Kopion koko tekstin, kun se ei muuten aukea kuin tilaajille. Jos Aasi ei tykkää, en enää tee niin. Tämähän rikkoo Hyysärin tekijänoikeuksia.
https://www.hs.fi/talous/art-2000006210680.html
Talous
Nollakorkojen maailma sai suursijoittajat muuttamaan suuntaa – Mitä piensijoittaja voi tehdä?
HS selvitti, miten eläkejätit ovat hoitaneet varojaan hankalassa markkinatilanteessa.
Tilaajille
Suomalaiset piensijoittajat eivät ole hajauttaneet osakesijoituksiaan ulkomaille suursijoittajien tapaan, vaan omistukset ovat yhä pitkälti Helsingin pörssissä. (KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA)
Tuomas Niskakangas HS
Julkaistu: 21.8. 2:00 , Päivitetty: 21.8. 7:22
ONKOHAN sijoittaminen koskaan ollut näin vaikeaa?
Äärimmäisen alhainen korkotaso on tehnyt varmojen tuottojen hakemisesta lähes mahdotonta. Samalla matalat korot ovat paisuttaneet osakkeiden, kiinteistöjen ja muiden omaisuuserien arvon pilviin. Sijoituskohteet tuntuvat kautta linjan kalliilta.
Laiha lohtu on se, että tilanne on yhtä hankala kaikille, sekä piensijoittajille että jättimäisille institutionaalisille sijoittajille.
HS selvitti, miten kaksi suomalaista suursijoittajaa, eläkeyhtiöt Ilmarinen ja Varma, luovivat hankalassa sijoitusympäristössä vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kysymyksiin vastasivat Ilmarisen sijoituksista vastaava varatoimitusjohtaja Mikko Mursula ja Varman sijoituksista vastaava varatoimitusjohtaja Reima Rytsölä.
Eläkeyhtiöiden sijoitustiedot ovat julkisia vain vuoden ensimmäisen puoliskon osalta, joten heinä–elokuussa tehtyjä muutoksia sijoituksiin Mursula ja Rytsölä eivät kommentoi.
Mikko Mursula (KUVA: AKU HÄYRYNEN / LEHTIKUVA)
Korkosijoitukset
KORKOSIJOITUKSET eivät ole yleensä kiinnostavin sijoitusmuoto. Niistä on kuitenkin syytä aloittaa, koska koko sijoitusmaailma pyörii nyt niiden ympärillä.
Nollakorkojen aika on käynnistänyt ketjureaktion, joka jatkuu edelleen.
Eläkeyhtiöiden korkosijoituksista iso osa on valtioiden joukkovelkakirjoja. Eläkeyhtiöt ovat siis lainanneet rahaa valtioille ostamalla niiden joukkovelkakirjoja.
Korkomarkkinoilla korot ja velkakirjojen arvot kulkevat vastakkaisiin suuntiin. Kun korot ovat keskuspankkien elvytyksen takia painuneet alaspäin, markkinoilla olevien joukkovelkakirjojen arvo on noussut. Siksi velkakirjasijoitukset ovat tuottaneet suursijoittajille komeita voittoja jo pitkään.
NYT KOROT ovat jo painuneet laajalti negatiivisiksi. Sijoittajat joutuvat maksamaan siitä, että ne antavat lainaa Saksalle, Suomelle tai muille vakavaraisille valtioille.
Joukkovelkakirjalainoilla voi yhä tehdä pääomavoittoja, jos korot painuvat yhä syvemmälle miinukselle. Jossain kohtaa pohja kuitenkin tulee vastaan, eikä se yleisen käsityksen mukaan voi olla kovin kaukana.
Korkosijoitukset eivät tunnu houkuttelevilta, joten suomalaiset eläkeyhtiöt ja muut maailman suursijoittajat joutuvat etsimään tuottoa muualta. Ilmarinen ja Varma vähensivät alkuvuodesta korkosijoitusten osuutta sijoitussalkussaan.
”Meidän näkemyksen mukaan valtionlainojen keskipitkän ja pitkän aikavälin tuotto-riskisuhde ei ole koskaan ollut niin huono kuin se on nyt”, sanoo Ilmarisen Mursula.
”Se saa meidän tyyppiset sijoittajat etsimään kissojen ja koirien kanssa vaihtoehtoja valtavan isolle omaisuusluokalle eli valtionlainoille.”
Käytännössä raha on hakeutunut varmaa tuottoa tarjonneista valtionlainoista yrityslainoihin, osakkeisiin, kiinteistöihin ja niin edelleen.
ENTÄ PIENSIJOITTAJA? Piensijoittajillekin korkosijoitustuotteita on tarjolla esimerkiksi rahastojen muodossa. Piensijoittajien etuna on suursijoittajiin verrattuna se, että korkosijoituksia ei ole halutessaan pakko tehdä lainkaan. Eläkeyhtiöiden sääntely pakottaa ne käytännössä olemaan mukana korkosijoituksissa, olivat ne kuinka epähoukuttelevia tahansa.
Osakkeet
KUN korkosijoituksista on tullut epähoukuttelevia, suursijoittajien rahaa on siirtynyt osakkeisiin.
Ilmarisella ja Varmalla osakepaino sijoitussalkussa nousi alkuvuoden aikana. Pääasiassa kyse on siitä, että osakekurssit ovat nousseet, mikä on nostanut osakkeiden osuutta salkussa.
Ilmarinen osti osakkeita erityisesti vuodenvaihteen tienoilla ja osakepaino nousi hieman myös toisella neljänneksellä.
Varman osakepaino kasvoi myös alkuvuodesta, mutta kesän lähestyessä osakepainoa hieman piennettiin. Rytsölä sanoo olevansa huolissaan maailmantalouden huonoista uutisista ja riskien kasvusta. Niistä huolimatta osakkeiden hinnat ovat pysyneet kalliina suhteessa yhtiöiden ennustettuihin voittoihin.
”Pystyykö kevyt rahapolitiikka yksin pitämään osakemarkkinat pystyssä?” Rytsölä pohtii kysymystä, joka tuntuu olevan kaikkien huulilla.
MAANTIETEELLISESTI pörssisijoitukset ovat kohdistuneet molemmilla eläkeyhtiöillä entistä enemmän Yhdysvaltoihin.
”Talouden rakenteet ja dynaamisuus ovat ihan eri luokkaa kuin Euroopassa”, Rytsölä perustelee.
Reima Rytsölä (KUVA: MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA)
Yhdysvalloissa on käynnissä finanssipoliittinen elvytys. Lisäksi Rytsölän mukaan Yhdysvaltojen kyky ratkoa kriisejä on merkittävästi parempi kuin Euroopassa.
Suomalaisten pörssiosakkeiden osuutta Ilmarinen on kasvattanut ja Varma vähentänyt.
Eläkeyhtiöt eivät kommentoi yksittäisten osakkeiden ostopäätöksiä. Oheinen grafiikka näyttää, että suurimmat sijoitukset niillä on suurissa suomalaisissa pörssiyhtiöissä ja viime vuonna pörssiin listautuneessa asuntosijoitusyhtiö Kojamossa eli entisessä VVO:ssa.
ENTÄ PIENSIJOITTAJA? Suomalaiset piensijoittajat eivät ole hajauttaneet osakesijoituksiaan ulkomaille suursijoittajien tapaan, vaan omistukset ovat yhä pitkälti Helsingin pörssissä. Ulkomaille sijoittaminen on kuitenkin helpottunut ja halventunut vanhoista ajoista.
Kiinteistöt
ILMARINEN ja Varma noudattavat samanlaista strategiaa kiinteistömarkkinoilla. Molemmat ovat hajauttaneet kiinteistöomistuksiaan Suomen ulkopuolelle. Jo aiemmin molemmat ovat Suomen sisällä keskittyneet pääkaupunkiseudulle ja jossain määrin muihin kasvukeskuksiin.
Molemmat ovat ostaneet lisää kiinteistöjä. Kiinteistöjen prosenttiosuus salkussa ei silti ole kasvanut, koska pörssiosakkeiden arvo on noussut niin paljon.
Rytsölä sanoo, että vielä viime vuonna hän piti kiinteistöjä kovin kalliina suhteessa vuokratuottoihin. Vuodenvaihteessa Yhdysvaltojen keskuspankki kuitenkin käänsi kelkkansa ja alkoi puhua korkojen alentamisesta.
Heinäkuun lopussa keskuspankki laski ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä.
Alkoi näyttää siltä, että rahapolitiikka ei maailmassa ole normalisoitumassa vaan menossa entistä hullummaksi. Nollakorot näyttävät jäävän voimaan pitkäksi aikaa. Se lisää kiinteistöjen houkuttelevuutta kovista hinnoista huolimatta.
Rytsölä ottaa esimerkiksi keskeisellä paikalla sijaitsevan kiinteistön, joka tuottaa omistajalle 3,5 prosenttia vuodessa.
”Ennen pidin sitä superkalliina. Tuotto ei kompensoi riskiä ja hoitokustannusta, joka liittyy kiinteistöihin. Mutta kun valtionlainat alkavat olla miinuksella ja yrityslainat nollan pinnassa, se onkin yhtäkkiä ihan kohtuullinen tuotto”, Rytsölä sanoo.
ENTÄ PIENSIJOITTAJA? Suomalaiset piensijoittajat innostuivat asuntosijoittamisesta muutama vuosi sitten niin, että kotitalouksien velkaantuminen herätti huolta markkinavalvojissa. Nyt isoin innostus on laantunut. Ulkomaisten kiinteistöjen ostaminen on piensijoittajille vaivalloisempaa ja riskialttiimpaa kuin suursijoittajille.
Käteinen
MIKSI suursijoittajat eivät pidä eläkevaroja käteisenä, jos sijoituskohteet tuntuvat liian kalliilta?
Käteinen ei tuota mitään. Suomen eläkejärjestelmä on rakennettu sen varaan, että kerätyille eläkevaroille kertyy tuottoa. Lisäksi pankkitalletukset ovat suursijoittajille kalliita negatiivisten korkojen takia. Eläkeyhtiöt joutuvat maksamaan noin puoli prosenttia vuodessa talletuksistaan.
ENTÄ PIENSIJOITTAJA? Yksityissijoittajilla on tässä etu, koska pankit eivät ole alkaneet ainakaan vielä periä heiltä talletuksista negatiivista korkoa.
Raaka-aineet
SUOMALAISET eläkeyhtiöt eivät sijoita juuri lainkaan öljyyn, kultaan tai muihin raaka-aineisiin.
Hedge-rahastot
NIIN sanotut hedge-rahastot ovat eläkeyhtiöille merkittävä sijoituskohde. Varma on sijoittanut niihin melkein viidenneksen sijoitusvaroistaan, ja Ilmarinenkin on lisännyt hedge-rahastojen osuutta.
Hedge-rahastot noudattavat erilaisia strategioita. Monet niistä pyrkivät tekemään voittoa riippumatta siitä, mihin suuntaan markkinat menevät. Eläkeyhtiöt pääsevät hedge-rahastojen kautta osalliseksi sellaisiin sijoitusstrategioihin, joiden käyttäminen oman talon sisällä olisi kallista tai vaikeaa järjestää.
ENTÄ PIENSIJOITTAJA? Nämä rahastot ovat piensijoittajien ulottumattomissa.
Pääomasijoitukset
YKSI huomattava trendi suursijoittajien parissa on pääomasijoitusrahastojen suosion kasvu.
Eläkeyhtiöt antavat rahaansa pääomasijoittajan rahastoon, joka ostaa yrityksiä, kehittää niitä ja pyrkii myymään ne myöhemmin voitolla.
Osakkeisiin sijoittavien pääomarahastojen rinnalle on syntynyt viime vuosina paljon myös korkomarkkinoilla toimivia rahastoja. Ne etsivät markkinoilta kohteita, joissa lainalle saa vielä hyvää korkoa suhteessa riskiin.
Mursula selittää, että tuottojen hakeminen korkomarkkinoilta on käynyt yhä vaikeammaksi. Kun valtionlainojen korot painuivat negatiiviseksi, monet sijoittajat ostivat hyvän luottoluokituksen omaavien yritysten lainapapereita. Se nosti niiden hintoja ja painoi korot lähes nollaan. Sen jälkeen tuottoa on haettu huonompien yritysten lainoista, mutta niissä on paljon riskiä. Siihen nähden riskilainojen tuotot ovat Mursulan mukaan ”hikisiä”.
”Koko salkun riskitaso siis nousee, mutta tuotto-odotus pysyy ennallaan tai jopa laskee”, Mursula kuvaa dilemmaa.
Kun markkinoilta ostettavien lainapaperien houkuttelevuus on kauttaaltaan painunut, suursijoittajat ovat yhä useammin kääntyneet rahastojen pariin.
Toistaiseksi pääomasijoitusrahastot ovat tuottaneet keskimäärin hyvin sekä osake- että korkopuolella, mutta tulevaisuuden menestyksen tae se ei ole.
ENTÄ PIENSIJOITTAJA? Piensijoittajat eivät pääse pienillä pääomillaan suoraan käsiksi pääomarahastoihin. Välikäsien kautta se voi olla mahdollista, mutta kallista.
Pääomasijoitukset ovat myös sidottuja pitkäksi aikaa eli rahoja ei saa ulos niin tahtoessaan. Tämä likviditeetin menettäminen on uhraus, johon eläkeyhtiöt ovat olleet tarkoituksella valmiita tuottoja metsästäessään.
Muut rahastot
PIENSIJOITTAJIEN ulottuvilla olevista sijoituskohteista on syytä mainita vielä asunto- ja metsärahastot, jotka ovat kasvattaneet suosiotaan. Ne ovat olleet pankkien vastaus piensijoittajille, jotka kärsivät samasta ongelmasta kuin suursijoittajat: jostain pitäisi löytää tasaista tuottoa.
Toistaiseksi asunto- ja metsärahastot ovat tuottaneet hyvin, mutta niihin pätee sama ongelma kuin muihin sijoitustuotteisiin. Rahastot joutuvat ostamaan asuntoja ja metsiä yhä kalliimpaan hintaan, kun kysyntä niihin kasvaa.
Helppoja tuottoja markkinoilla ei ole.