Joku näköjään veti traagiset pitkäperjantaikännit...
elco kirjoitti:Gat kirjoitti:Minun työni on siis enimmäkseen päätöksiä, ohjeistusta, neuvotteluja, sopimuksia. Harvoin sitäkin. Tavallaan miellyttää olla asemassa, jossa ratkaisuni vaikuttavat kourallisen muitakin ihmisiä elämään. Rispektiä tippuu, hyvää tai huonoa. Ainakín ovat kohteliaita. Mutta ei se oikein riitä.
...
Lukiossa minulla oli kuvaamataidosta kymppi. Mitä suuresti ihmettelen, ei missään tapauksessa Ateneumiin pyrkimisen tasoa.
Tämä sepustus oli kyllä hyvää viihdettä "vihaan teitä kaikkia"-"mieheltä". Nostin nuo kaksi lainattua kohtaa erityishuumorimaininnan arvoisina esille.
Ekaan että kunhan juopuneena yritin tiivistää. Ei se noin vakavaa ole kuin nuo muka "professionaali"-ilmaisut. Ja on harvinaista. Viime ja tämä viikko vaan oli hektistä pienimuotoista rahojen puristelua myöntyväisiltä nöyriltä ihmisiltä, miitinkejä ja sopimuspapereita (ei tietenkään oikean bisneselämän tasoa) ja myös pienimuotoista kohtaloista päättämistä. Ainakin lehmien. Mikä pienikin valta tekee minulle syyllisyydentuntoja.
Tokaan että nimenomaan en osaa piirtääkään. Ja on turha muistella leikkikoulun todistuksia. Kunhan tuossa kartoitin mille uralle minun olisi nuorena kannattanut pyrkiä. Heikolta näyttää ihan kaikki.
-----
Haistakoon Sika saparonalusen.
Bruce Willisika kirjoitti:Gat kirjoitti:
En tiedä onko se ylpeyttä vai lapsellisuutta, mutta en voinut kuvitella opiskelevani Systeemin rattaaksi, kuten kauppatieteitä tai lakitiedettä. Ketä ne oikeasti kiinnostaa ja miksi muuten kuin palkan takia?
Ehkä tyhmyyttä?
Jos sua kerran kiinnostaa kaikki muu ihmistiede, niin miksei se, joka kuitenkin eniten maailmaa liikuttaa?
Häh? Eihän minua kiinnosta ihmistieteet kuten psykologia tai sosiologia. Nekin voisivat väittää tutkivansa mikä eniten liikuttaa maailmaa. Historia taas parhaimmillaan on poikkitieteellistä eikä pelkkää humanismia. Vähän kuin luonnontieteet, että mitäs oikeasti tapahtui ja minkä kaikkien syiden vaikutuksesta.
Bruce Willisika kirjoitti:
Sairaan kohtalon ivaa, että mielisairain palstan hörhö yrittää esittää, miten käyttäytyä. Etenkin, kun käyttäytyy itse juuri niin, kuin ivaamansa teoria esittää.
Kauppatiede määrittyy hyvin pitkälle samojen mikroekonomian sääntöjen mukaan, jotka jokainen meistä pystyy helposti omaksumaan oikeiksi: ostat tavaroita ja palveluita enemmän silloin, kun hilloa on enemmän ja jätät ostamatta, kun kun sitä on niukemmin. Ja nämä seuraavat suoraan niin ihannoimistasi luonnontieteistä; se on tyypillisen ihmisen tapa toimia ja niin empiirisesti myös tapahtuu.
Myös ekologian tai evoluutiopsykologian kautta voidaan näitä selittää, kenties syvemmin ja pitkäjaksoisemmin.
Tietenkin talouselämän ymmärtäminen on mielenkiintoista. Ihan historiankulunkin kannalta. Muistelen joskus itse tenttineeni talous- ja sosiaalihistoriaa paljonkin.
Silti suurta alemmuudentuntoa aiheuttaa Kitinäläisten talouselämän nippelien ja termien tuntemus. Minun piti lukea vaaliketju kahdesti ja vasta sitten huomasin, että eihän tuo niin vaikeatajuista ollutkaan.
Käytännössä kauppatieteiden opiskelu olisi ollut minulle mahdoton ajatus. Harva siinäkään tutkijaksi päätyy. Huomioonottaen että kaikki historian taloustieteelliset suuntaukset (merkantilismi, fysiokratismi, marxismi, protektionismi, vapaakauppa, keynesiläisyys, uusliberalismi jne. jne.) ovat olevinaan kukin vuorollaan itsestäänselvästi oikeassa, niin ainakaan maallikon silmin se ei ole astrologiaa kummempaa. Tai ainakin on "tieteeksi" liian aatesidonnaista. Eiköhän suurin osa kauppa- tai taloustiedettä opiskelleista käytännössä päädy muitten ihmisten rahojen laskijaksi tai kenties jonkin K-marketin johtajaksi? Siis aivan hillittömän mielenkiintoista. Siitä eteenpäin kenties suuryritysten johtoon, joiden tuotteistakaan ei ymmärrä juuri mitään, kunhan yrittää haalia osakkeenomistajille rahaa ja kerätä omia bonuksia, kunnes käy Nokiat.
Siis eikö jumalauta maailmassa jotain mielenkiintoisempaakin ole? Ainutkertainen elämä tuollaiseen teillä minua pystyvämmillä? Tarpeellistahan tuo on jollain lailla, mutta minusta kauppa- tai taloustieteen valinta alakseen vaikuttaa perustuvan lapsenomaiseen velvollisuudentuntoon kuvitteelliselle yhteishyvälle, masokismiin, perversioon tai oman palkan kahmimiseen. Mistä viimeinen on toki ymmärrettävää.
Bruce Willisika kirjoitti:
Se, että sinä et ole tyypillinen ihminen (jos laisinkaan, tämä on itseäni viisaamman homo sapiensin mielipide) ja koska et pärjää elämässäsi millään osa-alueella, ei tee tyhjäksi sitä, että täällä on tyyppejä, jotka oikeasti pärjäävät. Kateus ja saamattomuus ovat niihin lankeavien henkilökohtaisia perisyntejä, mutta on äärimmäisen epäreilua kaikkia maailman oikeasti väärin kohdeltuja kohti, että kusipää, joka on saanut kaiken valmiina jo syntyessään, heittää sen, ja vielä saatuaan lisää, hukkaan ja syyttää siitä vielä maailmaa, jossa 99% väestöstä elää pakosta kuin huonosti hoidetussa pellossa. Sä olet kiittämätön paska, joka ei oikeasti välitä vittujakaan siitä, miten täällä edes ihmiset - ne oikeat - elävät. Hyvä itkeä sieltä kepulaisesta norsunluutornista sitä, kuinka eläimiä kohdellaan jossain vitun Suomen kaltaisessa hoivakodissa, missä eläintäkin kohdellaan paremmin kuin tietyissä maailman paikoissa ihmisiä. Saati sitten eläimiä.
Minä vittuu sä horiset?
En yllä kommentoimassasi vielä vittuillut muille ihmisille mitään enkä sanonut kadehtivani. Kunhan totesin että olen oikeasti niin huono, ettei minulla ole ollut mahdollisuuksia juuri minkään alan oikeisiin töihin. Ei käsien kätevyyttä. Ei älyä matematiikkaan. Ei tarpeeksi lahjoja kulttuuriin. Ei sosiaalista taitoa ja jaksamista järjestöihin tai politiikkaan. Ja lapsellinen olo, että jaksaakseni jotain opiskella ja tehdä, sen täytyisi jotenkin kiinnostaa minua.
Nyt vittuilen:
Elukatkin mainitsemalla osoitat jälleen kerran olevasi täysi mulkku, joka ylimielisenä luulet omaa nykyajan valtakulttuurin näkökulmaasi itsestäänselväksi. Olet lahjakas kone, minua kaikin tavoin pystyvämpi, mutta silti pelkkä kone.
Siihen, että "olisin saanut kaiken valmiina", että johan olen monesti kertonut. Jos tämä olisi mennyt normaalisti, niin voisi ehkä sanoakin. Mutta sitten mennä vittuilemaan noin kaikille sukupolvenvaihtajille. Tämä kuitenkin osui aivan uniikkeihin ongelmiin, joita muille ei ole rakennettu. Ja jotka ovat vaatineet taistelua. Vuosia. Tehneet minusta tutisevan ihmisraunion. Tosin alkoholisoitumisellakin on osuus tuohon. Mutta koska kun push comes to shove, olen ollut toimintakykyinen, juoppous on ennemmin seuraus kuin syy.