Kai niihin voi tulla riippuvuus kans. Ainakin sellaista olen kuullut että särkylääkkeitä jos syö pitkään särkyyn, niin kun lopettaa niin kroppa reagoi lopetukseen säryllä jota sitten paikataan särkylääkkeellä. Kuulostaa lookiselta, mutta tuo että vaikka ei särekään mihinkään ja silti nappaillaan... no, en tajua.Frederik Krueger kirjoitti:
Unohdin listaltani särkylääkkeet, olen tavannut henkilön joka väitti olevansa riippuvainen niistä, siis tuntee tarvetta syödä niitä vaikka ei olisikaan mitään särkyä. Ihmettelen vähän miten niihinkin voi koukuttua.
Kahvia juon 2-3 isoa mottia joka päivä, siis kuppimäärissä tuo on 4-6. Pärjään yhdellä motillisella. Monesti alkaa päätä juilimaan jos en saa kahvia. Paitsi matkalla, mikähän siinäkin on.
Alkoholia kulutan liikaa, mutta kun humala on niin hauska! En juo viikolla, paitsi ehkä yhden saunakaljan. Tällä viikolla ei arkena lämmitetty saunaa, joten en ottanut saunakaljaa. Tosin kävin kaverin kanssa syömässä ja otin viiniä lasillisen.
Viikonloppuna olen monesti ihanasti humalassa. Ensi viikonloppuna humala osuu lauantaille, kavereilla on kekkerit.
Poltan yhä tupakkia mutta se pitää saada loppumaan.
Lätkää ja kukkaa olen kokeillut, mutta en prkl kokeile enää. Ei sovi mulle. Kerran erehdyin polttamaan hatsit saunakaljan ja viinilasillisen jälkeen ja sitten vietinkin vessassa viitisen tuntia peläten että kuolen. Siirtyminen parvekkeelta vessaan tapahtui kontanten. Enpä ole ikinä missään krapulassa ollut siinä kunnossa kuin silloin.
Kipulääkkeenä toimi oikeen hyvin kun lääkärin määräämät ei toimineet. Epäröin kuitenkin kipulääkkeeksi kokeilua aika pitkään ton edellisen episodin jälkeen... Taas tuli paha olo, mutta sain kuitenkin nukuttua ja etominen ei haittaa kun paapaa.
Nielurisaleikkuun jälkeen sain suoneen morfiinia. Se oli parempaa kuin mikään muu päihde mitä olen kokeillut tähän mennessä. IHAN SUPERDUPER! En kuitenkaan ole alkanut telomaan itseäni sen takia että joutuisin sairaalaan ja saisin kivan pöhinän.