Narnia

Leffat, musiikki, taide, kirjallisuus ja sensellaiset
Turbohaltija

Narnia

Viesti Kirjoittaja Turbohaltija »

Kävin katsomassa. Hyvä oli, vaikka tiesin tarinan etukäteen. Tosin muutama häiritsevä ajatus ehti piipahtaa mielessä:

1) Fauni Tumnus. Kun Lucy ensimmäisen kerran kohtasi Tumnuksen ja Tumnus kutsui hänet luokseen teelle, pidin Tumnusta aika epäilyttävänä tyyppinä. Hyi kaikkia pedofiilejä, kun ovat saaneet viattoman lapsenmieleni kyyniseksi!

2) Pääosia esittävät neljä lasta. Hyvin he näyttelivät ja olivat kaikin puolin herttaisia, mutta pelkään että todellisuudessa he ovat aivan sietämättömiä kersoja, huomionkipeitä pikkustaroja. Opetin kerran yhtä lapsitähteä ja se oli aika tympeää... Kakara halusi koko ajan kaikkien katsovat itseään luokassa ja menon pyörivän oman napansa ympärillä, olihan hän sentään "kuuluisuus". Tuolta ajalta minulle on jäänyt kammo etoja ipanoita kohtaan.

3) Taistelukohtaukset. Valkoisen velhon ja hyvisten armeijoiden loppuselvittely oli hienosti kuvattu ja vaikka tämäntyyliset kohtaukset ovat aina vähän samanlaisia, tunsin hetken innostuvani. Mutta sitten tuli mieleeni, että tappaminen on kuitenkin totista touhua ja ajattelin ensimmäistä maailmansotaa ja riekaleiksi tykkitulessa räjähtävää ihmisenlihaa... Onhan se vähän eri juttu, kun muutenkin ruma ja ilmiselvästi paha kyklooppi saa ohimennen kivan kentaurin kirveestä kalloon siististi kops.

4) Puhuvat majavat. Why am I watching this when I should be out there, banging some beaver...

5) http://lilywhite.net/wp-images/uploads/tilda.jpg

Tilda Swinton! Panisin! Hyi minua, lasten elokuva ja mä vaan panisin... Olen totta puhuen ihaillut Tildaa jo pitkään, aina siitä asti kun näin Sally Potterin Orlandon. Myös Nuoressa Adamissa Tilda oli ihana. Kerrassaan suurenmoinen nainen!

Loppusaldo elokuvasta oli kaikesta huolimatta positiivinen. Kyllä tällaiset klassiset hyvän ja pahan taistelua kuvaavat tarinatkin ovat välillä poikaa. Muistuu mieleen, että maailma ei sittenkään ole harmaa, vaikka jotkut kovasti muuta yrittävätkin saada minut uskomaan. On olemassa hyvä ja on olemassa paha. "Harmaus" on vain naamioitua pahuutta, välinpitämättömyyttä ja itsekkyyttä.

Pidin myös elokuvan loppuopetuksesta: Elämässä on magiaa ja sen voi löytää silloin kun ei odotakaan. Toiveikas ajatus!
Avatar
LillyMunster
Kitisijä
Viestit: 2007
Liittynyt: 15.08.2005 12:55

Re: Narnia

Viesti Kirjoittaja LillyMunster »

Hmm. Pitäisiköhän ihan raahautua elokuviin asti?
Monesti sitä ajattelee leikkivänsä hengellään. Pitäisi aina pitää mielessä, että siinä touhussa saattaakin leikkiäkin terveydellään, ja se on jo ihan toinen juttu...
Elppis
Kitisijä
Viestit: 10702
Liittynyt: 15.08.2005 15:07
Paikkakunta: Helsinki

Re: Narnia

Viesti Kirjoittaja Elppis »

LillyMunster kirjoitti:Hmm. Pitäisiköhän ihan raahautua elokuviin asti?
Kyllä!
The great club outshines the individual, always and forever.
Lilo

Re: Narnia

Viesti Kirjoittaja Lilo »

Hmm. Suoraan sanoen se kristusvertaus oli hiukan liian osoitteleva. Pari muutakin kohtaa irroitti tahattomia naurunpyrskäyksiä.

Mä ja Nexie ollaan varmaan vaan liian kyynisiä. :?
Leilah

Re: Narnia

Viesti Kirjoittaja Leilah »

Luin jouluna yhden Narnia-kirjan, mutta leffaan en vielä ehtinyt. Toisaalta en edes tiedä, haluaisinko nähdäkään elokuvaa. Elokuva ei kuitenkaan vastaisia mielikuviani ko. tarinasta. Uskonnolliset allegoriat tökkivät kyllä minuakin, nyt kun ne on tarinasta sormella osoittaen mulle esitelty.
AarneAnkka

Re: Narnia

Viesti Kirjoittaja AarneAnkka »

Elokuva oli minusta nätimmän näköinen ja paremman kuuloinen kuin Sormuksien Herrat, joihin tätä on tavallaan pakko vertailla. Erityisesti Narnian musiikista pidin paljon enemmän. Nörtti-intressinä Harry Gregson-Williams on säveltänyt musiikit myös Metal Gear Solis 2 -peliin.

Mitä taas tämän klassikkokirjan tarinaan tulee, aika köykäistä sorttia. Mutta sopinee lapsukaisten seikkailutarinaksi.
Turbohaltija kirjoitti:Muistuu mieleen, että maailma ei sittenkään ole harmaa, vaikka jotkut kovasti muuta yrittävätkin saada minut uskomaan. On olemassa hyvä ja on olemassa paha. "Harmaus" on vain naamioitua pahuutta, välinpitämättömyyttä ja itsekkyyttä.
Se opetus, jonka tämäkin tarina kuitenkin unohtaa lapsille opettaa, on se että asioilla on aina vähintäänkin kaksi puolta. Millähän perusteella kirjailija oli päättänyt mitkä eläinlajit ovat "hyviä" ja mitkä "pahoja"? Maailma ei ole harmaa, eikä mustavalkoinen, eikä edes musta-valko-harmaa, vaan täynnä harmaan kaikkia sävyjä. Myös yhden yksilön sisällä. Jotenkin vaan alkaa aina tympiä kun näissä fantasiamaailmoissa on niin banalisoidut arvomaailmat. Pahat ovat aina rumia ja sää pahisten valtakunnassa on kurja ja pahismusiikki pauhaa. Hyvät ovat aina kauniita ja aurinko paistaa sinisellä taivahalla ja lens flaret loimottavat heidän hampaissaan. Hohhoijaa.
Turbohaltija

Re: Narnia

Viesti Kirjoittaja Turbohaltija »

AarneAnkka kirjoitti:
Kyseessä on kuitenkin satu, ja tämäntyylinen mustavalkoinen arvoasetelma kuuluu satuun. Saduillahan on myös kasvattava tarkoitus ja kun ennen vanhaan luettiin lapsille satuja, toivottiin heidän oppivan samalla yhteiskunnan moraalia. Ei saduissa ole tarkoituskaan kuvata aikuisen ihmisen kyynisrealistista maailmankuvaa, vaan tarjota lapsille kasvun eväitä. Kyllä he sitten itse vanhetessaan laajentavat katsantokantaansa kokemuksen karttuessa.

Elokuvassa monilla "pahoilla" oli vankat juuret perinteessä: Minotaurukset, kykloopit ja harpyiat olivat hirviöitä jo antiikin taruissa. Sudet kuuluivat pahojen puolelle, koska niitä on vuosisatojen ajan pelätty ja vihattu (keskiajalle asti Eurooppa oli enimmäkseen metsien peittämä ja susilaumat yleisempiä ja karjankasvatukselle haitallisempia). Vastaavasti hyvien puolella oli mm. kentaureja, jotka ovat moniulotteisia hahmoja antiikin mytologiassa; arvaamattomia mutta eivät välttämättä pahoja. Akhilleuksen opettajakin oli kentauri. Itsestäänselvästi Aslan oli leijona, vanha kuninkuuden, jalouden ja herruuden symboli. Sitten voidaan tietysti miettiä, miksi gepardit olivat hyvien ja tiikerit pahojen puolella. Ehkä voidaan olettaa, että nillä oli ollut vapaa tahto valita puolensa, osaavathan eläimet Narniassa muutenkin puhua ja ajatella ihmismäisesti.
Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Re: Narnia

Viesti Kirjoittaja Gattaca »

En ole vieläkään Narnia-leffaa katsomassa käynyt. Vaikka täälläkin jo on.
Kumminkin C.S. Lewisin tyyppinen kristillisyys on mielestäni siltä terveemmältä puolelta, ei mitään fundamentalistihihhuilua. Muutkin kirjansa todistavat melkoisesta vapaamielisyydestä. Narnioissakin "väärän" pahisjumalan palvojat on O.K. jos kuitenkin tietämättään olivat Aslanin puolella.

Narnioita voi lukea vaikka ateistikin, ei se kristillisyys ainakaan dogmina niin ilmeistä ole.

Narnia-kirjoissa minusta ihQuinta vanhat ritarihyveet. Myös mättöväkivaltaa löytyy, "söpöt" eläimetkin tappavat kun tarve tulee. Yksisarvisen sarvi on kätevä peli!!
Bigmama

Re: Narnia

Viesti Kirjoittaja Bigmama »

Me oltais menossa ke katsomaan, tuleeko kukaan mukaan?
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Re: Narnia

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

Minun muistaakseni Narnia-kirjat olivat hyviä (tosin luin niitä niin nuorena että en muista enää yksityiskohtia), leffa taas ei. Olen Ankan kanssa prikulleen samaa mieltä siitä, että tuo aina vain käytössä oleva mustavalkoinen hyvä-paha -vastakkainasettelu on aika laimeeta. Mielestäni yksi kirjojen parhaista puolista oli juuri se, että tällaista keinotekoista vastakkainasettelua ei päähyvistä ja -pahista lukuunottamatta ollut, tai ainakaan se ei ollut kovin selkeä. Tumnuksesta esimerkiksi ei ihan todella pystynyt heti sanomaan, voisiko häneen luottaa vai ei, ja sama toistui monien muidenkin hahmojen kohdalla. Hyvät eivät olleet hyvyydessään johdonmukaisia eivätkä ulkonäöltään välttämättä sen kauniimpia kuin pahatkaan. Samaa ideaa viljeltiin Sormustrilogiassakin Aragornin osalta (muuten ei niinkään). Leffaversioissa sitäkään ei minusta onnistuttu esittämään (tai sitten ei uskallettu esittää) yhtä hyvin kuin kirjassa.

Ymmärrän, että joku joka uskoo maailmassa oikeastikin olevan sekä puhdasta hyvää että puhdasta pahaa, saattaa pitää tällaisesta esitystavasta leffoissa ja saduissakin. Minä näen tällaisen uskomuksen harhaluulona, joka on harmillisen yleinen monissa kulttuureissa (etenkin länsimaissa), ja jota tämäntyyppiset tarinat ikävästi pönkittävät. Ei lapsille minun mielestäni olisi mikään pakko esittää tällaisia vastakkainasetteluja saduissa "kasvun eväiksi". Pikemminkin olemattomien vastakkainasettelujen sisäistäminen jo lapsena vaikuttaa kasvua hidastavasti, koska se estää ihmisiä oppimasta ymmärtämään muita ihmisiä (niitä "pahoja", jotka kuitenkaan todellisuudessa eivät ole pahoja vaan ymmärtämättömiä/aivopestyjä/mitä ikinä).

Toki aggressiivinen mättö "pahaa" vastaan vetoaa ihmisten impulsiivisuuteen paremmin kuin hellämielinen vastapuolen ajatusmaailmaan ja motiiveihin tutustuminen, ja tässä lieneekin syy siihen, että moista "menestysreseptiä" sovelletaan yhä uudelleen ja uudelleen, kyllästymiseen asti (jos nyt suurin osa ihmisistä koskaan älyää siihen kyllästyä). Tässä kiteytyy nykyisen markkinatalouden huonoin puoli: se toimii vain niin hyvin kuin millä tasolla siihen osallistuvien ihmisten ymmärrys on.

Pitäydyn siis kirjaversioissa.
Avatar
Ann
Kitisijä
Viestit: 3969
Liittynyt: 16.08.2005 15:32
Paikkakunta: The Dark Realm of The Outworld

Re: Narnia

Viesti Kirjoittaja Ann »

En ole vielä elokuvaa nähnyt. En tiedä uskallanko mennä ollenkaan. Narnia-kirjat ovat minulle sen verran tärkeitä, että saagan mahdollinen spoilaantuminen elokuvan kautta pilaisi elämäni.

Niin, ja se kristusjeesusvertailu ei ole koskaan häirinnyt millään muotoa. Yksi juttu mitä inhoan enemmän kuin kaikenmaailman fb-petrejä on ateistitärkeilijät, jotka alkavat välittömästi vinkua kun joku mainitseekin edes hitusen jonkun jumalaa koskettelevan asian. Get over it.

Alkoko ahdistaa tuhannen ja yhden yön satuja lukiessa? Entäs miten oli lotrin kanssa?
Rotan aivot valtasivat pääni.
Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Re: Narnia

Viesti Kirjoittaja Keikaus »

En kiinnostu fantasiasta, vaikka kuinka yritän. Paitsi seksifantasiasta.
Kikkelis kokkelis.
Avatar
marialina
Kitinä paheena
Viestit: 36
Liittynyt: 18.08.2005 10:23
Paikkakunta: Helsinki

Re: Narnia

Viesti Kirjoittaja marialina »

En ole vielä elokuvaa nähnyt, mutta kirjasarja on mulle ollut lapsena tosi tärkeä ja siitä tehty tv-sarjakin on tarkasti muistissa. Ainoita ns. lastenkirjoja mitä raahasin lapsuudenkodista mukaan pois muuttaessa.

En ole niitä pitkään aikaan lukenut, mutta nyt joululomalla innostuin lukemaan ensimmäisen osan uudestaan. Ei minua siinä vieläkään juuri muu häirinnyt kuin se että aloin noin puolivälissä pohtimaan miksi Valkea Velho teki mitä teki?

Ja okei, ehkä vähän feministin silmään sattui kun Susania ja Lucya kiellettiin osallistumasta taisteluun "koska taisteleminen on rumaa naisten työksi".

Btw, kirjassa on mm.susia, jättiläisiä ja kääpiöitä niin hyvien kuin pahojenkin puolella.
When the going gets tough, the tough go shopping
Avatar
Ann
Kitisijä
Viestit: 3969
Liittynyt: 16.08.2005 15:32
Paikkakunta: The Dark Realm of The Outworld

Re: Narnia

Viesti Kirjoittaja Ann »

marialina kirjoitti:Ei minua siinä vieläkään juuri muu häirinnyt kuin se että aloin noin puolivälissä pohtimaan miksi Valkea Velho teki mitä teki?
Se oli vallanhaluinen narttu, joka halusi tehdä pesäeron doogooderi Aslaniin.
Rotan aivot valtasivat pääni.
Avatar
Mylwin
Kitisijä
Viestit: 4593
Liittynyt: 16.08.2005 15:25
Paikkakunta: Kouvostoliitto

Re: Narnia

Viesti Kirjoittaja Mylwin »

Ann kirjoitti:
marialina kirjoitti:Ei minua siinä vieläkään juuri muu häirinnyt kuin se että aloin noin puolivälissä pohtimaan miksi Valkea Velho teki mitä teki?
Se oli vallanhaluinen narttu, joka halusi tehdä pesäeron doogooderi Aslaniin.
Aslan olikin ihan Paslan. Go, White Wizard!
Kävin katsomassa Mylwinin kuvaa, ja näyttää kyllä just siltä ettei sillä ole yhtään ystävää.
- Ann 2005
Turbohaltija

Re: Narnia

Viesti Kirjoittaja Turbohaltija »

EveryWoman kirjoitti:
Ymmärrän, että joku joka uskoo maailmassa oikeastikin olevan sekä puhdasta hyvää että puhdasta pahaa, saattaa pitää tällaisesta esitystavasta leffoissa ja saduissakin. Minä näen tällaisen uskomuksen harhaluulona, joka on harmillisen yleinen monissa kulttuureissa (etenkin länsimaissa), ja jota tämäntyyppiset tarinat ikävästi pönkittävät. Ei lapsille minun mielestäni olisi mikään pakko esittää tällaisia vastakkainasetteluja saduissa "kasvun eväiksi". Pikemminkin olemattomien vastakkainasettelujen sisäistäminen jo lapsena vaikuttaa kasvua hidastavasti, koska se estää ihmisiä oppimasta ymmärtämään muita ihmisiä (niitä "pahoja", jotka kuitenkaan todellisuudessa eivät ole pahoja vaan ymmärtämättömiä/aivopestyjä/mitä ikinä).
Okei, pitäisikö lapsille kertoa, että maailma on oikeasti harmaa, mikään ei ole kovin itsestäänselvää tai yksiulotteista, asioilla voi olla monia puolia ja että Aslan on välillä huonolla tuulella ja päästää pahanhajuisia pieruja kun taas pahisten pomo, Valkoinen noita on monesti ihan sympaattinen täti, jolla on ihan päteviä syitä pyrkiä alistamaan kaikki omaan valtaansa? Ehkä lapsille pitäisi kertoa, että ei ole olemassa oikeaa ja väärää, vaan nämä ovat vain määritelmäkysymyksiä?

Jos ihminen tutkii itseään, hän tietää että on asioita jotka ovat oikein ja asioita jotka ovat väärin. On esimerkiksi väärin aiheuttaa tarpeetonta kipua toisille. Myös välinpitämättömyys on väärin, silloin kun pitäisi auttaa. Rakkaudettomuus ja vallanjano, oman edun tavoittelu muista piittaamatta ovat väärin ja pahasta. Minusta lapsia pitää opettaa oivaltamaan tällaisia asioita. Lapsille pitää opettaa, että on olemassa hyviä ja oikeita tapoja toimia, ja on olemassa myös pahoja ja vääriä tapoja. Ennen kaikkea lapsille pitää opettaa, että hyvyys on se mihin elämässä kannattaa pyrkiä ja että hyvää on oikeasti olemassa. Sadut ovat allegorioita näistä asioista. Sadut esittävät asioita kärjistetyssä muodossa, tavalla joka sopii lapsen ymmärrykselle. En usko, että saduista voi olla vahinkoa kehittyvälle mielelle, kunhan vain vanhemmat muistavat kasvatusvastuunsa muilta osin.
Avatar
Ann
Kitisijä
Viestit: 3969
Liittynyt: 16.08.2005 15:32
Paikkakunta: The Dark Realm of The Outworld

Re: Narnia

Viesti Kirjoittaja Ann »

Ei terve lapsi alleviivauksia kaipaa.
Rotan aivot valtasivat pääni.
Avatar
Mylwin
Kitisijä
Viestit: 4593
Liittynyt: 16.08.2005 15:25
Paikkakunta: Kouvostoliitto

Re: Narnia

Viesti Kirjoittaja Mylwin »

Ann kirjoitti:Ei terve lapsi alleviivauksia kaipaa.
Kyllähän jokainen terve 9-vuotias tutkii itseään ja löytää itsestään harmaita osioita, joiden perusteella pystyy rationalisoimaan tekemisensä.
Jos haluaa lapselleen realismia niin laittaa sen katsomaan euronewsistä ihmisenkappaleita.
Kävin katsomassa Mylwinin kuvaa, ja näyttää kyllä just siltä ettei sillä ole yhtään ystävää.
- Ann 2005
Turbohaltija

Re: Narnia

Viesti Kirjoittaja Turbohaltija »

Ann kirjoitti:Ei terve lapsi alleviivauksia kaipaa.
Lapsi tarvitsee tukea ja rakkautta kasvaakseen oikeaan suuntaan. Tätä tarkoitin opettamisella.
Avatar
Ann
Kitisijä
Viestit: 3969
Liittynyt: 16.08.2005 15:32
Paikkakunta: The Dark Realm of The Outworld

Re: Narnia

Viesti Kirjoittaja Ann »

Mylwin kirjoitti: Kyllähän jokainen terve 9-vuotias tutkii itseään ja löytää itsestään harmaita osioita..
Kyllä se itsetutkiskelu aloitettiin jo tarha-iässä..ja ne löytyneet alueet olivat lohenpunaisia. Geetzu jatkaa tästä.
Rotan aivot valtasivat pääni.
Avatar
Mylwin
Kitisijä
Viestit: 4593
Liittynyt: 16.08.2005 15:25
Paikkakunta: Kouvostoliitto

Re: Narnia

Viesti Kirjoittaja Mylwin »

Ann kirjoitti:Kyllä se itsetutkiskelu aloitettiin jo tarha-iässä..ja ne löytyneet alueet olivat lohenpunaisia. Geetzu jatkaa tästä.
Freudin mukaan niiden ensimmäisten alueiden pitäisi olla rusehtavia ja tuoksua kakkelille.
Kävin katsomassa Mylwinin kuvaa, ja näyttää kyllä just siltä ettei sillä ole yhtään ystävää.
- Ann 2005
Avatar
tuike
Kitinän väärinkäyttäjä
Viestit: 171
Liittynyt: 30.12.2005 18:11
Paikkakunta: L-V

Re: Narnia

Viesti Kirjoittaja tuike »

Mä luin kirjat joskus kymmenkesäsenä, sävähdyttivät silloin todella! Vuosi sitten luin niistä pari, eikä vanha enää jaksanut ymmärtää. Ahdistavaa moralisointia! Veikkaisin kuitenkin, että kirjat uppoaa tämänkin päivän lapsiin samalla tavalla kuin minuun aikoinaan, ja onhan se hienoa, että tarinassa on jokin opetus, olkoonkin puritaaninen ja seksistinen.

Leffan toki haluan nähdä, koska uskon sen olevan visuaalisesti upea elämys.
Jokaiselle jotakin
-minulle kaikki loput!
Lilo

Re: Narnia

Viesti Kirjoittaja Lilo »

Turbohaltija kirjoitti:
Lapsi tarvitsee tukea ja rakkautta kasvaakseen oikeaan suuntaan. Tätä tarkoitin opettamisella.
Hmm. Inhosin pienenä näitä ns. opettavaisia satuja joissa sormi ojossa torutaan tuhmia ja paijataan kilttejä. Ne kiltit hahmot oli aina niin ällöttävän kunnollisia ettei niissä ollut mitään särmää.

Mutta mä kasvoinkin ihan kieroon. :D
Turbohaltija

Re: Narnia

Viesti Kirjoittaja Turbohaltija »

Lilo kirjoitti:
Turbohaltija kirjoitti:
Lapsi tarvitsee tukea ja rakkautta kasvaakseen oikeaan suuntaan. Tätä tarkoitin opettamisella.
Hmm. Inhosin pienenä näitä ns. opettavaisia satuja joissa sormi ojossa torutaan tuhmia ja paijataan kilttejä. Ne kiltit hahmot oli aina niin ällöttävän kunnollisia ettei niissä ollut mitään särmää.

Mutta mä kasvoinkin ihan kieroon. :D
Okei, mutta et liene psykopaatti tai muuten erityisen haitallinen ihminen maailmassa? Tai mistäs minä tiedän...
Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Re: Narnia

Viesti Kirjoittaja Gattaca »

Ensimmäinen "Narnia"-kirja "Velho ja Leijona", johon leffa siis perustuu on selkeimmin kristillisen symboliikan täyttämä. Aslanin uhrikuolema ja henkiinherääminen.

Muut sitten ei niin osoittelevasti kristillisiä.
Ja Narniassa, toisin kuin Tolkienilla (minua kyllästyttävästi), ei pelata niinkään taikaesineillä ja loitsuilla, vaan ongelmat ratkaistaan useimmiten rohkeudella, älyllä, miekalla tai hampailla/sarvilla/kavioilla.

Hyvis/pahis -asetelmat Narniassa ovat häilyviä. Edmund oli alkuun petturi, Eustace Ruikku valittava mammanpoika josta kasvoi prinssi Rilianin vapauttava sankarintapainen, Rilian itse melkein huijattiin (no joo, lumottiin) valloittamaan kotimaansa Narnia. Kammottavat maanalaiset paljastuvatkin hyviksiksi, jotka on pakotettu velhon palvelukseen. Hyvis Susan unohti aikuistuessaan Narnian. Jotkut ovat ajautuneet pahisten puolelle vain tyhmyyttään, kuten Päärly-aasi. Hyppelipompelit häiriköitä koska olivat idiootteja. Yksinäisten Saarten kuvernööri ei ollut pahis mystistä pahuuttaan, vaan koska oli rahanahne byrokraatti. Telmarilaiset oli vaan Narniaan vahingossa joutuneita meidän maailmamme ihmisiä. Kalormenialaiset itämaistyyppisiä juonittelijoita ja ruhtinaansa mielistelijöitä, muttei mitään mystistä pahaa. Jumalansa Tars kai saatanahahmo, mutta yhdelle Tarsin palvojallekin kerrottiin että olet O.K ja tietämättäsi ollut hyvisten puolella.

Läpipahoja taitaa olla vain pari velhohahmoa (ei esiinny kaikissa kirjoissa) ja heidän alaisensa sotajoukot sekä Pohjoisen pahat jättiläiset (pahiksia koska syövät puhuvia eläimiä ja ihmisiä, keittokirjoissaan reseptit). Hyviäkin jättiläisiä on, mutta ne on tyhmiä.

Kääpiöt sellaista kyynistä jengiä, ailahtelivat miten kulloinkin sopi oman edun mukaan. Epäluotettavia.

Hyvismäisyyttä oli kai sellainen idealisoitu käsitys keskiaikaisista ritarihyveistä. Rehellisyys, uskollisuus, rohkeus, armo voitetuille vihollisille jne.. mutta hyviksilläkin Narniassa oli heikkoja hetkiä ja epäröintiä.

Aslan itse taas oli VILLI leijona, ei kesy söpötys.
Viimeksi muokannut Gattaca, 04.01.2006 14:59. Yhteensä muokattu 3 kertaa.
Vastaa Viestiin