Mammailu

[mustaenkeli]

Kiva ja vaivaton vauva meilläkin. Mut joooo, ton panokivun lisäksi varmaan vaikuttaa ihan se että samassa huoneessa (tai noh, samassa asunnossa..) nukkuu pieni lapsi. Jotenkin vauvat ja paneminen ei sovi yhteen. En tiiä miten pääsisin tästä asennevammasta eroon. Ei vaan kiinnosta jotenkin ku on vauva. Eihän tää voi loputtomiin jatkua, kai se seksi on ihan luonnollinen osa elämää?

Meillä tuo seksintappaja ei suostu nukkumaan mitenkään muuten kuin ihan vieressä, ihossa kiinni... Pinnasänkyyn kun laskee, ni alta 30min. ja kuuluu niin kiukkunen rääkäisy, että oksat pois. Vieressä nukkuessa ei tytöllä itsellään mitään ongelmia ja hätiä mitiä...

[irmelianneli]

Iiiiks, no onneksi meidän pallero nukkuu kuitenkin ihan omassa sängyssään kiltisti.

Mites se yks testi...??

[mustaenkeli]

Mites se yks testi...??

Negaa näytti ja tohtori täti siitä hyvästä laitto semmosen varmistimen, ettei tarvii pelätä lisääntyvänsä ihan heti...

Niin, ja onneks noi nukkuu päikkäreitä samaan aikaan, joitten pituus molemmilla 1-3 tuntia..

[Rouva Pupu]

Iiiiks, no onneksi meidän pallero nukkuu kuitenkin ihan omassa sängyssään kiltisti.

Me ollaan tytsän kanssa ns. ulkoruokinnassa ja nukutaan sohvalla :D Hän omassa laatikossaan tosin. Mä olen niin laiska, on vaan helpompi nousta avokeittiön viereiseltä sohvalta lämmittämään maitoa öisin. Ja toki kukun kaikki yöt ja katselen elokuvia kun pieni nukkuu :D Välillä nukutaan sitten yhdessäkin ja kun mies valvoo yösyötöt niin haluan nukkua hiljaisuudessa makkarissa ovi visusti kiinni. Kohta siirrytään makkariin koko lössi, mies on esittänyt toiveita siihen suuntaan, joten yritän olla vähemmän laiska :D

[mustaenkeli]

Mä olen niin laiska, on vaan helpompi nousta avokeittiön viereiseltä sohvalta lämmittämään maitoa öisin.

Kaikessa on puolensa ja puolensa... onneksi poikanen aikoinaan nukkui jo hyvin pienestä pitäen yönsä suht hyvin. Ei monasti tarvinnu keskellä yötä pulloja lämmitellä.
Nyt on jokseenki helpompaa vaan tuupata sille vieressä nukkuvalle tytölle tissi suuhun ja jatkaa unia. Mutta, voisi tuo neiti silti jo opetella nukkumaan ja mielellään vieläpä omassa sängyssään, veikan kaa samassa huoneessa.

[Rouva Pupu]

Joo, meilläkin on öisin pääsääntöisesti vain kaksi ruokailua. Kello 24 ja 03 eli sen puoleen voisin jo siirtyä makkariinkin. Yöt kuitenkin nukkuu muuten. Joskus on vaikea tajuta että tytsä on vasta 7vkon ikäinen. Eilen puristi pullon pohjaa suuhun päin sormet valkoisena ja söi semmoset 50ml itsekseen :D Hmm, miten opettaisin lämmittämään itse maidonkin ;)

[Niba]

Mitä Mammailu tekee Shrinkissä? Eikö äitiyden pitäisi olla myönteinen asia eikä mikään päänvaiva?

[Ylermi Ylihankala]

Mitä Mammailu tekee Shrinkissä? Eikö äitiyden pitäisi olla myönteinen asia eikä mikään päänvaiva?

Kenen ämpäri vuotaa?

[Rouva Pupu]

Joo, tytsä on eilisestä lähtien ollut virallisesti tottelematta nimeä Kiia.

[saira]

^Mun tytön mieleinen nimi! Nimeää kaikki nukkensa Kiiaksi, paitsi yhden räsynuken, joka on Pekka...

[Rouva Pupu]

Saatiin lauantaina sitteri ja sunnuntaina jo huutelin "Jee olen vapaa!!1". Tämä ilo oli kuitenkin lyhyttä :) Tytsä on hereillä tuolta 9.30 asti tuonne 20-22, nukkuen välissä ehkä kolmisen tuntia päiväunia tai ainakin hyvin lyhyissä pätkissä. Ja tämän hereillä olon viettää mieluiten mun tai miehen sylissä. Hänellä on ihan oma itkunsa sylin kaipuuseen, ensin ilmoittelee kiakumalla olemassa olostaan ja jos tähän ei tietyn ajan sisällä reakoi niin alkaa itkupitkut. Tässä on ongelmana tietysti se, että tämä johtaa kädettömyyteen, ei ole mahdollisuutta tehdä yhtikäs mitään vauva sylissä ja aivoissa pyörii tiskaamattomat tiskit, pyykit, pölyt, ruoanlaitto ym. Kantoreppua koitin, mutta ei viihdy siinä ainakaan vielä. Kantoliinakin ollut testauksessa, mutta itse en koe sitä käteväksi. Hommaa helpottaisi jos vain pystyisin rentoutumaan. Heittäytyä vaan lunkisti sohvalle murehtimatta töitä joita pitäisi tehdä :D

[nowaysis]

Millainen kantoliina sulla on ollut? Koita vaikka testailla useampia, itselläni vasta kolmas osoittautui hyväksi Ja se oli siis Hugabub.

Jaksamista vauvailuun! Muakin kauhistuttaa ajatus siitä, miten enää "tässä iässä" saati 10 vuotta myöhemmin jaksaisi, kun 24-vuotisnakin veti niin äärirajoille se valvominen..

Hammasraportti: Alas keskelle tullut jo hyvän matkaa rautahampaat, mutta maitskut ei oo vielä lähteny pois. Toinen kyllä lähtee varmaan tällä viikolla, kun on vasta eka lähdössä niin tippumisaika-arvioni ei ole asiantuntijamainen!1

[mustaenkeli]

Saatiin lauantaina sitteri ja sunnuntaina jo huutelin "Jee olen vapaa!!1".

Me varmaan ollaan jotenki hitaita tässä asiassa, kun sitteri kantautui tähän huusholliin vasta nyt sunnuntaina (jolloin tyttö 4.5kk). Saattaisi helpottaa syömisen opettelua, kun ei viel syöttötuolissa istu.

Pojalta otettiin trip trapin turvakaari pois! Jei! Josko hieman rauhoittaisi tuota kiipeilyvimmaa...

Vastasyntyneelle itse koin trikoisen liinan parhaaksi, nyt molemmilla omat kudotut liinat. Tyttö alkaa nyt vasta viihtyä muuallakin kuin ihossa kiinni. Kyllä tämä tästä.

[Rouva Pupu]

Aijaa, tuo vauvan läheisyyden kaipuu onkin mulle ihan uusi juttu :o Muistelinkin, että sulla oli tuo sitteri-issue. Sitterihän ei luonnollisesti tarkoita sitä, että vauva olisi hylättynä jonnekin pimeään nurkkaan. Vauvan kanssa voi seurustella hyvinkin mielekkäästi vaikka ei joka minuutti sylissä olisikaan. Ja tietääkseni en ole ollut ihan kauhistuksissani tästä läheisyyden kaipuusta tai nauttimatta siitä :o Ja ei varmaan tule kovin yllätyksenä se, että tästä taloudesta löytyy kyllä pikkuiselle kaikki mahdollinen viihdyke ja kehityksen tukeminen mitä kaupasta saa :)

Pertti, sä olet joskus vähän liian hurmospappa.

[Onslow]

Pertti, sä olet joskus vähän liian hurmospappa.

Nääh. Meillä viihtyi sitterissä hyvin pari kolme kuukautta, mutta nyt reilu viiden kuukauden ikäisenä on matolla lelujen kanssa. Siinä kuluu aika paljon paremmin kuin sitterissä..

[irmelianneli]

Jaksamista vauvailuun! Muakin kauhistuttaa ajatus siitä, miten enää "tässä iässä" saati 10 vuotta myöhemmin jaksaisi, kun 24-vuotisnakin veti niin äärirajoille se valvominen..

Hah kauhistuttaa? Tätä en ymmärrä. Hyvin jaksaa. Omansa kans jaksaa. Oon 'jo' 34v eli kaiken järjen mukaan uupunut sairas keski-ikäinen/eläkeläinen, ja ei kyllä mitään ongelmia vauvaelämän kanssa, ja toivoisin vielä lissääkin lapsia, ja pian Paljon väsyneempi olin tätä vaihetta ennen, kun yli puolet elämästäni rällästin ja baareissa ramppasin ja muutenkin univammaisena haahuilin. Niinno, ehkä mä sitten oon vaan tottunut.

Ehkä nuorena on niin itsekeskeinen vielä että ne omat unet on kaikista maailman tärkein asia elämässä vielä, ja on kaikkee 'omaa' tekemistä niin paljon, jota ei 'voi' tehdä. Mulle riittää toi vauvatyttö, ja puoliso, tällä hetkellä melkeinpä ihan täysin aktiviteetiksi ja seuraksi. Ei ainakaan vielä kaipaa mitään erityisiä 'aikuisten juttuja'. Jos lapsi on sairas tai jotain ja huutaa koko ajan niin toki eri asia sitten, on varmasti rankkaa.


(voihan olla toki että mieli muuttuu jos niitä lapsia on tulevaisuudessa kaksi tai kolme yhtäaikaa siinä pyörimässä ja huutamassa)

lapsi täytti eilen 5kk

[Rouva Pupu]

Meillä tytsä leikkii sitterissä leluilla tai lähinnä katselee ja tunnustelee niitä. Onhan vasta 8vkoa. Puuhamattokin on, siinä joskus hiukan köllii sohvalla. Lattialle ei voida täällä laittaa, on sen verran vetoisa paikka. Sängyllä on mobiili ym. Vaipanvaihtopaikallakin on tämä kuuluisa keltainen naama, jota on jo pari viikkoa innoissaan katsellut hoidon yhteydessä. Kulkee tässä taloudessa nimellä Pave.

[Rouva Pupu]

Ehkä nuorena on niin itsekeskeinen vielä että ne omat unet on kaikista maailman tärkein asia elämässä vielä, ja on kaikkee 'omaa' tekemistä niin paljon, jota ei 'voi' tehdä. Mulle riittää toi vauvatyttö, ja puoliso, tällä hetkellä melkeinpä ihan täysin aktiviteetiksi ja seuraksi. Ei ainakaan vielä kaipaa mitään erityisiä 'aikuisten juttuja'. Jos lapsi on sairas tai jotain ja huutaa koko ajan niin toki eri asia sitten, on varmasti rankkaa.

Tai sitten on niin tylsä kuten minäkin, että se kotona olo oli ihan vakio silloin ennen vauvaakin :) Pari kertaa on ystävä ollut kylässä iltaa istumassa ja vauveli ollut ihan innoissaan kun ollaan tehty "aikuisten juttuja" eli laulettu singstaria ja pelattu guitar heroa :D Ja kun tietää että voi ja pystyy menemään niin ei kaipaakkaan sellaista.

[Fcuk]

^^^ Koko tän 4+ vuotta oon odottanu voivani kirjottaa jotain ton tyylistä (ehkä hyvänä hetkenä oon vähän siihen suuntaan pystynytkin) mut mut... Olisin varmasti ollut parempi äippä esikoiselle tossa kybävuoden päästä. Tai eihän sitä tiedä, ehkä tulen aina olemaan kovasti lujasti pahasti itsekäs hupakko.

Kiva lukea vauvajuttuja.
(Viime yöt oon unissani imettäny kummityttöö, tuntuu et tissit turpoo aina ku meen livelähelle.)

[nowaysis]

Ehkä nuorena on niin itsekeskeinen vielä että ne omat unet on kaikista maailman tärkein asia elämässä vielä, ja on kaikkee 'omaa' tekemistä niin paljon, jota ei 'voi' tehdä. Mulle riittää toi vauvatyttö, ja puoliso, tällä hetkellä melkeinpä ihan täysin aktiviteetiksi ja seuraksi. Ei ainakaan vielä kaipaa mitään erityisiä 'aikuisten juttuja'. Jos lapsi on sairas tai jotain ja huutaa koko ajan niin toki eri asia sitten, on varmasti rankkaa.

Voi Irmuski, enhän minäkään mitään omaa tekemistä kaivannu.. Kun puoli vuotta (lapsi 3kk-9kk) nukkuu itsekin semmoisissa tuurilla parin tunnin pätkissä, 45min ehkä yleisin, pitää 4h unia taivaan lahjana, ja näitä mahtui pari kertaa tuohon puoleen vuoteen.. lapsi ei sairastellut, oli todella peruspositiivinen ja helppo muksu muuten, mutta itse halusin imettää(ei mulle unilääkkeitä) ja olin liian kiltti ja suorittava ja jääräpäinen tuon asian suhteen. Huomaan vaan, että sä et ole ollut oikeasti kroonisesti saatanan väsynyt missään vaiheessa. Se on oikeasti ihan kamalaa. Millään, ei millään muulla ei ole väliä, kuin sillä että hoidat lapsen ja saisit itse nukuttua, mutta tuskin saat. Puoli vuotta semmoisessa utuisessa sumussa, lapsi on ihana joo mutta ekasta joulustakaan ei ole juuri muistikuvia. En suosittele.

Enkä oo sulle kiukkunen tai mitään jos teksti vaikuttaa ärhäkältä, oikeasti vain et ole kokenut semmoista kroonista väsymystä, jonka kokeneet kyllä tietävät Ei siinä jaksa olla kiinnostunut mistään muusta kuin vauvasta. Ei oikein jaksa ulkoilla, eikä lähteä mihinkään, koska on niin väsynyt. Mikään masennuskausi se ei kuitenkaan ollut, koska olin koko ajan suunnattoman iloinen vauvasta ja elin omasta mielestäni elämäni parasta aikaa. Kun tiedän, että nelikymppisen kroppa vaatii enemmän unta ja lepoa, pelkään tuommoisen kauhukuvan toistuvan, ja itseni hajoavan siinä. Tosin jos yhtään järkeä on päässä(toisinaan epäilen), en ota tokasta kerrasta liikaa paineita ja pistän muksun vaikka sairaalaan unikouluun ja oon tiukempi muutenkin. Mutta aina se eka kerta menee niillä tiedoilla ja resursseilla mitä silloin on

Sen vielä sanon, että hyvä- ja huonounisen vauvan äitiydellä on eroa kuin yöllä ja päivällä. Sanovat myös ne, joille on molemmat mallit sattuneet siunaantumaan, eikä toinen aina ole se helpompi. Krooninen univaje todellakin muistuttaa pientä "pöllyä", ja vaikuttaa aivoihin(tyhmentävästi) vielä pitkään unimäärän palattua siihen 8h keskeytymätöntä per yö. Tätä voisi verrata vaikka siihen, että jotakuta masentaa joku "juttu", ja toinen puolestaan on masentunut. Eivät aina mahdu samalle sivulle

Irmuski ja muksu pus!

[Rouva Pupu]

Krooninen väsymys on varmasti kamalaa. Kyllähän se tyhmältä välillä tuntuu sanoa olevansa hieman väsynyt kun on makaillut sohvalla vauva sylissä kuusi tuntia putkeen. Miten nyt makoilusta voi väsyä? Tai, että saa nukkua ne kolmen tunnin pätkät putkeen öisin. En huomaa, että olisin väsynyt. Paitsi sitten kun saan nukkua pari kertaa viikossa sen kuusi tuntia yhteen pötköön miehen hoitaessa pikkuista viikonloppuisin enemmän. Sen jälkeen sen huomaa kun herää ja koko ruumis tuntuu niin hiton raskaalta, ei jaksaisi jalkaa laittaa jalan eteen. En ole kiukkuinen, en valita, ei tunnu niinkään ongelmalta vaan kaikki tuntuu liiankin helpolta ja vaaleanpuaniselta. Ongelma on enemmän siinä, että kun tietää voivansa nukkua niin aivot ei meinaa antaa siihen lupaa.

Olen nykyään todella hajamielinen ja puhun välillä läpiä päähäni eli sanon vääriä sanoja ym. Ajatus katkeilee vähän väliä. En oikein muista asioita vaikka ne olisi sanottu/tehty/koettu lähipäivinä. Se lienee merkki jonkinasteisesta univajeesta.

[Rouva Pupu]

Joo, meilläkin jäänyt ekat vaatteet pieníksi jo :) Mut esim. semmoset helmet kuin Maternica - Spill Èm All bodyt kehystän ja käytän lastenhuoneen sisustuksessa myöhemmin hyödyksi :)

[Elppis]

Olen nykyään todella hajamielinen ja puhun välillä läpiä päähäni eli sanon vääriä sanoja ym. Ajatus katkeilee vähän väliä. En oikein muista asioita vaikka ne olisi sanottu/tehty/koettu lähipäivinä. Se lienee merkki jonkinasteisesta univajeesta.

Olikos teillä tissit kehissä? Jos oli, niin imetysdementialta kuulostaa

Mulla unohtui vaatteet pesukoneeseen ja päätin lähteä kaupassa käymään, kotiin tulin 6h "lenkin" (ja parin kassillisen kaikkea turhaa) jälkeen ihmetelleen koko lopun päivää että jotain piti tehdä, mutta mitä...

Täällä kans mietitään kylmästi tosiasioita tällä hetkellä. Mulla on sijaisuus 4.1.2010 asti, eikä jatkoa näillä työmarkkinoilla näy. On nykyään liikelaitos, joka pisti stopin määräaikasuuksien jatkamiseen ja sijaistn palkkaamiseen, reilu kerho kokoontuu. Nyt on sitten herännyt ajatus pienestä ihmisestä taas; joskin luonto ei aina toimi just niin ku haluais. Yritys on kova

[Rouva Pupu]

Noup. Täällä mennään korvikkeella. Juuh, tänään oli jälkitarkastus joten nyt alkaa peitto heilumaan.

[bliss]

Mä olen ollut univajeinen (nukkunut max 3 tuntia putkeen/yö) kohta 4 vuotta. Voitte kuvitella dementian asteen täällä... Plus että neljässä vuodessa on tullut naamaan lisää ikää noin 15 vuotta
Ehkä toi jo 10 vuoden päästä nukkuu 1) omassa sängyssään heräilemättä ja vaeltelematta koko yön ja 2) myöhempään kuin 5.30