Minuus?

Viikonpäiväketjut, turhat provot, puzznuzzailu ja "tärkeät" gallupit
slam

Minuus?

Viesti Kirjoittaja slam »

Olen miettinyt usein millainen on minun minuus. Kuka minä oikein olen? Pystyttekö te kertomaan asioita omasta itsestänne? Millainen on päänne sisältö? :)

Yleisesittely:

Toisinaan saatan olla hieman teennäinen ja epäaito. Yhden ihmisen kanssa pystyn yleensä puhumaan paremmin ja paljonkin löpisen. Porukassa en pysty oikein "pysyyn mukana jutteloissa". Heitän joskus muutaman kommentin sekaan, jos ehdin suuni avaamaan.

Lauleskelin Bruce Bringsteeni biisejä ja tirautin karvaita kyyneleitä, mutta itse succekstiolla pidin homman hallussa, että lastauspaikalle eivät ihmettele. (älköön kuitenkaan kukaan luulko, että osaisin laulaa) Minulla on aika kova itsesuccestio ja pystyn taivuttaan tunteen pois mielestä.

Joku ihminen tai ajatus saattaa nostaa tunteen taas takaisin pintaan. Varmaan muutkin pystyy sil viisii ajattelemalla muita asioita sulkeen tunteita pois vaivaamasta tai unohtaa hankalia asioita keskittymällä muihin toimiin.

Meillä jokaisella on varmasti jonkilainen Luomisprosessi käynnissä jatkuvasti. Entistä poistuu ja uutta tulee tilalle ja systeemi hieman muuttuu.

Omaa persoonallista sekoilua "päässä sisällä": :nuts:

Minulla ei ole oikein ollut sellaista vahvaa minuutta. Jonkinlaista hajoilemista uudelleen kokoamista ja kokoontumista on ollut tämä mun pään sisäinen elämä. En halua kohdata tiettyä hankalaa oloa ja pyrin siitä pois rakentamalla korvausta asialle. Olen kokoajan rakentamisprosessissa, jossa kohtaan samanlaisia kiertosysteemejä. Pystyn tietyllä tavalla tekemään itsestäni, jonkinlaisen.

Löydän mitä ihmeellisempiä tunteita. :oops:

Haluaisin olla vaan normaali ja sitten pysyn olemaankin, kun en ole yksin omissa ajatuksissa vaan vuorovaikutuksessa pystyy olemaan normi ja sen jälkeen pitkän aikaa. Joskus tuntui siltä, että minulta on ihan pohja pois ja tyhjyydyn tunne oli aika kammottava. Sen jälkeen olen rakentanut, jonkinlaisen oman pohjan, mutta se tuntuu aina hajoavan. Ja sitten hajoan rakennelmistani ja itken helvetisti. Sitten minusta tuntuu todella vapaalta aivan, kun olisin uskoon tullut. Kaikki on jotenkin seesteistä.

Rakastan ihmisiä yli kaiken ja luulen ainakin myös olevani empaattinen. Ainakin toivottavasti. :roll:

Häpeen tätä jo, mutta tälläinen minä olen... Ai helvetti, tämä viimeinen lause sai silmiin puhtaat kyyneleet. prkl. Itken. menen nukkumaan
Avatar
Impi
Kitinän väärinkäyttäjä
Viestit: 184
Liittynyt: 18.08.2005 8:46

Re: Minuus?

Viesti Kirjoittaja Impi »

Pystyn kertomaan asioita itsestäni, koska tiedän millainen olen. Mutta "minuus" on prosessi, joka muuttuu läpi elämän, ja niinpä mitään pysyvää minää ei ole.

Eliniän ajan me ollaan kahlittuina ympäristötekijöihin, geeneihin ja yksilöllisiin aivokemiallisiin rajoituksiin, jotka luovat illuusion persoonallisuudesta, mutta todellisuudessa me olemme kaikki samaa.
Siveellistä elämää jo vuodesta 2005
Avatar
LillyMunster
Kitisijä
Viestit: 2007
Liittynyt: 15.08.2005 12:55

Re: Minuus?

Viesti Kirjoittaja LillyMunster »

En pystyisi kertomaan, että kuka minä olen. Se riippuu niin päivästä, ajasta, tuntemuksista... Joskus on hyvinkin selvät sävelet, ja tiedän kaiken tarkalleen. Joinakin päivinä taas ei tahdo oikein tunnistaa itseään, vaikka peiliin katsoisi.
Olen hankala ja sekava ihminen, epäilemättä olisin terapian ja lääkityksen tarpeessa :D Sen sijaan useimmiten väitän olevani normaali, kaikki muut, jotka minua eivät ymmärrä ovat vain outoja.
Tänään on taas normaali päivä. Kolmen minuutin kuluttua ei enää välttämättä olekaan.
Sellaisetkin eri laidan adjektiivit kuin vilkas ja rauhallinen, synkkä ja pirteä, lämmin ja vittumainen ovat kaikki minuun sopivia, riippuu vain, että keneltä kysytään ja koska :?

Tarkoittaako tämä sitä, että minuuteni on ehkä kevyesti hukassa? Hihihih :D
Monesti sitä ajattelee leikkivänsä hengellään. Pitäisi aina pitää mielessä, että siinä touhussa saattaakin leikkiäkin terveydellään, ja se on jo ihan toinen juttu...
1108

Re: Minuus?

Viesti Kirjoittaja 1108 »

Mie olen kusipää joka ei ajettele muutakuin omaa itseään.
Fuck YOU!!!
ninnithequeen

Re: Minuus?

Viesti Kirjoittaja ninnithequeen »

kesseli kirjoitti:
1108 kirjoitti:Mie olen kusipää joka ei ajettele muutakuin omaa itseään.
Fuck YOU!!!
nokun et ole. sut tavattuani ja kanssasi enemmänkin jutelleena en voisi mitenkään allekirjoittaa tollasta, tsori jos pilaan maineesi täällä
Pidetääks kaimasi virtuaali-Minä ja sit se oikea Minä erillään :D
ninnithequeen

Re: Minuus?

Viesti Kirjoittaja ninnithequeen »

Ja Slamille:
En voi sanoin kuvailla, kuinka ihana ihminen sä olet. Hemmetin ujo, mutta saa susta jotain uloskin (puhun nyt IRL)
Et sä siihen mitään viinaa tarvitse, että seuraa saisit. Tässähän me kaikki olemme.
Tai no ainakin minä, ihan IRL edelleen, faijasikin kanssa puhelimessa keskustelleena :D (ja tämä siis vain siksi että slam oli unohtanut kännykkänsä vanhemmilleen)
Älä koskaan kuvittele etteikö susta välitettäisi.

Sitä mitä pääsi sisässä pyörii, en voi tietää. Pää tyynyyn ja tervetuloa ihan millon vaan, jos seuraa ja ymmärrystä kaipaat. Niin, ja onhan kännykätkin keksitty. Ne on veikeitä laitteita jopa meidän Kityläisten välillä.
slam

Re: Minuus?

Viesti Kirjoittaja slam »

ninnithequeen kirjoitti:Ja Slamille:
En voi sanoin kuvailla, kuinka ihana ihminen sä olet. Hemmetin ujo, mutta saa susta jotain uloskin (puhun nyt IRL)
Ainoa asia, mikä minua harmittaa on, että en saa naista tämän takia. Jos sanon naarakselle, että minuun on siirtynyt molemmista sukuhaaroväleistä runosairauksia, mutta en osaa kirjoittaa. :P Pitäisi ihan tyhmänä.

Tänään olin surullinen koko päivän. En jaksanut oikein heittää edes läppää varastonhoitajan kanssa ennen kuskin vaihtoa. En ollut toimintakyvytön, mutta "lukossa" eli en puhekunnossa. xd. Lepäsin aurinkossa lastauslavojen päällä ja odottelin toista kuskia vaihdolle. :roll:

Ilostuin hieman, kun auton lasit oli jään peitossa äskettäin. (siitä olisi voinut puhua ilosena) Nyt väsyttää. Toivottavasti huomenna on hyvä päivä. Tuli selkäkin vähän kipeeksi. Oli sellainen tasainen surullinen olo koko päivän. Ei liikaa tuskaa, mutta "karvasta/kitkerää" haikeutta. :roll:

(tämmöstä tällä kertaa) Sekoan ja vatkaan omassa mielessäni ja toinen ihminen saattaa "parantaa" minut täysin alle sekunnissa. Olen unelmissani ja naps* esim. joku sanoo minulle jotain. Sitten ei ole mitään ongelmaa.

En pystyisi varmaan antamaan tarpeeksi parisuhteeseen tämmösenä. Eikä normaali rekkamies tämmösiä epäkeskoja skitsoja jaksa edes pohtia mielessään... :lol:
Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Re: Minuus?

Viesti Kirjoittaja Keikaus »

Slam, sä oot ihana!
Kikkelis kokkelis.
slam

Re: Minuus?

Viesti Kirjoittaja slam »

Keikaus kirjoitti:Slam, sä oot ihana!
Olen karvainen äreä mies, että ihunuus ei välttämättä ole päivän pointti. Yksi rekkamies, jonka kanssa äristiin toisillemme, niin tuli oikein leppeitä puhumaan eilen. (heh, heh) silloin aiemmin vastasin sen kaverin raivoomiseen; "Tekeydyin" + (hieman olinkin vihainen 15%) silloin vihaiseksi ja huusin takaisin, kun prkl. :lol:

elämä on vuorovaikutusta. ja rokki soi

Nyt on tosiaan hyvä päivä. Nousin ylös eikä minua vaivaa mikään. + (paitsi tietoisuus siitä, että -> Jos alkaa miettimään surullisia asioita, niin vähitellen saattaa virrata masennusta sydän-alaan.

Nyt olisi hauska lähteä ajamaan pyörällä, niin että rytke käy, mutta pakko mennä työskentelemään.
slam

Re: Minuus?

Viesti Kirjoittaja slam »

Jatkan tätä pohtimista nyt vielä yhdellä ainakin... (ei tämmöisen päiväkirjan pitäminenkään varmaan olisi pahitteeksi.)

Tänään olin vittu lintu tai jotain sinnepäin. :lol:
Oli mukava päivä. Työ meni puhtaasti rutiinilla läpitte. Joskus alkuaikona kituen kampesin kamaa sompassa kyytiin. Tänään vetelin ne kyytiin ihan rutiinilla vahtaamatta kelloa paniikissa.

Mietiskelin tänään kaikenlaista, niin kuin minulla aina tapana on, mutta ei ollut mitään ihmeellisiä tunteita. Olin jokseenkin täysin seesteinen. hmm. Näin tällä kertaa... :)
Vastaa Viestiin