Katsoin leffan

[KKK]

Mites toi kolmososa?

Finaalissahan paha saa palkkansa ja lisbetti vapautensa. Kyllä kannttaa katsoa.

[NuoriDaavid]

Matkarakastajat.

Paska.

Pedro Almodóvarhan on kovasti arvostettu ohjaaja. En ole aiemmin hänen leffojaan katsonut ja tämän perusteella en katso jatkossakaan.

Tämä on joiltain saanut hyviäkin arvosteluja, toisilta ei.

Jos 1 tähti on pohjataso, niin annan 1,25 tähteä tämän kohtauksen takia. Leffan ainoa viihdyttävä hetki.

[RolloTomasi]

^ Musta olis aika tyhmää jättää Almodóvarin hyvät leffat katsomatta ton yhden sotkun jälkeen (en tiedä, mikä ajatusvirhe hänelle sattui).

(Vähän sama kuin jättäisi No Country for Old Menin katsomatta The Ladykillersin takia.)

[KKK]

^ Rollolla on pointti. Yhdyn täysin tohon vertaukseen.

[NuoriDaavid]

Täytyypä sitten vielä antaa Almodóvarille mahdollisuus, jos olette molemmat sitä mieltä, että Matkarakastajat oli poikkeuksellinen huti häneltä.

[Bluntly]

Yksi tuon tyypin leffa taitaa löytyä hyllystä, olisikohan Volver. En kyllä tainnut koskaan päästä keskittymään juoneen koska Penélope Cruz(in tissit).

[disasterpiece]

Pan oli aika poikkeava leffa Toron ohjaamaksi ja sitä en edes pidä popparileffana.

Millähän tavalla Pan's Labyrinth oli poikkeava leffa Toron ohjaamaksi? Devil's Backbone oli hyvin samankaltainen leffa, kumpikin on 30/40-luvun Espanjaan ja sisällisodan aikoihin sijoittuva fantasiakauhu, jossa keskeisessä osassa on lapsi/lapsia. Cronos on sekin hyvin pitkälti samaa kaavaa. Itse en ole miehen popparileffoja katsonut yhtäkään, joten minulle tää Pacific Rim on sitä poikkeavaa Toroa. Mulle Toro on ennenmuuta tunnelmallisten kauhufantasioiden ohjaaja.


Oblivion (BD) ****

Tykkäsin! Olipa visuaalisesti huikea leffa ja BD:n kuvanlaatu oli varmaan parasta mitä olen tähän mennessä nähnyt. Juoneltaan ei mikään erityisen innovatiivinen, lopputuleman pystyi päättelemään jo kaukaa, mutta silmäkarkkina todella mukavaa katsottavaa. Suurin osa leffasta kuvattiin oikeassa ympäristössä eikä greenscreeniä vasten. Jopa se yläilmoissa sijaitseva asunto oli kuvattu niin, että sen ympärillä studiossa oli jättimäinen pyöreä valkokangas, johon oli filmattu elävä ja vuorokaudenajan mukaan muuttuva taustamaisema. Ja tämä todella näkyi lopputuloksessa. Tähtiensotamaiset takaa-ajokohtaukset tuli yllärinä, en olettanut tässä leffassa sellaisia näkeväni.

Tower of Evil (BD) ***1/2

Slasher-leffa aikakaudelta ennen slasher-leffoja. Joukko nuoria joutuu salaperäisellä saarella tuntemattoman murhaajan uhreiksi. Yksi tyttö löytyy saarelta elossa, muttei kykene shokiltaan kertomaan tapahtumista. Matkaan lähetetään myöhemmin joukko tutkijoita etsimään samaiselta saarelta huhujen mukaan löytyvää aarretta ja samaan paattiin lähtee myös murhista kiinnostunut tutkija. Irtopäitä, nakuilua, sekstailevia nuoria, pilvenpolttoa, murhaajan näkövinkkelistä kuvattuja veritekoja ja tapahtumapaikkana saari ja sieltä löytyvä majakka. Ihan täysin slasher-leffan vaatimukset täyttävä pläjäys siis. Yllättävän tuntematon tekele, tämä oli itselleni toinen katselukerta ja tästä tulee varmaan sellainen parin vuoden välein katsottava pikkusuosikki.

Piranha 3D (3D-BD) **

Ruudun täydeltä tissejä ja tussuja, välillä oikein toimivia gore-tehosteita, kökköä cgi:tä ja pöljää huumoria. Tän ois pitänyt toimia siinä perjantai-illan olut-settingissä, mutta ei jostain syystä kyllä lähtenyt. Luulin, että tämä nimenomaan on leffa, joka ei ainakaan tylsistytä, mutta huomasin haukottelevani jo puolessa välissä. 3D oli kyllä monessa kohtaa todella tökeröä.

Prince of Darkness (BD) ****:

Tää leffa on kyllä parantunut jokaisella katselulla. Olin jo penskana Carpenter-fani (Dark Star, The Fog, Halloween, Christine silloisia suosikkeja) mutta tämä vaikutti silloin jotenkin tylsältä. Mutta tämä pohjaakin enemmän painostavaan ja ihon alle menevään tunnelmaan kuin säikyttelyyn. Ja toden totta vaikka leffan tapahtumat oli muistissa, onnistui leffa loppupuolella aiheuttamaan hyytäviä fiiliksiä. Ja kyllähän Carpenterin leffat hyötyy isosta kuvastakin, tuntuu ihan pöljälle että näitä on katsellut joskus 4:3-cropattuina pikkusesta töllöstä, kun toi laajakuvan käyttö on miehen suurimpia vahvuuksia visuaalisena elokuvantekijänä. Pointsit siitä, että mies koetti keksiä jotain uutta perinteiseen kauhuelokuvakaavaan, vaikka vähän huvitusta tuo saatanallinen mömmö ehkä ajatuksena herättääkin.

[Vesper]

Idris Elballe ennustan runsaasti duunia lähitulevaisuudessa. Äijä oli harvoja "Prometheuksen" ja tämän pätkän valopilkkuja.

Mä kattelin kaveria sarjassa Luther, tykkäsin. Onko joku jo katsonut Leijonasydämen? Vähän kiinnostais Jasper Pääkkösen meis... roolisuoritus.

[sivustahuutaja]

Pan oli aika poikkeava leffa Toron ohjaamaksi ja sitä en edes pidä popparileffana.

Millähän tavalla Pan's Labyrinth oli poikkeava leffa Toron ohjaamaksi? Devil's Backbone oli hyvin samankaltainen leffa, kumpikin on 30/40-luvun Espanjaan ja sisällisodan aikoihin sijoittuva fantasiakauhu, jossa keskeisessä osassa on lapsi/lapsia. Cronos on sekin hyvin pitkälti samaa kaavaa. Itse en ole miehen popparileffoja katsonut yhtäkään, joten minulle tää Pacific Rim on sitä poikkeavaa Toroa. Mulle Toro on ennenmuuta tunnelmallisten kauhufantasioiden ohjaaja.

Poikkeava niihin popparileffoihin nähden, jos kerran Torolta odotti popparia.

[NuoriDaavid]

Oblivion (BD) ****

Tykkäsin! Olipa visuaalisesti huikea leffa ja BD:n kuvanlaatu oli varmaan parasta mitä olen tähän mennessä nähnyt. Juoneltaan ei mikään erityisen innovatiivinen, lopputuleman pystyi päättelemään jo kaukaa, mutta silmäkarkkina todella mukavaa katsottavaa. Suurin osa leffasta kuvattiin oikeassa ympäristössä eikä greenscreeniä vasten. Jopa se yläilmoissa sijaitseva asunto oli kuvattu niin, että sen ympärillä studiossa oli jättimäinen pyöreä valkokangas, johon oli filmattu elävä ja vuorokaudenajan mukaan muuttuva taustamaisema. Ja tämä todella näkyi lopputuloksessa. Tähtiensotamaiset takaa-ajokohtaukset tuli yllärinä, en olettanut tässä leffassa sellaisia näkeväni.

Mä en tykännyt siitä lopusta ja ne star wars -takaa-ajokohtaukset eivät sopineet leffan henkeen.

Prince of Darkness (BD) ****:

Tää leffa on kyllä parantunut jokaisella katselulla. Olin jo penskana Carpenter-fani (Dark Star, The Fog, Halloween, Christine silloisia suosikkeja) mutta tämä vaikutti silloin jotenkin tylsältä. Mutta tämä pohjaakin enemmän painostavaan ja ihon alle menevään tunnelmaan kuin säikyttelyyn. Ja toden totta vaikka leffan tapahtumat oli muistissa, onnistui leffa loppupuolella aiheuttamaan hyytäviä fiiliksiä. Ja kyllähän Carpenterin leffat hyötyy isosta kuvastakin, tuntuu ihan pöljälle että näitä on katsellut joskus 4:3-cropattuina pikkusesta töllöstä, kun toi laajakuvan käyttö on miehen suurimpia vahvuuksia visuaalisena elokuvantekijänä. Pointsit siitä, että mies koetti keksiä jotain uutta perinteiseen kauhuelokuvakaavaan, vaikka vähän huvitusta tuo saatanallinen mömmö ehkä ajatuksena herättääkin.

Katoin tuon aikanaan teatterissa ja jostain syystä tuntui hiton pelottavalta.

[RolloTomasi]

Pan oli aika poikkeava leffa Toron ohjaamaksi ja sitä en edes pidä popparileffana.

Millähän tavalla Pan's Labyrinth oli poikkeava leffa Toron ohjaamaksi? Devil's Backbone oli hyvin samankaltainen leffa, kumpikin on 30/40-luvun Espanjaan ja sisällisodan aikoihin sijoittuva fantasiakauhu, jossa keskeisessä osassa on lapsi/lapsia. Cronos on sekin hyvin pitkälti samaa kaavaa. Itse en ole miehen popparileffoja katsonut yhtäkään, joten minulle tää Pacific Rim on sitä poikkeavaa Toroa. Mulle Toro on ennenmuuta tunnelmallisten kauhufantasioiden ohjaaja.

Poikkeava niihin popparileffoihin nähden, jos kerran Torolta odotti popparia.

Tää on kyllä loistava kohtaus, piditte sitten poikkeuksia kumpaan suuntaan tahansa:

[sivustahuutaja]

Pusher II tuli viimein katsottua. Ykkönen oli hyvä joskus R&A festareilla vuonna miekka ja kilpi. Toimi tämäkin, mutta tämän päivän mittareilla hieman yksinuottinen tapaus. Jotenkin tässä kuitenkin pystyi harvinaisella tavalla samaistumaan tai ainakin tuntemaan empatiaa ajelehtivaa päähenkilöä kohtaan.
http://www.rottentomatoes.com/m/pusher- ... -my-hands/

Annan 4-/5

[KKK]

This Is The End

Joukko nuoria hollywood-tähtiä esittämässä itseään sekoilupätkässä, jossa James Francon kesken tupaantuliaisten iskee enkelten kaupunkiin raamatullisen mittakaavan tuho.

Ilmeisesti sisäpiirin vitsistä lavennettu kokoillan sekoilupätkä. Monia hykerryttäviä kohtia alapää- ja screwball-huumorin ystäville. Lievästä ylimitastahan tuo kärsi, mutta hyvää koomaviihdettä perjantai-iltaanhan tuo oli. Ei kestä kyllä uusintakatselua, mutta kiva kertsiviihdyke. Härskeimmän roolin veti ehdottomasti "Eastbound & Downin" ykköstörkimys Danny McBride, eikä Michael Ceran kokkelisekoilu juuri toiseksi jäänyt.

[nowaysis]

Loistavaa!

Michael Sera? Haloo taas suomentaja, you suck. Varmaan teki muitakin virheitä, mutten ehtiny tarkkaileen!11

[KKK]

^ Que Cera, Cera.

[MrM]

Tower of Evil (BD) ***1/2

Slasher-leffa aikakaudelta ennen slasher-leffoja. Joukko nuoria joutuu salaperäisellä saarella tuntemattoman murhaajan uhreiksi. Yksi tyttö löytyy saarelta elossa, muttei kykene shokiltaan kertomaan tapahtumista. Matkaan lähetetään myöhemmin joukko tutkijoita etsimään samaiselta saarelta huhujen mukaan löytyvää aarretta ja samaan paattiin lähtee myös murhista kiinnostunut tutkija. Irtopäitä, nakuilua, sekstailevia nuoria, pilvenpolttoa, murhaajan näkövinkkelistä kuvattuja veritekoja ja tapahtumapaikkana saari ja sieltä löytyvä majakka. Ihan täysin slasher-leffan vaatimukset täyttävä pläjäys siis. Yllättävän tuntematon tekele, tämä oli itselleni toinen katselukerta ja tästä tulee varmaan sellainen parin vuoden välein katsottava pikkusuosikki.

...kun meen kerta toisensa jälkeen näihin trollauksiin. En muista ihan pieneen hetkeen nähneeni paskempaa näyttelemistä, paskempaa screenplayta, paskempaa ohjaamista, paskempaa koordinoimista, paskempaa lavastamista ja paskempia "tehosteita". Tän pätkän mörkö-, kauhu- ja taistelukohtaukset saavat Star Trek TOS:n planeettatappelut kaikennäkösiä folioviritelmiä vastaan näyttämään ninjojen reality-showlta. Koko leffa oli niin monimuotoisen karulla tavalla katsojan olon väsyneeksi tekevä, että vaikka totaalinen huonous aina välillä vähän epäuskoisesti hymähdyttikin, niin munuaisista asti kumpuava myötähäpeä esti edes tahattomasta camp-arvosta nauttimisen. Ei saatana, on kyllä "yllättävän tuntematon" ihan syystä. Yksi säälitähti koska tissit:

*

[disasterpiece]

...kun meen kerta toisensa jälkeen näihin trollauksiin. En muista ihan pieneen hetkeen nähneeni paskempaa näyttelemistä, paskempaa screenplayta, paskempaa ohjaamista, paskempaa koordinoimista, paskempaa lavastamista ja paskempia "tehosteita". Tän pätkän mörkö-, kauhu- ja taistelukohtaukset saavat Star Trek TOS:n planeettatappelut kaikennäkösiä folioviritelmiä vastaan näyttämään ninjojen reality-showlta. Koko leffa oli niin monimuotoisen karulla tavalla katsojan olon väsyneeksi tekevä, että vaikka totaalinen huonous aina välillä vähän epäuskoisesti hymähdyttikin, niin munuaisista asti kumpuava myötähäpeä esti edes tahattomasta camp-arvosta nauttimisen. Ei saatana, on kyllä "yllättävän tuntematon" ihan syystä. Yksi säälitähti koska tissit

Ensinnäkään tässä leffassa ei ollut tasan yhtään mörköä, eikä kyllä muistaakseni yhtään taistelukohtaustakaan. Ja tosiaan, monesko kerta tämä oli kun iskit päätä seinään katsomalla mun kehuman leffan? Mulla ei tulisi mieleenkään katsoa leffaa sun kehujen perusteella, koska tiedän meidän leffamaut täysin päinvastaisiksi. Tosin nautit ilmiselvästi suunnattomasti siitä, että saat lytätä muiden mielipiteet "vääriksi" ja saat siitä jotain ihmeellistä nautintoa. Ehkä siinä sitten syy. Mutta mun mielestä sulla on ihan tasan yhtä surkea leffamaku kuin mulla on sun mielestä. Minä vain en viitsi tuhlata aikaani katsomalla paskoja leffoja ja itkemällä sitten jälkeenpäin. Ehkä sunkin kantsis jo uskoa?

Ja minusta vähän tuntuu, ettet ole slasher-genreen hirveästi perehtynyt, millä tahansa mittarilla toi voittaa 95% niistä halpistekeleistä joita sikisi Halloweenin ja Friday the 13th-leffojen jalanjäljissä. Parempi leffa toi itse asiassa minusta oli kuin Friday the 13th, jota tuskin kukaan muistelisi ilman jatko-osia ja niissä ikoniksi muodostunutta lätkämaski-Jasonia.

[MrM]

Ensinnäkään tässä leffassa ei ollut tasan yhtään mörköä, eikä kyllä muistaakseni yhtään taistelukohtaustakaan.

Oot tavallaan ihan oikeassa, koska mörkö kuulostaa edes etäisesti pelottavalta ja taistelu oli sitä että (huonon screenplayn) uhrit odottaa paikallaan seisten saavansa turpaan kaverilta, jonka liikkeet ovat geriatrisia.

Ja tosiaan, monesko kerta tämä oli kun iskit päätä seinään katsomalla mun kehuman leffan?

Oisko kolmas? Aivoilla on tosin tapana unohtaa traumaattisia kokemuksia, joten voihan niitä olla enemmänkin.

Mulla ei tulisi mieleenkään katsoa leffaa sun kehujen perusteella, koska tiedän meidän leffamaut täysin päinvastaisiksi.

Pelkästään sen perusteella, että pidän muutamaa korkealle arvioimaas leffaa paskana?

Mutta mun mielestä sulla on ihan tasan yhtä surkea leffamaku kuin mulla on sun mielestä.

Minkähän pitämieni paskaleffojen perusteella, jos uskallan kysyä?

Minä vain en viitsi tuhlata aikaani katsomalla paskoja leffoja ja itkemällä sitten jälkeenpäin. Ehkä sunkin kantsis jo uskoa?

Mutku tykkään perehtyä tähän slasher-genreen!

Ja minusta vähän tuntuu, ettet ole slasher-genreen hirveästi perehtynyt, millä tahansa mittarilla toi voittaa 95% niistä halpistekeleistä joita sikisi Halloweenin ja Friday the 13th-leffojen jalanjäljissä.

Nämäkö oli siis mielestäsi ne leffat jotka "perustivat" slasher-genren ja Tower of Evil oli aikakaudelta ennen niitä? Minne sulta unohtui sellaiset leffat kuten Blood and Black Lace (1964), Hatchet for the Honeymoon (1970), The Bird with the Crystal Plumage (1970), Blade of the Ripper (1971), Bay of Blood (1971), Case of Scorpion's Tail (1971), The Last House on the Left (1972), Torso (1973), Black Christmas (1974), Texas Chainsaw Massacre (1974), Deep Red (1975) ja Alice Sweet Alice (1976)? Jokainen noista vie Tower of Hillbilliesiä 12-0 vaikka ne katsois silmät kiinni.

[disasterpiece]

Ensinnäkään tässä leffassa ei ollut tasan yhtään mörköä, eikä kyllä muistaakseni yhtään taistelukohtaustakaan.

Oot tavallaan ihan oikeassa, koska mörkö kuulostaa edes etäisesti pelottavalta ja taistelu oli sitä että (huonon screenplayn) uhrit odottaa paikallaan seisten saavansa turpaan kaverilta, jonka liikkeet ovat geriatrisia.

No eihän tän genren suurimmatkaan klassikot ole pelottavia, enkä olettanut että tällaiselta leffalta kukaan oikeaa jännitystä hakee. Näihin leffoihin kuuluu dorkat uhrit, jotka jää kirkumaan paikoilleen tai ryhtyy paneskelemaan vaikka ulkona riehuu murhaaja. En tarkoittanut "markkinoida" tätä mitenkään pelottavana kokemuksena. Perjantain kaljotteluleffana oikein viihdyttävä.

Mutta mun mielestä sulla on ihan tasan yhtä surkea leffamaku kuin mulla on sun mielestä.

Minkähän pitämieni paskaleffojen perusteella, jos uskallan kysyä?

Tämä lienee ihan järkevä olettamus sen perusteella, että monasti diggailemani leffat saa sinulta jonkun lollerohymiön, kiroilua, hirveää paasausta ja haukut päälle. Ethän edes hirveästi postaile koko ketjuun omia elokuvamielipiteitäsi muuten kuin siinä tapauksessa, että täytyy oikaista jonkun väärät mielipiteet. Postaile itsekin arvioita, niin sitten sen varmaksi näkee. Voin toki olla väärässäkin.

Nämäkö oli siis mielestäsi ne leffat jotka "perustivat" slasher-genren ja Tower of Evil oli aikakaudelta ennen niitä? Minne sulta unohtui sellaiset leffat kuten Blood and Black Lace (1964), Hatchet for the Honeymoon (1970), The Bird with the Crystal Plumage (1970), Blade of the Ripper (1971), Bay of Blood (1971), Case of Scorpion's Tail (1971), The Last House on the Left (1972), Torso (1973), Black Christmas (1974), Texas Chainsaw Massacre (1974), Deep Red (1975) ja Alice Sweet Alice (1976)? Jokainen noista vie Tower of Hillbilliesiä 12-0 vaikka ne katsois silmät kiinni.

Halloween ja Friday the 13th olivat ne leffat, joiden yllättävä menestys polkaisi muutaman vuoden kestäneen slasher-villityksen ja varsinaisen kultakauden käyntiin. En ole missään väittänyt noiden perustaneen genreä, samantyylisiä leffoja tehtiin kymmeniä aiemminkin, Black Christmas nyt varsinkin on kuin Halloweenin esiosa. Luetteloimistasi leffoista suurin osa on gialloja, toki yksi slasherin esiasteista sekin niinkuin saksalaiset krimit. Voihan slasherin juuret vetää Hitchockiin ja siitäkin taaksepäin, mutta toi amerikkalaisten liukuhihnaslasher 80-luvun alussa oli pitkälti noiden leffojen ansiota. Ja itse asiassa muutama noista mainitsemistasi leffoista on mun mielestä itse asiassa huonompi kuin Tower. Mutta en viitsi sanoa mitkä, kun siitäkin alkaa sitten taas uusi vääntö.

[disasterpiece]

Jacob's Ladder (BD) ****1/2

Niitä harvoja leffoja, joiden loppuratkaisu on jäänyt mieleen vaikka edellisestä ja ainoasta katselukerrasta (kitinäseurassa) on melkein 10 vuotta. Tim Robbins esittää Vietnamista palannutta sotilasta, jota vainoavat pelottavat näyt sekä sodan muistot. Näkyjen muuttuessa yhä groteskimmiksi ja häiritsevimmiksi hän alkaa epäillä, että niissä on kyse jostain muusta kuin vain sodan jättämistä arvista. Tietyssä mielessä tämä on trilleri enemmän kuin kauhuleffa, mutta varsinkin loppupuolella maisemat muuttuvat niin helvetillisiksi että kyllä tämä kepoisasti kauhugenreen uppoaa. Hokasin vasta tällä katsomalla, että Silent Hill -pelisarja on tälle leffalle paljon velkaa. Loppupuolen sairaalakohtaus on suoraan kuin noista peleistä. Leffalla on ehkä hieman liikaa pituutta ja siitä huomaa, että kohtauksia on poistettu välistä. Toivoisinkin joskus näkeväni pidemmän version, jossa nuo kohtaukset ovat paikallaan. Varsinkin yksi elokuvan loppupuolelta saksittu kohtaus olisi ollut leffan ikimuistoisimpia.

Crystal Lake Memories (BD)

Leppoisat 7 tuntia kestävä dokumentti Friday the 13th-leffoista. Erikoisversion mukana olisi tullut vielä 4 tuntia ekstraa sisätävä levy, mutta kyllähän tässä jo piisasi tavaraa. En ole mikään Perjantai-leffojen suuri fani, mutta elokuvien tekoon liittyvät dokumentit ovat aina kiinnostaneet ja tämä viihdytti suurelta osin enemmän kuin itse leffat. Kylläpä harmitti tekijöiden puolesta ne MPAA:n raiskaukset. Kuolokohtauksethan ovat näiden leffojen kohokohtia ja monesti yhteen tehosteeseen käytettiin päivätolkulla aikaa ja se jouduttiin sitten saksimaan kokonaan pois. Onneksi joitain videotallenteita oli sentään säilynyt esim. kutosen ja seiskan gorekohtauksista ja oishan ne ollu melko messeviä. Harmi, että Universal päätti dumpata leikatut pätkät roskikseen vuosia sitten.

[NuoriDaavid]

American psyco

Bret Easton Ellisin kirjaan perustuva leffa.

Elokuvan asetelma on lupaava. Komea, erittäin pinnallinen 80-luvun lopun juppimies elää kaksoiselämää investointipankin menestyvänä työntekijänä ja sarjamurhaajana. Tyylilaji on ehkä satiiri.

Pääosassa erittäin timmissä kunnossa oleva Christian Pale.

Jotenkin tämä kuitenkaan ei oikein pure.

2/5 käyntikorttia.



Käyntikorttien vertailua



Patrick Bateman harmistuu toisten hienommista käyntikorteista niin, että tappaa lohdutukseksi kodittoman miehen.

[KKK]

^ Alkuperäiskirja on huomattavasti kylmäävämpi kokemus.

Kaikkia viikon aikana katsomiani leffoja en enää edes muista. Yksi harvoja mieleenjääneitä oli pari vuotta vanha "Fracture". Traileri saattaa näyttää vähän kornilta, mutta itse pätäkkä on haliwuud-tuotteeksi varsin pätevä. Hopkins tekee eräänlaisen salonkikelpoisen version Lecteristä ja Ryan Gosling on muuten vaan jees.

[disasterpiece]

Lifeforce (BD)

Astronautit ovat tutkimassa Halleyn komeettaa ja löytävät komeetan likeltä salaperäisen avaruusaluksen. Aluksesta löytyy kolme kapsulia, joissa kaikissa on ihmisen ruumiit ja tutkijaryhmä vie nämä mukaansa alukseensa. Pian selviää, että ruumiit eivät olekaan kuolleita ja niillä on salaperäisiä voimia. Alkuperäinen nimi "Space Vampires" avaakin sitten loppua.

Tämä olikin enemmän kalkkunaviihdykettä kuin muistelin. Melko käsittämätön keitoshan tämä loppujen lopuksi on, ja on uskomatonta että jo valmiiksi kalliin tuotannon annettiin venyä moninkertaiseksi näinkin "spesiaalin" tapauksen kanssa. Ei tapahtuisi tänä päivänä.

Elokuva muistetaan varmasti parhaiten siitä, että suurinpiirtein täydellisellä vartalolla siunattu (kuvaamisen aikaan vasta 18-vuotias) Mathilda May käyskentelee elokuvan alkukolmanneksen täysin nakuna. Sen lisäksi leffassa on lepakko-otuksia, avaruusaluksia, zombeja ja muutenkin aikaansa nähden todella prameita efektejä. Tobe Hooperillahan oli pohja-ajatuksena tehdä ison budjetin Hammer-leffa ja varsinkin loppukohtaus muistuttaakin todella paljon Quatermass and the Pit -leffaa. Mutta mun mielestä leffa olisi ehdottomasti vaatinut kieli poskella -mentaliteettiä toimiakseen, nyt hauskuus on lähinnä tahatonta. Käsikirjoituksen viilailuun palkattu Don Jakoby (muistaakseni) toteaakin ekstroissa, että luettuaan käsiksen hän oli ihmetellyt että onhan tämä nyt siis tarkoitettu parodiaksi?

Kuva oli Arrowin levyllä hyvä ja ekstroja oli kyllä täydellä rahalla. Kolme kommenttiraitaa, yli tunnin mittainen making of ja vielä muutama erillinen haastis. Ekstrat viihdyttivätkin itse asiassa tässä(kin) tapauksessa itse elokuvaa enemmän.

[KKK]

^ Miss May olikin ainoa syy koskea koko pätkään. Nostetaan mainittu syy tähän, niin kenenkään muun ei tarvi aikaansa mokomaan haaskata...

[KKK]

^ Samaan lopputulokseen päädyin itsekin. Munatonta, väsynyttä rahastusta. Ensimmäinen oli kyllä kelpo pätkä.

The Wolverine

X-miesten kenties suosituimman hahmon toinen soolofilmi ei ole ihan niin kökköinen kuin ensiyritys, mutta ei tässäkään hurraamista ole. Cop Landilla ja Walk The Linella kannuksia kerännyt James Mangold oli kyllä täysin väärä valinta directorin tuoliin. Kun tarinassakaan ei ole hurraamista, filkan pace on kuin koomapotilaalla (pari siedettävää ja yksi hyvä toimintakohtaus toki piristävät), konnat ovat kökköjä... ei siinä auta A1-Priima Beefcake-kuntoon itsensä pumpannut Huu Scatmankään. Murskatuomioon saattoi toki vaikuttaa takaraivossa kolkutellut Frank Millerin kirjoittama Wolvis Japanissa-seikkailu, jolta tämä leffanrääpäle lainailee puolivillaisesti. Kannattaa ehdottomasti lukea, jos jostain käsiinsä saa.

Alkoi oikeasti vituttaa tämä raita niin paljon, että piti katsoa mainia X-Men First Class lääkkeeksi perään. Saman franchisen seuraavaa teosta "Days Of Future Pastia" odotellessa...