Katsoin leffan

Leffat, musiikki, taide, kirjallisuus ja sensellaiset
Avatar
Gat
Kitisijä
Viestit: 9259
Liittynyt: 04.11.2007 2:11
Paikkakunta: Aergistal

Re: Katsoin leffan

Viesti Kirjoittaja Gat »

bedlam kirjoitti:
Gat kirjoitti:En ymmärrä persoonallisuutta, joka rakentuu nippelitiedosta.
No sinähän tiedät enemmän jostain häpykumpujen ja -huulien muodoista ja värieroista kuin yksikään nainen. Nippelitietoutta sekin. Muiden mielestä on hauskempi nussia kuin tutkia häpykarvan kasvusuuntaa.

On ihan luonnollista, että tietää paljon rakkaimpiin harrastuksiin liittyvistä jutuista. Ja jostain syystä ittelle kaikki ohjaajat ja vuosiluvut tarttuvat helposti muistiin.
Tulee mieleen kerta, kun baarissa vieressä kuulin tinttitukkapojun elvistelevän kohta varmaan panemalleen misulle, miten tuntee kaikki NHL:n tilastot ulkoa.

En malttanut (kännissä) olla kysymättä siitä sivusta, jotta mitä väliä niillä on. Ja sitten artyfartysti perustelin että joskos maailmassa olis jotain uutta luoneita taiteilijoita (aika homo peruste), joista kannattais ennemmin muistaa. Johon tuo, että NHL:n pelaajat on niin luovia ja nerokkaita sillä omalla ajallaan, Johon minä, että vitunkos välii sillä on, miten sitä kumikiekkoo kepinpätkällä lätkii. Ja kuka muistaa sadan vuoden päästä.

Ei äitynyt riidaksi, häivyin ja näkyivät lähtee panee.

Mutta omaksi puolustuksekseni, että enhän mää niitä jumalaisina arvostamiani kovia juttujakaan silleen mieleen paina kuka ja missä. Tärkeintä se ydin mitä niistä irti saan, omalta kantiltani. Ei elvistelemistä, subjektiivista, tiiän että olisi turhaa selittää tarkemmin.

Mutta edelleen oudoksuttaa, että jos ja kun nuo teidän muistamat ja detaljinippailevat B- C- Ö -leffat ei ehkä kuitenkaan ole teille ihan maailmaamullistavia kokemuksia, niin mille ihme persoonallisuustyypille ne niin jää mieleen ja innostuvat vertailemaan vaikka erikoistehosteiden tekijän muita töitä myöten?

Katonhaa miekii vaikka mitä viihykettä.
Mä katoin just uudestaan Arskan Predatorin.
Tykkäsin taas.
Mutta vittuuko mua innostas kuka sen ohjas, mitä muuta se on tehnyt.. olisko joku muu tehnyt paremmin.. ketkä kaikki oli sivuosissa??
Tsiisus, sehän oli vain hassu viihdefilmi.
Ihmeguruja, kun jaksatte kaiken muun tehonne ja kykyjenne lisäksi vielä tuollaisesta innostua.

Ja jos niin tarkka katse ja muisti ja analysointikyky on, niin minkä taatta nuo elokuva- ja Lidl :D tuntija-nerot ei samantien hoitele maailman asioita kuntoon, sen sijaan, että puhuvat pikkunyhveröintiä paskaleffoista? Koska itse en edes siihen pikkunyhveröintiin paskaleffoista kykene, eikä vittu kiinnosta.. tai siis vittu kiinnostaa, kuten aivan oikein huomautit :D

Kitinämuistoistani kaivelen muuten sellasenkin detaljin juuri sinusta Bedlam.. että joo olet vitun nerokas graafikko, soitat ja laulat, kaunis melkein parraton poika.. tykkäät elukoista (terkut Tuulikille) symppiksesti ujo iskemään.. naiset haluu sua silti..

Ja kuitenkaan, vaikka katsot paskaleffoja ja ilmiömäiseen muistiisi tarttuu kaikki tieto niistä... muistini mukaan tuli ilmi, ettet koskaan lue minkäänlaisia KIRJOJA, et edes paskakirjoja. Paitsi sulla oli kirja Juicesta :shock:

Siis sä olet muhun verrattuna Jumala.. mutta miten se sun kykys käyttö rajoittuu vain pillun saantiin, leffatietoon, bändiinne ja grafiikkaan muille?
Olisko tullut mieleen ulottaa kykyjäsi muuallekin?
Niin minä sinuna tekisin, joten pelkkää kateuttahan tämä...
Kitinäläisten ihmeellisestä detaljiknoppitietoidesta ja ylemmyydestä ja joo, pilluttelustakin.. alalla kuin alalla muuallakin kuin pillussa ja leffoissa... muttei tiedosta tai kiinnostuksesta niillä alueilla jotka minua inspiroi. (paitsi pillu, vittu joo). Miksette tee enempää, vaikka teillä ei ole samoja psykofyysisiä rajoitteita kuin minulla? Voitte sanoa, että oikeat maailman tekijät on teitä parempia.. no ehkä, jos eivät keskity 160 ÄOnsa kanssa (Kitinän keskiarvo?.. itse en uskalla kokeillakaan nettitestejä :D ) paskaleffojen detaljien analysointiin, vittu. Ja siinä on teidän maailmanne. Jumalia olette ja sitten leffadetaljia kuka ohjas minkä Batmanin.. ... öh...

Jeps.. mun on turha kehottaa teitä muuttumaan.
Teidän on turha kehottaa mua muuttumaan.
Minä en voi auttaa teitä.
Te ette voi auttaa minua.

*sammuu kohta* :D *melodramaattisesti*
This house is as old as I am.
This house knows all I have done.
This house is full of m-m-my mess.
This house is full of m-m-mistakes
This house is full of m-m-madness.
This house is full of, full of, full of fight!
-KB
Avatar
RolloTomasi
Kitisijä
Viestit: 2360
Liittynyt: 06.09.2006 7:50
Paikkakunta: Maa

Re: Katsoin leffan

Viesti Kirjoittaja RolloTomasi »

Gat kirjoitti:Vittu teitä leffafriikkejä.
Minkä lisäksi tiedätte kaiken muunkin miltä alalta vaan, energiaa riittää.
Elokuvista tiedän jonkin verran, mutta en juuri mitään mistään muusta.
Gat kirjoitti: Vittu jos on noin hyvät synapsit (mulla ei oo), niin miksette saatana tee jotain oikeesti mahtavaa noilla aivoillanne.
Ei mullakaan.
Gat kirjoitti: Katonhaa miekii vaikka mitä viihykettä.
Mä katoin just uudestaan Arskan Predatorin.
Tykkäsin taas.
Mutta vittuuko mua innostas kuka sen ohjas, mitä muuta se on tehnyt..
John McTiernan, joka ohjasi myös Punaisen lokakuun metsästyksen, Die Hardin ja The Thomas Crown Affairin, mutta sillä ei ole merkitystä, jos et ole tuottaja, joka etsii toimintaleffalle ohjaajaa. Sillä saattaa olla merkitystä myös joissain muissa tapauksissa. Predator on kuitenkin aika persoonaton leffa.

Mutta oli Batman Returns sitten hyvä tai huono, taidetta tai viihdettä, sillä on ehkä merkitystä, että sen ohjasi nimenomaan Tim Burton, joka (tietenkin yhdessä käsikirjoittajien ja muun työryhmän kanssa) teki elokuvasta persoonallisen työn ja teki jo valmiina olevista hahmoista ja miljööstä omansa. Oikeastaan se muistuttaa enemmän hänen muita persoonallisia elokuviaan kuin muita Batleffoja, ja voisin hyvin kuvitella, että tämän elokuvan maailmassa eläisi Saksikäsi Edward samoin kuin voisin kuvitella lukevani Burtonin kirjasta The Melancholy Death of the Oyster Boy & Other Stories elokuvan Pingviinin kaltaisesta hahmosta. Muista Batleffoista tai niiden henkilöistä tätä olisi vaikea kuvitella. Sinulle tällä ei varmaan ole mitään merkitystä, mutta jollekin sellaiselle, joka tykkää siitä, mitä Burton tekee, saattaa ollakin.

Entä jos innostuksen kohde on itse elokuva, ei mikään tietty elokuva, vaan ehkä jonkinlainen kuvitteellinen elokuva, josta kaikki koskaan tehdyt elokuvat ovat vain eri osia, eri kohtia?

Ja joo, lähti se joskus yli kaksikymmentä vuotta sitten mullakin innostuksesta johonkin tiettyyn tai tiettyihin elokuviin ja sitten niiden tekijöistä enemmän tietoa keräten ja etsien muita töitä, ja aina kun löysi jotakin, mistä tykkäsi, halusi tietää ja nähdä enemmän siitä. Tätä vaihetta jatkui vuosikausia. Tuollaisesta ketjusta käy esimerkiksi tämä: näyttelijä Vincent Pricesta Saksikäsi Edwardiin ja siitä Tim Burtoniin. Jossain vaiheessa sitten elokuvamuoto nousi itse innostuksen kohteeksi. Toki tykkään joistakin elokuvista enemmän kuin toisista, jonkin tyyppisistä elokuvista enemmän kuin toisen tyyppisistä ja joissakin elokuvissa tykkään vain joistain jutuista, mutta eniten tykkään siitä, miten erilaisia elokuvia tehdään ja on tehty.

Pyydän anteeksi.
Since I cannot prove a lover, to entertain these fair well-spoken days, I am determined to prove a villain and hate the idle pleasures of these days.
bliss

Re: Katsoin leffan

Viesti Kirjoittaja bliss »

NuoriDaavid kirjoitti:
bliss kirjoitti:K-PAX
Kolmas kerta kun näin tämän, ja aina tulee yhtä surrealistinen fiilis. Kevin Spacey on aikasta hyvä.
On hyvä joo. Olen sikäli putkiaivoinen, että mua häiritsee leffan juonikuvio. Siis oliko Spacey avaruusolio vai ei?
No kun se siinä nimenomaan jätetään auki. Katsoja saa vaivata omaa päätään kunnon mutkille ;)
bedlam

Re: Katsoin leffan

Viesti Kirjoittaja bedlam »

Gat kirjoitti:Mutta edelleen oudoksuttaa, että jos ja kun nuo teidän muistamat ja detaljinippailevat B- C- Ö -leffat ei ehkä kuitenkaan ole teille ihan maailmaamullistavia kokemuksia, niin mille ihme persoonallisuustyypille ne niin jää mieleen ja innostuvat vertailemaan vaikka erikoistehosteiden tekijän muita töitä myöten?
Itse asiassa vaikea selittää, että miksi kaikki making of -pätkät ja muu kiinnostaa niin paljon. Ostin juuri Creepshow-leffan kahden levyn version ekstrojen takia, vaikken edes perusta hirveästi koko leffasta. Innolla kuitenkin katsoin puolitoistatuntisen dokumentin leffan teosta ja tykkäsin siitä enemmän kuin itse elokuvasta. Alien Quadrilogy -boksin 30-tuntiset ekstrat katsoin kahdesti läpi ennenkuin aloin ekaa kertaa elämässäni katsomaan ohjaajanversioita suosikeistani...

En minä tiedä miks ne kiinnostaa. Katson mielelläni myös dokumentteja levyjen teosta, vaikka itse musiikki ei nappaiskaan. Luen mielelläni peliarvosteluja ja -uutisia, vaikken pelaile juurikaan. Penskana piti hajottaa hyvätkin lelut, kun piti nähdä että mitä ne pitävät sisällään.
Gat kirjoitti:muistini mukaan tuli ilmi, ettet koskaan lue minkäänlaisia KIRJOJA, et edes paskakirjoja.
Luen silloin tällöin, mutta melkein kaikki lukemani kirjat taas liittyvät musiikin ja elokuvien nippelitietoihin ;)
Avatar
Vesper
Kitisijä
Viestit: 11447
Liittynyt: 08.01.2009 22:53

Re: Katsoin leffan

Viesti Kirjoittaja Vesper »

daddykillkill kirjoitti:En tiedä saako tästä naiskatsoja mitään irti, mutta itseni oli helppo diggailla.
Todellakin sai irti.

Jäi kyllä leffan jälkeen harvinaisen paska fiilis. Annan neljä plussapalloa viidestä. :h:
When I drink alcohol, everyone says I'm an alcoholic. When I drink Fanta, no one says I'm fantastic.
Avatar
Frederik Krueger
Kitisijä
Viestit: 3760
Liittynyt: 09.04.2008 10:49
Paikkakunta: Häslinki

Re: Katsoin leffan

Viesti Kirjoittaja Frederik Krueger »

Yhyy, miksi eri Batman-leffoissa pitää olla suuria keskinäisiä epäloogisuuksia? Burtonin 1989 Batmanissa muistaakseni Batmanin vanhempien murhaajaksi paljastui nuori Joukeri, mutta Batman Beginsissä ei tällaisesta ollut tietoakaan, vai? Vanhempien tappaja oli joku geneerinen katuryöstäjä?

Katselen Dark Knightin vaikka sitten kun tulee telkkarista. Onkohan siinäkin keksitty Batmanin tarina kokonaan uusiksi?
Onko joku pissinyt mun muroihin?
Avatar
Gat
Kitisijä
Viestit: 9259
Liittynyt: 04.11.2007 2:11
Paikkakunta: Aergistal

Re: Katsoin leffan

Viesti Kirjoittaja Gat »

RolloTomasi kirjoitti: Pyydän anteeksi.
No tän kerran. :D
Kunhan tuli liikaa känniavauduttuani yllä.

Kun juttuasi katson, niin huomaan itsekin tietäväni melkein kaiken mitä sanot, ja lisääkin ainakin McTiernanista ja Tim Burtonista.

Huomaan itsekin bongaavani juttuja, vaikka että Amadeuksen ja Larry Flyntin ohjasi Milos Forman, ja se näkyy.

Taikka jotenkin muistan tykkääväni enemmän Hawksin kuin Fordin länkkäreistä.

Ero kai sitten siinä, että tuollaisten kertominen ei olisi minulle ensisijaista.

Ensinnäkin en juurikaan halua selostaa omia digastelujani. Kunnon kulttuuripieru kun en ole, niin suurin osa fanittamastani on ns. virallisesti arvioiden Paskaa. Kiksini ovat HENKILÖKOHTAISIA, joten ei kannata kaikille selostaa, ellei sitten maailmanparannuksena, jota en paljoa jaksa.

Ja jos selostaisin, keihäänkärkeni olisi siinä, mikä on mielestäni sen tekeleen juju, siltä kantilta mitä siitä itse saan. Ja kenties joku samanmielinen Saa (höhhhöh) myös.

Mutta silloin olisi todella merkityksetöntä minulle selostaa detaljeja, ainakaan siihen asti missä muissa leffoissa kolmannen Boom Boyn siskon koira on esiintynyt. :D

Elikkä joku mentaliteettiero silti, joka (no joo, ei ihan noin tarkkaan, mutta melkein).. kokee asiakseen leffoista arvostella.

Ihan umpirakastumistani jutskista noita tiedän, mutta en kaikista satunnaisnäkemistäni. Kun taas Kitinäläiset ei ihan varmaan niiin RRrrrrakasta jokaista arvioimaansa, mutta silti tietää kaikki detaljit ja kytkennät. Toistan, että jos kuitenkaan ette kaikkia noita niinn RRAkasta, niin mistä into detaljeihin?

Minä taas jostakin pidän, jostakin en niin.
Ja jos tykkäämäni tekijä on tehnyt jotain muutakin, mistä pidän.. saatan huomata. Mutta en palvo ohjaajia saati muita tekijöitä, vaan kutakin tekelettä itsenäisenä tuotoksena.

Esimerkki:
Suosikkileffani on tiiän John Hustonin ohjaama paskaksi yleisesti arvioitu The Life and Times of Judge Roy Bean. Silti en nyt tiiä Hustonin muista kuin African Queenin ja Maltan Haukan, joista en niin pidä. Eikä minulle ole tärkeetä vertailla Paul Newmanin muita näyttelijäntöitä "Tuomariin". Tai sanoa, että siinä on Dallasin Victoria Principal ja sitten Stacy Keach. Jopa Anthony Perkins ja Ava Gardner vilahtaa. Se ei ole digasteluni kohde, vaan se paska leffa!! Tuomari Karhunsa ampujasta: "Ripustakaa se kaktukseen mätänemään. En halua sitä samaan maahan kuin Karhuni. Minä en halua" *niiissk*

No, myönnän, että onhan sillä informaatiolla hyödyllisyytensä.

Mutta asenteena silti oudoksuttaa.
Osaksi alemmuudentunnosta, koska minä en sellaiseen skarppiuteen pysty, paitsi ihan joo itselleni kovissa jutuissa. Vähäinen mieleni on (vähätehoinen) lasersäde eikä yleisvalaisin.

Ja oudoksuttaa myös, että mulle olis tärkeintä joo kuvata mitä se leffa mulle (joo itsekkäästi) Antaa.. eikä joka vitun yhdentekevästäkin selostaa joka vitun detaljia ja kytkentää.

Siis minä en usko, että ne jotka oikeasti tekee niitä kovia juttuja vaikka leffoissa.. että heillä on läheskään niin hyvä detaljitietämys kaikesta kuin Kitinäläisillä.

Isäni tapaa sanoa, että ero amatöörin ja ammattilaisen välillä on siinä, että ammattilainen menee itse asiaan, tekee duunin hyvin.. ja paskat nakkaa epäoleellisesta. Kun taas amatööri briljeeraa epäoleellisella nippelitiedolla.

No.. totta vitussa täytyy olla sivistystä detaljeistakin ja nyanseista.. mutta ne ovat VÄLINEITÄ päämäärään, ei päämäärä itse.

Joten sittenkin varsinkin innostuneiden amatöörien, jotka ei itse mitään luo.. luulisi hehkuttavan enemmän mitä ite siitä teoksesta saavat, eikä nippelinappelia. Ellei tarkoitus ole vain elvistellä tiedoillaan.
This house is as old as I am.
This house knows all I have done.
This house is full of m-m-my mess.
This house is full of m-m-mistakes
This house is full of m-m-madness.
This house is full of, full of, full of fight!
-KB
Avatar
RolloTomasi
Kitisijä
Viestit: 2360
Liittynyt: 06.09.2006 7:50
Paikkakunta: Maa

Re: Katsoin leffan

Viesti Kirjoittaja RolloTomasi »

Gat kirjoitti: No.. totta vitussa täytyy olla sivistystä detaljeistakin ja nyanseista.. mutta ne ovat VÄLINEITÄ päämäärään, ei päämäärä itse.
Samaa mieltä tuosta.

Minulla ainakin Kitinän leffajutut jäävät merkityksettömän paskanjauhannan tasolle, ja jostain syystä jauhan mieluummin paskaa jostakin hassusta elokuvaan liittyvästä yksityiskohdasta kuin häpykummuista tai tiramisu-leivoksien nussimisesta.

Varmasti meillä on mentaliteettiero. En tiedä, onko sinulla ihmisiä, joista pidät, mutta minulle jonkin tietyn näyttelijän näkeminen leffassa on vähän samanlainen juttu kuin jonkun pidetyn kaverin tai jopa ystävän tapaaminen (vaikka en näyttelijää tai tekijää henkilökohtaisesti tuntisikaan). Ja joku tekijä puolestaan merkitsee minulle paljon enemmän kuin sitä yhtä työtä, vaikka se olisikin hänen ainoansa tai ainoa, josta pidän.

Jonkin persoonallisen tekijän nimen mainitsemisesta vielä, että se usein kertoo työstä tai sen osasta tiiviimmin kuin tuhat riviä tekstiä - olettaen tietenkin, että kuulija tai lukija tietää, kenestä on kyse. (Esimerkiksi Hitchcock on myös oikeastaan adjektiivi, ja niin on myös Hawks.) Ei minulle edes ole tullut sellainen ajatus mieleen, että jollekin persoonallisen tai taitavan (tai huonon) nimen mainitseminen on nippelitietoa eikä kuvailua, mutta kiitos vastakkaisen näkökulman antamisesta.

Ja sitten vielä tuo roolisuoritusten vertaaminen. Kyllä, ihailen hyviä näyttelijöitä - olivatpa he sitten laajoja tai vetävät suppeammalla alueella hyvin. Analysointi, vertailu, arvostelu - kaikki on osa tätä ihailua, kunnioitusta tai väline, jolla joku voi kunnioituksen ja ihailun ansaita, ja jos joku on olennaisena osana sitä, mistä tykkään, hänen nimensä ansaitsee tulla mainituksi - paljon muutakin pitäisi kirjoittaa, jos haluaa arvostelun tai analyysin tehdä - koska ilman häntä työ olisi varmasti hyvin erilainen, eikä välttämättä niin hyvä tai en tykkäisi siitä niin paljon. Tai voi olla että joku nimeltä mainittu teki ainoan asian koko leffassa, mistä tykkään - silloin kai olisi hassua muistaa leffan ja unohtaa tuon yhden osan nimi. (Tämä erotukseksi merkityksettömästä paskanjauhannasta.) Ihailen ja kunnioitan myös muita tekijöitä, joilta olen saanut niin paljon. Helvetti, rakastan elokuvaa - en vain jotain tiettyä elokuvaa, vaan koko taidemuotoa. Ne ovat muovanneet lähes koko tähän astisen elämäni. Helvetti, jos nyt oikein pitää nyrkillä pöytään lyödä, niin elokuvat ovat elämäni. Koko juttu. Eikä silti kritiikittömästi palvoen.

Sitten on sekin, että tällä palstalla jos kirjoittaa elokuvista järkevästi, haukutaan kriitikoksi, ja kriitikko puolestaan tarkoittaa täällä suurinpiirtein samaa kuin mistään tajuamaton paska, ja sekin tulisi muistaa, ettei tällä palstalla saa kirjoittaa henkilökohtaisesti, ainakaan liian henkilökohtaisesti, koska silloin ihmiset joko pilkkaavat tai hyökkäävät päälle. (Niistä henkilökohtaisista asioista, joista olen kirjoittanut enemmän kuin elokuvista, muillakin palstalaisilla on ollut enemmän tai vähemmän kokemusta, ja olen odottanut saavani heiltä jotakin. Henkilökohtaisuudesta, sen eri asteista ja tavoista kirjoittaa henkilökohtaisista asioista varmaan voisi aloittaa oman ketjunsa, jos Kitinä olisi toisenlainen keskustelupalsta.)

En muista, olisinko itse kirjoittanut tälle palstalle koskaan yhtään arvostelua. Minulle kuitenkin arvostelut ja analysoinnit ovat jälleen väline, ei päämäärä.

Mitä puolestaan isäsi sanomaan ja joidenkin lukemieni tekijöiden, erityisesti elokuvan aikana kasvaneiden, haastatteluiden väliseen ristiriitaan tulee, niin se ristiriita puhukoon puolestaan.

Jos sinulla on minun kirjoittamanani jokin yksityiskohta, jonka mainitsemista et viestissä ymmärrä, voitko lainata tekstinpätkää ja osoittaa sen?
Since I cannot prove a lover, to entertain these fair well-spoken days, I am determined to prove a villain and hate the idle pleasures of these days.
daddykillkill

Re: Katsoin leffan

Viesti Kirjoittaja daddykillkill »

Vesper kirjoitti:Jäi kyllä leffan jälkeen harvinaisen paska fiilis. Annan neljä plussapalloa viidestä. :h:
Taas muistan, miksi en ymmärrä naisia. Minulle nuo kaksi olisivat toisensa poissulkevia tekijöitä..
bedlam

Re: Katsoin leffan

Viesti Kirjoittaja bedlam »

daddykillkill kirjoitti:
Vesper kirjoitti:Jäi kyllä leffan jälkeen harvinaisen paska fiilis. Annan neljä plussapalloa viidestä. :h:
Taas muistan, miksi en ymmärrä naisia. Minulle nuo kaksi olisivat toisensa poissulkevia tekijöitä..
Miksi hyvän leffan pitäisi aina jättää hyvät fiilingit? Mun lemppareissa on ainakin monta sellaista, joiden katsomisen jälkeen on paska olo.
Onslow

Re: Katsoin leffan

Viesti Kirjoittaja Onslow »

The Curious Case of Benjamin Button

http://www.imdb.com/title/tt0421715/

Aika ristiiitaiset fiilikset jäi. Vajaa kolme tuntia meni kuin siivellä ja tippa kirahti lopussa silmäkulmaan. Hämmentävä, eikä lähelläkään Crowbarin suolet ja sonta lentää-leffojen tasoa. Ei tietenkään.
NuoriDaavid

Re: Katsoin leffan

Viesti Kirjoittaja NuoriDaavid »

bliss kirjoitti:
NuoriDaavid kirjoitti:
bliss kirjoitti:K-PAX
Kolmas kerta kun näin tämän, ja aina tulee yhtä surrealistinen fiilis. Kevin Spacey on aikasta hyvä.
On hyvä joo. Olen sikäli putkiaivoinen, että mua häiritsee leffan juonikuvio. Siis oliko Spacey avaruusolio vai ei?
No kun se siinä nimenomaan jätetään auki. Katsoja saa vaivata omaa päätään kunnon mutkille ;)
:evil: En hyväksy tuollaisia ratkaisuja, joita ei voi selittää.

Siis joko oli tai ei ollut, mutta kun loppu ei sovi kumpaankaan lopputulokseen.

(No oikeasti ehkä leffan muistaa juuri sen takia, että loppu on niin ristiriitainen, jos juoni olisi lopussa kääräisty siistiiin pakettiin, ne se veisi osan leffan tenhosta pois).
Avatar
Vesper
Kitisijä
Viestit: 11447
Liittynyt: 08.01.2009 22:53

Re: Katsoin leffan

Viesti Kirjoittaja Vesper »

bedlam kirjoitti:Taas muistan, miksi en ymmärrä naisia. Minulle nuo kaksi olisivat toisensa poissulkevia tekijöitä..
Miksi hyvän leffan pitäisi aina jättää hyvät fiilingit? Mun lemppareissa on ainakin monta sellaista, joiden katsomisen jälkeen on paska olo.[/quote]
No aivan. Myös omissa suosikeissa on sellaisia, joista on se ns. onnellinen loppu kaukana. Ehkä KK on katsonut liikaa Disneyn leffoja...

Jäikö sulle muka ton leffan jälkeen jotenkin hyvä fiilis?
When I drink alcohol, everyone says I'm an alcoholic. When I drink Fanta, no one says I'm fantastic.
bedlam

Re: Katsoin leffan

Viesti Kirjoittaja bedlam »

NuoriDaavid kirjoitti: :evil: En hyväksy tuollaisia ratkaisuja, joita ei voi selittää.
Sellaset leffathan just on parhautta, missä jätetään osa jutusta mielikuvituksen varaan.
NuoriDaavid

Re: Katsoin leffan

Viesti Kirjoittaja NuoriDaavid »

bedlam kirjoitti:
NuoriDaavid kirjoitti: :evil: En hyväksy tuollaisia ratkaisuja, joita ei voi selittää.
Sellaset leffathan just on parhautta, missä jätetään osa jutusta mielikuvituksen varaan.
Joo. Mutta oletko katsonut tuon K-Paxin, sen "ongelma" on se, että sitä on hyvin vaikea selittää, oli Spacey alien tai ei. Mutta se saattaa olla osa leffan tenhoa.
daddykillkill

Re: Katsoin leffan

Viesti Kirjoittaja daddykillkill »

Onslow kirjoitti:The Curious Case of Benjamin Button.
Tämä odottaa itselläkin katsomista. Niin ja tasapainon vuoksi John Woon "Hard Boiled". Tietysti tämäKIN on rautakangen asteikolla säälittävien nyssyjen iltaviihde, kun siinä tapetaan vaan 235 ukkoa.

EDIT: Moviebodycounts.comin mukaan siinä tapetaankin 307 ukkoa, joten kyllä sen kai sitten voi katsoa..

Kuva
bedlam

Re: Katsoin leffan

Viesti Kirjoittaja bedlam »

Vesper kirjoitti:
bedlam kirjoitti:
daddykillkill kirjoitti:Taas muistan, miksi en ymmärrä naisia. Minulle nuo kaksi olisivat toisensa poissulkevia tekijöitä..
Miksi hyvän leffan pitäisi aina jättää hyvät fiilingit? Mun lemppareissa on ainakin monta sellaista, joiden katsomisen jälkeen on paska olo.
No aivan. Myös omissa suosikeissa on sellaisia, joista on se ns. onnellinen loppu kaukana. Ehkä KK on katsonut liikaa Disneyn leffoja...

Jäikö sulle muka ton leffan jälkeen jotenkin hyvä fiilis?
Mistä leffasta tässä oli edes puhe? Edit: ei kun hokasinkin nyt.


28 Weeks Later

No täähän oli yllättävän hyvä. En ekasta osasta muista enää mitään, mutta en muista olleeni siitä näin positiivisesti yllättynyt.

Tää leffahan lainaa oikeastaan kaiken George Romeron Living Dead- ja The Crazies-leffoista jopa yksittäisiä kohtauksia myöten, mutta siltikin onnistui olemaan vaikuttavampi kuin suurin osa nykykauhisteluista. Ja plussaa siitä, että tässä ei todellakaan osannut arvata kuka kuolee ja kuka ei.

Edelleenkin vituttaa se "nopeutetun näköinen tyyli" kuvata äksönkohtauksia. Tehdäänkö se silleen, että kuvataan vähemmän freimejä per sekunti. Muistaakseni 28 Päivää käytti tuota tyyliä ensimmäisen kerran ja sitä sitten käytettiin melkein kaikissa kauhuleffoissa sen jälkeen.
Avatar
Riemumieli
Kitisijä
Viestit: 6023
Liittynyt: 20.08.2005 23:12
Paikkakunta: Vantaa

Re: Katsoin leffan

Viesti Kirjoittaja Riemumieli »

Katsoin Dark Knightin ja tykkäsin kuin hullu puurosta. Pitkästä aikaa supersankaritouhua riittävän tosissaan, eikä mitään perseilyä vrt. edellinen Batman-sarja lukuun ottamatta kahta ensimmäistä leffaa.

Naispääosan esittäjä näytti kyllä aika luuskalta, Tomppa olisi saanut päästää Katien tähän toiseenkin osaan. Dentin muuttuminen Tuplanaamaksi oli pikkaisen vasemmalla kädellä vedetty, mutta verrattuna Lucaksen näkemykseen Anakinin siirtymisestä Pimeälle puolelle kolmen elokuvan aikana yks kaks yllättäen ilman mitään järjen hiventäkään, suoritusta voi pitää hyvänä. Heath Ledger oli Jokerina todella siis TODELLA hyvä ja muutenkin pääosan esittäjistä huokui mielisairas tunnelma.
Viimeksi muokannut Riemumieli, 19.01.2009 15:11. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Paras päivä ikinä.
Onslow

Re: Katsoin leffan

Viesti Kirjoittaja Onslow »

Riemumieli kirjoitti:Katsoin Dark Knightin ja tykkäsin kuin hullu puurosta.
Eikö sua häirinyt yhtään se Batmanin puhevamma?

Ledgeristä samaa mieltä. Lostosuoritus.
Avatar
Riemumieli
Kitisijä
Viestit: 6023
Liittynyt: 20.08.2005 23:12
Paikkakunta: Vantaa

Re: Katsoin leffan

Viesti Kirjoittaja Riemumieli »

Onslow kirjoitti:Eikö sua häirinyt yhtään se Batmanin puhevamma?
Nyt kun mainitsit, niin ihan kuin Lepander olisi puhunut hammassuojat suussa. Ja olihan siinä monta epäuskottavaa kohtaa, mutta eeppinen tunnelma tarvitsee epäuskottavuutta.
Paras päivä ikinä.
Onslow

Re: Katsoin leffan

Viesti Kirjoittaja Onslow »

Riemumieli kirjoitti:mutta eeppinen tunnelma tarvitsee epäuskottavuutta.
Kyl kyl. Ilmiö oli ehdottomasti sama kuin viimeisessä Casino Royalessa. Paska muuttui suklaaksi.
Duck

Re: Katsoin leffan

Viesti Kirjoittaja Duck »

The 40 Year Old Virgin tuli just telkusta. Ei yhtään niin huono kuin olin odottanut. Siis "romanttinen komedia" -tuubaa yhdistettynä härskeihin vitseihin, mutta toimi ihan kivasti.

P.S. jos Kat Dennings syöksyisi läpi seinän viemään leffastaraneitsyyteni, en juoksisi kirkuen karkuun.
Zeb

Re: Katsoin leffan

Viesti Kirjoittaja Zeb »

Vangitut

Melko hypnoottinen, joskin aavistuksen kliseinen pätkä makuunin alekorista "kolme kympillä". Toivottavasti ne muutkin viisi on yhtä hyviä, tuskinpa kuitenkaan. Suosittelen.

8) 8) 8) 8)
Avatar
Gat
Kitisijä
Viestit: 9259
Liittynyt: 04.11.2007 2:11
Paikkakunta: Aergistal

Re: Katsoin leffan

Viesti Kirjoittaja Gat »

RolloTomasi kirjoitti:ja jostain syystä jauhan mieluummin paskaa jostakin hassusta elokuvaan liittyvästä yksityiskohdasta kuin häpykummuista tai tiramisu-leivoksien nussimisesta.
Noh, sellainen onkin vessanseinäkirjoittelua. Vaivatonta.
RolloTomasi kirjoitti: Varmasti meillä on mentaliteettiero. En tiedä, onko sinulla ihmisiä, joista pidät, mutta minulle jonkin tietyn näyttelijän näkeminen leffassa on vähän samanlainen juttu kuin jonkun pidetyn kaverin tai jopa ystävän tapaaminen (vaikka en näyttelijää tai tekijää henkilökohtaisesti tuntisikaan). Ja joku tekijä puolestaan merkitsee minulle paljon enemmän kuin sitä yhtä työtä, vaikka se olisikin hänen ainoansa tai ainoa, josta pidän..
Pidän joistakin ihmisistä.
Silti siinäkään ei mulle merkkaa kaikki heidän tekosensa. Jos ajattelisin niitä, niin sitten luultavasti EN pitäisi niistä ihmisistä. Mitä vähemmän ihmisestä tiedän, sitä paremmin häntä siedän.

Ja sitten en tosiaan ymmärrä jotain baariturinasosiaalisuutta. Jos haluaisin tietää jonkun tuntemattoman levyseppä-hitsaajan työurasta, lukisin siitä jostain. Tai jos haluan tietää scifistä, ei minua innosta jauhaa jo tietämiäni asioita jonkun kännisen nörtin kanssa baarissa. Sekö siinä sosiaalisuudessa viehättää, että ah oh, siinä on elävä ihminen vieressä? Tyhjää minusta. Tyhjiä joukkoja ihmiset, jotka ei kestä olla yksin, ilman juttukaveria. Tyhjät joukot kokoontuu yhteen edes yhtään kokeakseen olevansa olemassa. (No niin, baareihinhan mennään seksin takia, jota minä en saa, mm. koska en siiihen sosiaalisuuteen sulaudu, joten nou pipari for me)

No ehkä tuo on teistä niiin väärin.
Mutta elokuviin siirtäen vittu elokuvien tekijät eivät ole niitä, joita fyysisesti tapaat sosiaalisena olentona. Vaan se elokuva on se mikä kolahtaa.

Esimerkiksi minulla on tuossa avatarissa ihka oikea Indiana Jonesin hattu ja ruoska. Silti en fanita Harrison Fordia kovinkaan erityisesti, niin että muistaisin kaikki leffansa.

Taikka joo Bachin musiikista pidän, mutta eppäilen miellyttäisikö se läski kiihkoluterilainen peruukkipää minua ihmisenä.

Tuollainen kiinnostus vaatii minulta lähes rakastumista. Kuten minulla on teinipoikamainen rakkaus Kate Bushiin. Jonka kaikesta tekemästä en pidä. Mutta koetan selvittää miksi sitä on tehnyt.. koska ne pitämäni minulle merkkaa niin paljon ja sitä kautta luotan, että muussakin voisi olla minulle jotain.

Mutta aika henkistä heh Lutkuutta tai vittu Pinnallisuutta, jos nyt noin moni viihdeleffa on Kitinäläisille niin tärkeä tai rakas, että sen tekijöistä ottaa asiakseen tietää niin paljon. Tai sitten joo jotain hengen köyhyyttä, kun innostuvat pyörimään ympäriinsä häntäänsä jahdaten joka vitun kevytviihteestä, kuten minä pillun kuvista :D
RolloTomasi kirjoitti: Jonkin persoonallisen tekijän nimen mainitsemisesta vielä, että se usein kertoo työstä tai sen osasta tiiviimmin kuin tuhat riviä tekstiä - olettaen tietenkin, että kuulija tai lukija tietää, kenestä on kyse. (Esimerkiksi Hitchcock on myös oikeastaan adjektiivi, ja niin on myös Hawks.) Ei minulle edes ole tullut sellainen ajatus mieleen, että jollekin persoonallisen tai taitavan (tai huonon) nimen mainitseminen on nippelitietoa eikä kuvailua, mutta kiitos vastakkaisen näkökulman antamisesta.
No totta kai pitääkin mainita ohjaaja ja näyttelijät. Haluan itsekin tietää. Silti lehtienkään elokuva-arvosteluissa ei juuri näy sellaista vielä pitemmälle menevää leffan tekijöiden muiden töiden puimista kuin Kitinässä. Että oliko se ja se parempi siinä ja siinä tai olisiko joku muu ohjannut tämän paremmin ja mitä se on taas tehnyt.. siis yhdestä leffasta puhuttaessa. Ehkä useimmat ihmiset kokevat sen epäolennaisena tai sitten Kitinäläisten pitäisi olla kulttuuritoimittajia?
RolloTomasi kirjoitti: Ja sitten vielä tuo roolisuoritusten vertaaminen. Kyllä, ihailen hyviä näyttelijöitä - olivatpa he sitten laajoja tai vetävät suppeammalla alueella hyvin. Analysointi, vertailu, arvostelu - kaikki on osa tätä ihailua, kunnioitusta tai väline, jolla joku voi kunnioituksen ja ihailun ansaita, ja jos joku on olennaisena osana sitä, mistä tykkään, hänen nimensä .
No arvostanhan minäkin näyttelijöitä.
Silti jos yhdestä leffasta puhuisin, miettisin vain sitä yhtä leffaa. Koska se on senhetkisen ihailuni kohde eikä ne näyttelijät ah oh ihmiset.. vaan se yksi teos. Eikä mieleeni pulpahda kaikki muu missä on ollut. Paitsi jos joku hottis misu on ollut nakuna :D muissa leffoissa, niitä keräilen... muuten bongasin Kate Beckinsalen mielestäni hauskassa veijarikomediassa "Shooting Fish". Nice upright breasts. Joten waretin klippejä, jossa olisi nakuna. Ja löytyihän niitä, lähes täydellinen vartalo! Silti epäilen innostuisinko niistä muista leffoista sinänsä saati mainitsisinko ne muut roolisuoritukset Shooting Fishistä kertoessani.. koska vittu minua innosti Shooting Fish eikä ne muut! Saati nippelivertailu Kate Beckinsalesta muissa leffoissa.

Ja sekin kyllä, että vaikka kunnioitan näyttelijöitä ja taitojaan... itse en haluaisi olla näyttelijä. Koska siinä hyvin tai huonosti vain esittää jonkun muun tekemää tarinaa ja merkityksiä. Toisin kuin kirjailijat, kuvataiteilijat, säveltäjät, singer-songwriterit.
RolloTomasi kirjoitti: . Helvetti, rakastan elokuvaa - en vain jotain tiettyä elokuvaa, vaan koko taidemuotoa. Ne ovat muovanneet lähes koko tähän astisen elämäni. Helvetti, jos nyt oikein pitää nyrkillä pöytään lyödä, niin elokuvat ovat elämäni. Koko juttu. Eikä silti kritiikittömästi palvoen..

:shock:
En ikinä uskoisi muille sanovani, mutta GET A LIFE!
Ja luultavasti sinulla onkin, paljon paremmin kuin minulla.
Mutta eikös olisi mahdollista rakentua hieman muunkin kuin elokuvien avulla? Onhan sitä kirjoja, tauluja, musiikkia, tiedettä, historiaa ja jopa oikeaa luontoakin.

Tietty silleen en ole kukaan sanomaan, koska minulla itselläni on siis todella sairaan suuri leffakokoelma. DVDtä nyttemmin, waretettua enemmän, ja takuudella kellään ei ole niin montaa kuutiometriä telkasta nauhoitettua VHS-nauhaa kuin minulla. En koskaan ehtisi niitä kaikkia katsomaan uudestaan, silti tärkeää että ne ovat hallussani.

Ja moni niistä on minulle todella tärkeä ja maailmaani mullistanut.
Silti kokisin menettäneeni niiden elämysten varsinaisen ytimen, jos mieleeni tulisi ottaa asiakseni muistaa ja muihin leffoihin vertaillen selittää niiden leffojen kaikkia tekijöitä, näyttelijöitä, tehostemaakareita ym. Se kun ei ole sen kokemuksen ydin. Ja epäilen, josko taiteilijoiden itsensäkään tarkoitus on herättää sellaista nysväämistä. Vaan heidän tarkoituksensa lienee sanoa jotain yhdellä teoksella kerrallaan.

On sellainen "tiedekin" kuin estetiikka.
Eiköhän se ole jonkun elävän tappamista ja viipalointia, preparointia ja formaldehydiin upottamista.

Toki on mahdollista, että Kitinän yliolennot saavat sen puhtaan ytimenkin leffoista irti.. (Mutta miksi just jostain tusinafilmeistä?) Ja mahdollista, että olen vain alemmuudentuntoinen siitä energiamäärästä ja muistista joka täytyy olla, että noin paljon vertailevaa detaljitietoa leffoistakin tallettaa. Kuten Kitinäläiset vaikka mistä muistakin asioista. Huh.

Tai no.. voisinhan itsekin laittaa arvosteluja ja sitten Googlata niitä yksityiskohtaisia tietoja, jos se mulle niin merkitsisi.. mutta kun ei merkkaa niin paljoa.
RolloTomasi kirjoitti: Jos sinulla on minun kirjoittamanani jokin yksityiskohta, jonka mainitsemista et viestissä ymmärrä, voitko lainata tekstinpätkää ja osoittaa sen?
(vaihdoin quottien järjestystä tässä lopussa)
Enhän jaksa.
Sinulta en muista.
Ajattelin kyllä laittaa tän ketjun muiltakin lainauksia siitä mielestäni kummasta nippelien ja epäoleellisuukisen vertailusta noin yleensä, joka menee paljon pitemmälle kuin ohjaajan ja näyttelijöiden nimeäminen. Mutten jaksa ja kaljakin loppuu.
RolloTomasi kirjoitti: Mitä puolestaan isäsi sanomaan ja joidenkin lukemieni tekijöiden, erityisesti elokuvan aikana kasvaneiden, haastatteluiden väliseen ristiriitaan tulee, niin se ristiriita puhukoon puolestaan.
Vai niin.
No, isäni nyt ei kummoinen ammattilainen ole.
Mutta mielestäni hyvä lausahdus, että amatöörin ja ammattilaisen ero on siinä, että amatööri intoilee ja tietää kaikki pikkunyanssit, ammattilainen ei niitä välitä muistaa vaan keskittyy tehtävään asiaan ja sitten tekee sen. tai sinnepäin.

Nyt en löydä, mutta mulla on jossain "Bluffers Guide to Classical Music". Siinä yhdessä kohtaa kerrotaan, miten konserttiyleisössä erottaa amatöörit ammattilaisista. Amatöörit keuhkoaa innoissaan kaikista nyansseista ja täsmälleen oikeilla termeillä. Ammattilaiset taas juttelee: "Vittu tää oli perseestä! Pysyisi tuo urpo vaan Brahmsissa! Ja taaskaan en saanut kahvia väliajalla ja munkitkin oli kuivia!"

Taikka sitten mielestäni 1900-luvun suurin filosofi, Ludwig Wittgensten, teki väitöskirjansa ENSIN ja (silloin se oli mahdollista) vasta sitten proffansa Russell pisti lulemaan filosofian historian läpi. Josta Wittgenstein ihmetteli, että kummia paskanjauhajia. Ja (homo-) leffan mukaan ei koskaan vaivautunut lukemaan Aristotelesta. Koska ei tarvinnut sitä!

Taikka kamppailulajien uudistaja Bruce Lee ei oikeastaan koskaan saavuttanut mustan vyön tasoa sitten niin missään. Kuppasi monesta lajista innostuneena, mutta ihan oikein sanoa, että ei ymmärtänyt niitä perinpohjin. Hänen ei tarvinnut!

Bill "Superfoot" Wallace, kickboxingin Wanha, vielä omaa kummaa tyyliään opettava mestari, ei kuulemma tiedä kuka nykyään on lajin maailmanmestari.

Ja tuskinpa kukaan todella suuri kirjailija on tuntenut kirjallisuudenhistoriaa yhtä hyvin kuin kirjallisuustieteen professorit tai edes innokkaat bibliofiilit kirjakerhoissaan ... tai verraten elokuviin kirjoja yhtä hyvin kuin Kitinän leffafriikit leffoja. Heidän ei tarvinnut.

Totta svidussa tarvitaan laaja yleissivistys. Itse tykkäilen suuresti jos leffoihin tai musiikkiin on tehty monta kerrosta, joista syvimmät on itse asiassa peitetty. Aavistuksenomaisia viittauksia tosi monipuolisiin vaikutteisiin.

Mutta jos niiden viittausten ja vastaavuuksien analysointi ja knoppitiedon muistaminen onkin luomistyön tai sitten meillä tavan tallaajilla sen teoksen vastaanottamisen pääasia, silloin mun mielestäni on menetetty se ydin.

Elokuvantekijänä sillä lailla intoilevista tulee... no.. Renny Harlineja :D

EDIT: Mitenkä tuosta tuli mieleen, että luultavasti Kitinäläiset muistavat ulkoa kaikki Rennynkin leffat. Ja muistavat ulkoa ketkä niissä näytteli. Ja osaavat tehdä nokkelia ristiinvertailuja Rennyn leffoista muihin leffoihin. Minuun verrattuna minussa aivan alemmuudentuntoa herättävä, se yli-ihmismäinen energia ja muisti sellaista tietää. Silti.... ihmiselämä on lyhyt, ja jos on kuten veikkaan.. jos ne niiiin kiinnostaa.. "Elokuvat ovat elämänsä".. Rennyn leffojen detaljeja myöten.. silti minusta joku on aika merkittävästi pielessä niillä Kitinäläisillä :D
This house is as old as I am.
This house knows all I have done.
This house is full of m-m-my mess.
This house is full of m-m-mistakes
This house is full of m-m-madness.
This house is full of, full of, full of fight!
-KB
Avatar
RolloTomasi
Kitisijä
Viestit: 2360
Liittynyt: 06.09.2006 7:50
Paikkakunta: Maa

Re: Katsoin leffan

Viesti Kirjoittaja RolloTomasi »

Gat kirjoitti:Mitenkä tuosta tuli mieleen, että luultavasti Kitinäläiset muistavat ulkoa kaikki Rennynkin leffat. Ja muistavat ulkoa ketkä niissä näytteli. Ja osaavat tehdä nokkelia ristiinvertailuja Rennyn leffoista muihin leffoihin. Minuun verrattuan aivan alemmuudentuntoa herättävä, yli-ihmismäinen energia ja muisti sellaista tietää. Silti.... ihmiselämä on lyhyt, ja jos on kuten veikkaan.. jos ne niiiin kiinnostaa.. "Elokuvat ovat elämänsä".. silti minusta joku on aika merkittävästi pielessä niillä Kitinäläisillä :D
Niin no, minä en muista kaikkia Harlinin leffoja, en muista ketä niissä näytteli (paitsi Bruce Willisin, Geena Davisin ja Sam Jacksonin), eikä kiinnosta. Suurin osa niistä on minulta näkemättä. Joten, vaikka eniten sinun kanssasi toistaiseksi aiheesta jauhankin, en tunne noita roskaleffoja parhaiten. Älä edes kysy, miksi menin katsomaan Max Paynen.

Niin no, leffa on se, mikä kolahtaa. Mutta kun samalta tekijältä kolahtaa riittävän monta tai kolahtaa jokin tietty osa leffasta, alkaa tekijä kolahtaa. Joo, fanitusta. Ihailua. Ok, ymmärrän, että sinusta aivan väärin, mutta siihen en voi edelleenkään kuin pyytää anteeksi. Koko olemassaoloani.

Luultavasti useimmat ihmiset pitävät täysin epäolennaisena keskustelua tekijöistä - varmaan hyvin suuri osa ihmisistä pitää elokuviakin täysin epäolennaisena. En tiedä minkä lehtien elokuva-arvosteluihin viittaat, mutta luultavasti joidenkin suurelle yleisölle eikä leffahulluille ja elokuvaihmisille suunnattujen lehtien. Ja kyllä, joidenkin yksittäistenkin leffojen suhteen voidaan arvioida sen asemaa tekijän muiden töiden joukossa.

Toki tähänastinen elämäni olisi voinut olla toisenlainen. Mutta miksi vitussa minun pitäisi muuttaa sitä tältä osin vain sen takia, että joku satunnainen tyyppi käskee? Ei onnistu.

No, jos sinulle kokemuksen ydin poistuu analysoimalla ja muulla teoksen tai tekijän tarkemmalla ajattelulla, en voi sille mitään. Minulta se ei poistu. Oikeastaan se tuo kokemukseen enemmän, ja auttaa ymmärtämään, miten elokuvat toimivat tai eivät toimi.

Minun suosikkileffani puolestaan eivät ole tusinaleffoja ainakaan minulle (esim. 2001, Vertigo). En ole vastuussa muista Kitinäläisistä. Joten älä käytä heitä minua vastaan. Omia sanomisiani saat toki käyttää niin paljon kuin ikinä haluat.

Joo, noi musiikkiharrastajat on kyllä hyvä esimerkki. Siinä on vaan se juttu, ettei noiden ammattilaisten tarvitse perustella amatööreille omaa näkemystään. Mutta jostain syystä esimerkiksi Scorsese, Spielberg ja Tarantino näyttävät tuntevan jotkin leffat yksityiskohdittain, samoin elokuvahistorian. Godard, Truffaut ja Paul Schrader puolestaan aloittivat leffakriitikkoina.

En minäkään kaikkia leffoja yksityiskohdittain muista. (Jos selaat viestihistoriaani taaksepäin, huomautan usein, etten muista tai etten muista hyvin).

Noista muista leffafriikeistä en tiedä, ovatko elokuvat heidän elämänsä, mutta minä kai täällä isoin leffafriikki olen ja kun kaikille yhteisesti haistattelit, haistattelit myös minulle.

Toisaalta, elämänsä voi viettää varmasti paskemminkin kuin olemalla Renny Harlin. Tai Pauline Kael.
Since I cannot prove a lover, to entertain these fair well-spoken days, I am determined to prove a villain and hate the idle pleasures of these days.
Vastaa Viestiin