Komppaan siltä osin, että se pelkkä pariutumistapahtuma on minustakin yksinkertaisempaa silloin, kun sen antaa tapahtua omalla painollaan.Rahkapussi kirjoitti:Komppaan tätä.Tix kirjoitti: Voi jopa olla, että systemaattinen nettiharavointi ja useiden potentiaalisten kumppaniehdokkaiden läpikäyminen netitse tuottaa paremman tuloksen, mutta kun suurimmalla osalla tuntuu vain käyvän niin, että kumppanit tavataan muualla kuin netissä, ilman mitään tietoista hakuprosessia. Onneksi. Se on nimittäin niin paljon mutkattomampaa.
Mutta oman kokemukseni valossa parisuhteen elinkelpoisuus nousee, jos viitsii nähdä vaivaa sopivan kumppanin etsimiseksi. Aktiivideittailussa yhdistyvät järjestetyn avioliiton ja spontaanin omaehtoisen pariutumisen hyvät puolet (ainakin jos jaksaa deittailla niin kauan, että se oikeasti hyvä ja sopiva ja kuumia aaltoja nostattava tyyppi osuu kohdalle, eikä tyydy riisuttuihin malleihin). Kokonaisuutta arvioiden en pidä kovin mutkattomana vaihtoehtona mallia, jossa seukataan monen täysin sattumanvaraisesti tavatun tyypin kanssa muutama vuosi per tyyppi, ja jokaisen kohdalla lopulta todetaan että toinen on kuitenkin liian erilainen tai että ne tissit, joihin aluksi hullaannuttiin, ovat alkaneet pahasti roikkua.
Tämä on totta ja yksi aktiivideittailun huonoista puolista. Toiseen tutustuminen järjestetyssä one-on-one -tilanteessa voi olla keinotekoista. Se ei kuitenkaan välttämättä ole sitä edes ensimmäisellä kerralla. Sanoisin, että jos tilanne jatkuu keinotekoisen oloisena pitkään (esim. vielä kolmansillakin treffeillä), henkilöt eivät sovi toisilleen riittävän hyvin.Joskus on jopa häiritsevää ja tutustumista hankaloittavaa, jos ainoa kommunikoinnin alkuoletus on se, että tässä ollaan nyt deitit ja surat mielessä.
Aktiiviset seuranhakijat kun voivat olla täysin kritiikittömiä mahdollisia treffikumppaneita läpikäydessään. Ei ole hirveän imartelevaa olla sen henkilön mielenkiinnon kohde, jolle "kaikki käy" tai olla treffijonossa se 105. prospekti. Jossakin vaiheessa kävin ahkerasti nettideiteillä, joskus saattoi olla kolmetkin samalla viikolla. Siihen väsyi nopeasti. Nykyään en lähtisi nettideiteille niin helposti, ellei kyseessä olisi todella lupaava persoona.
Tuossahan se pointti juuri onkin. En itsekään tapailisi tyyppiä, jonka kanssa molemminpuolinen kiinnostus ei olisi niin suurta, että en todellakaan olisi hänelle mikään 105. prospekti. Mutta nettideittailussa tuollaiset tyypit onkin helppo karsia heti alussa.