Vaihtaako vai ei - työpaikkapohdintaa

[Lolita]

Pitää selkiyttää ajatuksia asian suhteen, joten mietiskellään nyt sitten julkisessa muodossa.

Minulle tuli eteen tilaisuus vaihtaa työpaikkaa. Työnantaja pysyisi samana, samoin palkka (mikä on tässä lafkassa hyvin), työtehtävät muuttuisivat aika reippaasti ja olettaisin työtahdinkin kiihtyvän. Kyseessä olisi paluu ulkomaalaisten pariin.

Minä pidän nykyisestä hommastani, vaikka tämä onkin aika laimeaa ja aliarvostettuaja tylsääkin joskus. Kukaan ei kuitenkaan vahdi tekemisiäni eikä menemisiäni, saan itse määrätä työtahdin ja järjestyksen ja tiedän olevani hyvä työssäni, koska saan suoraa positiivista palautetta. Työkaverit on mukavia ja ilmapiiri mukava. Sietämättömiä ihmisiä on harvassa. Ja mulla on nyt oma huone, kun huonekaveri potkittiin pois. Arvostan vapauttani ja mukavaa ympäristöä aika korkealle.

Uudessa paikassa en oikeastaan tunne ketään, en ainakaan niistä lähimmistä työkavereista. En tiedä mitä työ pitää sisällään ja mitä jos ne kyttää mun menemisiä ja mä joudun selittämään, miksi mä tarvitsen aina tiistaisin puolentoista tunnin ruokiksen.

Tietenkin kyseessä on ihan ihmisen tehtäväksi tarkoitetut hommat, joten oppiihan ne tyhmempikin (kuten kyseisiä hommia aiemmin tehnyt bimbo, joka oli meillä vähän aikaa töissä). Eli sitä ei voi pitää ongelmana. Kyseessä on pieni yksikkö, jossa ainakin viisi vuotta sitten oli mukavaa, mutta todella kiireistä. Minulla on kyllä taipumus tulla toimeen kaikkien kanssa ja sopeutua, olen vähän semmonen märkä rätti.

Niin jotta, mikä tässä mättää? Jos jonkun on kuitenkin siirryttävä, niin miksi en voisi olla vapaaehtoinen, kun kuitenkin olen kipeästi kaivannut uusia haasteita työssäni. Suoraan sanoen tämä on helvetin tylsää ja kitisen ihan liikaa päivän mittaan, koska ei ole mitään tähdellistä tekemistä tai ei vaan huvita. Jos väkisin joudutaan joku määräämään, se olen kuitenkin minä.

[Lolita]

Ai niin, mä en myöskään millään haluaisi luopua nykyisistä tehtävistäni, koska kukaan muu ei hoida niitä kuitenkaan yhtä hyvin ja tunnollisesti. Jättävät kuitenkin ulkomaalaissyötöt tekemättä eikä kukaan mitätöi ilmoituksia ja kuka nuo sakot sitten hoitaisi... *huokaus*
Mä olen ihan hölmö.

[Melnais]

Olen lukenut aina hyvästä viitetietokannasta, Jostain, että työpaikkaa olisi hyväksi vaihtaa viiden vuoden välein. Silloin on täydellä panostuksella osaamisensa työpaikalle antanut, samoin työnantaja on opettanut ne temput joita siitä paikasta on mahdollista oppia. Opitut toimintaa helpottavat rutiinit alkavatkin kääntyä itseään vastaan ja muodostua luovan toiminnan kahleiksi ellei kokeile jotain uutta.

Sinun tilanteestasi en tarkemmin tiedä, mutta jos nyt on liian virikkeetöntä ja haasteetonta, oman jaksamisen kannalta voisi olla hyvä kokeilla jotain muuta. Muutokseton tila tahtoo lannistaa ja tehdä välinpitämättömäksi, siinä karisee ei-niin-turha idealismi ja haaveet omasta kehittymisestä.

Näin minä ajattelisin. Toisaalta, tunnen ihmisiä jotka tekevät liukuhihnatyötä ja kehittävät itseään vapaa-ajallaan. Jos taas työ on muutakin kuin keino ansaita rahaa, vaihtoon on lievän muutosvastarinnan jälkeen luultavasti paljon tyytyväisempi kuin entiseen jäämiseen.

[Lolita]

^ Tuon suuntaista minäkin olen miettinyt. Tämä homma ei tästä muutu enää mihinkään, ei voi yletä eikä pahemmin uusia tehtäviäkään tulla. Rehellisesti kun miettii, niin saatanan tylsäähän täällä on. Mulla on mielenkiintoinen työ, jota riittäisi ehkä kahdelle-kolmelle päivälle viikossa, venytettyä viidelle päivälle. Eikä aina niin mielenkiintoinenkaan. Eikä mua oikeastaan paljoa huvita tulla tänne.

[JoeB]

Itse teksisin niin etta ilmoittaisin kiinnostuneisuuteni asiasta ja kyselisin tarkemmin mita uusi tyo pitaa sisallaan joten saa paremman kuvan kuulostaako se hyvalta. Siina samalla sitten neuvotellaan tyonantajan kanssa muut detailit kuntoon.

Vapaaehtoisesti siirtymisessa on se hyva puoli etta voit siina samalla jutella esim liksankorotuksesta tai muista eduista (mikali se on mahdollista teidan firmassa) koska voit perustella sita hyvin uusien tehtavien vaativuudella verrattuna vanhaan.

[Lolita]

Vapaaehtoisesti siirtymisessa on se hyva puoli etta voit siina samalla jutella esim liksankorotuksesta tai muista eduista (mikali se on mahdollista teidan firmassa) koska voit perustella sita hyvin uusien tehtavien vaativuudella verrattuna vanhaan.

Valtio on pihi. Vaikka tavallaan siirtyisinkin vaativampiin tehtäviin ja periaatteessa siis suurempaan vaativuusluokkaan, ei se käytännössä mene niin. Jumalat taivaasta ovat määränneet, että tietty määrä ihmisistä pitää sijoittaa tietylle vaativuustasolle, eikä yhtään enempää riippumatta todellisesta vaativuudesta. Ei ole varaa maksaa enempää. Korkeammat vaativuustasot käytetään piilotettuina ikälisinä vanhemmille työntekijöille riippumatta työn sisällöstä tai vaativuudesta.

Ei, meillä ei neuvotella eikä käytetä järkeä. Sitli aion kyllä kinuta enemmän rahaa ja kaikkea mitä keksin, mutta mitään tuskin tulen saamaan.

[Jyrki73]

Tehtaiden kunnossa pidossa on viimeiset kymmen vuotta niissä tehtaissa joissa olen ollut töissä tapana uudistaa, muuttaa tai jopa pienentää toimitiloja, jotta kustannuksia saadaan pienemmäksi. Tämä on tienkin herättänyt syvää närkästästystä ja vastarintaa. Itse olen todennut että muutos on tärkeintä, ei suunta. On hyvä katsella asioita välillä toiselta puolelta.

Työpaikallani on paljon niitä jotka ovat olleet samassa tehtävässä 15 vuotta liian pitkään. Valittavat, mutta ovat kuitenkin tyytyneet siihen, että mikään ei koskaan muutu, eivätkä siksi edes yritä enää itse nähdä mitään vaivaa asian eteen.

Muutos on tärkeintä sillä jämähtäminen paikoilleen on takapakkia myös omalle kehitykselle.

Kun työpaikalle tulee uusia nuorempia pomoja ja suunnittelijoita, he tekevät samoja virheitä, kuin eläkkeelle jääneet aiemmin. Tämä on tietysti inhimillistä, mutta jos se tarkoittaa sitä että he suunnittelevat tuotantolinjoja siihen tyyliin, että vanhemmat duunarit nauravat kuin hevoset näille kömmähdyksille, eivätkä nämä isommat herrat silti ymmärrä kysyä neuvoa tai hyväksy sitä. No työpaikan vaihduttua huomaat sitten itse toteuttavasi monesti näitä uusien herrojen kuolleiksi syntyneitä ajatuksia, mutta kun ei itse vielä ymmärrä herroja enempää asiasta, niin tekohetkellä se ei vituta niin paljoa.

[JoeB]

Valtio on pihi.

Ok valtion ollessa tyonantajana niin homma on tietysti eri koska liksat on taulukoitu. Siina tapauksessa jaljelle jaa vain pohdinta kumpi varsinaisista duuneista on parempi.
Aina kannattaa myos ottaa huomioon etta voi olla se kolmas vaihtoehto eli avautuu uusi paikka jonne voisi siirtya. Silloin jos olet siirtynyt jo hetki sitten niin mahdollisuus saada juuri se uusi paikka ja siirtya sinne on todennakoisesti vahaisempi.

[Lolita]

jaljelle jaa vain pohdinta kumpi varsinaisista duuneista on parempi.

Itse pidän sitä uutta työtä parempana ja arvostan ehkä enemmän. Tietenkin, koska se on uutta ja vierasta ja omasta vanhasta hommasta on suurin hohto kadonnut (pornofilmejäkään en ole päässyt selailemaan pariin vuoteen).

Aina kannattaa myos ottaa huomioon etta voi olla se kolmas vaihtoehto eli avautuu uusi paikka jonne voisi siirtya. Silloin jos olet siirtynyt jo hetki sitten niin mahdollisuus saada juuri se uusi paikka ja siirtya sinne on todennakoisesti vahaisempi.

Sattuman kauppaa. Väkeä pitäisi vähentää, joten jos joku lähtee, uutta ei mielellään oteta. Tietenkin aina on mahdollisuus virkaan vaikka Vantaalla tai KRP:ssä, mutta ei sitä voi ikuisesti odottaakaan, milloin just sopiva juttu tipahtaa syliin. Saattaahan tämä olla se just sopiva juttu, mutten tiedä sitä vielä, kun en ole aloittanut.

Nyt kun vaihtaisi työtä, ehtisi tehdä sitä uutta hommaa ihan kiitettävän kauan ja sitten alkaa porukkaa tippua eläkkeelle eri puolilta taloa. Hmm...


(Huomasitko muuten kuinka puolustin kovasti sitä työpaikan vaihtoa tuossa yllä? Taidan olla jo jossain syvällä päätökseni tehnyt )

[JoeB]

(Huomasitko muuten kuinka puolustin kovasti sitä työpaikan vaihtoa tuossa yllä? Taidan olla jo jossain syvällä päätökseni tehnyt )

Kuulostaa tosissaan silta etta paatos on jo tehty ja enaa puuttuu nimet paperista, no lykkya tyko uuden tyon johdosta.

[CandyMan]

Olen lukenut aina hyvästä viitetietokannasta, Jostain, että työpaikkaa olisi hyväksi vaihtaa viiden vuoden välein. Silloin on täydellä panostuksella osaamisensa työpaikalle antanut, samoin työnantaja on opettanut ne temput joita siitä paikasta on mahdollista oppia. Opitut toimintaa helpottavat rutiinit alkavatkin kääntyä itseään vastaan ja muodostua luovan toiminnan kahleiksi ellei kokeile jotain uutta.

Nyt kun hommani vaihtuvat, minusta tuntuu että olen uudelle työpaikalle pelkkä rasite, koska "ala" on minulle suht uusi ja tuntematon. Tämä pitäisi kai ottaa positiivisena haasteena, mutta samalla miettii pääsenkö koskaan tietämyksessä lähellekään samaa tasoa kuin öbäut kukaan muu samassa yksikössä.

Tuntuu hiukan orvolta henkilöiden keskellä, joista monet ovat tehneet läheisesti tähän liittyviä hommia yli 20 vuotta. Osittain myös tuntuu, olisiko tämä hyvä kohta vaihtaa vaikka koko firmaa, kun kerran joutuu uutta työelämää opettelemaan joka tapauksessa. Noh, yhdelle peruskurssille minut sentään lähetettiin asian tiimoilta, siellä tuli paljon uusia lyhenteitä opeteltavaksi. Niin ja taisi tänään joku mainita että kokemukseni vanhasta paikasta olisi rikkaus uudelle paikalle, koska sen alan tuntemusta siellä ei juurikaan ole (eikä kyse ole kityilystä tällä kertaa). En kylläkään ymmärrä miten saan sovellettua niitä tähän.

Osittain myös tuntuu, olisiko tämä hyvä kohta vaihtaa vaikka koko firmaa, kun kerran joutuu uutta työelämää opettelemaan joka tapauksessa.

[Keikaus]

Kuulostaa siltä, että sun kannattaisi vaihtaa työpaikkaa. Pieni jännitys kuuluu asiaan, joten älä siitä huoli. Mene uuteen työpaikkaan sillä mielellä, että kyllä minä osaan ja opin lisää ja että tämä on kivaa, niin kyllä se siitä.

Mun täytyy kyllä sanoa, että työmotivaatiota, oli työ kuinka kivaa tahansa, ei välttämättä paranna yletön kityily työaikana...

[Melnais]

Tuntuu hiukan orvolta henkilöiden keskellä, joista monet ovat tehneet läheisesti tähän liittyviä hommia yli 20 vuotta. Osittain myös tuntuu, olisiko tämä hyvä kohta vaihtaa vaikka koko firmaa, kun kerran joutuu uutta työelämää opettelemaan joka tapauksessa.

Miksi sinut sinne laitettiin, rangaistus tottelemattomuudesta? Jospa sinulta tosiaan löytyy työhön jotain uutta näkökulmaa, ammattitaidostaan varmat osaavat yleensä arvostaa myös tulokkaan näkemyksiä. Tietysti kannattaa odottaa hetki tai muutama kuukausi ennenkuin ryntää hengästyneen innostuneena kertomaan mitä tekisikään toisin jos saisi valtaa. Jos ei muuta, niin oppii uusissa vaikeissa tehtävissä ainakin nöyryyttä.

Ääh, vaihda sinäkin duunia! Tule meille!

[CandyMan]

Miksi sinut sinne laitettiin, rangaistus tottelemattomuudesta?

Kaikkia rankaistiin lopettamalla nykyinen tuote ja osoittamalla siinä toimineille henkilöille uusia hommia muualta (jotkut lähtivät samantien oma-aloitteisesti muualle hommiin). Minulle tarjoutui kaksi vaihtoehtoista mahdollisuutta, joista tämä vaikutti paremmalta ja mielekkäämmältä hommalta. Se toinen olisi ollut "saman vanhan" tekemistä, mutta jopa minun mittapuullani liian pilipalihommaa josta ei ole todellista hyötyä kenellekään. Sinänsä ihan virkistävää saada uusia työkavereita. Kyllä tämä tästä.

Ääh, vaihda sinäkin duunia! Tule meille!

Jos saan pitää nykyisen palkkani ja työajat, niin it's a deal. Vanhusten vaippoja en kuitenkaan vaihda. Voisin vaikka tulla teidän vastaanotolle vartijaksi, osaan murista äänekkäästi.

[Lolita]

Minä vaihdan nyt työpaikkaa, kävin aamupäivällä kertomassa pomolleni päätökseni. Nyt on iso pyörä pyörimässä ja minuun otetaan jossain vaiheessa yhteyttä. Uudet haasteet odottavat!

[Keikaus]

Minä vaihdan nyt työpaikkaa, kävin aamupäivällä kertomassa pomolleni päätökseni. Nyt on iso pyörä pyörimässä ja minuun otetaan jossain vaiheessa yhteyttä. Uudet haasteet odottavat!

Onnea, niin sitä pitää!

[Melnais]

Menestystä ja mansikoita Lolita! Tästä innoittuneena päivitän ansioluettelon ja kyhään myyntikirjeen itsestäni pariin paikkaan. Joskus viiden vuoden sijaan samanverran kuukausia riittää osoittamaan ettei minulla ole paikalle mitään annettavaa. Tai paikalla tarjottavaa että viitsisin mitään vastalahjaksi antaa.