Ruotsin kielen rikkaus ja kurjuus..
Ruotsin kielen rikkaus ja kurjuus..
Pyyhin Netikettiin..
Re: Ruotsin kielen rikkaus ja kurjuus..
Ei tarvii, mut sivistynyt suomalainen haldaa kyllä molemmat kotimaiset. Omani on kyllä vähän ruosteessa.
Re: Ruotsin kielen rikkaus ja kurjuus..
Ei tarvitse. Ruotsin opiskeleminen olisi todellakin tehtävä vapaaehtoiseksi.
Ruotsi on muinaisjäänne ja kaiken lisäksi kielenä hemmetin ruma, vähän kuin Aira Samulin.
Ruotsi on muinaisjäänne ja kaiken lisäksi kielenä hemmetin ruma, vähän kuin Aira Samulin.
Re: Ruotsin kielen rikkaus ja kurjuus..
On siitä ollut enemmän hyötyä kuin haittaa tähän mennessä.
- irmelianneli
- Kitisijä
- Viestit: 3375
- Liittynyt: 14.08.2005 19:34
Re: Ruotsin kielen rikkaus ja kurjuus..
Mulla oli A-ruotsi koulussa. Kyllä ketuttaa kun se ruostuu väkisinkin, kun ei ole käyttöä. Musta ruotsi on aina kuulostanut kivemmalta kuin vaikka joku kaamea ranska (olen lukenut sitäkin kyllä). Ja hävettäähän se hieman, että ei osaa omaa virallista toista kotikieltään puhua kunnolla. Jossain Sveitsissäkin varmaan kaikki puhuu kaikkia omia virallisia kieliään ainakin jonkun verran.
Re: Ruotsin kielen rikkaus ja kurjuus..
Minusta pakkoruotsi on väärä tapa "turvata" ruotsinkielisten palvelut. Hommahan toimii niin, että koska kaikki ovat ruotsia lukeneet, saavat ruotsinkieliset aina palvelunsa ruotsiksi... Väärin. Todellisuudessa ruotsinkieliset saavatkin huonommin heille perustuslainkin mukaan kuuluvat palvelut omalla äidinkielellä, koska työntekijöitä ei valita todellisen kielitaidon perusteella. Kiusallista tuossa on se, että pakkoruotsitusteatteri on halvempi tapa hoitaa perustuslaissa oleva ongelma, kuin se että ne, jotka todella joutuvat työskentelemään myös toisella kotimaisella, koulutettaisiin siihen kunnolla. Sitä mukaan kuin pakkorakennelmia poistetaan, parantuvat ruotsinkielisten palvelut, ainakin siihen asti, kunnes perustuslakia muutetaan.
Re: Ruotsin kielen rikkaus ja kurjuus..
Mulla ollut toistepäin, jotkut swedut kun kuvittelee että kaikki Suomalaiset osaavat ja puhuvat ruattia. Enklishillä pärjää hyvin.Exsat kirjoitti:On siitä ollut enemmän hyötyä kuin haittaa tähän mennessä.
Re: Ruotsin kielen rikkaus ja kurjuus..
Ajattelin siis itse hyötyväni omasta ruotsinkielentaidostani. Oli kyllä vähän hatarasti ilmaistu!Dumari kirjoitti:Mulla ollut toistepäin, jotkut swedut kun kuvittelee että kaikki Suomalaiset osaavat ja puhuvat ruattia. Enklishillä pärjää hyvin.Exsat kirjoitti:On siitä ollut enemmän hyötyä kuin haittaa tähän mennessä.
Re: Ruotsin kielen rikkaus ja kurjuus..
Tarvii.
..täällä ainakin ja asiakaspalveluammatissa. Saletisti jäät ilman töitä, jos kieli uupuu. Niin, ja tarvii sitä englantiakin ihan yhtälailla, kesäisin ainakin.
..täällä ainakin ja asiakaspalveluammatissa. Saletisti jäät ilman töitä, jos kieli uupuu. Niin, ja tarvii sitä englantiakin ihan yhtälailla, kesäisin ainakin.
Re: Ruotsin kielen rikkaus ja kurjuus..
Multa kyseltiin välillä työhaastattelussa på svenska. Ilman (ruostunutta) svedutaitoa en olisi paikkaani saanut. Kiitos pakkoruotsin, tuskin olisin sitä ottanut vapaaehtoisena.
Re: Ruotsin kielen rikkaus ja kurjuus..
Men naturligtvis behöver man svenska! Tai ainakin tykkään ruotsin kielestä, joten minulle on yhdentekevää, tarvitsenko sitä. (Olen tarvinnut: 1) yliopistossa jouduin lukemaan yhden tenttikirjan ruotsiksi 2) Tukholmassa yritän sönkätä ruotsia ihan periaatteesta ja koska se on kivaa 3) olen vastannut ruotsiksi - huonoksi ruotsiksi - jonkun finlandsvenskaradion katugallupiin peräti kaksi kertaa.) Pakkoruotsin ehkä poistaisin peruskoulusta, koska peruskoulu on jo muutenkin tietylle prosentille oppilaista liian teoreettista ja koska useat tai useimmat sen valitsisivat joka tapauksessa.
- Riemumieli
- Kitisijä
- Viestit: 6023
- Liittynyt: 20.08.2005 23:12
- Paikkakunta: Vantaa
Re: Ruotsin kielen rikkaus ja kurjuus..
Suomen kieltäkin tarvitsee eli suomen kieli; ei Suomen kieli, suomenkieli, Suomenkieli tms.
Paras päivä ikinä.
Re: Ruotsin kielen rikkaus ja kurjuus..
Kyllä tarvii. Minuu ainakin harmittaa ihan kamalasti ku oon lukenu ruotsinkieltä ala-asteen 3 luokalta, mutten osaa sitä oikeestaan ollenkaan. Monesti edellisessä duunissa ja joskus nykyisessäkin tulee ruotsinkieli vastaan ja siinä sitten nolona sönkötän ja vaihdan englantiin.
Onnistuu se niinkin mutta tosiaan mua nolottaa..Pitäskö sitä mennä johonkin preppauskurssille vaiko takas ala-asteelle?
Onnistuu se niinkin mutta tosiaan mua nolottaa..Pitäskö sitä mennä johonkin preppauskurssille vaiko takas ala-asteelle?
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Re: Ruotsin kielen rikkaus ja kurjuus..
Toki ruotsin kieltä tarvitaan "yleisesti", ihan niin kuin mitä tahansa muutakin kieltä.
Pakkoruotsia sen sijaan ei tarvittaisi. Ihmiset olisivat motivoituneempia opiskelemaan itse valitsemaansa B-kieltä, joka joka tapauksessa monen kohdalla olisi ruotsi. Ja jos B-kieli olisi valinnainen, kaikki mahdolliset epämotivoituneet häiriköt eivät olisi tunneilla mukana jarruttamassa oppimista ja hilaamassa opetuksen tavoitteita alas. Kun ruotsin kielen taito kuitenkin on monissa töissä vaatimuksena, en jaksa uskoa että sen opiskelu loppuisi kuin seinään vaikka se muuttuisikin vapaaehtoiseksi.
Pakkoruotsia sen sijaan ei tarvittaisi. Ihmiset olisivat motivoituneempia opiskelemaan itse valitsemaansa B-kieltä, joka joka tapauksessa monen kohdalla olisi ruotsi. Ja jos B-kieli olisi valinnainen, kaikki mahdolliset epämotivoituneet häiriköt eivät olisi tunneilla mukana jarruttamassa oppimista ja hilaamassa opetuksen tavoitteita alas. Kun ruotsin kielen taito kuitenkin on monissa töissä vaatimuksena, en jaksa uskoa että sen opiskelu loppuisi kuin seinään vaikka se muuttuisikin vapaaehtoiseksi.
Re: Ruotsin kielen rikkaus ja kurjuus..
Pitää vähän akompata. Jos maassa on kaksi virallista kieltä, niin jokaisen pitäisi mun mielestä osata sitä sen verran, että ymmärtää toisen puhuvan toista kotimaista. Edes sen verran, että ei tarvii miettiä oliko se saksaa, ranskaa vai venäjää.EveryWoman kirjoitti: Pakkoruotsia sen sijaan ei tarvittaisi. Ihmiset olisivat motivoituneempia opiskelemaan itse valitsemaansa B-kieltä, joka joka tapauksessa monen kohdalla olisi ruotsi.
Mun mielestä sitä pakotetaan vähän liikaa. Olis vaikka sellainen puolen lukuvuoden tutustumispakollisuus. Siinä kaikki halukkaat ja haluttomat varmasti osaisivat tehdä oman valintansa.
Re: Ruotsin kielen rikkaus ja kurjuus..
Kyllä miusta epämotivoituneet häiriköt ovat ala-asteikäisissä epämotivoituneita ihan kielestä riippumatta.EveryWoman kirjoitti:epämotivoituneet häiriköt
Kotoa sen kieleen kasvattamisen pitäisi lähteä, sieltä se ruotsivastaisuus ennen kaikkea opitaan kavereiden ohella.
Kävin katsomassa Mylwinin kuvaa, ja näyttää kyllä just siltä ettei sillä ole yhtään ystävää.
- Ann 2005
- Ann 2005
Re: Ruotsin kielen rikkaus ja kurjuus..
Olin hurrilaisessa pikkupuljussa vajaan vuoden eikä kertaakaan tarvinnut molottaa sitä säälittävää vaakuntaa, en olisi kyllä osannutkaan. Tosin ei ne fiinit tinttitukkapukupellet osanneet kunnolla lontoon murretta. Tosin eipä paljoa haitannut kun ei johtoportaalla tainnut olla mitään tärkeää sanomistakaan.
"Vetäkää käteen, minä maksan" Bluntismi 2006.
Re: Ruotsin kielen rikkaus ja kurjuus..
itse en sitä ruosin pakkoa ole ikinä tajunnut. rummutan pakkovenäjän puolesta.
-suomi on ollut viimemmäksi venäjän vallan alla.
-jäänne aateliston ajalta? VÄÄRIN. aatelisto puhui ranskaa. muka hienot ruotsia. ja pajarit myös venäjää.
-kumpaa olen työelämässä enemmän tarvinnut (palvelualalla) ruotsia vai venäjää? venäjää.
-kumman kanssa suomi tekee enemmän kauppaa? venäjän
-kumpaa kieltä puhutaan enemmän, ruotsia vai venäjää? venäjää.
-kummasta kielestä on minulle enemmän hyötyä tulevaisuudessa? jaa-a, työhaastatteluissa ehdottomasti venäjästä. vaikka kuinka paskaa venäjää puhuisit, niin siitä työnantaja innostuu, kun taas natiivi ruotsin puhuminen ei saa edes hymyä nousemaan huulille.
-suomi on ollut viimemmäksi venäjän vallan alla.
-jäänne aateliston ajalta? VÄÄRIN. aatelisto puhui ranskaa. muka hienot ruotsia. ja pajarit myös venäjää.
-kumpaa olen työelämässä enemmän tarvinnut (palvelualalla) ruotsia vai venäjää? venäjää.
-kumman kanssa suomi tekee enemmän kauppaa? venäjän
-kumpaa kieltä puhutaan enemmän, ruotsia vai venäjää? venäjää.
-kummasta kielestä on minulle enemmän hyötyä tulevaisuudessa? jaa-a, työhaastatteluissa ehdottomasti venäjästä. vaikka kuinka paskaa venäjää puhuisit, niin siitä työnantaja innostuu, kun taas natiivi ruotsin puhuminen ei saa edes hymyä nousemaan huulille.
Me transmitte sursum, Caledoni!
Re: Ruotsin kielen rikkaus ja kurjuus..
Opiskelujen (lue: pakollisten ruotsin opintojen) jälkeen olen ollut kerran tilanteessa, jossa ruotsin kielestä olisi saattanut olla jotain hyötyä. Tilanteesta selvisi oikein mainiosti lontoon murteellakin. Kielellä ei siis ole ollut mulle mitään hyötyä. Enkä näe sitä hyötyä olevan jatkossakaan. Sen sijaan Kiinan, Saksan, Ranskan, Espanjan, Venäjän tai Italian kielille olisi ollut useamminkin käyttöä.
Ja kyllä...Olen katkera pakkoruotsille!
Ja kyllä...Olen katkera pakkoruotsille!
Ovela kuin orgasmi
Re: Ruotsin kielen rikkaus ja kurjuus..
Tästä aiheesta olen kai avautunut lähiaikoina aiemminkin. Vaan tulkoonpa uudestaan, toki tykkään puhua itsestäni - ja itseään toistaen se on kahta kivempaa.
Mistäpä sitä riittämättömyyksiensä kanssa painiskeleva nykymies ei kehittäisi kompleksista ongelmaa? Niinpä myös suhteeni ruotsinkieleen on ambivalentti tai peräti ristiriitainen.
Ensinnäkin olen Vadimin kanssa samoilla linjoilla siitä, että kyllä ruotsin osaaminen on Suomen kulttuurihistoriallisessa tilanteessa keskeinen osa suomenkielistenkin yleissivistystä. Koko tarvitsemisargumentti on minusta vulgaari kun puhutaan sivistyksellisistä arvoista. Sivistymättömänä moukkana oma ruotsintaitoni on kuitenkin lähes olematon (tosin kiitos Exsatin minä osaan tilata kupin kahvia ruotsiksi), enkä myöskään voi täysin työntää sivuun ajatusta siitä, miten paljon minulle olisi ollut konkreettista etua ja iloa, jos ruotsinopiskeluun käyttämäni aika olisi suunnattu vaikka saksan tai ranskan lukemiseen.
Mitä taas nimenomaan pakkoruotsiin tulee, niin tavallaan kyllä vastustan pakkoa tällaisissa asioissa. Aika monelle pakkoruotsi on kohtuutonta kiusaamista, joka ei johda minkäänlaisiin myönteisiin tuloksiin. Mutta toisaalta, minä kuitenkin vastustan koulujen lisääntyvää valinnaisuutta. Erityisesti, kun sivistäviä perusopintoja saa pian joka niemessä ja notkelmassa korvata maanpuolustuskursseilla ja laululeikeillä.
Mistäpä sitä riittämättömyyksiensä kanssa painiskeleva nykymies ei kehittäisi kompleksista ongelmaa? Niinpä myös suhteeni ruotsinkieleen on ambivalentti tai peräti ristiriitainen.
Ensinnäkin olen Vadimin kanssa samoilla linjoilla siitä, että kyllä ruotsin osaaminen on Suomen kulttuurihistoriallisessa tilanteessa keskeinen osa suomenkielistenkin yleissivistystä. Koko tarvitsemisargumentti on minusta vulgaari kun puhutaan sivistyksellisistä arvoista. Sivistymättömänä moukkana oma ruotsintaitoni on kuitenkin lähes olematon (tosin kiitos Exsatin minä osaan tilata kupin kahvia ruotsiksi), enkä myöskään voi täysin työntää sivuun ajatusta siitä, miten paljon minulle olisi ollut konkreettista etua ja iloa, jos ruotsinopiskeluun käyttämäni aika olisi suunnattu vaikka saksan tai ranskan lukemiseen.
Mitä taas nimenomaan pakkoruotsiin tulee, niin tavallaan kyllä vastustan pakkoa tällaisissa asioissa. Aika monelle pakkoruotsi on kohtuutonta kiusaamista, joka ei johda minkäänlaisiin myönteisiin tuloksiin. Mutta toisaalta, minä kuitenkin vastustan koulujen lisääntyvää valinnaisuutta. Erityisesti, kun sivistäviä perusopintoja saa pian joka niemessä ja notkelmassa korvata maanpuolustuskursseilla ja laululeikeillä.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Re: Ruotsin kielen rikkaus ja kurjuus..
Pitäisi puhua sivistyksenkin osalta prioriteeteista. Todelliselle sivistykselle olisi nimittäin huomattavan paljon tärkeämpää, että opiskeltaisiin latinaa. Se on sivistyksen kannalta tärkein kieli. Kristillisessä maassa myös muinaiskreikan ja heprean opinnot voisivat olla hyödyksi, ja Ruotsin kieltä koskevat argumentit pätevät osin myös Venäjän kieleen.urpiainen kirjoitti:Ensinnäkin olen Vadimin kanssa samoilla linjoilla siitä, että kyllä ruotsin osaaminen on Suomen kulttuurihistoriallisessa tilanteessa keskeinen osa suomenkielistenkin yleissivistystä. Koko tarvitsemisargumentti on minusta vulgaari kun puhutaan sivistyksellisistä arvoista.
Tai sitten voitaisiin lähteä siitä, että perustason koulunkäynnin pitäisi olla mielekästä, käytännössä hyödyllistä ja kunkin henkilön osaamisintresseihin ja -kykyihin kytketty ja kiinnitettäisiin vähemmän huomiota sivistyksen merkitykseen.
Re: Ruotsin kielen rikkaus ja kurjuus..
Me varmaan operoimme aika erilaisilla sivistyksen käsitteillä. Ymmärrän toki latinan ja muinaiskreikan roolin eurooppalaisen sivistyksen kulmakivien tutkimisessa (latinalla toki vielä myöhempikin sivistys), mutta silti jonkun kielen nimeäminen "todellisen sivistyksen" (kiinteänä ja ajattomana ja paikattomana möhkäleenä?) kannalta universaalisti tärkeimmäksi on moninkertaisen absurdia. Minusta sivistyksen vaatimat konkreettiset muodot ovat aika lokaaleja niin ajassa kuin paikassakin.Pehmovanukas kirjoitti:Todelliselle sivistykselle olisi nimittäin huomattavan paljon tärkeämpää, että opiskeltaisiin latinaa. Se on sivistyksen kannalta tärkein kieli. Kristillisessä maassa myös muinaiskreikan ja heprean opinnot voisivat olla hyödyksi, ja Ruotsin kieltä koskevat argumentit pätevät osin myös Venäjän kieleen.
Ruotsia koskevat argumentit pätevät toki osin venäjään, mutta osin myös mihin tahansa muuhun, eivätkä ruotsi ja venäjä ole Suomen tapauksessa minusta vertailukelpoisia juuri missään kiinnostavassa mielessä.
EDIT: Pallotin muuten tuon "ei tarvi".
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Re: Ruotsin kielen rikkaus ja kurjuus..
Sinänsä muuten hupaisaa, että suomen kielen nykyinen asema johtuu suomenruotsalaisen aateliston päähänpistosta. Rupesivat penteleet kuuntelemaan ja huomasivat, että alkuasukkaitten kieli kuulosti hauskalta. Sitten he ryhtyivät sivuharrastuksena kehittämään kirjakieltä, lopputuloksena niin paljon hassuja sääntöjä ja taivutuksia, ettei suomea opi kukaan täysjärkinen (onneksi itse en ole täysjärkinen). Tämän jälkeen he ajoivat läpi ajatuksen siitä, että suomikin voisi olla virallinen kieli, ja käynnistivät valtaisan pingviiniliikkeen, jonka seurauksena mm. erittäin monet ruotsinkieliset sukunimet käännettiin suomenkielisiksi.
Ja tässä nyt sitten ollaan, olivat turhankin tehokkaita...
(Taustatietona kerrottakoon, että minä kävin kouluni ruotsiksi, mutta muutama vuosi sitten periaatesyistä vaihdoin virallisen äidinkieleni suomeksi. Niinpä minulle tulevien virallisten paperien kieli arpoutuu sattumanvaraisesti, onneksi veroilmoitukset kuitenkin ovat vakiintuneet suomenkielisiksi, virastoruotsi kun on jotain aivan käsittämätöntä.)
Ja tässä nyt sitten ollaan, olivat turhankin tehokkaita...
(Taustatietona kerrottakoon, että minä kävin kouluni ruotsiksi, mutta muutama vuosi sitten periaatesyistä vaihdoin virallisen äidinkieleni suomeksi. Niinpä minulle tulevien virallisten paperien kieli arpoutuu sattumanvaraisesti, onneksi veroilmoitukset kuitenkin ovat vakiintuneet suomenkielisiksi, virastoruotsi kun on jotain aivan käsittämätöntä.)
Re: Ruotsin kielen rikkaus ja kurjuus..
Hmm... kun ruotsi on itsellä niinq sisäänrakennettu kieli. Tuli sillee syntymän kaa kaupan päälle ju nou, niin ei sitä paljon mieti tarvitseeko sitä ihan aikusten oikeesti. Kun suomikin (lue. turku) taittuu vähintään yhtä sujuvasti ollaan aina menty sillä mikä sopii toiselle keskustelijalle paremmin.
Tarkemmin kun ajattelee niin joo, ku itse kohtuu paljon liikkuu Turunmaan saaristossa on ruotsinkielentaito eduksi. Vaikka nykyisin tuppaa, ainakin nuorempi, saaristolaisväestö handaamaan suomeakin ihan ok. Heillä kun on se "pakkosuomi" sano.
Työelämässä taas en ole äidinkieltäni tarvinnut kertaakaan. Lontoota kylläkin, muttei ruotsia.
Kuitenkin näen sen ihan vaan hyvänä puolena osata molemmat kielet. Ei siitä haittaakaan voi olla.
Tarkemmin kun ajattelee niin joo, ku itse kohtuu paljon liikkuu Turunmaan saaristossa on ruotsinkielentaito eduksi. Vaikka nykyisin tuppaa, ainakin nuorempi, saaristolaisväestö handaamaan suomeakin ihan ok. Heillä kun on se "pakkosuomi" sano.
Työelämässä taas en ole äidinkieltäni tarvinnut kertaakaan. Lontoota kylläkin, muttei ruotsia.
Kuitenkin näen sen ihan vaan hyvänä puolena osata molemmat kielet. Ei siitä haittaakaan voi olla.
Tää on semmonen iso projekti johon tuotannollisista syistä yleensä tarvii sekä uros- että naarastehtaan
Re: Ruotsin kielen rikkaus ja kurjuus..
Kannatan pakkoruotsia. Parissakin duunipaikassa olen ruotsia todella tarvinnut. Virastoruotsi on kyllä aivan perseestä.