Suvinen kirjoitti:ComeBack kirjoitti: sain ”armaan” nussuni kiinni pettämisestä 8 kk eromme jälkeen. Kuinka tämä on mahdollista?
Mutta kyllä ne sattuivat. Viimeisetkin rippeet sen suhteen hyvistä muistoista kaikkosivat. Ainoa mikä helpotti tietämisen tuskaa oli sen tosiasian tajuaminen, että lopulta
olinkin ollut oikeassa - koko ajan, joka epäilyssäni.
Niinpä... Mulle tuli kanssa sellainen tunne, että kenen hemmetin kanssa mä oikein olen suhteessa ollut: mies puhui yhtä ja teki toista. Kaikki tuntuu perkeleenmoiselta valheelta, ihan kuin koko suhdetta ei olisi ollutkaan.
Mutta kun mä en edes epäillyt häntä. Sen verran luotan itseeni ja tunnen arvoni, että tiedän, että sitä mitä hän kanssani koki, ei mies tule kenenkään muun kanssa kokemaan. Sen takia se kai mussa roikkuikin... Tiesi, että ennen pitkää se heebo paljastuisi heppoiseksi ja hötöksi ja mä jättäisin sen.
Ja niinhän siinä sitten kävikin. Typerä mies kuvitteli rakentavansa jotakin valheen päälle. Sehän se pettämisen logiikka on: pettäjät pelkäävät eniten sitä, että jäävät yksin, koska eivät koe olevansa rakkauden arvoisia. Pettäjällä on yleensä helevetin huono itsetunto. Mutta ei se itsetunto siitä kasva, että tekee alhaisia tekoja ja elää valheessa. Paska on paskaa, vaikka kullalla silaisi.