Pahin suuttumisesi
-
- Kitisijä
- Viestit: 14941
- Liittynyt: 22.09.2008 13:03
Re: Pahin suuttumisesi
Vaikka menneisyys on kuulemma paras tulevaisuuden ennuste, niin tunnistan itsessäni väkivaltaisen puolen. Se liittyy jotenkin omanarvontuntoon, kunniaan sekä kykyyn ja haluun puolustaa oikeudenmukaisuutta. Omaa perhettäni puolustaisin todennäköisesti myös väkivaltaisesti, sellaista tilannetta ei vaan ole (vielä) tullut eteen. Pimahtamisianne lukiessa voin samaistua varsin kitkattomasti lähes jokaiseen väkivaltaiseen käyttäytymiseen.
Mulla on se onni, että olen löytänyt itseni ja toivon muillekin ihmisille sitä. Että tällainen ihminen on tarkoitettu tänne, me ei olla sattumaa.
Re: Pahin suuttumisesi
Mä olen lopettanut yhden suhteen siksi, että oli jatkuvasti sellainen fiilis, että on vain ajan kysymys, että milloin tyyppi lyö. Se oli kännissä aivan sairaan mustasukkainen sekopää ja loppuaikana sanoin, että hän ei saa tulla luokseni kännissä. Eiköhän sitten seuraavana yönä ollut rikkonut meidän alaoven lasin ja levitellyt verta pitkin rappukäytävää, kun mulla oli puhelin äänettömällä.
Soitin poliisit, kun heräsin siihen että hakkasi ovea ja huusi ihan hulluna, huoritteli ja muuta. Tyyppi vietti yön putkassa, enkä suostunut näkemään enää koskaan sen jälkeen, vaikka lähetteli tekstareita vuosien ajan. Joskus pari vuotta tapahtuneen jälkeen soitti (vastasin, kun oli tuntematon numero) juuri kun olin maalaamassa juuri ostamani asunnon seiniä silloisen poikaystäväni kanssa. Alkoi samantien huorittelemaan ja itkemään. WTF?! Onneksi pääsin eroon silloin kun pääsin.
Soitin poliisit, kun heräsin siihen että hakkasi ovea ja huusi ihan hulluna, huoritteli ja muuta. Tyyppi vietti yön putkassa, enkä suostunut näkemään enää koskaan sen jälkeen, vaikka lähetteli tekstareita vuosien ajan. Joskus pari vuotta tapahtuneen jälkeen soitti (vastasin, kun oli tuntematon numero) juuri kun olin maalaamassa juuri ostamani asunnon seiniä silloisen poikaystäväni kanssa. Alkoi samantien huorittelemaan ja itkemään. WTF?! Onneksi pääsin eroon silloin kun pääsin.
Re: Pahin suuttumisesi
No siis jos rekkis on naamaltaan ja kropaltaan Calvin Kleinin alusvaatemalli niin sitten ollaan oltu saman kanssa tekemisissä. Jos ei sovi kuvaukseen, meillä ei oo sama exä.
Re: Pahin suuttumisesi
Ei todRP kirjoitti:No siis jos rekkis on naamaltaan ja kropaltaan Calvin Kleinin alusvaatemalli niin sitten ollaan oltu saman kanssa tekemisissä. Jos ei sovi kuvaukseen, meillä ei oo sama exä.
Mut muuten noi kuvaukset menee aika yksiin. Lisätään viel patologinen valehtelija ja narsisti. Ja hemmetin hyvä puhumaan ihmiset pikkusormensa ympäri..
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Re: Pahin suuttumisesi
Pahimmin olen suuttunut kumppanilleni nykyisen suhteen alussa. Puhuimme puhelimessa ja olin niin vihainen, että käytökseni muuttui robottimaiseksi (kaikki tunteet, myös vihan tunne, vain hävisivät jonnekin) ja se mekanismi, joka yleensä estää minua sanomasta liian julmia asioita, meni pois päältä. Tämä oli paljon pahempaa kuin kaikki kiljumiset, riehumiset, itkemiset ja sen sellaiset, joita myös koettiin suht. tiheällä frekvenssillä, ja vahingoitti suhdetta pitkäksi aikaa pysyvästi. Onneksi ei ole koskaan toistunut.
Re: Pahin suuttumisesi
Varmaan silloin kun aikoinaan jossain ruottin laivan baarissa yks urpoke ei tykännyt kun broidi meni kuulemma sen kaverin paikalle istumaan. Oltiin kaikki kaverit samassa nipussa ja yhtäkkiä se urpoke sanoo broidille että "lähe menee siitä, se on mun kaverin paikka"... veli siinä yrittää puhua jotain, niin urpoke vetää pienen sivumyötäisen broidin poskelle yks-kaks. Sitten minäkin herään ja sanon että nyt on parempi antaa olla. Kina jatkuu siinä ja sitten urpoke linttaa kunnolla poskelle, jolloin dyykkaan pöydän yli urpokkeen kurkkuun kiinni ja vien sen maihin.
Pidän siinä pari sekkaa ja urpoke saa pari osumaa kengästä ja kysyn että haluaako hän lisää? Kieltävän vastauksen kuultuani nousen ylös ja sanon että nyt on parempi lähteä eri suuntaan kävelee.
Pidän siinä pari sekkaa ja urpoke saa pari osumaa kengästä ja kysyn että haluaako hän lisää? Kieltävän vastauksen kuultuani nousen ylös ja sanon että nyt on parempi lähteä eri suuntaan kävelee.
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Re: Pahin suuttumisesi
Lisäksi voi olla hieman vaikea ulkopuolisena tietää, miten itse olisi toiminut, jos ei ole tietoa (ja kokemusta) kaikesta mikä mainittuun tilanteeseen on johtanut.RP kirjoitti:Oleellisinta ei liene se miten sinä olisit toiminut. Wha?Zeb kirjoitti:Kuulostaa kivalta suhteelta.RP kirjoitti:Päivä meni ihan ok, kunnes ottaessani perunaa exä kuiskasi "ehkä sun ei kannattais syödä kun oot tommonen läski huora" tjmv.
Itse olisin kyllä mennyt vaan hiljaiseksi, noussut ylös ja poistunut paikalta.
Re: Pahin suuttumisesi
Pahin on lapseni lyöminen. Ei ole muut pysyneet muistissa sen jälkeen.
Re: Pahin suuttumisesi
Tässäkohtaa repesin ääneen.Manaaja kirjoitti: P-P-P-PARTY BREAKER COMBO MOVE BONUS!
Joo Vesperi on kyllä
Re: Pahin suuttumisesi
Voi kun tietäisittekin!huima kirjoitti:Joo Vesperi on kyllä
When I drink alcohol, everyone says I'm an alcoholic. When I drink Fanta, no one says I'm fantastic.
Re: Pahin suuttumisesi
Paha joo. Varmaan syyllisyys ja häpeä on potenssiin jotain isoa verrattuna kokemuksiin jostain muista läimäisyistä. Jännä (tietysti hyvä) miten suhtautuminen lasten kurittamiseen on muuttunut. Muistan itseäni lyödyn lapsuudessa kuritusmielessä parikin kertaa, eikä se ole oikein tai hyväksyttävää mutta kasvoin silti täysipäiseksi, kai. Vähän ärsyttää kaivella muistilokeroista mitä omassa lapsuudessa on käynyt, jotta osaisi välttää virheitä ja toistaa hyviä tekoja.Jenny Daa-aah! ling kirjoitti:Pahin on lapseni lyöminen. Ei ole muut pysyneet muistissa sen jälkeen.
Oma pahinta suuttumista en osaa edes nimetä. Varmaan joku tilanne johon liittyy korkean luokan pettymystä ja loukatuksi tulemista. Olen koittanut työstää omia raivoamistapoja ja olin mielestäni jo hyvällä mallilla tulossa maltillisemmaksi ihmiseksi. Hormonien heittelyn myötä vanhat, pahat tavat nostavat taas päätään, eikä väsyneenä ja stressattuna oikein jaksa keskittyä olemaan rakentava kaiken aikaa. Pitää silti yrittää, inhottaa oma mouhoaminen valtaan päästessään.
Elämä kantaa, jos sen antaa
Re: Pahin suuttumisesi
Mä en pääse tollasiin svääreihin lainkaan Taidan olla melkoinen lahna! Ex-vaimo veteli päin näköä pari kertaa kun sain hänet sanansäilällä kunnon kierroksille, mutta hän on niin pieni ja hento nainen, että teko aiheutti enemmänkin hilpeyttä. Mut joo kotona on lapsena nähnyt ihan tarpeeksi, ettei ole tarvinnut itse koskaan soveltaa.
Asiaan vastatakseni, niin tossa vuosi sitten taisin paiskata paistinpannun tiskipöydälle/kaakeleihin oikein voimalla, mutta siinä ne isommat kierrokset taitaakin olla. Ei helpottanut yhtään. En tule toistamaan.
Asiaan vastatakseni, niin tossa vuosi sitten taisin paiskata paistinpannun tiskipöydälle/kaakeleihin oikein voimalla, mutta siinä ne isommat kierrokset taitaakin olla. Ei helpottanut yhtään. En tule toistamaan.
Re: Pahin suuttumisesi
Tietysti jos olisi toisenlaiset geenit ja toisenlainen eletty elämä niin voisin olla vaikka Pupu tai EW. Mutta nykyrealiteettien puitteissa ei ole sanallista provokaatiota joka saisi itseni riehumaan miehen/poikaystävän perheen edessä.EveryWoman kirjoitti:Lisäksi voi olla hieman vaikea ulkopuolisena tietää, miten itse olisi toiminut, jos ei ole tietoa (ja kokemusta) kaikesta mikä mainittuun tilanteeseen on johtanut.
Re: Pahin suuttumisesi
Mä en tuota ole koskaan tehnyt. Muutaman kerran umpiväsyneenä keskellä yötä karjunut pojalle että vittu se pää kii jo, ja lyönyt nyrkillä patjaa.Jenny Daa-aah! ling kirjoitti:Pahin on lapseni lyöminen. Ei ole muut pysyneet muistissa sen jälkeen.
Tyttöä teki kans mieli aikanaan läpsästä kun oli uhmaiässä, ja mä nään siitä painajaisia vieläkin...että löisin tyttöä...
Re: Pahin suuttumisesi
Sama, mua ahdistaa toi tasasin väliajoin aika isostikin. Lisäks kuulin just siskoltani, että oon kullannut aika paljon asioita lapsuudestamme, sellaisia, joita en todellakaan ole edes tarkoittanut. Tiedostamatonta parantelua vanhempien kuoltua...Melnais kirjoitti:Vähän ärsyttää kaivella muistilokeroista mitä omassa lapsuudessa on käynyt, jotta osaisi välttää virheitä ja toistaa hyviä tekoja.
Suutun ihan äärimmäisen harvoin nykyään, oon ylpeä paljosta, monesta tilanteesta. Sitten on nämä parikin sellaista, joita kadun, mutta jotka morkkiksineen ehkä kuitenkin piti kokea.
Re: Pahin suuttumisesi
Mä vähän luulen että kaikilla on se joku tietty tilanne jolloin menee kuppi nurin, se ei vaan ehkä ole vielä osunut kohdalle. Mulla se näyttäis olevan toi läheisten satuttaminen, omasta kropasta niin väliä...
When I drink alcohol, everyone says I'm an alcoholic. When I drink Fanta, no one says I'm fantastic.
Re: Pahin suuttumisesi
Eiköhän se ole jonkinlainen asiankäsittelymekanismi miettiä mitä itse tekisi vastaavassa tilanteessa, pitääkö siitä kenenkään herneitä imuroida.
En pysty muistamaan millään mitään hirveää raivokohtausta. Synarela-kuurin jälkeen suutahdin työpaikalla ja huudin muuttomiehille, että missä mä sitten töitä teen, jos te viette mun pöydän. Kahteen viikkoon en tehnytkään töitä. Ja kerran kävin grillijonossa nuorukaisen rinnuksiin kiinni, kun se ei mennyt sivummalle polttamaan tupakkaa vaikka grillitäti pyysi. Huuteluksi sekin meni. Taidan olla vaan sanan säilällä sivaltelija, edes eksälle en muista raivonneeni kunnolla, kun se jäi kiinni toisen naisen luo muuttamisesta ja laitettiin ero vireille. Joo, kylmä halveksunta on mun juttu.
En pysty muistamaan millään mitään hirveää raivokohtausta. Synarela-kuurin jälkeen suutahdin työpaikalla ja huudin muuttomiehille, että missä mä sitten töitä teen, jos te viette mun pöydän. Kahteen viikkoon en tehnytkään töitä. Ja kerran kävin grillijonossa nuorukaisen rinnuksiin kiinni, kun se ei mennyt sivummalle polttamaan tupakkaa vaikka grillitäti pyysi. Huuteluksi sekin meni. Taidan olla vaan sanan säilällä sivaltelija, edes eksälle en muista raivonneeni kunnolla, kun se jäi kiinni toisen naisen luo muuttamisesta ja laitettiin ero vireille. Joo, kylmä halveksunta on mun juttu.
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx
Re: Pahin suuttumisesi
NarttuDumis kirjoitti: urpoke vetää pienen sivumyötäisen broidin poskelle yks-kaks. Sitten minäkin herään ja sanon että nyt on parempi antaa olla. Kina jatkuu siinä ja sitten urpoke linttaa kunnolla poskelle, jolloin dyykkaan pöydän yli urpokkeen kurkkuun kiinni ja vien sen maihin.
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Re: Pahin suuttumisesi
Joskus nuoruudessani asuin väkivaltaisen kusipään kanssa kokonaiset neljä vuotta. Ekan puolen vuoden jälkeen jonkunlainen väkivalta oli päivittäistä. Pelko ja nuoruuden tyhmyys estivät lähtemästä. Kun viimeinkin sain kerättyä kamani monen sattumuksen seurauksena ja menin hakemaan loppuja omiani vuokratusta autotallista, tyyppi olikin odottelemassa. Solvasi ties millä sanoilla mutta ei heti käynyt päälle kun mulla oli kaveri mukana. Sitten ei kai voinut hillitä itseään vaan otti kaksin käsin tukasta kiinni ja väänsi niin saatanasti. Mulla vähän keitti ja otin käteen ekan esineen josta sain kiinni ja löin niin kovaa kuin jaksoin. Hallitunkin varrella siis. Kahdesti. Olisin varmaan nuijinut tyypin jauhelihaksi ellei kaveri olis kiskonut mua pois.
Tän jälkeen jouduin neljä kertaa vaihtamaan puhelinnumeron ja salaamaan osoitetiedot. Luultavasti saan samanlaisen verenpunaisen raivarin jos vielä ikinä näen tyypin jossain.
Tän jälkeen jouduin neljä kertaa vaihtamaan puhelinnumeron ja salaamaan osoitetiedot. Luultavasti saan samanlaisen verenpunaisen raivarin jos vielä ikinä näen tyypin jossain.
Re: Pahin suuttumisesi
Jostain syystä tuo on todella kamalaa ja pelottavaaninnithequeen kirjoitti:Muutaman kerran umpiväsyneenä keskellä yötä karjunut pojalle että vittu se pää kii jo, ja lyönyt nyrkillä patjaa.
Vähän vanhemman lapsen kanssa voit pyytää anteeksi, selittää ja luvata ettei koskaan enää, mutta riehua pienelle vauvalle?
Edit: Nyt kun luin sanomani, niin tarkennan Ninni, etten tarkoittanut arvostella sinun tekemisiäsi, vaan omalla kohdalla, omissa ajatuksissa tuo on tosi pelottavaa.
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx
Re: Pahin suuttumisesi
Minusta suuttumisessa ei oo mitään vikaa. Siinä on, jos sen käsittelee väkivallalla. Tai jos suuttuu aiheettomasti tai saa paskaraivarit siitä että toinen laittaa haarukan lautasen viereen väärin päin.Jenny Daa-aah! ling kirjoitti: Suutun ihan äärimmäisen harvoin nykyään, oon ylpeä paljosta, monesta tilanteesta. Sitten on nämä parikin sellaista, joita kadun, mutta jotka morkkiksineen ehkä kuitenkin piti kokea.
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Re: Pahin suuttumisesi
En juuri koskaan raivoa mistään, enkä ainakaan käy väkivaltaiseksi - ainakaan jos ei ole selvillä mikä on endgame matsille kun homma käy fyysiseksi. Liian hyvin on selvillä potentiaaliset omat tai vieraat fyysiset vahingot, että osaamattomana matsaajana en haluaisi lähteä lyömään tai potkimaan ketään, ellei ole absoluuttinen pakko.
Naisten mielestä on ärsyttävää, jos ei riitele - joten tilanteet ovat saattaneet mennä absurdeiksi, kun toinen haluaisi tapella ja itse ei laita rikkaa ristiin tavaroiden tuhoamiseksi tai huutamiseksi. Joskus olen jonkun lasin heittänyt suojaiseen paikkaan rikki vihastumisen osoitukseksi, mutta ei sen vauhdikkaampaa. Erilaisia riitatilanteita on sitten joutunut purkamaan sitomisilla niin pitkäksi aikaa, että riitakumppani lopettaa riehumisen tai vastaavasti itse tilanteesta poistuen, jos homma ei ota millään laantuakseen.
Jos minua tai kavereita kohtaan tehdään väärin, olen aina hoitanut asiat ensiksi puhumisella ja tarjonnut väärintekijöille myös mahdollisuuden korjata asiat. Yleensä se on riittänyt ja pahemmin ei ole joutunut mitään periaatteellisia vääntöjä vääntämään. Tigerissä keväällä oltiin vähän iholla, kun parikymppinen tohelo kaatoi seurueen juomat ja oli sen jälkeen korvaamassa jo kaatamansa drinksut baaritiskillä, kunnes sen kaverit keksivät että eihän sen tarvitse mitään korvata ja livistivät vessaan. Kun kundit tulivat takaisin olimme kaverin kanssa venailemassa ja nuoret veret vähän kiehahtivat niin, että yksi joutui vähän kuristusotteeseen. Tilanne purkautui siitä nopeasti ja alkuperäinen häröilijä myös lopulta korvasi ne drinksut, mutta nämä nuoret kaverit ottivat hommasta sen verran kierroksia että loppuillan joutui aina vähän tsiigailemaan, että kukaan ei yritä tehdä mitään sucker punchia takaapäin tai tuikata veistä kylkiluihin tungoksessa.
Homman eskaloituminen oli täysin turhaa ja drinksujen kaatamiseen olisi voinut suhtautua myös ihan olankohautuksella. Sen sijaan siihen että kaveri tunnustaa mokansa ja yrittää sen jälkeen luikerrella bitch movella pois en voinut enää sopeutua, koska siinä missä ensimmäinen homma oli vahinkohäröilyä oli toinen suoraa dissausta ja sitä ei voinut hyväksyä.
Mutta ei siis makeita raivostumisia tai sosiaalipornoa täältä, kun olen pääosin tällainen viilipytty. Käytännössä se on aina toiminut kriisitilanteissa paremmin kuin olemattomien lihaksien levittely tai meuhkaaminen, koska itseäni isommat ja pahemmat kaverit ovat myös joutuneet jos ei tietoisesti niin alitajuisesti funtsimaan että miksei toi kaveri ota kierroksia tai näytä mitään eleitä, onkohan sillä pistooli ässänä taskussa.
Naisten mielestä on ärsyttävää, jos ei riitele - joten tilanteet ovat saattaneet mennä absurdeiksi, kun toinen haluaisi tapella ja itse ei laita rikkaa ristiin tavaroiden tuhoamiseksi tai huutamiseksi. Joskus olen jonkun lasin heittänyt suojaiseen paikkaan rikki vihastumisen osoitukseksi, mutta ei sen vauhdikkaampaa. Erilaisia riitatilanteita on sitten joutunut purkamaan sitomisilla niin pitkäksi aikaa, että riitakumppani lopettaa riehumisen tai vastaavasti itse tilanteesta poistuen, jos homma ei ota millään laantuakseen.
Jos minua tai kavereita kohtaan tehdään väärin, olen aina hoitanut asiat ensiksi puhumisella ja tarjonnut väärintekijöille myös mahdollisuuden korjata asiat. Yleensä se on riittänyt ja pahemmin ei ole joutunut mitään periaatteellisia vääntöjä vääntämään. Tigerissä keväällä oltiin vähän iholla, kun parikymppinen tohelo kaatoi seurueen juomat ja oli sen jälkeen korvaamassa jo kaatamansa drinksut baaritiskillä, kunnes sen kaverit keksivät että eihän sen tarvitse mitään korvata ja livistivät vessaan. Kun kundit tulivat takaisin olimme kaverin kanssa venailemassa ja nuoret veret vähän kiehahtivat niin, että yksi joutui vähän kuristusotteeseen. Tilanne purkautui siitä nopeasti ja alkuperäinen häröilijä myös lopulta korvasi ne drinksut, mutta nämä nuoret kaverit ottivat hommasta sen verran kierroksia että loppuillan joutui aina vähän tsiigailemaan, että kukaan ei yritä tehdä mitään sucker punchia takaapäin tai tuikata veistä kylkiluihin tungoksessa.
Homman eskaloituminen oli täysin turhaa ja drinksujen kaatamiseen olisi voinut suhtautua myös ihan olankohautuksella. Sen sijaan siihen että kaveri tunnustaa mokansa ja yrittää sen jälkeen luikerrella bitch movella pois en voinut enää sopeutua, koska siinä missä ensimmäinen homma oli vahinkohäröilyä oli toinen suoraa dissausta ja sitä ei voinut hyväksyä.
Mutta ei siis makeita raivostumisia tai sosiaalipornoa täältä, kun olen pääosin tällainen viilipytty. Käytännössä se on aina toiminut kriisitilanteissa paremmin kuin olemattomien lihaksien levittely tai meuhkaaminen, koska itseäni isommat ja pahemmat kaverit ovat myös joutuneet jos ei tietoisesti niin alitajuisesti funtsimaan että miksei toi kaveri ota kierroksia tai näytä mitään eleitä, onkohan sillä pistooli ässänä taskussa.
Re: Pahin suuttumisesi
Minusta nuo itsensäpuolustamiset ei ole niin tuomittavia. Ei oikeestaan ollenkaan tuomittavia. Mulle on kakarana taottu päähän että takasin saat lyyä, muuten et. En ole lyönyt, edes takaisin (ei ole tarvinu).bliss kirjoitti: otti kaksin käsin tukasta kiinni ja väänsi niin saatanasti. Mulla vähän keitti ja otin käteen ekan esineen josta sain kiinni ja löin niin kovaa kuin jaksoin.
Järjellä ajatellen mieluummin juoksen jos voin kuin lyön takaisin, mutta ei sitä voi tietää mitä teen jos tilanne tulee eteen. Toivottavasti ei tule.
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Re: Pahin suuttumisesi
No mulla ei oo lapsia mut ymmärrän miten noin voi käydä. Parempi lyödä patjaa kuin vauvaa. Joskus sitä vaan on niin väsyny että pimahtaa.Lolita kirjoitti:Jostain syystä tuo on todella kamalaa ja pelottavaaninnithequeen kirjoitti:Muutaman kerran umpiväsyneenä keskellä yötä karjunut pojalle että vittu se pää kii jo, ja lyönyt nyrkillä patjaa.
Vähän vanhemman lapsen kanssa voit pyytää anteeksi, selittää ja luvata ettei koskaan enää, mutta riehua pienelle vauvalle?
Edit: Nyt kun luin sanomani, niin tarkennan Ninni, etten tarkoittanut arvostella sinun tekemisiäsi, vaan omalla kohdalla, omissa ajatuksissa tuo on tosi pelottavaa.
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.