Mammailu 2.0

[Diddley Bow]

Miten erilaisia ihmiset onkaan. Mulla taas työ on väline toteuttaa juurikin sitä, mitä haluan tehdä. Se, mitä haluan tehdä, saa vaihdella ja vaihtelee, kuten myös työnkuva.

Miten mulla on sellainen kuva että olet työtävieroksuva ikivalmistuja tyyliin sikamika?

Et tunne mua irl. Tai et lue mun viestejä. Ja mun työasiat on aika pitkälti sellaisia, joita ei täällä saa saati huvita puida.

No mut sitten vika oli minussa. Hyvä niin.

[So Hard]

Kyllä niitä on kaksi. Munaajan tulkinta ja väärä tulkinta.

Onks tää nyt sitä itseironiaa?

Tulkitse kuule ihan itse.

[nowaysis]

Katoitko sattumalta sitä Kandit -sarjaa? Nelikybäsen kandin uskottavuus on kuitenkin aina suurempaa kuin sellasen, joka näyttää yläasteelaiselta

[RouvaPupu]

Viimeisen vuoden aikana tytsän ja mun suhde on parantunut roimasti, nautin toden teolla katsella miten se kasvaa, kehittyy, millainen persoona on. Näyttää olevan enemmän isänsä. Rauhallinen kuuntelija, kiinnostunut näpertämään, käyttämään aivojaan. Kun menettää malttinsa, mitä tosin tapahtuu ihmeellisen harvoin, näkyy äidin geenit. Osaa olla myös jääräpäinen rasittavuuteen asti. Oman päänsä pitää.

On perhepäivähoidossa neljä päivää viikossa, joten menoa ja meininkiä riittää, sosiaalisia kontakteja. Viime kuun lopulla täytti siis neljä vuotta. Niin se aika vaan menee, ihQ.

Haluja toiseen lapseen ei kuitenkaan ole, luulen että tämä on se mikä toimii, eikä innosta uhmata kohtaloaan. Ja kieltämättä Skypen kautta kun seuraa isompia perheitä, sitä meteliä ja tohinaa, osaa taas arvostaa tätä rauhallisuutta ja helpoutta.

<3

[Ylermi Ylihankala]

Mulla taas on hetkellisiä aivohalvauksia littyen tulevaisuuteen ja kolmanteen lapseen. En ole sen kannalla, mutta ehkä hyvin sujunut koti-isyys on alkanut sumentamaan rationalisuuttani. Ei kuitenkaan mitäään hätää, ei meidän parisuhde kolmatta kestäisi.

[KKK]

^ Meillä ajoittain samasta aiheesta keksustelua. Toistaiseksi onnistunut pihtaamaan argumentteina mm taloudelliset näkökohdat. Ja miksi helvetissä se valvomis- ja paskavaipparumba pitäis aloittaa taas alusta, kun siitä on just eroon päästy? Koska estrogeeni.

[masa]

Vetäkää ne putket poikki niin ei tartte ihmetellä.

[KKK]

^ Tokihan ton vois tehdä siipalta salaa, mutta olis se aika akkamainen liike. Vrt "naiset jotka jättävät pillerit syömättä ja hankkiutuvat tahallaan raskaaksi". Reilu peli mieluummin.

[masa]

^ mjoo.

En oikeasti ymmärrä mitä naisten päässä liikkuu. Jos kahden kanssa on raskasta ja parisuhteessakin on piikkilankaa, niin mitä helvetin parannusta se kolmas nahkavekkari siihen muka toisi?

[Ylermi Ylihankala]

Mielikuva kolmesta kiltisti keskenään leikkivästä kullanmurusta voi olla tosiaan piru lampaan hepenissä.

[KKK]

^ Ehkä tässä on vähän sama kuin "voi vee että oli paska kännäysilta eilen. Väsyttää ja vapisuttaa. Jospa otan tosta pienet, jos tää ilta olis vaikka parempi?"

Vertauskuvani konttaa sikäli, että pahimmastakin darrasta tokenee yleensä parissa päivässä, mutta se toinen vaihtoehto sylettää pahimmillaan pari vuosikymmentä..

[par-sky]

^Ilmeisesti maalle muutto ei ollut kovin autuaaksi tekevä?

[NuoriDaavid]

Tyttö kolmatta päivää kuumeessa ja ainakin eilen oli vielä kunnioitettavia lukemia päälle 39. Vähän on kurkusta räkäinen ja ina nuhaa. Yleiskunto ok ja keuhkot kuunnellen ok. Korvalamppua ei ole ja niissä on 3 viikkoa sitten laitetut putket. Voikohan niihin tulla jotain komplikaatioita, ei kai? En ainakaan ole koskaan kuullut.

Tietääkö joku onko nyt liikkeellä jotain virusta, vaikka adenoa? Mietin pitääkö tässä oikein lääkäriin mennä tulehdusarvot katsomaan. Ei viittis toista piikittää.

Pika-crp sormenpäästä on hyvä tutkimus. Jos crp normaali, ei hätää.

[NuoriDaavid]

Ai sormestakin nykyään saa CRP:n? Hmmm, jospa katson THL:n sivut. Tää puhelin on hidas avaamaan ja läppäri on varattu muumien katsomiseen. Eikä se ihan reaaliajassa taida olla. Paras veikkaus on kuitenkin adeno. Muistelisin että sekin perhana vois 80 asti nostaa. Ei viittis antaa turhaan antibioottiakaan varsinkin kun just söi korviin parit.

Privaatissa saa sormenpäästä. Näyttää kvantitatiivisesti 160:een asti. Orionin kehittämä systeemi. VAstaus tulee muutamassa minuutissa.

http://www.oriondiagnostica.fi/tuote?pr ... group=1.01

Joka paikassa, missä mä olen viimeiset 12 vuotta sorvannut, on tuo käytössä.

[NuoriDaavid]

Meillä sairaalassa kupataan tukevalla neulalla kyynärtaipeesta! Kai noita pikavehkeitä jostain terkkapäivystyksistäkin löytyy. Niillä on kai pika-INR:kin? Eikös sitä saa kotikäyttöönkin, ainakin pian?

Kyllä joillakin Marevanin syöjillä on kotona inr mittari joo.

[RouvaPupu]

Meillä oli tytsän kanssa viime viikolla influenssa, kesti noin viikon. Molemmilla kuumetta tuon verran. Omat tulehdusarvot oli sata, tytsällä myös korkeat mutta missään keuhkokuvissa yms. ei näkynyt mitään viitteitä ns. tulehduksesta. Ei antanut antibioottia (konsultoi myös varmuudeksi johtavaa lekuria) vaan pisti tiiviiseen tulehdusarvoseurantaan. Laskivat muutamassa päivässä. Oireet kova kuume ja yskä. Se on kuulemma ollut ärhäkkänä ja liikkeellä näinkin myöhään.

[NuoriDaavid]

Erittäin todennäköisesti.

[Riemumieli]

Päiväkodin aloittaminen on varsinainen vitsaus, mutta parempi tautisuma nyt kuin kouluun mentäessä. Itselle kävi ensimmäisenä syksynä niin, etten ollut marraskuussa yhtään päivää töissä, kun sairaana olin joko minä tai poika. Poika sai kerran myös kuumekouristuksia, onneksi ei ole sen jälkeen tullut. Mutta siitä se lähti liikkeelle, ja nykyään vain muutama päivä vuodessa menee sairastaessa.

[RouvaPupu]

Tuntuu että meidänkin tytsällä on ollut sitä sun tätä koko tämän vuoden. On päivähoidossa perhepäivähoitajalla, missä muutama lapsi. Parempi kai että sairastaa nyt alta pois, aikaisemmin kun ei juuri mitään ollut. Paska nakki vaan, että itse saan kaikki flunssansa ja pöpönsä myös. Viikonloppuna alkoi vatsatauti, ihanasti influenssan perään. Tytsä ja ukko jo kunnossa mutta mun ainoa ystävä on edelleen vessanpönttö. Alkaa jo vituttamaan.

[Melnais]

Note to self; luetaan itse ensin ne iltasatukirjat. Niinkin viattomalta kuulostava opus kuin Pikku Pupun kertomukset sai aikaan valtavasti pahaa mieltä. "Valtteri-kissa oli orpo. Sillä ei ollut äitiä kenen syliin käpertyä eikä isää joka lukisi sille tarinoita.." Tukahdutettu nyyhkäisy vierestä ja lapsiraukka pidättelee surkeana itkua. Siinä sitten surtiin aimo tovi Valtteri-kissan elämää ennen kuin päästiin onnelliseen loppuun saakka.

[masa]

Note to self; luetaan itse ensin ne iltasatukirjat. Niinkin viattomalta kuulostava opus kuin Pikku Pupun kertomukset sai aikaan valtavasti pahaa mieltä.

Kyllä iltasaduissakin saa pahaa mieltä olla. Miten muuten se piltti kasvaa ottamaan vastaan perheen koirakissakultakalan kuoleman jos moiset asiat ihan puun takaa tulevat?

Eri asia on sitten noi oman lapsuuden lastenkirjat joissa kuvitus on kauhuluokkaa ja kammottavan näköinen piru pilkkoo veitsellä lapsia pataan syödäkseen ne. Ei sellaisia voi pilteille enää näyttää.

[Ylermi Ylihankala]

Kyllä iltasaduissakin saa pahaa mieltä olla. Miten muuten se piltti kasvaa ottamaan vastaan perheen koirakissakultakalan kuoleman jos moiset asiat ihan puun takaa tulevat.

+1
Muutenkin lastenohjelmissa sun muissa on hyvä käsitellä myös vaikeita ja surullisiakin asioita. Se on juuri sitä oppimista...niin ja kasvatuksen ulkoistamista.

[Melnais]

Satujen tarkoitushan on käsitellä uusia asioita lapsen ikätasolle sopivalla tavalla, joten ei jännittäviä/pelottavia aihepiirejä ole tarkoitus vältellä. Meille ei vain sovi ahdistavien asioiden miettiminen juuri ennen yötä, vaikeuttaa nukahtamista ja tulee uniin. Luetaan ennemmin päivemmällä, meillä luetaan paljon joten helppo siirtää hetkeen jolloin satumaailmasta voi paremmin keskustella. Että ei, meistä ei tule vanhempia jotka kieltävät koulussa opettajaa käsittelemästä luokan syöpälapsen sairautta tunnilla jottei pilttimme joudu kuulemaan kuolemasta. Luin lehdestä tuollaisesta, aika mykistävää.

Tuokin tarinakirja on omasta lapsuudesta, huomattavan paljon suoraviivaisemmin käsitteli kuolemaa kuin nykysadut. Kirjakaapissa odottelee vielä hyllymetri tavaraa tyttöjen kasvamista, vanhat Andersenit ja Grimmit eivät sovellu ihan pienille, lukaistaan niistä ensin joku pehmoversio. Tykkään kovasti "oikeista" saduista joissa on tarinan lisäksi opetus.

[NuoriDaavid]

Joskus viisivuotiaana itkin suoraa huutoa Lumikin kohtalon takia. Mulla on tästä epämääräinen muistikuva.

[Ylermi Ylihankala]

Joskus viisivuotiaana itkin suoraa huutoa Lumikin kohtalon takia. Mulla on tästä epämääräinen muistikuva.

Ryhmähali!