En laittanut tätä nörtteilyn puolelle, sillä kysymys on yhtä validi myös muissa konteksteissa, missä sinä olet huomannut tai törmännyt kielten erilaiseen ilmaisuvoimaan - ja ehkäpä oppinut käyttämään sitä hyödyksesi?
Miten pääosin käytetty kielesi lisää tai rajoittaa ilmaisuvoimaasi? Millä kielellä ajattelet ja miksi?
http://www.straightdope.com/columns/031226.html
Tietojenkäsittelytieteessä on jatkuvaa keskustelua eri kielten tehokkuudesta tai voimasta, liittyen siihen miten kyseinen kieli muuttaa ajattelua tai mahdollistaa ohjelmoijan ratkaista ongelmia ajattelemalla eri tavalla.
http://blog.ianbicking.org/ruby-python-power.html
Kunhan saan kerättyä rohkeutta ja energiaa, pitäisi ehtiä nyrjäyttää oma pääni sopivaan asentoon Lispin avulla. Sillä sanotaan mitä tahansa uusista työkaluista ja kielistä, Lisp on edelleen tosimiesten työkalu:
"Never underestimate the power of a small
tactical Lisp interpreter"
MIT tarjoaa hienosti Schemeä ja Lispiä opettavan kirjan ilmaiseksi verkossa. Kirja joka on heillä CS 101-kurssin materiaalina:
http://mitpress.mit.edu/sicp/full-text/ ... l#%_chap_1
Kielten ilmaisuvoima
Kielten ilmaisuvoima
Tällainen smart-ass -pefletti kostuttuaan alkaa erittää ainetta joka imeytyy ohuiden ihokerrosten
läpi ja alkaa vaikuttaa aivotoimintaa stimuloivasti
läpi ja alkaa vaikuttaa aivotoimintaa stimuloivasti
Re: Kielten ilmaisuvoima
Ihan tavallisista äidinkielistä olen aikoinani päätynyt tarkkailemaan sanojen piilomerkityksiä, todennäköisesti siksi, että olen täysin kaksikielinen ja siksi myös näen selkeästi ainakin niiden kahden eroavaisuudet.
Ensimmäinen minua häirinnyt suomenkielinen sana on prostituoitu. Sana on luonnollisestikin lainasana, jolla on korvattu kansanomaisempi sana huora. Ihmettelin aikani sitä, että miksi tuo lainasana on kehitelty juuri tuohon muotoon, kunnes tajusin että valinta on poliittinen. Prostituoitu on uhri, jonkun muun prostituoima, kun taas huora voi yhtä hyvin olla itsenäinen toimija. Huorien toiminnan kieltäminen kuulostaa enemmän itsemääräämisoikeuden poistamiselta kuin prostituoitujen "pelastaminen".
Ruotsinkieliset vastineet ovat samanlaisia kuin suomenkieliset, englannissa samaten, mutta saksassa neutraalia vaihtoehtoa ei ole, ne sanat ovat suoraviivaiset, käännettynä "jonkun muun prostituoima" ja "itsensäprostituoinut". Saksan versiot tuovat tehokkaammin esiin alan rakenteen ja mahdollistavat siten huomattavasti paremmin aiheesta käydyn arvokeskustelun.
Toinen, erittäin mielenkiintoinen tapaus on suomen kielen sana tulevaisuus. Sana on äärimmäisen passiivinen, tulevaisuus tulee, tekipä sen eteen mitä hyvänsä tai jätti tekemättä. Ruotsin kielessä taas sana framtid on melko neutraali, kun taas englannin future on paikka jonka sisällä "in the future" seikkaillaan. Kysymys kuuluukin, että kuvastaako äidinkieli kansaa, vai tekeekö se kansasta jonkinlaisen ihan vain noiden piilomerkitystensä avulla?
Ensimmäinen minua häirinnyt suomenkielinen sana on prostituoitu. Sana on luonnollisestikin lainasana, jolla on korvattu kansanomaisempi sana huora. Ihmettelin aikani sitä, että miksi tuo lainasana on kehitelty juuri tuohon muotoon, kunnes tajusin että valinta on poliittinen. Prostituoitu on uhri, jonkun muun prostituoima, kun taas huora voi yhtä hyvin olla itsenäinen toimija. Huorien toiminnan kieltäminen kuulostaa enemmän itsemääräämisoikeuden poistamiselta kuin prostituoitujen "pelastaminen".
Ruotsinkieliset vastineet ovat samanlaisia kuin suomenkieliset, englannissa samaten, mutta saksassa neutraalia vaihtoehtoa ei ole, ne sanat ovat suoraviivaiset, käännettynä "jonkun muun prostituoima" ja "itsensäprostituoinut". Saksan versiot tuovat tehokkaammin esiin alan rakenteen ja mahdollistavat siten huomattavasti paremmin aiheesta käydyn arvokeskustelun.
Toinen, erittäin mielenkiintoinen tapaus on suomen kielen sana tulevaisuus. Sana on äärimmäisen passiivinen, tulevaisuus tulee, tekipä sen eteen mitä hyvänsä tai jätti tekemättä. Ruotsin kielessä taas sana framtid on melko neutraali, kun taas englannin future on paikka jonka sisällä "in the future" seikkaillaan. Kysymys kuuluukin, että kuvastaako äidinkieli kansaa, vai tekeekö se kansasta jonkinlaisen ihan vain noiden piilomerkitystensä avulla?
Re: Kielten ilmaisuvoima
framtid = tuleva aika?nojoojust kirjoitti:Toinen, erittäin mielenkiintoinen tapaus on suomen kielen sana tulevaisuus. Sana on äärimmäisen passiivinen, tulevaisuus tulee, tekipä sen eteen mitä hyvänsä tai jätti tekemättä. Ruotsin kielessä taas sana framtid on melko neutraali, kun taas englannin future on paikka jonka sisällä "in the future" seikkaillaan. Kysymys kuuluukin, että kuvastaako äidinkieli kansaa, vai tekeekö se kansasta jonkinlaisen ihan vain noiden piilomerkitystensä avulla?
in the future = tulevaisuudessa
the future = oletusarvo
future = ääreinen arvo eli tulevaisuus
menneisyys <-> tulevaisuus (ääreisiä ilman päätettä)
.................
Kylhän rikas kieli saattaa kehittää aivoja tiettyyn rikkaampaan suuntaan.
Re: Kielten ilmaisuvoima
Släm sä oot siellä missä pingvinitkin olis jos ruokintalaudalla kävis.
Pyyhin Netikettiin..