-Superior- kirjoitti:Sheetlord kirjoitti:-Superior- kirjoitti:Tosiasia on, ettei
Pete Townshendin ikäpolven jälkeen ole juuri tehty hyvää musiikkia.
Sä oot vaan ns. vanhoihin nahkoihin tehty. Jopa tälläinen melkein-40-vuotias-ikäloppu-kääkkä on valmis myöntämään että kontemporaari musiikki voi potkia
Samaa mieltä olen. Tykkään vain julistaa, koska hyvin harvoin olen minkään asian suhteen niin vakavissani, ettenkö voisi niin tehdä. Isikin sanoo paskanpuhujaksi.
bedlam kirjoitti:Mä taas ajattelisin, että se helposti vain tuntuu siltä, että ne ovat nykyään harvemmassa. Kyllä se musiikki varmasti suurimmalta osin oli tyhjänpäiväistä potaskaa entisvanhaankin, mutta eihän niistä paskoista ja mitäänsanomattomista nykyään kukaan enää muista.
Luulen, että isolta osin kyse on siitä, että ennen oli huomattavasti pienemmät markkinat ja siten tarjontakin paljon vähäisempää. Levytyssopimuksen saadakseen piti todella osata jotain.
Tässä on nyt hölönpölönpöppöötä. On totta, että nykyään on enemmän shittiä kuin muinoin. Tuo ei kyllä ole totta, että ennen olisi tarjonta ollut vähäisempää. Ei sitten millään. Jengi ei ole kuullut eikä osaa etsiä. Pelkkä proge-scene on aivan saatanan valtava, ja toki sinne mahtuu tiluliluheissansaa-luovuudeltan köyhää kikkailua ihan vitusti, mutta perkeleenmoinen määrä kamaa, joka ei ole suuren yleisön tiedossa. Hyvä esimerkki on hollantilainen Focus. Siitä vain koneeseen raita Hocus Pocus, vissiin ainoa "hitti". Sitten on blues-rock-saralta Budgie, joka on myös "iso", mutta tuntematon.
Ero nykyaikaan on se, että ennen se hyvä paska soi radiossa ja oli listoilla jolloin perustiitiäisetkin sai hyvää rojua. Nykyään se pitää kaivaa, aivan kuten ennenkin piti kaivaa ne loput hyvät ja sen ajan epäkaupalliset.
90-luvulla tullut stonerpössis on synnyttänyt helvetin hyvää kamaa. Ruotsista löytyy älytön läjä perkeleen tiukkoja livepoppoita (osa myös levyllä kovia), jotka sitten ovat jenkkien pikkulevypuljujen listoilla.
Hyvää musiikkia laidasta laitaan on tullut tähän päivään saakka, mutta on totta etteipä ole juuri näkynyt Nick Cave Part Kakkosta, Tom Waits Part Kakkosta (no, tricky musiikillisesti jälkeläinen, mut ei kelpaa tähän), mutta joitain solisteja sen sijaan on nähty. Morrisonille ei löydy, mutta vähintäänkin nykypäivän Robert Plant on John Garcia ja ihan Suomesta löytyy nykypäivän Joplin eli Marjo Leinonen. Molemmat kuuluvat yllä olevaan porukkaan God- ja Goddess-statuksilla. Mitään Floydia ei tulla koskaan kuulemaan.
Jos haluaa suht uutta vitun hyvää roinaa niin helpoiten saatavilla olisi varmaankin Brant Bjorkin Keep Your Cool ja Saved by Magic.
Superior: Kerropa minkä vitun takia mennä katsomaan Pauli Mäkkärtkäinäistä? Toinen jalka haudassa olevaa miljardööriä joka veivaa jotain keltasta sukellusvenettä Mikko Alatalo perseessä.
