Kityurpot kysyvät ja kityurpot vastaavat

[James Potkukelkka]

Joo uff:aa mä ajattelin myös

[James Potkukelkka]

Noi silmälasit ovat uskoakseni vaikein löytää. Käyn ehkä Hietalahdentorin kirppiksellä.

[elco]

Tässä kyllä taas mielikuvat romuttuivat: mielsin Daven lähtökohtaisesti kokolailla Herra Neljäsepan klooniksi, mutta nyt se joutuukin hankkimaan rekvisiittaa.

No, tärkeintä on päämäärä eikä miten sinne päästään.

[James Potkukelkka]

Tässä kyllä taas mielikuvat romuttuivat: mielsin Daven lähtökohtaisesti kokolailla Herra Neljäsepan klooniksi, mutta nyt se joutuukin hankkimaan rekvisiittaa.

.

[Bluntly]

Joutuukohan värjäämään rintakarvat?

[Gat]

^
Siitä istunnasta vielä nojaat taaksepäin, eli lapaluut kohti lattiiaa. Jo on etusääret, -reidet ja lonkan koukistajat venytetty!!

Eli laitat säären takareiden alle ja laitat selän istumisasennosta kohti lattiaa? That is how I roll.

Mä olen (siis silloin nuorena) suosinut ns. "aitajuoksijan asentoa". Istualleen lattialle, toinen koipi suoraksi ja toinen ulospäin koukkuun polven sivu laattiassa, jalat n. 90 asteen tai yli kulmassa lattiaan nähden. Siitä hitaita kipualueella naatiskelevia taivutuksia sekä suoran jalan että koukussa olevan polven suuntaan. Sitten taaksepäin selkä laattiaan asti jos pystyy. Sitten vaihdetaan jalkojen asentoa ja sama.

Spagaattityyliseen en ole ikinä pystynyt (koululiikunnan numero 6). Ja kai sitä on vaikea yksin harjoitellakaan. 80-luvulla myytiin jotain mekaanisia venytyspenkkejä ja jäykänpuoleinen "Sifuni" Bruce Lee kiskoi omaa koipeaan katossa pylpyrään laitetun köyden avulla. Minä vain olen seisaaltaan jostain tuesta pidellen yrittänyt jalkoja levittäen päästä vähän alas ja joskus laitoin istualtaan toisen koipeni (seisovan) auton renkaan taakse ja pyysin isääni työntämään toista.

[Kreitsu]

^
Siitä istunnasta vielä nojaat taaksepäin, eli lapaluut kohti lattiiaa. Jo on etusääret, -reidet ja lonkan koukistajat venytetty!!

Jep, näin olen tehnyt. Olen kehittänyt miellyttävän joogamaisen kuvion kyseistä istuntaa hyväksikäyttäen ja melko vähäeleisin liikkein saa venytettyä ja "tunnusteltua" lihaksistoa. Sen avulla löysin sen kipupisteenkin oikeasta säärestä ja pääsin sitä "hoitamaan".

Etusäären? Puhutko Kreitsu "penikoista"?

Ne on (henk. koht. kokemuksen perusteella) helppo saada kipeäksi a) käyttämällä huonosti vaimentavia kenkiä b) kävelemällä kovilla alustoilla c) yleensä ottaen kävellä vs. hölkätä. Ainakin itsellä kun vaihdoin aikoinaan pitkät kävelylenkit kepeään hölkkään asia korjaantui.

Varsinaisia peruskorjauksia ovat laskea suihkun alussa se kylmä vesi etusäärille (if you will). Ja jos on hyvä kivunsietokyky kyllä ne hierottuakin auki saa. Paino sanalla hyvä.

Jos puhun taas täysin asian vierestä ei sekään huono. Lisää kahvia.

En, mutta kityraati on ehdotellut rasitusvamaa/penikoita. En ole valmis ottamaan vastaan kyseistä diagnoosia, koska en ole mikään aloittelija-liikkuja. Kengät on kondiksessa (ei enää ikinä paskakenkiä: pari vuotta sitten meni molemmat polvet huonojen lenkkareiden takia): on kunnon juoksulenkkarit jne.

Olen huomannut, että kevyt hölkkä on minullakin tuntunut paremmalta kuin reipas kävely mutta toisaalta sitten meni etusääret kuitenkin niin kipeiksi, että molempi sattui. Seiza on kyllä auttanut, sillä pystyin pitkästä aikaa juosta kahtena päivänä peräkkäin, woohoo! Tosin sunnuntaina lähinnä testailin, mutta hyvin meni. Tänään olisi tarkoitus vetää kunnon lenkki ja jos jalat "toimii", niin julistan itseni terveeksi (ja toki jatkan seizaa).

[James Potkukelkka]

Linkitä mainos tähän (varmaan löytyy juutuubista), niin annan anal-yyusin.

[James Potkukelkka]

^Mun mielestäni se oli hauska ja älykäs mainos.

Ehkä sen tarkoitus oli vihjaista, että Auriksella ajavat ovat muita fiksumpia.

IMHO oli hyvä mainos.

[aimohaiku]

http://www.iltalehti.fi/tyoelama/201509 ... 6_tb.shtml

Oma näkemykseni on, että ainut edes vähän kiinnostava aspekti Nansossa on se että vaatteet tehdään Suomessa.

Millä argumenteilla aikovat jatkossa myydä vaatteita? Vai oliko suunnitelmana jakaa rahat osakkeenomistajille?

Mitkä rahat?

[Hans Jörgen]

Vai oliko suunnitelmana jakaa rahat osakkeenomistajille?

Mitkä rahat?

Hyvä kysymys. Ei se firman likvidointiarvo pörssiarvoa korkeammaksi tapaa kohota -> osakkeenomistajat tekevät turskaa. Rahaa tietty voi tulla; olet sijoittanut 100 rahaa ja saat 50 rahaa takaisin, jeiiii.

[James Potkukelkka]

^Tietysti on kait niinkin, että jos lihoiksi pistämisellä osakkeenomistajat saisivat itselleen enemmän rahaa kuin mikä on osakkeiden tämänhetkinen markkina-arvo, niin silloinhan firma pitäisi pistää lihoiksi. Niin vain käytännössä taitaa käydä hyvin harvoin. Käteinen ja muu likvidi on hinnoiteltu kurssissa ja vanhoille tekstiiliteollisuuden laitteille ei taida olla kauheasti kysyntää..

P/B on harvoin alle 1 ja jos on, niin onko B laskettu oikein.

Muistaakseni Finnairin markkina-arvo on ainakin joskus ollut pienempi kuin sen omistamien lentokoneiden arvo, eli silloin olisi ollut järkevää pistää lappu luukulle ja myydä koneet pois. Jos siis kyseessä olisi liiketaloudellisin perustein toimiva yritys.

[sivustahuutaja]

Oma näkemykseni on, että ainut edes vähän kiinnostava aspekti Nansossa on se että vaatteet tehdään Suomessa.

Tuo on pohjimmiltaan kuvaavan tyly analyysi. Jos firman ainoa valtti on se, että marginaalisella markkinalla sitä arvostetaan vain tuotannon järjettömän sijaittamisen takia, niin konkka uhkaa.

Ok, nanso keskittyy vain 'suunnitteluun' ja toimitusketjun ohjaamiseen. Mitä sitten tapahtuu? Tuossa kisataan globaalisti ilman mitään merkittävää differoivaa tekijää. Ei kuulosta kovin kestävältä polulta.

Jos firma olisi minun, niin ostaisin halvalla trikoota aasiasta ja ompeluttaisin niihin nanson logon. Tuota kamaa sitten luukuttaisin parin hengen firmalla kunnes asiakasmummot on kuolleet. Designiksi riittäisi se, että joku harjoittelija kierrättäisi nanson klassikkokuoseja (kai niillä on näitä?) eri väreissä sesongin mukaan.

[James Potkukelkka]

^niinhän siinä varmaan käy. Tekstiilit ommellaan jossain nano nano -maassa ja myydään suomalaisena. Suuri osa porukasta ei kuitenkaan tällaisia tuotannon lopettamisia muista kauaa.

[sivustahuutaja]

^ asiakaskunnan alzheimer on joskus ihan jees.

[elco]

Kysymys on miksi kukaan käyttäisi varainhoitopalvelua?

Järkeilen asiaa niin, että jotta varainhoitopalvelulla olisi arvoa pitäisi palveluntarjoajan pystyä takaamaan tuotto, joka päihittää (vapaavalintaisen) indeksin plus varainhoidon kustannuksen. Jatkuvasti. Kun kukaan vakavastiotettava taho ei raivolla markkinoi tälläistä palvelua niin epäilen, ettei moinen palvelu ole joko mahdollista tai sitä ei kannata tarjota. Jos se olisi mahdollista niin rahoitusammattilaisella pitäisi olla kyvykkyys, joka seuraa esim. teoriaosaamisesta, kokemuksesta ja aktiivisesta työnteosta, millä saavutetaan vuodesta toiseen indeksiä yli kulujen kovempi tuotto. Jos tämä olisi mahdollista niin luulisi, että moisen palvelun tarjoaminen toisi merkittävän kilpailuedun ja kärpäsinä parveilevia sijoittajia kaatamaan rahaa laariin. Rubiininpunaisena sykkivä bisnes toisi kilpailua, mikä ajaisi palveluntarjoajia rajaamaan palkkioitaan pääoman sijaan tuottoon tai jopa kantamaan riskiä esim penaltyjen muodossa, jos indeksiä ei päihitetäkään..

Miksi tälläisiä sijoituspalveluita ei ole tarjolla? Jos kyse on siitä, että palveluntarjoajia kiinnostaa enemmän oma rikastuminen kuin asiakkaan (=tältähän maailma näyttää, kun katsoo Nordeaa ja pienempiä pankkiiriliikkeitä; tämä on täysin hyväksyttävää, vaikkakaan ei asiakkaiden edun mukaista) niin silti luulisi, että joku kekkaisi markkinaraon.

Järkeilyn pohjalta oma ajatteluni on, että varainhoito ei missään olosuhteissa voi päihittää indeksisijoittamista muuten kuin sattumalta.

Vai voiko? Missä menen metsään?

[James Potkukelkka]

^Aktiivisesti hoidetut rahastot keskimäärin häviävät indeksirahastoille, eli järkeä ei ole.

Miksi niitä käytetään?

Niitä markkinoidaan tehokkaasti ja tummaan kalliiseen pukuun pukeutunut salkunhoitaja luo vaikutelman pätevyydestä.

[elco]

^ Keskimäärin häviävät kyllä.

Onko syynä se, ettei indeksiä pystytä peittoamaan vai se, että on tuottoisampaa keskittyä tolloille myymiseen kuin peittoamiseen. Esim jossain Nordeassa myynti tuntuu olevan suht helppoa ja kun raha on sisällä niin tärkeintä on periä mahdollisimman suuret kulut ja rahastoiden tuoton voisi olettaa olevan täysin sivuseikka: tietty mitä suuremmaksi pääoma kasvaa niin sitä enemmän peritään suuria palkkoita, mutta kun on helpompi kasvattaa rahastojen pääomaa myymällä tolloille kuin kasvattamalla niiden arvoa neuvokkaalla sijoitustoiminnalla niin miksei minimoida sijoitustoiminnan kustannuksia palkkaamalla koulunpenkiltä joku virkaheitto rahoituskeke 4000e/kk arpomaan rahaston sijoituksia.

Suursijoittajapuolella tilanne muuttuu (saattaa muuttua?) kun palkkioita peritään tuotosta eikä pääomasta jne. Mutta edelleen, jos indeksin pystyy suurella todennäköisyydellä peittoamaan niin miksei ole tarjolla parempia sijoituspalveluita?

[James Potkukelkka]

^Indeksiä ei pysty peittoamaan pitkällä tähtäimellä juuri kukaan (paitsi sattumalta). Toki on olemassa joku Warren Buffet, mutta käytännössä indeksin peittoaminen pitkään muuten kuin sattumalta on mahdotonta. Jos siis verrataan yhtä riskipitoisia salkkuja.

Syy miksi ei pysty, on nähdäkseni se, että markkinat ovat tehokkaat ja sama informaatio on kaikilla saatavilla. Et pysty peittoamaan tehokkaita markkinoita, ellei sinulla ole laitonta sisäpiiritietoa.

Lisäksi vielä sivujuonteena se, että jos kaveri pystyy konstantisti peittoamaan indeksin, minkä ihmeen takia hän käyttäisi ainoan elämänsä jonkun watun sijoitusrahaston salkunhoitoon. Kyseinen hemmohan olisi ennen pitkää maailman rikkain mies pyörittäessään omia rahojaan. Mutta ei tällaisia ihmisiä taida juuri olla.

[So Hard]

Indeksin peittoaminen lienee suht hankalaa säännönmukaisesti, mutta pääosa varainhoitajista ei taida palkkioiden jälkeen indeksiä ylittää. Kyse lienee vaivannäön ulkoistamisesta.

[elco]

^ Hajautettu indeksisijoittaminen pienehköillä palkkiolla lienee verraten helppoa. Mikä vaivannäkö?

[James Potkukelkka]

Indeksin peittoaminen lienee suht hankalaa säännönmukaisesti, mutta pääosa varainhoitajista ei taida palkkioiden jälkeen indeksiä ylittää. Kyse lienee vaivannäön ulkoistamisesta.

^^Kyse on tietämättömyydestä, koska indeksirahastot keskimäärin peittoavat aktiivisesti hoidetut rahastot ja vaivannäön määrä rahansa rahastoon laittavalle on sama.

Indeksirahastoja ei markkinoida läheskään yhtä aktiivisesti, koska ne tuottavat rahaston pyörittäjälle huomattavasti vähemmän (mihin niiden parempi tuotto osittain perustuukin).

[elco]

Lisäksi vielä sivujuonteena se, että jos kaveri pystyy konstantisti peittoamaan indeksin, minkä ihmeen takia hän käyttäisi ainoan elämänsä jonkun watun sijoitusrahaston salkunhoitoon.

Koska sitä samaa salkkua hoitaessa voi kerätä palkkiot järjettömän suuresta sijoitusomaisuudesta?

[So Hard]

^ Hajautettu indeksisijoittaminen pienehköillä palkkiolla lienee verraten helppoa. Mikä vaivannäkö?

Jos ei halua sijoittaa indeksiin vaan riskiaversiivisemmin, monipuolisemmin tai agressiivisemmin? Varainhoitajat eivät ole rajoittuneet pelkkään osakemarkkinaan. En minä tiedä miksi kukin varainhoitoa ostaa. Ehkä joistakuista on vain kiva, että joltakulta tulee vaan raportti paljon tienasit tässä kuussa/vuodessa. Imo varainhoito ei ole palveluna sen kummempi kuin siivoaminen. Itse tekee halvemmalla, mutta voi olla mukavampaa kun joku muu tekee.

[elco]

Imo varainhoito ei ole palveluna sen kummempi kuin siivoaminen.

Nii-i. Miksi siitä sitten pitäisi maksaa enemmän kuin siivoamisesta?