Mammailu

[nowaysis]

IMO ton Ninnin tekojen tuomitsemisen täällä vois yksinkertaisesti lopettaa. Hankkikaa kiksinne muualta. Mikäli haluatte sen pienen ihmisen(poitsun, ei Ninnin;)) elämästä tehdä omalta osaltanne helpomman, niin parhaiten se onnistunee tsemppaamalla äitiä siihen, että kaikki menee ihan hyvin eikä ilkeilemällä asioista joihin ei enää voi vaikuttaa. Ilmeisesti naisilta näyttää paremmin löytyvän myötätuntoa. Elämä ei vaan aina mene just niin kuin ajatteli, ja sen vatvomisen sijaan on parasta ajatella, että näillä mennään ja parhaamme mukaan

[annepa]

fiksuilua

Hyvin sanottu!

[Manaaja]

Kukkahattutädeille tiedoksi että vastaukseni sisältö ei viitannut ninnin tilanteeseen, vaan olisi ollut täysin sama kysyjästä riippumatta, jos vain kysymys/olettamus olisi ollut sama.

Toisin sanoen, en lähtisi kasvattamaan muiden lapsia. Se on ainoa lapsiin liittyvä premissi mistä voi saada vedetyksi sellaisen johtopäätöksen etten muka pitäisi lapsista, mitään muuta syytä en keksi siihen miksi ninni moista on muuten olettanut. Siksi asian mainitsin.

Kuulisin kyllä mielelläni että mistä moinen johtopäätös on muussa tapauksessa vedetty?

[ninnithequeen]

^Puolivitsi noista sun vinetyksistä kun kaverit vaan puhuu lapsistaan...

Ja kyllä mä tän palstan tunnen ja olipa vaikee arvata ketkä kaikki aukoo kun kerroin rekkiksen käynnistä jne.

Ja joo, kiitos nowa kauniista sanoista, ei tosiaan tarvii yhtään paskaa niskaan enää kiitos. Muutenkin vollottaa jo joka hiivatin asiasta...äh.


ASIAAN: ny mua jännittää tiistainen sydänlääkärillä käynti. Itkut. Vaikka rauhoittelivat ettei muuta kuin tarkistavat vaan että kaikki ok. Sit ne löytää sieltä vähintään viis reikää ja se joutuu taas jäämään sairaalaan ja kuolee ja mä en kestä näitä hormooneja enää.....

[Manaaja]

^Puolivitsi noista sun vinetyksistä kun kaverit vaan puhuu lapsistaan...

No puolessakin vitsissä on aina puoli totuutta.

Muutenkin vollottaa jo joka hiivatin asiasta...äh. ... Itkut ...mä en kestä näitä hormooneja enää.....

Ihan kaikella ystävyydellä, mä olen sanonut tän ennenkin ja sanon nyt taas: Kyse ei ole mistään hormonien piikkiin menevästä jutusta. Etkö sä todella ole huomannut että sun elämä on aina aivan käsittämättömän epävakaata kuten myös sun tunne-elämäsi tilat, jotka vaihtuvat suru-ahdistus-parkumisesta onnesta parkumiseen pahimmillaan melkein vuorosekunneilla?

99% todennäköisyydellä sä kärsit epävakaasta persoonallisuudesta. Hae siihen hoitoa, niin sun ja sun läheisiesi elämä helpottuu huomattavasti, ja sä pystyt toimimaan paljon vakaampana äitinä lapsillesi ja turvallisempana rakastajana miehellesi.

Mä uskon, että jos ukkokultasikin tajuaisi että teidän elämänne vaikeudet eivät ole johtuneet vain sattumasta, "elämän heittelystä" ja siitä että se tekee aina jotain väärin ja ajaa sillä teidät erilleen, vaan että kyse on siitä että sulla on todellisia vaikeuksia käsitellä sun tunne-elämääsi ja siihen on saatavissa apua, sun ukkokultasi tulisi juosten takaisin leikkimään kotia sun kanssasi, koska silloin tulevaisuus lupaisi jotain muutakin kuin niitä ainaisia samoja pettymyksiä ja saippuasarjamaisia tunne-elämän katastrofeja.

Niitä, joita seuraa nytkin vanhalla kaavalla, jos vain päätätte palata yhteen ilman että tiedostatte tuon asian ja haette siihen apua.

[ninnithequeen]

Just. Kaikella ystävyydellä, lekurikin sanoi vollotuksen johtuvan nyt ihan hormooneista. Mut sähän oot niin usein ollut raskaana ja synnyttänyt että sä tiedät toki paremmin

Rupeen kyllä jo pikkuhiljaa tajuumaan että tuo laps ei kuole siihen jos äiti ei imuroi joka päivä täällä. Tai että partsilla oli miljoona säkkiä roskia viemättä. Taitaitaitai. Kyllä mä hormooneja nyt syytän,ei tämmösiä hulluja ajatuksia ennen ollut.

Ukkokulta on ollut tosiaan kultainen, vaikka heti pojan synnyttyä kiukuttelikin että "sulla on toisen miehen lapsi nyt siellä en tuu enää käymään". No kyllä se ny ties että semmonen on tulossa hitto, tarviiko hormoonimyrskylle alkaa murjottamaan..

Tänään se toi mulle ystävänpäivälahjaksi roskapusseja
(no mä pyysin ku kas loppuivat jostain syystä kesken nopeesti)

[Manaaja]

Just. Kaikella ystävyydellä, lekurikin sanoi vollotuksen johtuvan nyt ihan hormooneista. Mut sähän oot niin usein ollut raskaana ja synnyttänyt että sä tiedät toki paremmin

Raskaudenaikainen ja synnytyksenjälkeinen hormonitoiminta varmasti kärjistää asiaa, mutta kyse ei ole nyt pelkästä raskausajasta tai synnytyksistä, vaan sun koko elämästäsi ja niistä käytösmalleista ja tapahtumista jotka tuppaavat kiertämään kehää.

Lekuri ei tuollaista pysty sinusta näkemään millään tavalla, kun ei ole ollut elämääsi seuraamassa vierestä. Kerro mulle mikä sulle on tärkeintä, sun ja sun perheesi hyvinvointi vai se, että vaikka väen vängällä saat itsesi luokiteltua psyykkistä apua tarvitsemattomien kastiin? Mitä menetettävää sulla olisi?

Kuka tahansa täysjärkinen ja tunne-elämältään tasapainoinen ihminen joka sun hommia vierestä tavalla tai toisella joutuu seuraamaan, ymmärtää, että sä itse järjestät itsellesi mittavia ongelmia vuodesta toiseen, eikä ne vain "synny" ja "maailma kohtele väärin" ja "miehet muutu paskoiksi". Ja sitten kohta taas hyviksi ja ihaniksi. Sulla on todellisia ongelmia käsitellä tunteitasi, joita sä mustavalkoistat pystyäksesi hanskaamaan niitä. Se on täysin ilmiselvää. Eikä se ole normaalia. Hae siihen apua, niin perhe-elämäsi helpottuu huomattavasti.

[ninnithequeen]

Mulla on ongelma joo. Oksentaa kaikki nettiin. Hankin apua siihen.

Ja tosiaan toivon että saisin joo masennuslääkkeet takaisin vaikkei niistä apua ollutkaan aikaisemmin. Tätäkään et tainnut tietää?

[Manaaja]

Mulla on ongelma joo. Oksentaa kaikki nettiin. Hankin apua siihen.

Ja tosiaan toivon että saisin joo masennuslääkkeet takaisin vaikkei niistä apua ollutkaan aikaisemmin. Tätäkään et tainnut tietää?

Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivät hakevat usein apua ahdistukseen ja masennukseen, mutta heille masennuslääkkeet eivät normaalisti tuo minkäänlaista apua, vaan vaikutus on jopa päinvastainen. Tämän tiesin. Tiesitkö sinä?

Masennuslääkkeet eivät auta, koska kyseessä ei ole masennus, vaan häiriö tunne-elämässä.

[ninnithequeen]

Tunti meni puhelimessa äsken rekkiksen kans. Ajauduttiin muistelemaan kaukaisia rekkareissuja jopa. Huh. No ainaki hää taas soitti, oho. Ei luvannut mitään pojan tapaamisista ja hyvä niin. Puhuu jopa vaimostaan ihan avoimesti eikä yritä valehdella enää avioerostakaan.

Nii että haukkukaa nyt taas tunnevammaiseksi idiootiksi mutta musta on kiva olla väleissä molempien lasten isien kanssa. *on hyvä mieli*

[Jenny Daa-aah! ling]

^ Hyvä kun on hyvä mieli, pidä toi!

Ja (sen perusteella mitä olen Kitinästä lukenut sinulta itseltäsi) pidä hyvät välit hyvinä väleinä ilman minkäänlaisia ihokosketuksia, youknowz... Pidin omaa viiden vuoden takaista tilannetta melko hankalana, mutta sivusta (vain sinun tekstejäsi täältä seuranneena) teidän kuvioitanne nyt sadasti hankalampina. Siis jos ja kun ne siitä viikkojen kuluessa uudelleen-muotoutuvat jne jne.

-lääkärille menoa odotellessa kantsii haliruttailla ja silitellä isoa ja pientä, antaa hengityksen tasaantua ja itkujen asettua. Meillä oli tänään vaikea päivä, olisi ollut aivan kestämätön jos en olisi tajunnut yhteisen suihkun jälkeen kääriytyä lasten kanssa jättipyyhkeeseen ja mönkiä peittojen alle, niin kuin nämä kaikki yhteiset vuodet on isoina hetkinä tehty. Se tunne kun itse makaa pimeässä huoneessa keskellä sänkyä ja lapset puristautuvat paljaina iholle molempiin kainaloihin... Muu tuntuu merkityksettömältä, hyvin isosti siedettävämmältä.

Hyvää ystispäivää!

[Elppis]

ASIAAN: ny mua jännittää tiistainen sydänlääkärillä käynti. Itkut. Vaikka rauhoittelivat ettei muuta kuin tarkistavat vaan että kaikki ok. Sit ne löytää sieltä vähintään viis reikää ja se joutuu taas jäämään sairaalaan ja kuolee ja mä en kestä näitä hormooneja enää.....

Oli meilläkin pojalla munuaisaltaan laajentuma, jota kontrolloitiin 3kk ikäiseen asti, oli kuulemma suht yleinen vastasyntyneiden "sairaus". Altaan laajentuma pieneni kokoajan, 3kk ikäisenä täysin normi.

[irmelianneli]

Noh, millos se bliss laittais sitä yksäriä..?? Kaikki vertaistuki ja -kokemukset olis tervetulleita tässä lohduttoman tuntuisessa tilanteessa. Vieläkään ei mitään kipuja eikä vuotoja, mutta juttelin puhelimessa hoitajan kanssa niin sanoi ettei ole mitenkään välttämätöntä että niitä edes tulisi. Huomenna taas verikokeet. Sitten luojan kiitos pääsen ihan julkisen puolen polille tutkimuksiin, heti kun hCG alle 10, tai siis sitten voin varata ajan. Lääkärin määräys. Mut sitä, kuinka kauan siinä sitten menee, että sinne pääsee, saati että mitään tapahtuu, sitä ei tiedä kukaan. Ja sehän tässä toivottomalta tuntuukin. Ja miten sitä uskaltaa ja voi olla täysin 100% varma että se solumyrkky on poistunut elimistöstä 3kk:ssa?? Sehän aiheuttaa sitten taas sikiölle epämuodostumia tms.

[Jenny Daa-aah! ling]

Puolen vuoden - vuoden huili?

[bliss]

^^Mä laitan täs ihan pikapuoliin. Se jäi vähän vaiheeseen sen keirjoittaminen ja sit mä vähän unohdinki sen
Anteeks. Hyvä että muistutit.

edit. Lähetin. Toivottavasti ei oo kamalan sekavasti sanottu.

[irmelianneli]

^^ Tuntuis kauheelta vaan 'huilia' noin kauan.. Eikä se ois huilimista kun ei ajattelis mitään muuta varmaan ja laskisi vaan päiviä ja ikääkin kun on 35v niin pelottaa kaikki mahdollisuudet, ja mahdottomuudet. Tuntuu että kaikki valuu vaan ohitse, ja menee hukkaan. Mut pakko kai se on vaan uskoa ja luottaa lääkärien neuvoihin ja tietoihin. Ei kai ne voi ottaa riskejä tommosissa(kaan) asioissa..??

[ninnithequeen]

Poika on kyllä mainio. Tuijotteli telkkaria äsken ihmeissään ja silmät meni niiiiin kieroon välillä että ai ku me näytettiin älykkäiltä Valot ja äänet on hassuja.

Ja luonnollisesti me tuijotetaan äitiä kulmat kurtussa ja mietitään ihan selvästi että "toi on se tyhmä ämmä joka ottaa multa aina pullon pois, perkele".

Hymyillään me kans mutta eiköhän ne tässä vaiheessa ole vielä ihan tahattomia kuitenkin. Liikuttavia toki

[ninnithequeen]

Tänään on taas kylpypäivä ja kynsienleikkauspäivä...oli raapinu naamaansa yöllä raukka

[ninnithequeen]

^Tota on hirveesti liikkeellä. Nitallakin oli ja siks pysytteli isällään hetken kauemmin kuin piti - ja silti mä vieläkin kielsin pussaamasta pikkuveljeä Mut me ei näin pieninä tarvita mahatautia...

[ninnithequeen]

^Jep, mäkin vahvasti epäilen että tauti matkusti tänne joko pk-seudun tai Tampereen serkkujen mukana. Täälläpäin ei ole nimittäin vielä päässyt jylläämään kunnolla.

Broidillakin oli ja puolella tuttavapiiristä.

[Melnais]

Paskatauti kruunaisi hienosti olon, sitä odotellessa. Liitoskivut on rajuja, ulvahtelen spontaanisti kesken kauppareissun kun ei vain ehdi pidättelemään kivun tullessa niin viiltävän nopeasti. Jos mahdollista liikun tämän vuoksi vielä vähemmän kuin ennen julkisilla paikoilla, parempi istuksia ja loikoa vuoronperään, välillä pientä vaappumista huoneistossa ja pihalla.

Uutena vaivana tullut kutina, joka vähän jännittää. Raskaushepatoosia en tarvitsisi eivätkä oireet ihan täysin siihen onneksi täsmää. Kutittaa lähinnä tätä valtavaa vatsaa, ei käsiä tai jalkoja. Kiinnostaisi tietää miksi, iho on (tai oli ennen pidäkkeetöntä raapimista) ok, ei kuivuutta tai raskausarpia ja nimenomaan öisin herään kutinaan ja omaan raapimiseeni. Kävin aamusta labroissa ja kurkkaan viikonloppuna duunissa miltä vastaukset näyttävät. Siitä sopii sitten kipaista äitiyspolin kautta jos on jotain poikkeamaa.

[Elppis]

Uutena vaivana tullut kutina, joka vähän jännittää. Raskaushepatoosia en tarvitsisi eivätkä oireet ihan täysin siihen onneksi täsmää. Kutittaa lähinnä tätä valtavaa vatsaa, ei käsiä tai jalkoja. Kiinnostaisi tietää miksi, iho on (tai oli ennen pidäkkeetöntä raapimista) ok, ei kuivuutta tai raskausarpia ja nimenomaan öisin herään kutinaan ja omaan raapimiseeni. Kävin aamusta labroissa ja kurkkaan viikonloppuna duunissa miltä vastaukset näyttävät. Siitä sopii sitten kipaista äitiyspolin kautta jos on jotain poikkeamaa.

Vaikka iho ei ole kuiva tai raskausarpia (vielä ), niin se silti kutiaa venyessään ja lapsen liikkuessa. Mulle tuli raskauden aikana tasan 0 raskausarpea, rasvasin ehkä ekan kuukauden pikkupömppöä..

[Melnais]

Vaikka iho ei ole kuiva tai raskausarpia (vielä ), niin se silti kutiaa venyessään ja lapsen liikkuessa. Mulle tuli raskauden aikana tasan 0 raskausarpea, rasvasin ehkä ekan kuukauden pikkupömppöä..

Toki näin, on sellaista lievää syyhyämistä ollut aiemminkin enkä sitä ihmettele yli metrin vyötärönympäryksellä. Tää oli vaan niin voimakasta ja aiemmasta poikkeavaa, tuleepahan tarkistettua kun maksa- ja sappiarvot valmistuvat. Oon kyllä katkera jos arpia ehtii vielä tulla!

[ninnithequeen]

Mulla kans kamalaa ihottumaa kroppa täys - edelleen. Ja naama ihan hirveen näkönen ja kirvelee ja on ihan kuiva. Selkä raavittu verille ja naarmuille ja ihan täys pientä näppylää. Jaloista ja mahasta se on kadonnut mutta kädetki on hirveenä. Ei varmaan noi pakkaset auta...

Ja kaikki rasvat kokeiltu, rekkiksen tänne jääneitä iholääkkeitä myöten Mikään ei oo toiminu. Vauvaöljyä iskin turpaani ja selkääni saunan jälkeen viimeks, josko se auttais

[bliss]

^Unoha sekalaiset rasvat ja varsinkin lääkkeet ja hae apteekista perusvoidetta (Humektania vaikka). Kutiseva ja kirvelevä iho reagoi aika herkästi sekalaisiin rasvoihinkin. Pesuaineet kannattaa myös tarkistaa ja vaihtaa allergiatestattuihin ja hajusteettomiin.

edit: osaankirjoittaa.com