väijymässä lapiota.

Joskus lapion väijyminenkin on itä-helsinkiläisille osoitteettomille peruskoulun keskeyttäneille ihan siistiä hommaa. Kitinän korkeakoulutettu älymystö ei välttämättä ihan pysy siinä kärryillä. Eduskunnasta puhumattakaan.

[Gat]

Onko varusmiehinä nykyään paljonkin ns. etnisiä eli maahanmuuttajasukuisia? Miten pärjäävät? Mun aikaan neekereitä ja muita mutiaisia ei nähnyt kuin Tarzan-filmeissä.

Entäs mikä on naisten osuus? Jakaako ne pesää? Itse olen nähnyt vain yhden naissoltun, kertausharjoituksissa. Oli riulle menossa.

[Mylwin]

Onko varusmiehinä nykyään paljonkin ns. etnisiä eli maahanmuuttajasukuisia? Miten pärjäävät? Mun aikaan neekereitä ja muita mutiaisia ei nähnyt kuin Tarzan-filmeissä.

Meillä on aika paljolti maahanmuuttajia kun aika iso osa tulee helsingin alueelta varusmiehistä. Taustasta riippuen ihan normaalisti - aika harva johtajakoulutukseen asti etenee ensimmäisen polven henkilöistä silti. Pääasiassa kieli- ja kulttuuriropleemien takia. Myöhemmän polven maahanmuuttajat pärjäävät ihan mainiosti, juuri laitettiin yksi albaani ypseerikouluun. Perinteinen "ei neekereitä puolustusvoimiin" - mielikuva on tosiaan jostain tarzanin sivuilta.

Entäs mikä on naisten osuus? Jakaako ne pesää? Itse olen nähnyt vain yhden naissoltun, kertausharjoituksissa. Oli riulle menossa.

Vaihteleva. 1/10 taisi tulla 6 naista patteristoon. Hyviä akkoja, yksi on lämäri, muut aukissa ja 4 lähti rukkimaan.

[NuoriD]

Totta kai armeijasta on osalle hyötyä. Joku saattaa ilman muuta hyötyä siitä, että onkin pakko joka aamu herätä ja illalla mennä nukkumaan. Mutta ehkä ne, jotka siitä eniten hyötyisivät, vapautetaan.

Armeija toki hyötyy pakollisesta asepalveluksesta siinä, että se saa ilmaiseksi huomattavasti laadukkaampaa materiaalia, kuin jos meillä olisi käytössä palkka-armeija. Palkka-armeijassa kovakuntoiset korkeakoulutetut tyypit eivät ikimaailmassa hakeutuisi asepalvelukseen joitain harvoja poikkeuksia lukuunottamatta.

Et sä Mylmin millään voi pois selittää esim sitä, että mun opiskelun aloitus siirtyi yhdellä vuodella armeijan takia, ja sama kaikilla miespuolisilla kurssikavereillani (tai sitten opiskelun jälkeen se tauko).

Pääsykokeissa kävin ennen armeijaan, sitten armeijaan vapaaehtoisena ja armeijan jälkeen opiskelemaan.

Ilman armeijaa olisin valmistunut lääkäriksi yhden vuoden aiemmin.

Onko aika paha virhe katsoa pelkästään sitä, mitä Niko-Petteri teki juuri ennen armeijaan menoa. Armeja on 6kk:n pakollinen poissaolo ja ilman muuta suurimmalla osalla siirtää opintojen/työelämän aloitusta.

Jos opintojen aloitus siirtyy 6kk niin myös töihin meno siirtyy 6kk ja kuten jo aiemmin totesin, monesti opintojen aloitus siirtyy yli 6kk, koska opinnot voi aloittaa vain esim. syksyllä.

Eo. ei automaattisesti tarkoita, että yleisestä asevelvollisuudesta tulisi luopua. Sen kustannukset tulisi kuitenkin tunnustaa, eikä luulotella, että kyseessä olisi halpa systeemi. Se on kallis systeemi, mutta sillä armeija saa laadukkaampaa materiaalia, kuin mitä se palkka-armeijassa koskaan saisi.

[Gat]

Et Dave harkinnut ensin opiskella ja sitten inttiin?
Meillä SS kolmosessa nimittäin etuoikeutetuin porukka oli varusmieslääkärit. Pelkkää sisähommaa, laahustivat siviiliteepaidoissa, kävivät baarissa työaikana, ja kaiken lisäksi ison osan palvelusajasta olivat jollain ihme kuntsarilomalla. Kai ansiosta että olivat lekureita. Ne oli Rukin käyneitä, mutta yksi oli ihan vaan tykkimies silloisella 8 kk palvelulla (kertoi mokailleensa alokasajan) ja silti suoraan sotilasairaalan lekuriksi.

[NuoriD]

Et Dave harkinnut ensin opiskella ja sitten inttiin?
Meillä SS kolmosessa nimittäin etuoikeutetuin porukka oli varusmieslääkärit. Pelkkää sisähommaa, ja kaiken lisäksi ison osan palvelusajasta olivat jollain ihme kuntsarilomalla. Kai ansiosta että olivat lekureita. Ne oli Rukin käyneitä, mutta yksi oli ihan vaan tykkimies silloisella 8 kk palvelulla (kertoi mokailleensa alokasajan) ja silti suoraan sotilasairaalan lekuriksi.

Olisihan se ollut ihan järkevä vaihtoehto näin retroskoopilla katsoen. Mutta samapa tuo, meni jo.

[Mylwin]

Totta kai armeijasta on osalle hyötyä. Joku saattaa ilman muuta hyötyä siitä, että onkin pakko joka aamu herätä ja illalla mennä nukkuman. Mutta ehkä ne, jotka siitä eniten hyötyisivät, vapautetaan.

Yllättävän iso osa moniongelmaisistakin tuuppii varusmiespalveluksen läpi. Toki on niitäkin jotka lähtevät E-luokkaan, mutta patologisia tapauksia lukuunottamatta aika teereviä tappelijoita niistä tulee. Firman sosiaalijärjestelmä on aika kehittynyt, ja kykenee tekemään päätöksiä yksilötasolla valtion virallisen sosiaalipuljun massamaisen touhun vierellä.

Palkka-armeijassa kovakuntoiset korkeakoulutetut tyypit eivät ikimaailmassa hakeutuisi asepalvelukseen joitain harvoja poikkeuksia lukuunottamatta.

Tää syvä rauhantila vaikuttaa valitettavasti siviiliväestöön passivoivasti ja luo harhakuvan että mitään uhkaa mistään suunnalta ei ole. Toisin on israelissa.

Et sä Mylmin millään voi pois selittää esim sitä, että mun opiskelun aloitus siirtyi yhdellä vuodella armeijan takia, ja sama kaikilla miespuolisilla kurssikavereillani (tai sitten opiskelun jälkeen se tauko).

Sun ja sun. Teet ehdotuksia valtakunnantasolla vedoten vain omiin kokemuksiin? Kai muistit äänestää perussuomalaisia?

Ilman armeijaa olisin valmistunut lääkäriksi yhden vuoden aiemmin.

Ja suurin osa saapumiseristä maanneet yhden vuoden pidempään vanhempiensa sohvalla.

Eo. ei automaattisesti tarkoita, että yleisestä asevelvollisuudesta tulisi luopua. Sen kustannukset tulisi kuitenkin tunnustaa, eikä luulotella, että kyseessä olisi halpa systeemi.

Älä nyt ymmärrä väärin, mie paskoisin hinajaa jos ei olisi varusmiehiä alaisina. Henkilökohtaisella tasolla vaihtaisin sosiaaliongelmaiset alaiset ammattisotilaisiin minä viikonpäivänä tahansa. Kuitenkin realiteettimittari näyttää toiseen suuntaan.

Palkka-armeija tulisi aivan saatanan kalliiksi parista syystä:

1) palkat täytyisi olla kohdallaan
2) väkeä tarvittaisiin aika reilusti
3) varusteiksi ei enää riittäisi pakki ja lusikkahaarukka
4) varusmiespalvelusta suorittavat tottuvat kurjuuteen käskystä. Sinänsä hyvä asia ja se yhdistää myös sukupolvia ja henkilöitä. Ammattiarmeijaa pitäisi jatkuvasti voidella hyvyyksillä että porukka ei lähtisi kortistoon. Koko toimintakulttuurin pitäisi muuttua kun nykyisellään varusmiehet laskevat aamuja maksimissaan 362 asti, ammattiarmeijassa eläkkeeseen.

[Mylwin]

Et Dave harkinnut ensin opiskella ja sitten inttiin?
Meillä SS kolmosessa nimittäin etuoikeutetuin porukka oli varusmieslääkärit. Pelkkää sisähommaa, ja kaiken lisäksi ison osan palvelusajasta olivat jollain ihme kuntsarilomalla. Kai ansiosta että olivat lekureita. Ne oli Rukin käyneitä, mutta yksi oli ihan vaan tykkimies silloisella 8 kk palvelulla (kertoi mokailleensa alokasajan) ja silti suoraan sotilasairaalan lekuriksi.

Olisihan se ollut ihan järkevä vaihtoehto näin retroskoopilla katsoen. Mutta samapa tuo, meni jo.

Kandin tutkinnolla pääsee kokelaslääkäriksi.

[par-sky]

Tuossa opintojen siirtymisessä on kumminkin se asia, että suurin osa pojista on ihan pentuja kun menevät armeijaan. Eli armeijassa ja sen jälkeisessä ajassa ennen opintoja on sitten aikaa kasvaa vastuuseen. Ja itsenäistyä.

Varmaan senkin saisi tutkittua, että kuinka paljon nopeammin (jos ollenkaan) vapautetut + armeijaan menoa lykänneet valmistuvat. Äkkiseltään vaan veikkaisin että armeijan tuoma vuoden tauko voi olla ihan hyvä asia ennen jatko-opintojen alkua. Siinä kohtaa kun ainakin lukion käyneet ovat kuluttaneet persustaan 12v. putkeen koulun penkillä. Tuntuisi, että armeija aikana on aikaa löytää opiskelumotivaatio uudelleen, joten intin käyneet saisivat kursseja kasaan nopeammin ja paremmilla arvosanoilla.

[NuoriD]

Varmaan senkin saisi tutkittua, että kuinka paljon nopeammin (jos ollenkaan) vapautetut + armeijaan menoa lykänneet valmistuvat .

Nykysysteemissä ei kannata tutkia, koska vapautetut tai armeijaan menoa lykänneet ovat valikoitunut populaatio.

Varmasti armeijaan mennyt suorituskeskeinen henkilö valmistuu armeijasta huolimatta nopeammin, kuin vempula, mutta asiaa tulisikin verrata siihen suorituskeskeiseen henkilöön itseensä, eikä vempulaan.

Mitä tulee siihen, että armeijaan menijät ovat lapsia, niin so what. Lapsena voi myös opiskella tai mennä töihin.

6-11 kuukautta on 6-11 kuukautta pakollista poissaoloa.

[Chap]

Tuossa opintojen siirtymisessä on kumminkin se asia, että suurin osa pojista on ihan pentuja kun menevät armeijaan. Eli armeijassa ja sen jälkeisessä ajassa ennen opintoja on sitten aikaa kasvaa vastuuseen. Ja itsenäistyä.

Varmaan senkin saisi tutkittua, että kuinka paljon nopeammin (jos ollenkaan) vapautetut + armeijaan menoa lykänneet valmistuvat. Äkkiseltään vaan veikkaisin että armeijan tuoma vuoden tauko voi olla ihan hyvä asia ennen jatko-opintojen alkua. Siinä kohtaa kun ainakin lukion käyneet ovat kuluttaneet persustaan 12v. putkeen koulun penkillä. Tuntuisi, että armeija aikana on aikaa löytää opiskelumotivaatio uudelleen, joten intin käyneet saisivat kursseja kasaan nopeammin ja paremmilla arvosanoilla.

Länsimaista Suomi kuuluu maihin joissa lopetetaan opiskelut kaikista vanhimpana. Asevelvollisuus lienee yksi (mutta ei ainoa) syy tähän.

[par-sky]

^^eli sun mielestä ei ole mitään väliä sillä opiskeleeko putkeen 12 vai 16 vuotta?

Ylemmässä tutkinnossa tietysti vielä enemmän.

[Chap]

^^eli sun mielestä ei ole mitään väliä sillä opiskeleeko putkeen 12 vai 16 vuotta?

Ylemmässä tutkinnossa tietysti vielä enemmän.

Länsimaissa on ihan normaalia opiskella putkeen ja mennä sitten töihin. Toki muissakin maissa saa pitää välivuoden(vuosia) jos haluaa. Mikä ongelma siinä on jos annetaan mahdollisuus opiskella vaikka 20 vuotta putkeen?

[NuoriD]

^^eli sun mielestä ei ole mitään väliä sillä opiskeleeko putkeen 12 vai 16 vuotta?

Ylemmässä tutkinnossa tietysti vielä enemmän.

Jos armeijaan meno olisi vapaaehtoista (palkka-armeija) niin kait sitä edelleen saisi halutessaan esim. asua kotinsa pihalla teltassa 6-11kk, jos kokisi sen terapeuttiseksi.

Pakollinen asevelvollisuus on länsimaissa harvinaisuus. Jotenkin ne miesrukat muuallakin selviävät.

[par-sky]

Halusin siis tuoda vaan esiin sen, että opintojen lykkääntymisellä voi olla muitakin kuin negatiivisia vaikutuksia, en väittää että sillä on vain positiivisia vaikutuksia.

[par-sky]

^^eli sun mielestä ei ole mitään väliä sillä opiskeleeko putkeen 12 vai 16 vuotta?

Ylemmässä tutkinnossa tietysti vielä enemmän.

Länsimaissa on ihan normaalia opiskella putkeen ja mennä sitten töihin. Toki muissakin maissa saa pitää välivuoden(vuosia) jos haluaa. Mikä ongelma siinä on jos annetaan mahdollisuus opiskella vaikka 20 vuotta putkeen?

Yleensä ne jotka ovat opiskelleet vuosia ja vuosia putkeen alkavat laahata jossain vaiheessa opinnoissaan. Ja koska Dave vetoaa lähinnä siihen että työelämään siirtyminen lykkääntyy vuodella on se siinä ajatusmaailmassa ongelma. Kyllähän se välivuosikin lykkää valmistumista vuodella, eli saman mallin mukaan niitä ei saisi pitää.