*komps* paitsi erakoksi en itseäni kutsuisi vaan olin kovin ujo nuorempana.hebuli kirjoitti:Olen ollut suuren osan nuoruudestani suht erakko (viihdyn tekemällä asioita joita voi tehdä yksin, ja tarvitsen omaa aikaa ja tilaa), mutta tykkään tutustua ennakkoluulottomasti ja ilman paineita uusiin ihmisiin. Olen varsin huono järjestämään ja kutsumaan koolle sosiaalisia tilaisuuksia ja kissanristiäisiä, mutta mielelläni menen kuokkimaan muiden sellaisiin, tai jos kaverit pyytävät mukaan.
Sosiaalinen aktiivisuus
-
- Kitinän uhri
- Viestit: 812
- Liittynyt: 16.08.2005 1:26
- Paikkakunta: Saari Idässä
Re: Sosiaalinen aktiivisuus
...
Re: Sosiaalinen aktiivisuus
Manalan citykuva pompsahti mieleen kommenttiraidasta... eli se jossa lukee "olin ujo nuorana"brona kirjoitti:
*komps* paitsi erakoksi en itseäni kutsuisi vaan olin kovin ujo nuorempana.
-
- Kitisijä
- Viestit: 1126
- Liittynyt: 14.08.2005 21:43
- Paikkakunta: Hevonvitunjeera jota Tyrnäväksikin kutsutaan
Re: Sosiaalinen aktiivisuus
Pallotin vaihtoehdon olla sosiaalisesti aktiivinen ja vieläpä tyytyväinen tilanteeseen siitäkin huolimatta, että en todellakaan hengaile päivittäin useita kertoja ystävieni kanssa enkä myöskään tutustu uusiin ihmisiin päivittäin. Tuo kuulostaisi omasta mielestäni jo ylisosiaalisuudelta! Vaihtoehtoja olisi saanut olla enemmän. Vaihtoehtoisesti ne olisi kaikki voinut jättää pois kun kerran kyse oli kuitenkin siis omasta kokemuksesta, siis siitä miten näkee itse oman tilanteensa.
Mä tapaan säännöllisen epäsäännöllisesti ystäviäni tai olen heihin yhteydessä puhelimitse / sähköpostitse / mesellä. Tapaamisiin on aikaa korkeintaan kerran-pari viikossa. Muut yhteydet toimii kuitenkin ainakin lähes päivittäin ja useampaan suuntaan. Pidän ihmisten kanssa olemisesta ja puhumisesta, en arkaile tutustua uusiin ihmisiin jos sellaisia vastaan tulee enkä myöskää vaihtaa muutamaa sanaa jonkun puolitutun tai vaikkapa ihan vieraan ihmisen kanssa, jos yhteinen aihe löytyy. Näillä perustein määrittelisin itseni sosiaaliseksi olennoksi ja sellaisena olen itseeni vallan tyytyväinen.
Mä tapaan säännöllisen epäsäännöllisesti ystäviäni tai olen heihin yhteydessä puhelimitse / sähköpostitse / mesellä. Tapaamisiin on aikaa korkeintaan kerran-pari viikossa. Muut yhteydet toimii kuitenkin ainakin lähes päivittäin ja useampaan suuntaan. Pidän ihmisten kanssa olemisesta ja puhumisesta, en arkaile tutustua uusiin ihmisiin jos sellaisia vastaan tulee enkä myöskää vaihtaa muutamaa sanaa jonkun puolitutun tai vaikkapa ihan vieraan ihmisen kanssa, jos yhteinen aihe löytyy. Näillä perustein määrittelisin itseni sosiaaliseksi olennoksi ja sellaisena olen itseeni vallan tyytyväinen.
Pikku Myy veti henkeä nenän kautta ja puhalsi sen ulos hampaiden välistä hyvin keljulla tavalla, joka merkitsi:En-ole-eläissäni-kuullut-mitään-näin-hullua.
(T. Janson: Muumipappa ja meri)
(T. Janson: Muumipappa ja meri)
Re: Sosiaalinen aktiivisuus
En ole sosiaalisesti aktiivinen ja olen tyytyväinen tilanteeseen. En suuremmin kaipaa sosiaalisia kontakteja, nyhjään mieluummin kahdestaan sulhoni kanssa. Mun on vaikea pitää ihmisistä ja sellaistenkin kohdalla, joista pidän, vaikea tarttua puhelimeen ja kysellä kuulumisia. En ole aina ollut tällainen ja mulla onkin tosi paljon ystäviä, jotka jostain syystä jaksavat soitella ja kestää mun erakkokausiani. Sellaiset tilanteet, joissa joutuisin vieraiden ihmisten joukkoon, ahdistavat joskus niin paljon, että jätän mieluummin väliin.
Re: Sosiaalinen aktiivisuus
Valitsin vaihtoehdon "En ole sosiaalisesti aktiivinen ja olen tyytyväinen tilanteeseen". En ole aloittajan kuvaamalla tavalla sosiaalinen, vaikka ihmiskontakteja kaipaankin. Ihmisiksi riittävät kuitenkin harvat ja valitut, ja ainoa, jonka seurassa viihdyn pitkään yhtäjaksoisesti, on seurustelukumppanini. Hänen seuraansa en sitä vastoin koe rasitteeksi lainkaan, eikä ole vielä tullut tarvetta omaan tilaan enempiä, kuin sitä on luontaisesti syntynyt. Tämä johtunee siitä, että koen voivani olla hänen seurassaan täysin oma itseni, enkä tunne olevani viihdyttämisvelvollinen.
Ystävien (niiden muutaman) kanssa jaksan viettää aikaa, koska heidän kanssaan syntyy syvällisempää keskustelua. Tapaan ystäviäni ehkä pari kolme kertaa viikossa. Puhelimessa en jaksa juoruta juuri lainkaan, enkä välttämättä vastaa puhelimeen, jos tuntuu, ettei huvita. Tekstiviestit ovat helpompia, ja ajoittain tulee niitä näpyteltyä paljonkin. (Osaan näpytellä viestit oikein katsomatta näppäimistöä...)
En jaksa ylläpitää laajaa pinnallisten kontaktien verkkoa, ja koen jossain määrin kuormittavaksi minulle turhanpäiväisten ihmisten kanssa jutustelun. Small talkia inhoan, vaikka pystynkin sitä vääntämään. En ole oikeastaan ujo, mutta varautunut kylläkin.
Inhoan majoittumista vieraiden ihmisten nurkkiin, ja vieraalla paikkakunnalla valitsen ehdottomasti mielummin hotellin, kuin pesiytymisen sukulaisten tai tuttujen luokse. En vain jaksa ylläpitää sosiaalista naamiota yhtämittaisesti puolta vuorokautta pidempään, vaan haluan olla rauhassa.
Ystävien (niiden muutaman) kanssa jaksan viettää aikaa, koska heidän kanssaan syntyy syvällisempää keskustelua. Tapaan ystäviäni ehkä pari kolme kertaa viikossa. Puhelimessa en jaksa juoruta juuri lainkaan, enkä välttämättä vastaa puhelimeen, jos tuntuu, ettei huvita. Tekstiviestit ovat helpompia, ja ajoittain tulee niitä näpyteltyä paljonkin. (Osaan näpytellä viestit oikein katsomatta näppäimistöä...)
En jaksa ylläpitää laajaa pinnallisten kontaktien verkkoa, ja koen jossain määrin kuormittavaksi minulle turhanpäiväisten ihmisten kanssa jutustelun. Small talkia inhoan, vaikka pystynkin sitä vääntämään. En ole oikeastaan ujo, mutta varautunut kylläkin.
Inhoan majoittumista vieraiden ihmisten nurkkiin, ja vieraalla paikkakunnalla valitsen ehdottomasti mielummin hotellin, kuin pesiytymisen sukulaisten tai tuttujen luokse. En vain jaksa ylläpitää sosiaalista naamiota yhtämittaisesti puolta vuorokautta pidempään, vaan haluan olla rauhassa.
-
- Kitisijä
- Viestit: 16749
- Liittynyt: 27.10.2005 17:37
Re: Sosiaalinen aktiivisuus
Heh, olen eps. Kuulostaa tutulta. Ihmisille näyttäisi usein olevan vaikea ymmärtää tai hyväksyä, että vaikka epsin tavoin en stressaa (enää) yleisöesiintymisiä, ja pystyn tarvittaessa avaamaan ja pitämään yllä keskustelua, niin olen mieluummin sosiaalisesti syrjäänvetäytyvä. Oletusarvo tuntuu olevan, että jos pystyy olemaan sosiaalisesti aktiivinen, sellainen tietysti myös haluaa olla. Minä en koe näin. Tapaamme esimerkiksi töissä käydä porukalla lounaalla, ja näissä lounastilanteissa olen kovin tyytyväinen, jos pari sosiaalisesti aktiivisinta tyyppiä ovat mukana, jotta minun ei tarvitse olla sosiaalisesti aktiivisessa roolissa, vaan saan olla hiljaa. Olen siis sosiaalisesti varsin passiivinen ja tyytyväinen siihen. Viihdyn hyvin yksikseni ja olen tyytyväinen siihen, että tapaan harvakseltaan ikivanhoja ystäviäni enkä juurikaan tutustu uusiin ihmisiin.eps kirjoitti:Jaah, asioita joita teen:
- Saatan kävellä kiertotietä töihin, jotta en törmää edelläni kävelevään työkaveriin.
- Busseissa en koskaan istu kenenkään viereen. Metro ja junat ovat eri asia, kun niissä on enemmän penkkitilaa.
+ Pystyn esiintymään uudelle yleisölle sen kummemmin valmistelematta.
+ Toimin usein kaveriporukassa keskustelun avaajana ja ylläpitäjänä
+ Pidän mukavista ihmisistä ja juttelen mielelläni heidän kanssaan, mutta en välttämättä kovin pitkään.
EDIT: Nyt kun näitä omia omituisuuksia pohtii niin sanottakoon, että usein huomatessani jonkun ihan mukavankin tutun etäältä teen kaikkeni välttääkseni kohtaamisen. Ja harvoin menen työpaikan keittiöön hakemaan juotavaa jos keittiö ei ole tyhjä. Muutenkin välttelen satunnaisia tapaamisia. Ja lainataan vielä pätkä Zebiltäkin, koska tunnistan senkin niin hyvin:
Zeb kirjoitti:Inhoan majoittumista vieraiden ihmisten nurkkiin, ja vieraalla paikkakunnalla valitsen ehdottomasti mielummin hotellin, kuin pesiytymisen sukulaisten tai tuttujen luokse. En vain jaksa ylläpitää sosiaalista naamiota yhtämittaisesti puolta vuorokautta pidempään, vaan haluan olla rauhassa.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
-
- Elämätön Kitisijä
- Viestit: 315
- Liittynyt: 17.08.2005 20:57
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Sosiaalinen aktiivisuus
Tylsä ketju. Viihdyn omissa oloissani. Olen sosiaalinen. En halua tavata läheisiä ystäviä liian usein. Harrastin ennen paljon sitä, että bongasin tyyppejä chatistä ja tapasin heitä aikomuksena jättää se yhteen ainoaan kertaan. Ajaudun usein juttelemaan sattumalta vieraiden ihmisten kanssa, ihan mukavaa, sain kerran sormuksenkin.
Ärsyttävää pakkososialisointia puolestaan joutuu kokemaan ahdistavan usein. En ole tainnut käydä kaupungilla kuukausiin niin, etteikö joku pirun neekeri olisi tullut vonkaamaan. Tuossa yhtenä iltana tulin myöhään yöllä kotiin, ja 200 m matkalla kolme tyyppiä tuli kuvailemaan mittojaan. Onneksi suomalaiset sentään ovat rajoittuneita. Arvostan.
Ärsyttävää pakkososialisointia puolestaan joutuu kokemaan ahdistavan usein. En ole tainnut käydä kaupungilla kuukausiin niin, etteikö joku pirun neekeri olisi tullut vonkaamaan. Tuossa yhtenä iltana tulin myöhään yöllä kotiin, ja 200 m matkalla kolme tyyppiä tuli kuvailemaan mittojaan. Onneksi suomalaiset sentään ovat rajoittuneita. Arvostan.
"A conscience is like a boat or a car. If you feel you need one, rent it." -J.R. Ewing
-
- Kitisijä
- Viestit: 2884
- Liittynyt: 09.09.2005 12:08
- Paikkakunta: Hell-sinki
Re: Sosiaalinen aktiivisuus
Lucky Luciano kirjoitti:Onneksi suomalaiset sentään ovat rajoittuneita. Arvostan.
Vahinko etteivät äiditkin saa lähteä milloin heitä huvittaa ja ruveta nukkumaan ulkosalla. Varsinkin äidit sitä toisinaan tarvitsisivat.
-muumimamma
-muumimamma
Re: Sosiaalinen aktiivisuus
En ole sosiaalisesti aktiivinen, mutten osaa sanoa koenko sitä epätyydyttäväksi tilanteeksi. Joskus kyllä.
Työpalaverissa silloin tällöin tympäisee ettei saa tuotua omaa näkökantaa tarpeeksi esiin. Kavereidenkin kanssa olen monasti se hiljaisin tyyppi porukasta, ja vaikkakaan en usko että se muita mitenkään haittaa, silti joskus tunnen itseni tuppisuuksi. Parin oluen jälkeen joku rajoitin kuitenkin naksahtaa pois päältä ja juttua tulvii helposti liiaksikin asti. Onneksi 'epäsosiaalisuus' ei kuitenkaan niin haitaksi asti elämääni häiritse, että tuosta syystä jatkuvasti pikkupienessä seilailisin.
Kavereille soittelen erittäin harvoin ilman erityistä syytä. Viihdyn omissa oloissani ja kaipaan sosiaalista kanssakäymistä oikeastaan vain viikonloppuisin. No joo, onhan se parisuhteen toinen osapuoli tietty läsnä, mutta se on jotenkin eri juttu.
Epäsoveliaimpia tilanteita minulle ovat ne, joissa esim. kadulla törmää johonkin puolituttavaan. Jotkut osaavat luonnostaan smalltalkin taidon, mutta itse taas yritän pakollisten "hieno sää", "mitäs sinä nykyään"-juttujen jälkeen kiemurrella tilanteesta pois mahdollisimman äkkiä. Jos siis en onnistu välttämään tilannetta puhumalla kännykkään tai hyppäämällä bussiin ennen tervehdystä.
Ja taas esityksen pitäminen mille tahansa porukalle on aivan kauheanjärkyttävä jo ajatuksena. Lavalla lauleskelu ja musisointi taas on eri juttu, eikä ahdista lain vaan tuottaa mieluisenlaista jännitystä.
Työpalaverissa silloin tällöin tympäisee ettei saa tuotua omaa näkökantaa tarpeeksi esiin. Kavereidenkin kanssa olen monasti se hiljaisin tyyppi porukasta, ja vaikkakaan en usko että se muita mitenkään haittaa, silti joskus tunnen itseni tuppisuuksi. Parin oluen jälkeen joku rajoitin kuitenkin naksahtaa pois päältä ja juttua tulvii helposti liiaksikin asti. Onneksi 'epäsosiaalisuus' ei kuitenkaan niin haitaksi asti elämääni häiritse, että tuosta syystä jatkuvasti pikkupienessä seilailisin.
Kavereille soittelen erittäin harvoin ilman erityistä syytä. Viihdyn omissa oloissani ja kaipaan sosiaalista kanssakäymistä oikeastaan vain viikonloppuisin. No joo, onhan se parisuhteen toinen osapuoli tietty läsnä, mutta se on jotenkin eri juttu.
Epäsoveliaimpia tilanteita minulle ovat ne, joissa esim. kadulla törmää johonkin puolituttavaan. Jotkut osaavat luonnostaan smalltalkin taidon, mutta itse taas yritän pakollisten "hieno sää", "mitäs sinä nykyään"-juttujen jälkeen kiemurrella tilanteesta pois mahdollisimman äkkiä. Jos siis en onnistu välttämään tilannetta puhumalla kännykkään tai hyppäämällä bussiin ennen tervehdystä.
Näissä olemme täysin päinvastaista sorttia. Itse en seiso bussissa jos eivät kaikki paikat ole täynnä. Ajattelen aina, että ne jotka jättävät istumapaikan käyttämättä, taikka istuvat tyhjän penkkiparin käytävänpuoleiselle paikalle, ovat jotenkin omituisia.eps kirjoitti: - Busseissa en koskaan istu kenenkään viereen. Metro ja junat ovat eri asia, kun niissä on enemmän penkkitilaa.
+ Pystyn esiintymään uudelle yleisölle sen kummemmin valmistelematta.
Ja taas esityksen pitäminen mille tahansa porukalle on aivan kauheanjärkyttävä jo ajatuksena. Lavalla lauleskelu ja musisointi taas on eri juttu, eikä ahdista lain vaan tuottaa mieluisenlaista jännitystä.
Re: Sosiaalinen aktiivisuus
Tätä mä olen aina kummeksunut suomalaisissa. Joskus nuorempana ihmettelin tuohua ja katselin ympärilleni josko joku vanhempi tai väsyneempi ihminen haluaisi tyhjän istuinpaikan korrektin tarviharkinnan ja iän suoman etuuden turvin. Mutta aikani ihmeteltyäni tulin tulokseen, että iso osa ihmisistä on omituisia, ilmeisesti sosiaalisesti rajoittuneita, koska vapaa istuin ei kiinnosta edes pitkällä matkalla. Mutta minullehan se kelpaa, erittäin hyvin. Enkä epäröi puhua paskaa vieruskaverille, jos vaan jutunjuurta löytyy - no harvemmin, koska siihen tarvitaan kaksi.bedlam kirjoitti:Itse en seiso bussissa jos eivät kaikki paikat ole täynnä. Ajattelen aina, että ne jotka jättävät istumapaikan käyttämättä, taikka istuvat tyhjän penkkiparin käytävänpuoleiselle paikalle, ovat jotenkin omituisia.
Re: Sosiaalinen aktiivisuus
Sori offtopikointi. Mutta kaikkein kummallisinta bussikäyttäytymisessä on mielestäni kuitenkin se, että kun ikkunanpuoleisella paikalla istuvan pysäkki on seuraavana vuorossa, ei hän yritäkään aukaista suutaan päästäkseen pois paikaltaan. 'Anteeksi' tai 'minä jäisin tässä' riittäisi, mutta jos ei itse ole huomannut kiinnittää tarpeeksi huomiota siihen, että hän pälyilee ympäriinsä ja sovittelee rukkasia käteensä, survoo hän sitten yhtäkkiä väkipakolla syliin ja mulkoilee ja murisee vielä pahasti.nypari kirjoitti: Tätä mä olen aina kummeksunut suomalaisissa. Joskus nuorempana ihmettelin tuohua ja katselin ympärilleni josko joku vanhempi tai väsyneempi ihminen haluaisi tyhjän istuinpaikan korrektin tarviharkinnan ja iän suoman etuuden turvin. Mutta aikani ihmeteltyäni tulin tulokseen, että iso osa ihmisistä on omituisia, ilmeisesti sosiaalisesti rajoittuneita, koska vapaa istuin ei kiinnosta edes pitkällä matkalla. Mutta minullehan se kelpaa, erittäin hyvin. Enkä epäröi puhua paskaa vieruskaverille, jos vaan jutunjuurta löytyy - no harvemmin, koska siihen tarvitaan kaksi.
Tavallisesti nämä ovat olleet omalla kohdallani vanhempia (rouvas)henkilöitä, vaikka en toki tahtoisi yleistää.
Re: Sosiaalinen aktiivisuus
Olen pölö.
Se on jännä miten se on kehittynyt ihan viime aikoina vasta.
Nykyiseen kouluun ja sen hauskaan ilmapiiriin pääseminen on nostanut pölöyteni pintaan.
No en koskaan ujo tai hiljainen ole ollutkaan, mutta viimeinen puoli vuotta on poistanut vähätkin epäilykset tilanteista, että voiko jollekin puhua tms.
Kun alkaa ekasta sekunnista turinoimaan, niin tilanteeseeen ei edes ehdi syntyä jännistystä. Jos menee muutama sekunti, niin jo näprätään avainnippua ja ollaan ahdistuneita.
Höpölöpöä ja halipusia vaan ja kaikki roimii reisille.
Se on jännä miten se on kehittynyt ihan viime aikoina vasta.
Nykyiseen kouluun ja sen hauskaan ilmapiiriin pääseminen on nostanut pölöyteni pintaan.
No en koskaan ujo tai hiljainen ole ollutkaan, mutta viimeinen puoli vuotta on poistanut vähätkin epäilykset tilanteista, että voiko jollekin puhua tms.
Kun alkaa ekasta sekunnista turinoimaan, niin tilanteeseeen ei edes ehdi syntyä jännistystä. Jos menee muutama sekunti, niin jo näprätään avainnippua ja ollaan ahdistuneita.
Höpölöpöä ja halipusia vaan ja kaikki roimii reisille.
Re: Sosiaalinen aktiivisuus
Ei ole oikeastaan aikaa olla sosiaalisesti aktiivinen koulun ja kouluhommien ulkopuolella, mutta yleensä näen joka päivä sellaisen ihmisen, jota minun tulee tervehtiä ja kaupassakin käyn. Eli en asu kokonaan piilossa kämpässäni. Joskus tapaan jonkun ihmisen kouluhommien ulkopuolella, kirjoitan meilejä vanhemmilleni tai ystävilleni ja Kityilen.
-
- Kitisijä
- Viestit: 3302
- Liittynyt: 23.12.2005 22:36
Re: Sosiaalinen aktiivisuus
Niin mäkin. Me ollaan aktiivisia keskenäänExsat kirjoitti:Kyllä mä pidän itseäni melko aktiivisena ja olen tyytyväinen tilanteeseen.
Okei, nyt mä rupesin tuntemaan huonoa omaatuntoa siitä kuinka me hyökättiin sun kimppuun pikkujouluissaLolita kirjoitti: Mä en tykkää ihmisistä, jotka on liian ulospäinsuuntautuneita, puheliaita ja... öh... tyrkkyjä. Sopivaa ujostelua ja tilaa pitää olla.
When my baby is good she is good, but when she is bad she's even better
-
- Kitisijä
- Viestit: 3375
- Liittynyt: 14.08.2005 19:34
Re: Sosiaalinen aktiivisuus
Niin mäkin... ja raahattiin vielä puolipakolla vessaan!Georgina kirjoitti:Okei, nyt mä rupesin tuntemaan huonoa omaatuntoa siitä kuinka me hyökättiin sun kimppuun pikkujouluissaLolita kirjoitti: Mä en tykkää ihmisistä, jotka on liian ulospäinsuuntautuneita, puheliaita ja... öh... tyrkkyjä. Sopivaa ujostelua ja tilaa pitää olla.
-
- Kitisijä
- Viestit: 3302
- Liittynyt: 23.12.2005 22:36
Re: Sosiaalinen aktiivisuus
irmelianneli kirjoitti:Niin mäkin... ja raahattiin vielä puolipakolla vessaan!Georgina kirjoitti:Okei, nyt mä rupesin tuntemaan huonoa omaatuntoa siitä kuinka me hyökättiin sun kimppuun pikkujouluissaLolita kirjoitti: Mä en tykkää ihmisistä, jotka on liian ulospäinsuuntautuneita, puheliaita ja... öh... tyrkkyjä. Sopivaa ujostelua ja tilaa pitää olla.
Voidaanko yrittää väittää että oltiin kännissä? Oltiinko me?
When my baby is good she is good, but when she is bad she's even better
-
- Kitisijä
- Viestit: 3375
- Liittynyt: 14.08.2005 19:34
Re: Sosiaalinen aktiivisuus
Mä en ollu ainakaan kun olin juonut vaan kahdesta asti Mut voidaanhan me yrittää väittää. Ja toivoa että Lolita oli!Georgina kirjoitti:irmelianneli kirjoitti:Niin mäkin... ja raahattiin vielä puolipakolla vessaan!Georgina kirjoitti:
Okei, nyt mä rupesin tuntemaan huonoa omaatuntoa siitä kuinka me hyökättiin sun kimppuun pikkujouluissa
Voidaanko yrittää väittää että oltiin kännissä? Oltiinko me?
-
- Kitisijä
- Viestit: 3302
- Liittynyt: 23.12.2005 22:36
Re: Sosiaalinen aktiivisuus
Joo, mä luulen että mäkään en ollu. Mutta huolehditaan nyt että tarinamme on yhtenäinen. *salaliittoilee*irmelianneli kirjoitti: Mä en ollu ainakaan kun olin juonut vaan kahdesta asti Mut voidaanhan me yrittää väittää. Ja toivoa että Lolita oli!
When my baby is good she is good, but when she is bad she's even better
-
- Kitisijä
- Viestit: 8603
- Liittynyt: 14.08.2005 18:46
- Paikkakunta: Vantaa
Re: Sosiaalinen aktiivisuus
En mä saanut traumojaGeorgina kirjoitti:irmelianneli kirjoitti:Niin mäkin... ja raahattiin vielä puolipakolla vessaan!Georgina kirjoitti:Okei, nyt mä rupesin tuntemaan huonoa omaatuntoa siitä kuinka me hyökättiin sun kimppuun pikkujouluissa
Voidaanko yrittää väittää että oltiin kännissä? Oltiinko me?
Se on jotenkin eriasia, kun kyseessä on tutut ihmiset ja ette tunkeutuneet mun yksityisalueelle (kuulostaapas hienolta) vaan otitte mukaan ja sain pönöttää ihan rauhassa seurassa. Sellainen meininki, missä minä joudun keskipisteeksi ei oikein sytytä. Teidän kanssa ei mitään kiusallisia kyselyitä tai ahdistelua vaan heti vetäistiin mukaan kuin vanha kaveri. Te olitte ihania
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx
-
- Kitisijä
- Viestit: 3302
- Liittynyt: 23.12.2005 22:36
Re: Sosiaalinen aktiivisuus
Hienoa että et traumatisoitunut Säkin oot ihana, siksi meidän piti sut heti kaapataLolita kirjoitti: En mä saanut traumoja
Te olitte ihania
When my baby is good she is good, but when she is bad she's even better
-
- Kitisijä
- Viestit: 6691
- Liittynyt: 01.07.2005 21:12
- Paikkakunta: Uleåborg
Re: Sosiaalinen aktiivisuus
En ole järin aktiivinen. Teoreettisella tasolla tajuan että mahdollisuuksia tutustua miellyttäviin ihmisiin ja viettää aikaa heidän kanssaan jää varmasti käyttämättä, mutta luontoaan vastaan on vaikea räpiköidä kun on muuten jokseenkin tyytyväinen.
Esiintyminen ei ole ollut ongelma, silloin kun tietää mistä puhuu ja on sanottavaa, sen sanominen on myös ollut helppoa. Välillä vain tuntuu että osaan olla joskus vähän turhankin vakuuttava asiantuntijaroolissa...
Esiintyminen ei ole ollut ongelma, silloin kun tietää mistä puhuu ja on sanottavaa, sen sanominen on myös ollut helppoa. Välillä vain tuntuu että osaan olla joskus vähän turhankin vakuuttava asiantuntijaroolissa...
Tasan ei mene muumit kanootissa.
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Re: Sosiaalinen aktiivisuus
En ole luonnostani lainkaan sosiaalisesti aktiivinen, ja olen aina ollut tilanteeseen tyytyväinen.
Olen kuitenkin opetellut myös sosiaalista aktiivisuutta opiskeluaikanani, koska vaatesuunnittelijalle on monenlaista hyötyä töidensä aktiivisesta esittelystä muille ihmisille ja niihin liittyvästä jatkuvasta keskustelusta. Olen myös ala-asteikäisenä opetellut eroon eräänlaisesta sosiaalisesta "pakenemisesta" (jonka voi halutessaan nähdä aktiivisena sosiaalisena passiivisuutena ). Oikeastaan luonnehtisin nykyisin itseäni sosiaalisesti neutraaliksi. En ota aiheettomasti ihmisiin kontaktia ja pystyn toimimaan ihmisryhmissä ilman sosiaalisia pelkoja ja pakkoja, mutta yritän kuitenkin olla kaikissa tilanteissa avoin sille, että minuun otetaan kontaktia.
Olen kuitenkin opetellut myös sosiaalista aktiivisuutta opiskeluaikanani, koska vaatesuunnittelijalle on monenlaista hyötyä töidensä aktiivisesta esittelystä muille ihmisille ja niihin liittyvästä jatkuvasta keskustelusta. Olen myös ala-asteikäisenä opetellut eroon eräänlaisesta sosiaalisesta "pakenemisesta" (jonka voi halutessaan nähdä aktiivisena sosiaalisena passiivisuutena ). Oikeastaan luonnehtisin nykyisin itseäni sosiaalisesti neutraaliksi. En ota aiheettomasti ihmisiin kontaktia ja pystyn toimimaan ihmisryhmissä ilman sosiaalisia pelkoja ja pakkoja, mutta yritän kuitenkin olla kaikissa tilanteissa avoin sille, että minuun otetaan kontaktia.