Gat kirjoitti:Opasta jotain mitä en ole ajatellut tai jo valmiiksi tiedä tai minua reipastaaksesi anna pilllua!
Tosiasiassahan et halua mihinkään mitään muutosta, vaan muutos kaikkeen on juuri se mitä vastustat yli kaiken. Reunaehtosi muutokselle kun ovat:
a) mikään ei saa maksaa mitään, vaan mieluiten tuottaa perintöä (se, että jokin kertakulu tuottaisi lyhyelläkin aikavälillä säästöä lasketaan tässä myös siihen, että mikään ei saa maksaa mitään)
b) mikään ei saa aiheutua minkäänlaista vaivaa eikä asialle tarvitse tehdä mitään
c) mikään ei saa muuttua, paitsi ehkä itsestään parempaan suuntaan - mutta ei liikaa että on edelleen syy harrastaa lempiharrastustaan eli valittamista
Reunaehtosi täyttäviä kehityskulkuja on oikeastaan vain kaksi. Ensimmäinen on se, että äitisi alkaa nuortua ja tervehtyä, kunnes on riittävän nuori ja pystytisuinen alkaakseen sinulle vaimoväeksi (eli jotakinkuin 15 vee.) Toinen on reunaehdon a) tuottava vaihtoehto eli se, että äitisi kuolee, mutta sekään ei oikeastaan käy koska siitäkin tulee vaivaa (kuten vuokrakämpän tyhjentämistä ja hautajaisia) ja rahanmenoa (nää on mun perintörahoja, eikö jonkun pitäisi maksaa hautajaiset ja järjestääkin ne) ja se muuttaa asioita, pahimmassa tapauksessa niin että joudut näkemään vaivaa ja keksimään uuden aiheen valittaa miksi kaikki muut ovat onnekkaita ja maailma juuri sinua vastaan.
Aika pitkän aikaa luettiin siitä, miten elämäsi onneksi muuttuu kun perinnön saan, mutta eihän siinä mikään muuttunut. Sama karhutteleva, rutiseva, supernegatiivinen aikaansamaton uuninpankonpoika asuu ja elää yhä samoissa sukunurkissa miinus yksi itsensä hengiltä juonut isä.
So Hard: Jossain vaiheessa sinä tai eikun vaimosi (josta en muistanut onnitella) huolestui ainko fyysisesti haitata sinua. Minulla ei ole tappolistaa, tai vaika olisi, en sinuun asti kerkiäsi.
Paskaa puhut kuten aina ja nyt ylläkin. Eikä sullakaan ole yhtään KÄYTÄNNON neuvoa, jotka ilmeiseti tiedät muttet yliolentona kerro neuvoja Joten haistapa mikä vaan.'
Joojoo, olette te niin minua parempia, yliolentoja ja ihmisiä.Minä en. Mutta vaikka minulle vittuilette että voisin hoitaa sen tämän ja tuon, eipä kuitenkan neuvoja suoraan tule sen kummemmin kuin Jumalalta, jumallta tai keltään. Vain vittuilua. No, tehän olette niin hyviä.
Mutta hyvyyttänne ette koskaan samoissa tilanteissa kuin minä.
This house is as old as I am.
This house knows all I have done.
This house is full of m-m-my mess.
This house is full of m-m-mistakes
This house is full of m-m-madness.
This house is full of, full of, full of fight!
-KB
Gat kirjoitti:Eikä sullakaan ole yhtään KÄYTÄNNON neuvoa, jotka ilmeiseti tiedät muttet yliolentona kerro neuvoja.
Sinähän suorastaan vihaat käytännön neuvoja, kuten lopeta ryyppääminen, osta apua jos et itse jaksa, kotikunnan vaihto on yhden ilmoituksen päässä jne. Käytät niin valtavan määrän energiaa sen selvittämiseen miksi minkään muuttaminen millään konstilla on täysin mahdotonta, että on pakko todeta sen olevan juuri se asia johon haluat energiasi käyttää. Siis muutoksen vastustaminen.
Gat kirjoitti:Eikä sullakaan ole yhtään KÄYTÄNNON neuvoa, jotka ilmeiseti tiedät muttet yliolentona kerro neuvoja.
Sinähän suorastaan vihaat käytännön neuvoja, kuten lopeta ryyppääminen, osta apua jos et itse jaksa, kotikunnan vaihto on yhden ilmoituksen päässä jne. Käytät niin valtavan määrän energiaa sen selvittämiseen miksi minkään muuttaminen millään konstilla on täysin mahdotonta, että on pakko todeta sen olevan juuri se asia johon haluat energiasi käyttää. Siis muutoksen vastustaminen.
Minä tiedän nuo, et edelleenkään kerro mitään uutta.
Ryyppäämiseenhän minä kuolen, mutta ei se ole issue tässä vielä äidin kanssa, paitsi kun kuljetan sitä autolla. Kotikunnan vaihto on helppo, sen jo sanoin tietäväni.
Muut asiat joita et varmaan suostunut lukemaankaan ovat vakavampia. Onneksi äidilläni ei olekaan pillusyöpää vaan "Hiivaa", tänään tuli lääkärin raportti. Mutta kuin vauva se on muutenkin.
Siis jo kerran kysyin: Jos ja kun jos eivät vanhempanne ole vielä siinä tilassa, kai teillä kaikilla on avuttomia isovanhempia tai muita sukulaisia???
MIKSI ETTE MUUTA NIIDEN LUO TAI NE ASU TEIDÄN KOTONANNE?
Jos ei, niin keitä ne ootte mulle vittuilemaan?
Edit: Sulla on mun viskipullo.
This house is as old as I am.
This house knows all I have done.
This house is full of m-m-my mess.
This house is full of m-m-mistakes
This house is full of m-m-madness.
This house is full of, full of, full of fight!
-KB
^ Tjaa, varmaan ihan tosi teksti, ei siinä mitään, mutta kyllä minullekin tuli lukiessa vähän mieleen, että mitä tarkoitusta teksti palvelisi, lisäisikö vai vähentäisikö se onnellisuutta maailmassa.
Ylipäänsä on keittiöpsykologisesti kiinnostava ilmiö tämä, että Gattacan ahdingon ja syrjäytymisen ajautuminen niin pitkälle, että hän kokee täysin mahdottomina aivan helpot ja ilmeisetkin tavat vähentää kurjuuttaan, ei herätä ihmisissä sääliä, empatiaa ja vastaavaa, vaan pikemminkin ärsyyntynyttä aggressiota. Tätä aggressiota voidaan sitten mukarationalisoida itselleen, että kyseessä olisi muka joku auttamishalu ravistella Gattia toimimaan omaksi parhaakseen, mutta vähän epäuskottavaksi nämä kaunistelut jäävät. Näyttäisi siltä, että kyseessä on joku moralistinen syyllistäminen ja, ainakin melkein, sadistista nautintoa tuottava maassa makaavan potkiminen, koska maassa makaaminen on jollain tasolla makaajan omaa syytä. Tunnistan tämän aggression itsessänikin, ja sama kuvio pätee G:n lisäksi myös esimerkiksi Homien sokeuteen oman alkoholisoitumisensa suhteen.
Kaikista maailman ihmisistä Jussi Parviainen puhui tästä radiossa aika hyvin tässä päivänä muutamana - sillä on varmaan joku selkeä jakso menossa omien demoniensa parissa, ja kaveri muistutti taas sitä pitkäksi aikaa kadonnutta, terävänäköistä kulttuuri-intellektuellia, joka hän joskus oli. Parviainen on kai kirjoittamassa näytelmää armosta, ja hänen pääviestinsä (ainakin katkelmassa, jonka satuin lyhyellä ajoretkelläni kuulemaan) oli, että armo on hänestä jonkinlainen kristinuskon avainkäsite, joka voidaan kuitenkin myös irrottaa kokonaan uskonnollisesta kontekstistaan. Parviaisen mukaan ansaitsemattoman armon hyväksyminen itselleen on jonkinlainen vapautus, joka tekee mahdolliseksi myös armollisen suhtautumisen muihin. Armo tuo onnellisuutta kokijalleen ja tekee mahdolliseksi myös onnen levittämisen muille.
Parviainen asetti ansaitsemattoman armon vastaanottamisen vastakohdaksi kovaan työhön perustuvat työvoitot, jotka Parviaisen mukaan eivät tyypillisesti tuo onnellisuutta, vaan pikemminkin ruokkivat sekä tarvetta haalia itselleen yhä enemmän ulkoista menestystä työvoittonsa tunnusmerkiksi että armottomuutta toisia kohtaan: syrjäytyjää kohtaan ei tunneta empatiaa ja auttamisen halua, vaan nimenomaan aggressiota siitä, että syrjäytyjä ei työskentele tarpeeksi kovasti. Huono-osaista ei auteta, vaan moralisoidaan ja jopa vihataan. Armon vastaanottanut on sen sijaan paljon valmiimpi antamaan armon myös toiselle ja auttamaan tätä ilman syyllistämisen ja vihan kontekstia.
Kun tähän vielä yhdistää eksperimentalistisen sosiaalipsykologian hyvin dokumentoidun tuloksen, jonka mukaan ihmiset, ainakin nykyisissä länsimaisissa kulttuureissa, lukevat kaiken menestyksensä omaksi ansiokseen (jopa siinä määrin, että kun koehenkilöt laitetaan pelaamaan Monopolia siten, että pelin alkaessa toiset omistavat jo valmiiksi melkein kaiken ja tosilla ei juuri ole edes rahaa, niin muutaman kierroksen jälkeen menestyjät uskovat menestyksensä johtuvan omista ylivertaisista kyvyistään ja nerokkaista ratkaisuistaan pelin kuluessa), niin näkökulman yhteiskunnalliset sovellukset alkavat olla aika selviä. Jopa niin selviä, että Parvaisien ei ehkä olisi edes tarvinnut havainnollistaa armotonta asennetta huono-osaisuuteen imitoimalla Hjallista. Vaikka se olikin aika hauskaa.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Joo. On mielenkiintoista, miksi G niin herättää agressiivisuutta. Hänhän on kärsivä, sairas ihminen. Mutta aggressiota herättää tietysti hänen oma aggressiivisuutensa. Eli sikäli hänen herättämänsä aggressiivisuus on aivan ymmärrettävää. Jos näet ostarilla örisevän juopon/nitkuilevan narkkarin haukkumassa vastaantulijoita, ei ensimmäinen tunne ole empatia.
Mutta poistin oman viestini, koska se olisi todennäköisesti aiheuttanut G:lle lisäkärsimystä ja hänen lisäkärsimyksensä pelkästään sen takia, että saan omia höyryjäni päästeltyä ulos, ei ole oikein.
Armo on varmasti oikea toimintamalli. Mutta aggressiivista henkilöä kohtaan se on vaikeaa.
Referoimasi perusteella Parviainen puhui viisaita.
Viime aikoina se on kait aika paljon pyörinyt alkon ympärillä. Sitä selittää se, että et suostu myöntämään, että sulla on alkoholiriippuvuus (joka sulla objektiivisesti on).
Mutta onhan sitä wattuilua ja aggressivisuutta ollut pitkään ennen tätä viimeistä asiaa.
On kyllä totta, että Gat itse on toistuvasti niin aggressiivinen, epäasiallinen, epäkohtelias, ilkeä ja hyökkäävä muita kohtaan, että ei oikein kutsu mitään kovin ystävällistä reaktiota kyllä siihenkään suuntaan. Mutta on tässäkin kuitenkin vähän sellainen sävy, että toisaalta Gat itse pitää joitain omanarvontunteen rippeitä yllä alistumattomalla uhmakkuudeellaan, kun taas muut vaativat häneltä nöyrtymistä, synnintuntoa ja jopa alistumista. Keskustelu ei puolin ja toisin pysy keskusteltavissa ongelmissa ja asioissa, vaan kääntyy henkilöarviointeihin ja identiteettimäärittelyihin ja -signalointeihin.
Homien tilanne on minusta vähän toinen. Mutta ei hänenkään kohteliaisuutensa nyt ole minusta niin selvää, kuin taitaa itse kuvitella. Tämä on kuitenkin keskustelupalsta, jonne Homie itse tuo oikein korostetulla innolla alkoholinkäyttönsä lieveilmiöineen keskusteltavaksi. Kun siitä sitten keskustellaan, Homie syyttelee muita raittiusliittolaisiksi, todellisuudesta vieraantuneiksi, älyllisesti epärehellisiksi ja mitä kaikkea, ja vaatii faktoissa pysyttäytymistä. Kun sitten hänelle tarjotaan ties mitä ongelmakäytön pistelaskureita, alkoholismin tunnusmerkkejä tai muuta vastaava faktapohjaista tutkimusaineistoa keskustelun edistämiseksi, hän ohittaa ne sormet korvissa älämölöttäen ja jatkaa mustan väittämistä valkoiseksi. Totta kai tämä ärsyttää muita, vaikka Homien epäkohteliaisuus ei olekaan samanlaista teinihuutoa kuin Gatin.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Toistuva typeryys oikeuttaa ilkeämielisyyteen. Ei näistä meidän reaktioista ylipäätään kannata huolta kantaa. Näkisin, eetä yleisten keskustelupalstojen kategoriassa liikutaan turvallisesti lempeysvyövykkeellä. Ainahan sitä voi vaatia vielä ymmärtävämpää otetta, mutta se on sitten jo jeesustelua.
Mulla on se onni, että olen löytänyt itseni ja toivon muillekin ihmisille sitä. Että tällainen ihminen on tarkoitettu tänne, me ei olla sattumaa.
Gat kirjoitti:MIKSI ETTE MUUTA NIIDEN LUO TAI NE ASU TEIDÄN KOTONANNE?
Koska yleisesti ottaen olemme normaalisti itsenäistyneitä aikuisia joilla on terve suhde vanhempiimme, jotka puolestaan terveellä tavalla ymmärtävät sen peruskäsitteen, että aikuistunut itsenäinen lapsi elää omaa elämäänsä eikä voi toimia 24/7 vanhempiensa tukijalkana eikä hylätä työtään, harrastuksiaan, perhettään ja ystäviään. Kaikki isovanhemmat menivät samaa reittiä. Ensin asuttiin kotona kunnes eivät enää pärjänneet, sitten tuettuun asumiseen vanhuksille tarkoitettuun omaan asuntoon, lopuksi vanhainkotiin. Suvun ja perheen rooli on ollut kaiken aikaa tukea ja auttaa, mutta ei olla arjen pyörittäjä. Kaikki elivät itsenäistä, ihmisarvoista elämää loppuun saakka ja saivat hyvää kohtelua ja hoitoa. Suvun tehtävä on varmistaa että asia on niin jos vanhus ei siihen itse pysty.
Sanosin, että äidilläsi on huonommat olot ei-vanhusasumiseen tarkoitetussa asunnossa alkoholistisen poikansa "hoidossa." Hygienia, ravinto ja nesteetkin ovat todennäköisesti retuperällä tavalla, jota mikään vanhainkotikauhutarina ei voi voittaa. Minua surettaa, että olet niin raakasti vanhempiesi emotionaalisesti hyväksikäyttämä, että et ymmärrä että et ole tekemässä kenellekään palvelusta jättämällä oman elämäsi elämättä ja toimimalla vastentahtoisena 24/7 omaishoitajana. Järjestelynne todennäköisesti vain heikentää kaikkien osapuolten elämänlaatua, toki kaikkein eniten sinun.
Konkreettinen käytännön neuvo kenelle tahansa vastaavassa tilassa olisi, että pistäkää se Varkauden kämppä pakettiin, äitisi vanhainkotiin tai soveliaaseen hoitolaitokseen Orimattilaan ja käyt siellä sitten katsomassa ja auttelemassa silloin kun jaksat. Omaan tuttuun tyyliisi keksit sata argumenttia miksi mikään näistä ei ole mahdollista juuri sinun todellisuudessasi, vaikka mitään käytännön estettä ei missään tapauksessa ole. Kaikki esteet ovat korvien välissä.
