Mammailu

[Lolita]

Äiti kehu, että toisen synnyttäminen oli yks yskäisy vain.

Joo, mut se kuulemma tuli raskaaksikin siitä, että vähän isän kalsareita vilautti.

[prosessi]

Seuraava ongelma: raskausdiabetes. Neuvolassa pissat hälyttivät useampaan kertaan, laittoivat sokerirasitustestin joka näytti kaiken olevan ok. Pissa kuitenkin jatkoi hälyttelyä, joten testattiin uudelleen ja kappas, jälkimmäiset arvot olivatkin pompsahtaneet. Nyt sitten mittaillaan kotona muutama viikko. Saan vain niin kovin erilaista tietoa koko taudista, että en oikein tiedä miten suhtautua. Vauva ainakin kasvaa ihan normaalisti, painoarvio ultrassa viikolla 30 oli 1600 grammaa eli täysin keskiviivalla hiihdellään. Paastosokerit ovat aina matalat, syönnin jälkeiset heittelee ihan miten sattuu. Pitäisi syödä tasaisin väliajoin mikä on töissä TODELLA vaikeaa, ja napostelua pitäisi kuitenkin välttää.. luovuin jo tuoremehusta, mikä sapetti koska en juo aamuisin edes kahvia ja nyt pitää herätä pelkän kraanaveden avulla. Kuinka iso juttu tämä raskausdiabetes/epäilys on oikeasti?

Se on iso juttu, jos homma menee pieleen. Tyyliin sydän- ja munuaisvaurioita vauvalle. Mutta ei esim. aamumehua tarvitse jättää kokonaan pois, kunhan silloin myös syö jotain tasoittavaa, kuten esim. hapankorppua, joka kuului minun parhaimpiin ystäviini raskausaikana. Helppoa nakerrella vähän väliä ilman sen kummempaa vaivannäköä. Noin yleisemminkin pelkästään aterian jälkeen temppuilevia sokereita saa tehokkaasti kuriin lisäämällä vihanneksia sun muita kuituja paaaljon ruokavalioon. Kuidut estävät noita nopeita jutskia imeytymästä niin nopeasti.

[Rouva Pupu]

^Niin ja tuo säännöllisesti syöminen ainakin itselläni auttoi eniten, melkeinpä siinä vaiheessa oli jo ihan sama mitä söi kun arvot tasaantuivat pisti suuhunsa mitä vain. Toisaalta se voi heittää häränpyllyä. Jos mulla oli arvo koholla (oli päiviä kun ei ollut) niin se oli tosi vähän tyyliin aina se 7.9 aterian jälkeen kun pitäisi olla alle 7.8. Se oli aina vain tuo yksi arvo viidestä. Raskausviikolla 33+ heitti häränpyllyä ja alkoi paastoarvot olemaan korkeat, aikaisemmin olivat huippuhyviä. Itse ajattelin että turhaa hötkyilyä näin pienestä, mutta ei se kyllä ole. Voi tosiaan muuttua melkein hetkessä pahemmaksi. Yritä syödä säännöllisesti vaikka se on vaikeaa, mulle se oli vaikeaa vaikka olin kotona. Mulle tuo usein syöminen oli todella hankalaa kun ei ole nälkä, unohtaa syödä. Herätyskello oli otettava avuksi. Loppua kohden vauvan kasvu voi nopeutua toden teolla. Nyt kun ajattelen ettei vieläkään laskettu aika, kyllä hän olisi aika lähellä 4kg tai yli ollut, uskon vahvasti. Mutta johtuisiko raskausdiabeteksestä, en osaa sanoa.

[mustaenkeli]

Äiti kehu, että toisen synnyttäminen oli yks yskäisy vain.

Joo, mut se kuulemma tuli raskaaksikin siitä, että vähän isän kalsareita vilautti.

Näin myös meillä!

Huomenna pitäisi tehdä gravitesti. Aa-puu-va!!!

Hetimmiten esikoisen synnytyksen jälkeen keskustelin sairaalassa lääkärin kanssa. Tämä sanoi, että jos synnytyksestä mitä vaan pelkotiloja jää, kannattaa ehdottomasti hakeutua pelkopolille. Tämä juurikin siksi, että esikoisen synnytys ei saa olla este sille, etteikö lapsia lisää tulisi. Lähetteen pelkopolille tekee neuvolan täti. Vaikka et raskaana olisikaan.
Mulle tuolla käyminen oli suuri apu. Suosittelen!
Vaikka, kyllä se ihan se aikakin jo parantaa ja paljon...

[Rouva Pupu]

^No kun asun lappeen Rannassa ja tuossa mainittiin kyseinen paikkakunta niin pakko sanoa että ovat ihan sormi suussa jos neuvoksi ei käy laihdutus tai ruokavalion rukkaaminen. Oletus kun täällä on juuri artikkelissa mainitut lähtökohdat, muunlaisia tapauksia ei ole (vaikka tiedossa hyvin on, että on).

Tuosta Suviselle vielä, että esim. mulla ei koskaan ollut virtsassa sokeria. Mitä lie tällä tiedolla merkitystä. Niin ja raskaudiabeteksen vuoksi vauva oli kolme vuorokautta sokeriseurannassa eli sokerit mitattiin aina ruokailujen jälkeen. Olivat ihmeissään siitä että hänen sokereissaan ei ollut mitään moitittavaa vaan olettivat lastenosaston kutsuvan. Eli tuo on myös sellainen asia josta on hyvä olla tietoinen. Vauvelin verensokerit kun usein heittävät häränpyllyä kun ovat mahdollisesti lilluneet aika sokerisissa olosuhteissa.

[Leila]

Onko jollain kokemusta näistä pelkoklinikoista tai neuvolan psykologeista synnytyspelko asioissa?

Joo on. Kävin synnytyspelkopolilla ennen toista synnytystä. Eka synnytys oli tosi traumaattinen kokemus. Raskauksilla oli väliä seitsemän vuotta. Olin siis jo raskaana kun neuvolan terveydenhoitaja teki lähetteen pelkopolille ja pääsinkin sinne melko pian, olen kyllä kuullut että jotkut käyvät jo ennen raskauttakin. Kävin tosi monta kertaa juttelemassa kätilön kanssa, pari kertaa psykiatrillakin. Käynneistä on nyt yli kaksi vuotta aikaa ja mieleen niistä on ehkä eniten jäänyt asiallisuus. Minun pelkojani ei vähätelty, synnytykseen liittyviä asioita (kipu, lääkitykset, vauvan hyvinvointi) käytiin tarkasti ja realistisesti läpi. Puhuttiin myös mahdollisuudesta sektioon. Ehkä ihan tärkeintä oli se, että joku kuunteli oikeasti mitä sanottavaa minulla oli ja antoi asioihin ammattilaisen näkemyksen.

Toinen synnytys meni hyvin. Papereissa olikin jokin merkintä "uskomattoman rauhallisesta äidistä". Eihän se tyttö ilman tuskaa, verta ja paskaa maailmaan tullut, mutta moni asia siitä synnytyksestä on jo unohtunut. Mies muistaa paremmin kuin minä.

[irmelianneli]

Puhuttiin myös mahdollisuudesta sektioon..

Tää on niin ihanan kamalan ristiriitaista... Mä joudun mun traumaattisten ja komplikaatioisten sektioiden takia varmaan käymään pelkopolilla sata kertaa, jos meinaan joskus vielä vauvoja tehdä. Synnytyksestä kohta 4,5kk ja toipuminen edelleen kesken.

[nowaysis]

Mainostanpas vaan tämmöistä kaverini firmaa. Suppea valikoima tosin, mutta söpösen hauskoja lastenvaatteita(kokoon 120 asti) ja pehmoleluja, taatusti reilusti tuotettuja ja kotimaisia.
Valikoima laajentumassa myöhemmin. Käykäähän isukit ja äitiliinit kurkkimassa!

www.aarrekid.com

Avajaistarjouksena tilaukset ilman postimaksuja.

[Elppis]

Höh, ei auennut linkki

[Onslow]

Parin kuukauden päästä mahaa ei enää ole,

On se. Se vaan muuttaa muotonsa tyhjäksi tyynyliinaksi

[Rouva Pupu]

On se. Se vaan muuttaa muotonsa tyhjäksi tyynyliinaksi :D

No mutta se palautuu nopeasti ennalleen, jopa parempana jos hyvin käy. En tiennytkään että oikeasti omistan vatsalihakset, ei siltä kyllä vielä tunnu kun pieni kyykistelykin aiheuttaa punttisalikivut :P

Sinänsä kävi tuuri ettei raskausarpiakaan ilmestynyt vaikka unohdin rasvailla. Huh. Muistakaa rasvailla.

Eilen oli neuvolan kotikäynti. Tytsällä painoa jo 4100g ja muutenkin kaikki ok. Kova on nostelemaan päätään. Tämä uusi neuvolatäti on vallan mainio tapaus, todella.

Nyt on ilmeisesti alkanut tämä itkukausi joka täällä ilmenee 15min itkua/vuorokausi ja sylinkaipuuna. Onneksi molempien sylit kelpaavat, muuten olisin helisemässä kädettömänä. Noh, ensi viikolla pitäisi saada kantoreppu. Ristiäisetkin ensi viikolla.

Tänään ensimmäinen osa jälkitarkastuksesta, josko pian pääsisi sekstailun makuun.

[irmelianneli]

No mutta se palautuu nopeasti ennalleen, jopa parempana jos hyvin käy.

^ ei välttämättä ainakaan jos ei-luonnonmukainen-synnytys vaan leikellään ja raadellaan moneen kertaan. Mahan kohdalla puoliksi tunnoton ja arka pikku reppu, mukavasti arven päällä roikkuu.. muuten paino alempana ku ennen raskautta, tänään just solahti yhet vanhat tiukkisfarkut jalkaan vähän liian helposti.

Mun syntymäpäivänä viime sunnuntaina mun äiti löysi tytön suusta muuten HAMPAAN sillä välin kun me oltiin humputtelemassa! 4,5kk siis. Et sillee.

Ainiin, ja seksi sattuu ja on ikävää. Kilolla liukkaria tai ilman. Limakalvot on kuulemma rutikuivat kuin keski-ikäisellä niin kauan ku imettää.

[Rouva Pupu]

Ainiin, ja seksi sattuu ja on ikävää. Kilolla liukkaria tai ilman. Limakalvot on kuulemma rutikuivat kuin keski-ikäisellä niin kauan ku imettää.

Olen kuullut aika monelta, että tuon sektion jälkeen on tunnottomuutta siellä leikkaushaavan ympärillä, ilmeisesti jopa pysyvästi.

Jännitän itse tuota seksiä kun tehtiin epi. Ainakin älämölö on suuri miehelle jokaisen suihkun jälkeen kun ei värkki tunnu ollenkaan samanlaiselta kuin ennen, joltain raadellulta ja siten sun täten muotoon ommellulta. Saa nähdä miten sitten seksin kanssa. Ei tuo ainakaan kipeä ole koskaan ollut eli ssästyin niiltäkin vaivoilta kun voisin heti istua normaalisti ym. Tämä tästä erotiikasta :)

Jälkitarkastuksessa neuvolatädillä oli ainakin hauskaa kun murehdin mahdollisesta viiden litran kattilasta prinssinakkeineen kun seksin aloittamista pohdin :D

[Mida]

Olen imettänyt nyt yhteensä 2,5v (4kk tauko välis) ja voin kertoa, et ei kyl ihan pidä paikkaansa, että saharaa on niin kauan ko imettää, ei ainaskaa kaikilla. Saattaa helpottaa esim. siinä vaiheessa ko kierto käynnistyy taas. Siinä on kyl tosi mojovat yksilölliset erot et koska imetysaikana alkaa kuukautiset, toisilla täysimettäjillä pian synnytyksen jälkeen säännöllisinä ja toiset saa odotella omiaan vaikka vuositolkulla hyvinkin vähäisellä imetyksellä. Mulla alkoivat 7kk ja 10kk synnytyksistä, kun poikasille alkoi kiinteät maistuilla (aloitusikä 6kk ja 6kk2vkoa).

Mulla nyt sattuu seksi helposti tavallisesti, mut siinä ei oo kuivat limakalvot syynä, vaan itsediagnosoitu hyvin todennäköinen endo. Jonka kyllä raskaus ja imetyksen tekemä kuukautisettomuus pitivät tosi kivasti oireettomana. Ekalla kertaa raskauksien välilläkin, mut nyt taas oireilee.

[Rouva Pupu]

^Mä ajattelen silleen että parempi kun on syy miksi ei voi sekstata kuin se että voi sekstata, mutta ei halua. Ensi viikolla on jälkitarkastus ja toivon, että sieltä saa vihreän valon sen puolesta. Seksittömyyttä (tai varsinaista humpun humpua) vain seitsemän viikkoa ellei jotain nyt ilmene. Tietysti kannattaa varautua pidempäänkin aikaan jos imetys aiheuttaa ongelmia, hormoonit myllertää tai sitten epi vaivaa, joka kai aika yleisesti ensisynnyttäjille tehdään. Olen kuullut 1vko - 6kk parantumisajasta. En tiedä mistä se parantumisaika johtuu, itselläni tosiaan ei ollut edes kipeä, vierustoveri ei taas voinut edes istua/käydä vessassa ym.

Meillä on ns. helppo vauva eli ei itke, nukkuu hyvin, syö hyvin, on jo rytmikin ym. joten sinänsä olemme pystyneet suhteellisen saman lailla jatkamaan yhteiseloa parisuhteen kannalta ja se on pitänyt sitä seksuaalista vireystilaa yllä. Yrittää vaan pitää tietyistä asioista kiinni niin jaksaa itsekin paremmin vähillä unilla/katkonaisilla unilla. Ja pitää mielessä, että joskus se helpottaa.

Ainakin meillä on käynyt niin, että vauvan syntymä on lähentänyt ja syventänyt suhdetta entisestään.

[Vesper]

^ Ihan vaan näin lapsettomana kommentoisin, etä musta tuntuu että lapset on niitä "helppoja" sellaisilla vanhemmilla, jotka ottaa asian rennosti hössöttämättä ja käsittelee lasta ihan reiluin ottein. Voin toki olla väärässäkin.

[Rouva Pupu]

^ Ihan vaan näin lapsettomana kommentoisin, etä musta tuntuu että lapset on niitä "helppoja" sellaisilla vanhemmilla, jotka ottaa asian rennosti hössöttämättä ja käsittelee lasta ihan reiluin ottein. Voin toki olla väärässäkin.

Voi olla. Mulla ei ole mitään hajua mistään :))

[Elppis]

^ Ihan vaan näin lapsettomana kommentoisin, etä musta tuntuu että lapset on niitä "helppoja" sellaisilla vanhemmilla, jotka ottaa asian rennosti hössöttämättä ja käsittelee lasta ihan reiluin ottein. Voin toki olla väärässäkin.

Voi olla. Mulla ei ole mitään hajua mistään )

No meillä ei oikein näin mennyt, valitettavasti. Vanhemmat on rentoja ja kärsivällisiä (suurimman osan ajasta) kun suurin osa vauva-ajasta on mennyt ns. taistellessa. Nyt on jo pari kuukautta ollut suht seesteistä, poika osaa ilmaista itseään ja tuntuu että silläkin uusien ruokien, lelujen, asioiden tajuamisen jne. myötä on avautunut aivan uusi maailma; jossa tuntuu tällä hetkellä viihtyvän erittäin hyvin

[aasi]

^ Ihan vaan näin lapsettomana kommentoisin, etä musta tuntuu että lapset on niitä "helppoja" sellaisilla vanhemmilla, jotka ottaa asian rennosti hössöttämättä ja käsittelee lasta ihan reiluin ottein. Voin toki olla väärässäkin.

Musta tuntuu että perimälläkin on jotain vaikutusta, "helpolla" ihmisellä on todennäköisesti "helpot" lapset jne. Just seurasin kahta adoptoitua serkkutyttöä, ja voi ristus kun niillä on ihan eri lailla häsläysenergiaa kuin tämän suvun kakaroilla on koskaan ollut.

Tai sit oon tullut vain vanhaksi.

[Rouva Pupu]

Niin no, mies on semmonen rauhallinen ja järkevä persoona. Minä taas, no en ainakaan helppo persoona :) Ollaan pidempään oltu sitä mieltä, että onneksi tuli isäänsä, ulkonäössä taas mun piirteitä enemmän.

Näitä on kyllä kiva arvailla. Jokainen vauva on oma persoonansa. Minä en ole mikään expertti ja ihan yhtä ulkona kaikista vanhemmuus/vauva asioista kuin ennenkin :)

[Onslow]

^ Ihan vaan näin lapsettomana kommentoisin, etä musta tuntuu että lapset on niitä "helppoja" sellaisilla vanhemmilla, jotka ottaa asian rennosti hössöttämättä ja käsittelee lasta ihan reiluin ottein. Voin toki olla väärässäkin.

Paitsi ettei se vanhempienkaan rauhallisuus paljoa auta jos vauvalla on vatsanpuruja, koliikkioireita tai refluksioireita jne..Itkuhan siinä tulee kun koko ajan on kamalan kipeää eloa

[irmelianneli]

Kiva ja vaivaton vauva meilläkin. Mut joooo, ton panokivun lisäksi varmaan vaikuttaa ihan se että samassa huoneessa (tai noh, samassa asunnossa..) nukkuu pieni lapsi. Jotenkin vauvat ja paneminen ei sovi yhteen. En tiiä miten pääsisin tästä asennevammasta eroon. Ei vaan kiinnosta jotenkin ku on vauva. Eihän tää voi loputtomiin jatkua, kai se seksi on ihan luonnollinen osa elämää?

[Ylermi Ylihankala]

Ei vaan kiinnosta jotenkin ku on vauva. Eihän tää voi loputtomiin jatkua, kai se seksi on ihan luonnollinen osa elämää?

Niin niin, mut Demissä oli minimi 4 krt viikossa. Muuten on kriisi

[irmelianneli]

No voihan vittu. No onneks tuli eilen paikattua tilanne. Ja meni ihan hyvin, heh. Olihan tuossa aikasemmassa ehkä vähän kärjistystä taas, mut onhan siinä sekin vielä kylläkin, että mm erogeenisimmat alueet niinku tissit, on yksinomaan vauvan käytössä tällä hetkellä.. joku muu jos niitä koskettelee niin a) se ällöttää b) saattaa sattua c) maidon roiskuminen ei varsinaisesti kiihota. Nooh mut ehkä tässä on vielä toivoa.

[Pulkannaru]

maidon roiskuminen

UUuHHHhh. Autopesula !!