safi kirjoitti:Yksikään mun sängyssä vieraillut ei ole vielä halunnut tulla sinne ainoastaan nukkumaan.
Krapula aiheuttaa panetusta.
Joo ja katumusta.
EDIT: Mainittakoon vielä, että sympatiseeraan sleepbuddy -ajatusta, koska se on minusta radikaali. Toisaalta, en ole lainkaan vakuuttunut siitä, onko se suhteena sen stabiilimpi kuin sen tuhmempi sisar, fuckbuddy.
Kokemusta on niin fuckbuddyistä kuin sleepbuddyistä mutta molempien kohdalla olen havainnut ettei ne mulla toimi, mä haluan enemmän!
Kaikkein ikävintä on sellainen, molemmissa tapauksissa, kun buddyilyn toinen osapuoli ei tiedä missä mennään eli elättelee toiveita enemmästä tai jopa luulee, että enemmästäkin on kyse. Kai tuohon nyt pitää sanoman, että jos moisiin järjestelyihin lähdetään niin se olisi parempi tehdä selkeästi sopimalla ja suoraan puhua jo alusta asti, että mistä on kysymys. Ja sittenkin siinä on hasardinsa, toinen saattaa silti alkaa jossain vaiheessa haluamaan enemmän ja sittenhän se ei enää toimi kun osapuolilla on erilaiset intressit.
Joo.. mut kaikkeahan pitää kokeilla paitsi kansantanssia ja omaa mummoa mutta kokeiluista vuisastuneena totean, ei ole mun juttuja moiset.
Pikku Myy veti henkeä nenän kautta ja puhalsi sen ulos hampaiden välistä hyvin keljulla tavalla, joka merkitsi:En-ole-eläissäni-kuullut-mitään-näin-hullua.
(T. Janson: Muumipappa ja meri)
Mulle tulee sleepbuddysta mieleen vain ostokanavalla joskus myynnissä ollut vaahtomuovityyny. Muistaakseni sitä saattoi pitää myös jalkojen välissä tukemassa kylkiasennossa nukkuessa, silloin ei päässyt vahingossa keikahtamaan selälleen. Tämähän on toki ikävä ongelma monelle nukkujalle.
Mainoksen mukaan sleepbuddy oli tosi ihana, pehmeä ja mukautuva, ei hiosta. Sellainen kai ihmismäisen nukkumakaverinkin pitää olla. Tyyny ei varmaan edes vie kaikkea peittoa.
Minulle elävän olennon vieressä/sylissä nukkuminen vain on niin rentouttava ja ihana kokemus, että tunnen tarvetta tällaiseen etuoikeuteen silloinkin kun en seurustele. Kerran minulla olikin lyhytaikainen sleepbuddy, mutta jouduin terminoimaan järjestelyn kun vastapuoli alkoi osoittaa seksuaalisen/romanttisen kiinnostuksen merkkejä. Hän oli minua jonkin verran nuorempi ja hieman vastuuttoman oloinen, joten arvelin että tilanteen eskaloituessa molempia voisi sattua aika pahasti.
Luulisin, että järjestely voi toimia hyvinkin, jos sattuu löytymään oikeanlainen match. Ihan samoin kuin fuckbuddyilujenkin kohdalla, toimivan matchin löytyminen lienee kuitenkin varsin hankalaa. Henkilöiden tulisi olla sellaiset, että heidän ei olisi mahdollista alkaa haluta toisistaan enemmän - mutta kuitenkin niin, että heistä on mukavaa nukkua yhdessä.
En haluaisi sellasta.
Mitä ihmettä teen muka toisella ihmisellä pienessä sängyssäni, jos sen kanssa ei saa harrastaa seksiä eikä siihen saa ihastua?
Muutenkin nukun huonosti.
En vain tajua.
Kylmä kahvi kaunistaa, mutta tee se vasta ihmeitä tekee.
Joskus nuorempana olisin varmasti lämmenyt ajatukseen. Vierihoito tyydyttää läheisyydenkaipuun, mutta aamulla ei tarvitse kokea morkkista siitä että hairahtuu sekstaamaan väärän ihmisen kanssa. Jossakin mielessä olen tarkemmin ajatellen varmaan teininä näitä harrastanutkin, mutta vieruskaveri ei ole ollut vakio ja epäilen että vieressä nukkujat -näin jälkikäteen ajatellen- olisivat mahdollisesti halunneet muutakin kuin nukkua..
Nyttemmin olen kuitenkin niin paatunut, että nukun mieluummin yksin jos suhdetta ei ole eikä tule. Se on niinQ joko tai. (Ja hei on mulla pehmoleluja jos oikeen ahdistaa.)
Artificial Intelligence is no match for natural stupidity.
En minäkään, mutta olenkin reliikki vanhoilta ajoilta. En vain yksinkertaisesti ole ajan hermoilla enkä jaksa yrittää omaan aikakauteemme sopeutumista.
Since I cannot prove a lover, to entertain these fair well-spoken days, I am determined to prove a villain and hate the idle pleasures of these days.
Vasta tätä ketjua lukiessani tajusin, että mulla oli sleepbuddy kesällä.
Erosin avopuolisostani vapun tienoilla ja yllättävän pian ajauduin tekemisiin silloin kiinnostavalta tuntuneen henkilön kanssa. Muutama viikko oltiin yhdessä yötä päivää, mutta eroottista latausta ei voi sanoa olleen, parasta oli vain saada nukkua jonkun vieressä. Nyt kun asiaa miettii, pidin tästä henkilöstä sillä hetkellä paljonkin, mutta yhteistä tulevaisuutta en olisi voinut välillemme kuvitella. Hän tuki minua henkisesti exäni ahdistellessa ja auttoi suunnattomasti muuttaessani toiseen kaupunkiin. Vaikka hän luonani viipyi ensimmäisen viikon uudessa kodissani, tiesin lähdön tulessa että takaisin hän ei tule. Ja hyvä niin.
Koen tämän "sleepbuddyn" olleen äärimmäisen hyvä pehmuste erotuskasta toipumisessa, ilman häntä saattaisin olla täysin eri mielentilassa. Että kiitos vaan kun olit.
No kyl sliipbadius voi olla ihan parhautta. Huomasin tätä ajatellessani, että äärimmäisen harvoin nukun yksin. Jos vieressä ei ole mies tai/ja lapsi, olen todennäköisesti jonkun kamun luona yökylässä. Yökyläily on ihan aliarvostettua aikuisten keskuudessa. Eikä yökaverin kanssa tarvitse mitään muhinoida, kiva jubailla illalla ennen nukahtamista ja aamulla herätessä.
Pro sleepbuddies, aye.
Täsmennettäköön vielä, ettei minulla ole mitään yksin nukkumista vastaan, ja toisinaan tarvitsenkin sitä. Kun aika on kuitenkin yleensä kortilla, täytyy ns. yleissosiaaliselle toiminnalle jäävä aika hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Jutut jatkuvat siis kätevästi aamulla siitä, mihin ne illalla jäivät. Ja aamiaista on kivempi syödä seurassa