Katsoin leffan

[bedlam]

Last House on the Left

Tääkin Wes Cravenin kulttiversio Bergmanin Neidonlähteestä tuli vihdoin katsottua. Rikollisjengi kaappaa, raiskaa ja tappaa nuoren tyttökaksikon mutta eksyykin vahingossa etsimään majapaikkaa toisen tytön vanhempien luolta.

Cravenin tarkoitushan oli leffalla näyttää väkivalta oikeasti kauhistuttavana ja aitona asiana sen normaalin länkkäriammuskelun sijaan. No ok, ymmärrän toisaalta ajatuksen mutta tämä lähtökohta tiedostaen on outoa, että nuorten teinityttöjen raiskauksen, tapon ja suolistamisen välissä leffa siirtyy funkyn musan saattelemana seuraamaan komediallisen kyttäkaksikon vitsailua, kun koko hahmoilla ei tarinan kannalta ole edes mitään virkaa?

Tai siis ehkä hän tuolla yritti parodioida sitä, miten kepeänä väkivalta näytetään elokuvissa mutta minusta se teki suurta hallaa koko alkuperäisajatukselle. Muutenkin kaikki suolten repimiset ja moottorisahailut tuntuivat jotenkin yliammutuille. Pääosapahikset kyllä hoitivat hommansa hienosti, varsinkin kun tämä taisi olla suunnilleen ainoa oikea elokuvaroolinsa koskaan. Toinen oli muusikko ja toinen pornonäyttelijä.

Ja dvd-ekstrat olivat kyllä hauskimmat aikoihin ja itse asiassa haastattelut alkuperäisidiksestä ja leffan tekemisestä nostivat itse elokuvankin arvoa.

Day of the Woman (I Spit on Your Grave)

Hieman samantyylinen, mutta Cravenin leffaa pahamaineisempi tekele 70-luvun lopulta. Tässäkin nuori nainen tulee jengin raiskaamaksi pahoinpitelemäksi, mutta jää henkiin ja suorittaa kostonsa itse. Tää oli kyllä jo aika rankkaa katsottavaa ja toimi ajatukseltaan paremmin kuin Cravenin leffa. On kyllä hämmästyttävää, että tätä leffaa haukuttiin raiskaamiseen yllyttäväksi ja naista halventavaksi. Mitä helvettiä. Toiset pitävät tätä päinvastoin feministisenä leffana ja sitähän tämä pikemminkin on. Elokuva näyttää raiskauksen äärimmäisen rumana ja väkivaltaisena tekona ja ei missään vaiheessa edes kerro tarinaa jengin näkökulmasta.

Se kostotarina vähän ontui ollessa lähinnä tavallista slasher-kamaa, mutta siltäkin osastolta kylpyhuonekohtaus sai vääntelehtimään ja irvistelemään.

Dawn of the Dead

Maailman paras zombileffa ja yksi kaikkien aikojen hienoimmista elokuvista muutenkin. En ollut aiemmin tätä Romeron hyväksymää "oikeata" versiota nähnyt, Suomi-dvd:llä oli julkaistu vain pidempi versio sekä Argenton leikkaus. Nyt bluureillä lisäksi kuvanlaatukin oli jotain ihan muuta kuin köpönen letterboksi.

Tää leffa toimii monella tasolla. Zombisplatterina, yhteiskuntasatiirina, komediana ja ihmissuhdedraamana. Vähän kuin RoboCop esimerkiksi. Ja ne Goblinin musat! Muistan, että bändin progepoppis vaati alussa amerikkalaisiin klassisemman tyylin kauhumusiikkeihin tottuneelta hieman aikaa tottua, mutta jo ensimmäisellä katselukerralla rekkakohtauksen musiikit juuttuivat syvälle tajuntaan.

[Rouva Pupu]

Day of the Woman (I Spit on Your Grave)

kylpyhuonekohtaus sai vääntelehtimään ja irvistelemään.

Kieltämättä mietin samaa, että miten yllyttää raiskaukseen?! Tämän jälkeen luulisi sen pipulin pysyvän pehmeänä muutaman minuutin. Kylpyhuonekohtauksesta samaa mieltä, jopa munattomana naisena. Aah, tuNtuupa hyvältä tai no ehkä ei sittenkään.

Lisämaustetta antoi kostoretkellä se, että nörttimys vajaamus pääsi kuin pääsikin piNpan päälle vaikkakin orgasmin jälkeiset raukeudet jäivätkin väliin.

[bedlam]

Lisämaustetta antoi kostoretkellä se, että nörttimys vajaamus pääsi kuin pääsikin piNpan päälle vaikkakin orgasmin jälkeiset raukeudet jäivätkin väliin.

Kieltämättä tuo kohta hieman epäilytti. Että nainen antoi nörtin hoitaa hommat ihan rauhassa, ennenkuin hirttolenkin heilautti. Mutta toisaalta siinä kai oli jujuna juuri se, että tyyppi sai ekaa ja viimeistä kertaa.

Kommenttiraidalla filmikriitikko ihmetteli sitä, että miksi sitä kylpyhuonekohtausta ei jätetty sen tylsän venekohtauksen sijaan viimeiseksi. Oishan se ollutkin paljon hienompi lopetus, Jennifer laittaa levyn soimaan, istahtaa alas, karjuminen vaikenee ja lopputekstit rullaa päälle. Mutta miksi kylppärin ulkopuolella oli takalukko? Ja miksi pääpahis näyttää ihan tutulle näyttelijälle vaikkei ole näytellyt missään muualla koskaan?

[Pyry-Matias]

Sooloilua

Hollywoodistakin tuttu konsepti, jossa alfauros elää enemmän itselleen kuin tulevalle perheelleen. Elokuvan mauste oli Elstelän hyväpaha äitimuori, jonka anarkistihuumori piristi kuitenkin aika kliseemäistä kertomusta.

Näkökulma ja etenkin huumori oli naisille suunnattua. Varmasti toimiva pakettin nimenomaan hameväelle.

[aimohaiku]

Gone Baby Gone

Nelivuotias Amanda siepataan ja kun Amandan täti palkkaa kaksi yksityisetsivää etsimään pikkutyttöä. Erittäin yllättäviä asioita paljastuu.

En odottanut tältä leffalta oikeastaan mitään, joten olin erittäin positiivisesti yllättynyt. Erinomainen ja otteessaan pitävä elokuva, jonka loppuratkaisu herätti normaalia enemmän ajatuksia ja tunteita. Suosittelen rikosdraaman ystäville.

[killkill]

The Ladykillers

Tähän saakka olen ollut suuri Coen-veljesten fani, mutta nyt iskivät ukot kirveensä kiveen. Tarina pankkiryöstötunnelia vanhan mummon kellarista kaivavista huijari-kirkkomuusikoista saattaa tuntua synopsiksessä hauskalta, mutta kammottava yli- ja alinäyttely - erityisesti pääroolin Tom Hanksin sössötys ja naamanvääntely - saivat painamaan STOP-nappulaa jo 30 minsan jälkeen. Vältä tätä.


Boogie Nights

Epookkia 1970-80 lukujen taitteesta, unelmakaupungin varjoisemmalta laidalta. Marky Mark Wahlberg kokee good vibrationsit pornonäyttelijänä, toki edeten uhon kautta tuhoon. Hahmon kehityskaari on selvästi saanut vaikutteita John Holmesin elämäntarinasta, mutta loppu ei ole yhtä traaginen.

Ohjaaja PT Anderson on parhaimmillaan henkilökuvauksissa. Miehen suosikkiteemoja näyttäisi olevan "pienten ihmisten ponnistelut heidän tavoitellessaan saavuttamattomaksi jääviä unelmiaan" (kts mainio "Magnolia"). Päähenkilöistä useampikin venyy erinomaiseen roolisuoritukseen: Julianne Moore huoltajuushuolten rasittamana pornonäyttelijänä, Burt Reynolds tuottaja-ohjaajaguruna, Philip Seymour Hoffman reppanana kuvausavustajana sekä William H Macy aisankannattajan rooliinsa kyllästyvänä takku-tukkana. Cameo-rooleista bongasin ainakin pornotähti Nina Hartleyn, lisäksi pari muutakin pornonäyttelijää näkyy köllötelleen jacuzzissa.
Hienojen yksilösuoritusten lisäksi aikakauden esillepano musiikista vaatteisiin ja autoihin on tehty äärimmäisellä pieteetillä.

IMDB yllätti kertomalla, että "Boogie Nights" on itse asiassa uudelleenkäsikirjoitettu ja laajennettu versio ohjaajan puolituntisesta esikois-lyhytelokuvasta "The Dirk Diggler Story"

[aimohaiku]

My Blueberry Nights (2007)

Ohjaaja Kar Wai Wongin elokuva rakkauden satuttamista ihmisistä ja itsensä etsimisestä. Pääosaa esittää ensimmäisessä elokuvaroolissaan Norah Jones. Kauniita kuvakulmia ja hieno soundtrack, mutta mielestäni ei mikään elämää suurempi elokuva.

[killkill]

Imperiumin Vastaisku - "special edition"

Vasta nyt sain näppeihini pappa-Lucasin pimpitetyn ESB:n. Ihan aiheellisia korjailuja, Boba Fettin ja Keisarin korvaaminen "oikeilla" näyttelijöillä jotta jatkumo sarjan muiden osien kanssa natsaisi paremmin. Joukossa myös puoliturhia tehostejaksoja, mutta Pilvikaupunkiin lisätyt ikkunat toivat tunnelmaa kivasti.

Vastaisku on imho paras koko sarjasta, jollakin tavalla "realistisin" jos sci-fi-fantasiassa voi tätä termiä käyttää. Synkeä tunnelma hakee vertaistaan, kiinnittäkääpä huomiota valaisuun - sarjan missään muussa osassa ei näyttelijöiden kasvoilla ole yhtä voimakkaita ja dramaattisia varjoja. Myös Dark Fatherin ääni on jotenkin paljon kolkompi ja ilkeämpi kuin trilogian muissa osissa.

Dialogi ja henkilöohjaus ei ole läheskään niin kökköä kuin sarjan muissa osissa, siitä iso plussa.

Niin ja lukekaa "Tähtien Sotta"!

[Crowbar]

Harsh Times ****

Kosmista paskaa. Voi vittu että voi vituttaa katsoa tällaista leffaa 3 tuntia sen jälkeen kun on luvannut lopettaa röökinpolton. En voi suositella kellekään. Vituttaa enemmän kuin muumipeikkoa.

Laitahan ihan rohkeasti se viideskin * sinne.

Ja kyllahan Hot Rodia sen 7min 12sek katsoi.

Blade Runner: Final Cut (Blu-ray) *1/2

Skitson magee kuva. Muutoin kun tuli vihdoin paivitettya kasitys tasta elokuvasta niin voi vittu mita tylsaa paskaa. Ihan vitun huono. Penskana tuli katsottua sen hyvat 20-30 kertaa, mutta ei jessus!
Nain se on, Ridley Scottilla on siis yksi hyva elokuva (Alien). Nyt taytyy katsoa GI Jane uudelleen kun se on muistissani aijan kolmanneksi paras elokuva, nyt siis toiseksi paras.
Aanimaailma on Bladerunnerissa hieno ja silla vitun homo-Ridleylla ole mitaan tekemista koko asian kanssa.

[Vihtahousu]

Eilen tuli kateltua Kickboxer, sitä oli ajan hammas syönyt armottomasti. Muistan kun teineinä hörhöteltiin leffan aikana enemmänkin, nyt kymmenen vuotta myöhemmin ei oikein napostele.

* Siitä että Claude ite ohjaili taistelukohtaukset.

Nyt leffa- ja hojo-nörtit vois kertoa jonkun hyvän laji-leffan, jossa on hyvät tappelukohtaukset ja edes jotenkin kelvollista juonta&näyttelyä.

[killkill]

Blade Runner: Final Cut (Blu-ray)

Mitä muita muutoksia tuossa on kuin:
- lopun kyyhkykohtauksen tausta
- fem-replicantin ampumiskohtauksen stuntin pää korvattu alkuperäisellä näyttelijättärellä eli Joanna Cassidyllä
- huulisynkka kun Deckard kuulustelee sitä fetsipäistä äijää lemmikkikaupassa

Ajattelin keräillä tuon kotikirjastoon - tavallisena DVD:nä tosin kun ei ole teräväpiirtovalmiuksia vielä

[bedlam]

Blade Runner: Final Cut (Blu-ray)

Mitä muita muutoksia tuossa on kuin:
- lopun kyyhkykohtauksen tausta
- fem-replicantin ampumiskohtauksen stuntin pää korvattu alkuperäisellä näyttelijättärellä eli Joanna Cassidyllä
- huulisynkka kun Deckard kuulustelee sitä fetsipäistä äijää lemmikkikaupassa

Ajattelin keräillä tuon kotikirjastoon - tavallisena DVD:nä tosin kun ei ole teräväpiirtovalmiuksia vielä

Eipä tuossa paljon muuta taida olla. Kuulemma eroja ei huomaa edes useamman kerran leffan katsoneetkaan helposti. Ittelle tulossa se kaikki 5 erilaista versiota sisältävä paketti bluureinä, saa nähdä millaisella aikavälillä kaikki saa sitten katsottua... Teatteriversion tsekkaan kyllä innolla, en muista olenko sitä edes nähnyt koskaan.

[Bluntly]

Nyt leffa- ja hojo-nörtit vois kertoa jonkun hyvän laji-leffan, jossa on hyvät tappelukohtaukset ja edes jotenkin kelvollista juonta&näyttelyä.

Jet Li : Fearless, Hero

Jackie Chan : Drunken Master, Snake in the eagles shadow

Maggie Cheung : Moon warriors, Heroic trio

[Herra Manala]

Lisämaustetta antoi kostoretkellä se, että nörttimys vajaamus pääsi kuin pääsikin piNpan päälle vaikkakin orgasmin jälkeiset raukeudet jäivätkin väliin.

Kieltämättä tuo kohta hieman epäilytti. Että nainen antoi nörtin hoitaa hommat ihan rauhassa, ennenkuin hirttolenkin heilautti. Mutta toisaalta siinä kai oli jujuna juuri se, että tyyppi sai ekaa ja viimeistä kertaa.

Hei te kaksi &#%§¤. Jos aiotte postata tänne SPOILEREITA niin olkaa vittu niin hyviä että ryitte edes jonkunlaisen disclaimerin kasaan.

Joitakin ehkä saattaa kiinnostaa katsoa suositeltavat leffat myös niin, ettei petilammas kerro monennenko pipulityönnön kohdalla työnnetään mora haarukkaan ja missä vaiheessa Jaana-Eerika vetää pianolangalla kivekset nippuun.

Nyt leffa- ja hojo-nörtit vois kertoa jonkun hyvän laji-leffan, jossa on hyvät tappelukohtaukset ja edes jotenkin kelvollista juonta&näyttelyä.

Jing wu men, jos on jäänyt väliin. Omistaa yhden legendaarisimmista turpaanvetokohtauksista mitä rainamaailmaan on taltioitu. Tarantinokin pisti copy/pastea Kill Billiin Thurman vs. Yakuza -skenessä.

[bedlam]

The Shining

Nyt ensimmäistä kertaa pääsin katsomaan Hohdon niin, että pystyin täysin ihastelemaan sen loistokasta visuaalisuutta. Bluurei on 16:9-laajakuvamuodossa ja vaikka Kubrick itse ilmeisesti suosikin hieman enemmän 1.37:1-muotoa, niin minusta tämä laajempi versio nimenomaan toimi täydellisesti.

Jostain syystä tämä ei koskaan mielestäni ole ollut mikään maailman paras kauhuelokuva, vaikka sitä kaikkialla toitotetaankin. Loistava Kubrick-elokuva kylläkin. Jos on olemassa Hitchcock-leffat ja Lynch-leffat, niin aivan yhtälailla voidaan puhua kategoriasta Kubrick-leffat. Äärimmäisen tarkka visuaalinen tyyli yhdistettynä viimeisen päälle mietittyyn äänimaisemaan on jo siinä hilkulla, ettei se etäännytä itse tarinasta. Itse kyllä kunnioitan ja rakastan täydellisyyteen pyrkivää kuvausta, mutta kun kaikki kuvat ovat symmetrisesti rajattuja maalauksia, niin välillä jo melkein kaipaisi jotain säröä ja särmää.

Suurta ihmetystä herättää se, että tietäen Kubrickin perfektionismin tässä leffassa on ihan hirveän paljon käsittämättömiä ja ilmiselviä mokia. Ottoja on otettu päälle 100, jotta saadaan äänenpaino oikeaksi mutta ei katsota kumpi käsi olikaan kiinni ovenrivassa?

Mistähän ihmeestä voisi saada käsiinsä sen puolta tuntia pidemmän alkuperäisversion hyvällä kuvanlaadulla? Luultavasti pitäisin siitä enemmän. Koska vaikka leffassa on paljon hitaasti eteneviä kohtauksia, se etenee kokonaisuutena mielestäni liian nopeasti. Ja Shelley Duvall tekee tässä sen hienoimman roolisuorituksen, sanokoot muut mitä sanovat.

[Vihtahousu]

Nyt leffa- ja hojo-nörtit vois kertoa jonkun hyvän laji-leffan, jossa on hyvät tappelukohtaukset ja edes jotenkin kelvollista juonta&näyttelyä.

Jing wu men, jos on jäänyt väliin. Omistaa yhden legendaarisimmista turpaanvetokohtauksista mitä rainamaailmaan on taltioitu. Tarantinokin pisti copy/pastea Kill Billiin Thurman vs. Yakuza -skenessä.

Njees, ehkä katsastan jossain vaiheez. Noi Kung Fu-pätkät vaan harvemmin liikuttaa mun pipua, Kung Fu ei vaan oikein kiinnosta

[Crowbar]

Nyt leffa- ja hojo-nörtit vois kertoa jonkun hyvän laji-leffan, jossa on hyvät tappelukohtaukset ja edes jotenkin kelvollista juonta&näyttelyä.

Jing wu men, jos on jäänyt väliin. Omistaa yhden legendaarisimmista turpaanvetokohtauksista mitä rainamaailmaan on taltioitu. Tarantinokin pisti copy/pastea Kill Billiin Thurman vs. Yakuza -skenessä.

Njees, ehkä katsastan jossain vaiheez. Noi Kung Fu-pätkät vaan harvemmin liikuttaa mun pipua, Kung Fu ei vaan oikein kiinnosta

TOM YUM GOONG! Ei ole mitään kung-fu-pelleilyä, helvetin hieno leffa ja tulee hyvälle tuulelle. Parhaat mätöt koskaan.

[1108]

Oletusarvona oli että piuha on täyttä kuraa, Rob Zombien nimi ohjaajana paiskoi ennakkoluuloa kehiin aika mällin. Mutta tulikin positiivinen ylläripylläri.

Tissejä *check*, Verta *check*, Väkivaltaa *check*, tissejä *check*, poskettoman kokonen karju tappajana *check.

Orjallisestihan ei vanhan version mukana mennä vaan Robbie on saanut tuotua jotakin uutta kehiin. Kyy mie dikkasin.

4/5

[Googlebot]

Nyt leffa- ja hojo-nörtit vois kertoa jonkun hyvän laji-leffan, jossa on hyvät tappelukohtaukset ja edes jotenkin kelvollista juonta&näyttelyä.

Kukaanhan ei tykkää Steven Seagalista persoonana, mutta kyllä hänen eka leffansa Nico (Above the Law) oli ainakin aikoinaan ihan ok pätkä, muistaakseni.

Ninja in the Dragon's Den omaa outoa slapstick-huumoria mutta ainakin paikoitellen toimintakohtaukset olivat näyttäviä ja todella energisiä, kiinnosti nähdä leffan pääpari taistelemassa japanilainen vs kiinalainen (broadsword) miekoilla vastakkain, ja myös miekkataistelu päähenkilön veneellä oli mukava. Oli se aika pöhkö leffa (mikä ninja-leffa ei olisi?) mutta Hiroyuki Sanada on aina ollut lempparini hojotteluleffoissa. IMDB:n juonikuvaus menee täysin metsään.

Uudemmista ei niin tietoa. Nykyisin länsimaissa krav magat ja escrimat ovat osana valtavirran elokuvia kuten Bourne's Identity jne., ja ehkä ihan hyvä niin.

Ai niin, miten saatoin unohtaa Ong-Bakin? Erittäin näyttävää menoa ilman vaijereita.

[killkill]

Nico (Above the Law)

Täällä diggailttin kanssa kovasti varhaisten Seagal-leffojen taistelukohtausten "realismista". Oikean Morihei Ueshiba-aikidon kanssahan ponnaripään hoto-hotolla ei ollut mitään tekemistä.

[Elppis]

Katsottiin viikonlopun aikana kolme paskaakin paskempaa elokuvaa:

Date Movie, Snakes on a Plane ja Superman Returns. En ala edes selostamaan tai pisteyttämään, ketuttaa niin rajusti. Huomenna marssin Filmtowniin ja vuokraan jonkun klassikon jota en ole vähään aikaan nähnyt; ihan vain sen takia että näkis jonkun hyvän leffan.

[Vihtahousu]

Katsottiin viikonlopun aikana kolme paskaakin paskempaa elokuvaa:
Date Movie, Snakes on a Plane ja Superman Returns..

Ei pystyis. Ekan jälkeen on jo niin hermona ettei kestäis kattoa kahta paskaa päälle räjähtämättä.

Snakes on a plane tuli kanssa kateltua joku aika sitten. Aivotonta höttöä, mutta kyllä sitä seuras. Mitään kummempaa taidepläjäystä tosin kannata odottaa.

[aimohaiku]

Orpokoti - El Orfanato (2007)

****

Laadukasta eurooppalaista elokuvaa on aina ilo seurata. Tarinassa Laura palaa lapsuutensa maisemiin, vanhaan orpokotiin, yhdessä miehensä Carlosin ja 7-vuotiaan poikansa Simónin kanssa. Simón on yksinäinen poika, joka kärsii vakavasta sairausdesta ja elää omassa mielikuvitusmaailmassaan "ystäviensä" kera. Eräänä päivänä Simón katoaa...

Tyylikäs kauhudraama. Parasta, mitä olen tänä vuonna katsonut.

[1108]

Motocross Zombies From Hell

Nyt olen aikalailla sanaton. Idea on niin lennokas että eihän tästä pysty sanomaan mitään.

4/5

[Herra Manala]

Paha maa ****(*)

Tsiigasin tämän pätkän porsasmikan suositusten perusteella. Täytyy kyllä sanoa että oli mainio pätkä. Tarinankerronnasta tuli aika vahvasti mieleen Tarantinomainen pätkintä aikajanan ulkopuolelta, joka pienehkön alku-copycat-ärsytyksen jälkeen sulautui toimimaan hienosti osaksi kokonaisuutta. Varsinkin ääniraita auttoi tässä roimasti, joka oli jotain ihan muuta, kuin copycattia. Pakko antaa leffalle neljä täyttä, sillä tämä pätkä sai aikaiseksi jotain, missä mikään leffa ei ole pitkään aikaan onnistunut: Kyyneleen ison pahan Manalan poskelle. Joskin vasta kun leffaa oli pyörinyt noin tunti ja neljäkymmentäseitsemän minuuttia.

Leffa ei ollut missään nimessä täydellinen, mutta olen pakotettu antamaan viimeisimmänkin tähden siitä syystä, että Sulevi Peltolan rooli "Teuvo 'Teukka' Hurskaisena" toi niin elävästi mieleeni Gattacan ja "Nussivan Maailman", että tekohampaani oli tippua. Plussaa myös Nummelalaisesta atmosfääristä, jossa itse vietin 80-lukuni. Tää oli tässä. Tää oli kuin härmäläis-Nummelalainen Harsh Times, eli porilainen kaikilla mausteilla plus extra-sinapilla. Huh. Neljä imperialistitähteä ja viisi kitinätähteä. Highly recommended.