Shrink

Painaako joku mieltä? Haluatko purkaa sydäntäsi? Jos ei apu löydy, niin ainakin kuuntelevia korvia.
VAIN ASIALLISET KOMMENTIT! Kuri on kova.
Avatar
James Potkukelkka
Kitisijä
Viestit: 25471
Liittynyt: 23.01.2014 9:59

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja James Potkukelkka »

^^Onkohan sun vaimosi masentunut?
olen voimakas oikeudenmukaisuuden kannattaja
Avatar
exsu
Kitisijä
Viestit: 6314
Liittynyt: 05.10.2010 12:11
Paikkakunta: Tampere

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja exsu »

KKK kirjoitti: 24.06.2020 13:05
Voisihan sitä jäädä tähän. Olla tukena, epäitsekkäästi. Toivoa että ehkä sitten joskus, jotain heruisi minullekin. Ei mitään takeita tietenkään.

Ei helvetti. En rupea.
Montako vuotta vaimo oli tätä? Läpi päihdesekoilut, masennukset, syöpähoidot. Ilman mitään takeita, että joskus on hänen vuoronsa.

En pidä ihan kohtuuttomana, että hänelläkin olisi aikaa keräillä itseään.
Mut ei se elämä sit ollut kuitenkaan
Ihan piece of Kake Randelin.
Avatar
KKK
Kitisijä
Viestit: 2446
Liittynyt: 26.10.2012 19:48
Paikkakunta: Joo

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja KKK »

Pakko myöntää että exsulla on pointti. Montahan niitä vuosia oli, jos kohta on tässä kohta pari vuotta oltu kuivilla//kirkkain kypärin (leikkaus elokuussa 2018 ja siitä alkoi paraneminen). Vittumaisintahan tässä on - jos nyt jossitellaan tovi - ettei tiedä mitä tapahtuu. Voin tietty jäädä altruistisesti tueksi ja turvaksi odottelemaan että hän saa asiansa kuntoon - mutta mikään ei takaa että asiat senkään jälkeen muuttuvat. Semminkin kun tämä ei mikään suuri rakkausavioliitto ole koskaan ollutkaan.

Mietin tuota masennus-optiota itsekin. En ole tietenkään kuin kokemusasiantuntija tässä aiheessa mutta mun mielestä hänestä ei näy selkeitä masennuksen merkkejä.
Amazing shit happens!
Avatar
So Hard
Kitisijä
Viestit: 14886
Liittynyt: 23.08.2011 9:23
Paikkakunta: 7th heaven

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja So Hard »

Iso osa eronneista miehistä päätyy kehnompaan asemaan liiton päätyttyä kuin sen aikana. Masennusta, päihdeongelmaa jne. Uskotko että pystyisit päihteistä erossa ja nuppisi kestäisi arkea paremmin eron jälkeen? Perhearki ylläpitää rakennetta elämässä.

Visioi mielessäsi tilanne, jossa se täydellinen parisuhde ei materialisoidu, vaimosi löytää uuden miehen ja hänen elämänsä rokkaa. Näet lapsiasi enintään 50% siitä mitä nyt, mahdollisesti vähemmän? Mikä olisi fiilis silloin? Alkaisko pullo kutsua? Muutama alkoon taipuvaisempi kaveri on mennyt eron jälkeen ihan deekikselle. Työkykyisiä vielä, onnellisia - not. Eräs kuvasi hommaa niin, että aina kun muksu sunnuntaina pakkaa repun, siinä ei montaa minuuttia mene kun tyhjä kämppä ajaa kuppilaan.

Toimimattoman liiton jatko ei välttämättä ole kenenkään osapuolen edun mukainen, mutta kun jo viestisi alussa maalata itse isot dubiot mahdolliselle elämän rebootille, kannattaa ainakin olla itselle rehellinen että tietää miitä tekee.
Universaali disclaimer.
Avatar
Vagabondo
Kitinä VIP-jäsen
Viestit: 9392
Liittynyt: 23.09.2010 9:38

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja Vagabondo »

Jos vaimo yrittää vuorostaan laittaa itseään kuntoon, niin mun mielestä olisi reilu peli olla tukena siihen saakka, että on kunnossa ja miettiä jatkoa vasta sen jälkeen.
Yet ah! why should they know their fate? Since sorrow never comes too late, And happiness too swiftly flies. Thought would destroy their paradise.
No more; where ignorance is bliss, 'Tis folly to be wise.
Avatar
exsu
Kitisijä
Viestit: 6314
Liittynyt: 05.10.2010 12:11
Paikkakunta: Tampere

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja exsu »

Joo Vagalta kyllä hyvä täydennys. En mäkään ajattele, että kiitollisuudenvelassa pitää olla loppuelämää yhdessä, mutta jos toisella on selvästi tilanne jossa lusikat loppu, niin jo yhteisten lasten kannaltakin ehkä ihan reilua antaa vähän liekaa itsensä kokoamiseen ennen sen elämän rakkauden metsästystä.
Mut ei se elämä sit ollut kuitenkaan
Ihan piece of Kake Randelin.
Avatar
Vagabondo
Kitinä VIP-jäsen
Viestit: 9392
Liittynyt: 23.09.2010 9:38

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja Vagabondo »

Mun olisi ehkä pitänyt alleviivata tota JOS sanaa. Jos toinen yrittää, niin mielestäni on jonkinlainen velvollisuus olla tukena, jos haluaa olla niin sanotusti hyvä tyyppi. Sitten taas jos mitään mielenkiintoa oman elämän parantamiseen ei ole, niin ei se tukemalla parane ja sitten on ihan sama mitä tekee.

Tunnetusti vain itseään pystyy muuttamaan ja sen halun pitää löytyä sisältä. Toisen tuuppiminen parempaan elämään on aika hukkaan heitettyä energiaa.
Yet ah! why should they know their fate? Since sorrow never comes too late, And happiness too swiftly flies. Thought would destroy their paradise.
No more; where ignorance is bliss, 'Tis folly to be wise.
Avatar
James Potkukelkka
Kitisijä
Viestit: 25471
Liittynyt: 23.01.2014 9:59

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja James Potkukelkka »

KKK kirjoitti: 24.06.2020 16:03
Mietin tuota masennus-optiota itsekin. En ole tietenkään kuin kokemusasiantuntija tässä aiheessa mutta mun mielestä hänestä ei näy selkeitä masennuksen merkkejä.
Voi tietysti olla myös ahdistuneisuushäiriö. Pointtini oli, että on mahdollista, että hänen tilansa muuttuu paremmaksi (esim. ajan tai hoidon tai muun syyn ansiosta). Mutta tietenkään kaikkea ei pidä medikalisoida (vaikka siitähän mulle maksetaan). Mutta kertomasi perusteella vaimosi ei voi hyvin. Oletteko jutelleet asiasta? Onko hänellä itse ajatusta omasta voinnistaan, mistä huono olo johtuu?

Kun mulla itsellä välillä viiraa päästä enemmän tai vähemmän, niin ymmärrän, että oma nuppivikani voi aiheuttaa suhteelle ongelmia.

Yleisellä tasolla komppaan So Hardia. Keski-ikäisenä miehenä eroaminen on melkoista venäläisen ruletin pelaamista. Huomattavasti suurempi osa voi eron jälkeen huonommin kuin paremmin (lähde: Stetson-Harrison).

Visioi itsesi tyhjään kämppään illalla. Onko em. tila parempi kuin nykyinen?
olen voimakas oikeudenmukaisuuden kannattaja
Avatar
So Hard
Kitisijä
Viestit: 14886
Liittynyt: 23.08.2011 9:23
Paikkakunta: 7th heaven

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja So Hard »

Voi olla vaikea visioida itseään tyhjään kämppään jos iso visio on ultimaattisen morsion pumppaaminen kolmessa vuorossa. Voihan se olla, että se visio toteutuu ja kaikki menee hyvin.
Universaali disclaimer.
Avatar
KKK
Kitisijä
Viestit: 2446
Liittynyt: 26.10.2012 19:48
Paikkakunta: Joo

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja KKK »

Kyllä hän tiedostaa mistä tilansa johtuu ja sen tarvittaessa pystyy sanallistamaankin.

Mietin näitä taas eilen illalla lasten kanssa rannalla ollessani. Klassisessa kreikkalaisessa runoudessa tarina kerrotaan dialogin kautta, niinpä minäkin keskustelin huuliani liikuttamatta pitkän tovin:

Jos tuo ihminen katoaisi elämästäsi huomenna, ikävöisitkö?
- en

Pystyisitkö elämään onnellisena ilman häntä?
- aivan varmasti

Kun sinulla on hyvä fiilis//onnen hetkiä, odotatko että pääset jakamaan ne?
- en, koska tiedän ettei minun mielenkiinnon kohteeni/ilonaiheeni hetkauta häntä mihinkään suuntaan. Siksi pidän ne mieluummin itselläni

Minkälainen fiilis on olla kotona lasten kanssa, ilman vaimoa?
- ihan fine. Ei tarvitse mm ottaa vastaan syyllistämistä siitä, olenko tehnyt jonkun askareen.. saati olenko tehnyt sen HÄNEN tavallaan. Ja jos ripustan pyykit, ne saavat kuivua rauhassa, ilman että joku menee selkäni takana ripustamaan ne uudelleen

Haluatko häntä vielä?
- hetkittäin. Haluaisin enemmän jos tuntuisi että olen hänelle jotenkin kiinnostava, mutta tätä on aika vaikea löytää. Pinnalliseksi saatte syyttää jos haluatte, mutta minua vituttaa ettei ihminen pidä itsestään yhtään huolta. Ei tässä itsekään todellakaan mitään uimapukumalleja olla, mutta teen silti säännöllisesti työtä oman hyvinvointini eteen - nimenomaan siksi että se tuntuu hyvältä ja kroppa kestää paremmin arjen rasituksia. On tietysti täysin liikunnottoman ihmisenkin mahdollista aloittaa uusi elämä viiskymppisenä, mutta pidän tässä tapauksessa tämän toteutumista varsin epätodennäköisenä. Minun silmääni vaan terve, liikunnallinen keho on puoleensavetävämpi kuin sellainen jolla ei ole ikinä mitään tehty.

Stressiä itselle aiheuttaa se, että ajatukset - fiilikset heittelevät niin perhanan laidasta laitaan tässä asiassa. Huomioiden mitä pelissä, tämä lienee normaaliakin tiettyyn rajaan saakka. Eikä äkkivääriä peliliikkeitä ole muutenkaan tarkoitus tehdä, eikä jokaisen tunteen perään juosta, sen verran isoja asioita kyseessä.

Ja onhan tässä tietysti sekin mahdollisuus, että olen vaan päästäni sekaisin // 50-villityksen riivaamaa ja "kuvittelen kaiken". Sitten taas toisaalta - nämä asiat ovat vaivanneet NIIN kauan...
Amazing shit happens!
Ylermi Ylihankala
Kitisijä
Viestit: 14927
Liittynyt: 22.09.2008 13:03

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja Ylermi Ylihankala »

Tässä on, kkk, sekin puoli, että koska käytät palstaa pitkälti itseterapointiin, jolloin raportoit ajatuksistasi luonnollisesti usein kriisin keskeltä, niin kenen vaan kirjoitukset vastaavassa tilanteessa näyttäytyvät värittyneinä. Vaikka tämän moni osaa huomioida, niin kyllä mäkin usein ajattelen, että olet usein liikaa mielihalujesi armoilla. Jotenkin itselle jää usein ajatus, että et vaan itse ole helppo puoliso, etkä oikein siedä arkea ja normaalia perhe-elämää. Moni nimittäin ei siedä perhearkea riittävän hyvin ylipäätään. Kaikki me siinä välillä kipuillaan. En mä itsekään aina siedä sitä perhe- ja parisuhdearkea, kuten nyt neljän viikon lastenhoito"lomalla" vaimon ollessa töissä. Kipuilen tilanteessa, koska koen toisen pääsevän helpommalla.

Mutta onhan tämä kkk:n tilanne ikiliikkuja, jonka avain ei palstalta löydy. Itse se päätös on tehtävä.
Mulla on se onni, että olen löytänyt itseni ja toivon muillekin ihmisille sitä. Että tällainen ihminen on tarkoitettu tänne, me ei olla sattumaa.
Avatar
urpiainen
Kitisijä
Viestit: 16598
Liittynyt: 27.10.2005 17:37

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja urpiainen »

Mä en oikeasti haluaisi antaa minkäänlaisia neuvoja, enkä ottaa minkäänlaista kantaa KKK:n tilanteeseen, koska en siitä tarpeeksi tiedä (ja vaikka tietäisinkin, tuskin silti kannattaisi antaa neuvoja tai ottaa kantaa...), mutta noin niinku keskustelupalstahengessä kirjoitan yleisellä tasolla, että KKK:n tilitys saa minut löytämään itsestäni aika vanhanaikaisen ydinperhefetisistin.

En nimittäin voi olla ajattelematta, että KKK:n katsantokanta on aika itsekeskeinen siinä mielessä, että hän jäsentää perhedynamiikkaa aika lailla sitä kautta, että mitä hän saa irti siitä ja miten hyvin perhedynamiikka tyydyttää hänen halujaan. (Huomautus: käytän siis itsekeskeistä kuvaamaan asennetta, joka asettaa omat halut ja tarpeet keskiöön - tämä ei sisällä ajatusta siitä,e ttä nuo halut ja tarpeet olisivat jotenkin itsekkäitä tai ikäviä.) Jotenkin mä haluaisin kommentoida - ja mun on tosi vaikea pärjätä sen kanssa, että tosiaan ajattelen näin vanhanaikaisesti - että ehkä tässä pitäisi ottaa vähän enemmän sellaista uhrautuvan perheenäidin asennetta, sulkea silmät ja ajatella Englantia. Kääntää vähän katsetta pois itsestä ja miettiä enemmän sitä, miten voisi paremmin tukea muita perheenjäseniä ja koko perheen kukoistusta.

Väistämättä saan vähän sellaista vibaa, että KKK tuppaa ajattelemaan parisuhdetta hyödykkeenä, joka on hankittu omia tarpeita tyydyttämään, jolloin on aina mahdollista, että kaupasta voisi saada kilpailevan tuotteen, joka tyydyttää tarpeet vielä paremmin. Tämä on mahdollisesti korostunut sitäkin kautta, että KKK:lla itsellään on ollut niin paljon henkilökohtaisia kriisejä, joiden selättämisessä perhe on ollut tukena. Jotenkin tästä oma-tarve-keskeisyydestä olisi ehkä päästävä yli ja koetettava ajatella, että parisuhde ei ole yksilön tarpeita täyttävä hyodyke, vaan yhdessä kumppanin kanssa työstettävä taideteos. Parisuhteen arvo ei ole siinä, miten hyvin se tyydyttää KKK:n parisuhteesta riippumattomia haluja, vaan siinä, miten kauniisti KKK ja kumppani pystyvät luomaan suhteestaan ainutkertaisen ja täysin omannäköisensä taideteoksen.

Ymmärrän, että KKK:n pointti on osin juuri se, että hän kokee, että vaimo ei osallistu yhteiseen projektiin samalla tarmolla kuin KKK. Voi olla näin, mutta kuten Vagabondo viisaasti sanoo, ehkä ei kannata keskittyä siihen, miten kumppanin tulisi olla erilainen, vaan siihen, että kun hän nyt on tuollainen, niin miten siitä tilanteesta rakennetaan yhteistä todellisuutta. KKK:n varmaan ihan oikeutettu kritiikki siitä, että kumppani on aika passiivinen ja etäinen, lähtee kuitenkin KKK:n omasta yksilöllisestä näkökulmasta: tuollainen kumppani ei tyydytä minun tarpeitani. Voi olla, että KKK:n olisi päästettävä irti tästä itsekeskeisestä näkökulmasta ja mietittävä vähän vanhanaikaisen fatalistisemmin, että kun hän on nyt päätynyt (ja vielä omasta valinnastaan!) tällaiseen parisuhteeseen, miten siitä saadaan rakennettua juuri teille sopiva suhde (ei siis juuri sinun tarpeitasi tyydyttävä suhde).

Vähän pelkään, että KKK ei saa rauhaa demoneiltaan ennen kuin kykenee ylittämään omien tarpeiden tyydyttämisen hyödykenäkökulman parisuhteeseen. Vaikka kumppani olisi minkälainen unelmien ihme, on aina ainakin teoriassa mahdollista, että jossain olisi paremmin tarpeitasi tyydyttävä kumppani. Epävarmuus jää kalvamaan, eikä siitä ehkä pääse eroon kuin hyväksymällä, että tämä on minun valintani, olen sitoutunut rakentamaan tätä suhdetta niin hyvin kuin mahdollista, enkä ajattele niinkään omia halujani.

Haluan vielä lisätä, että tuo yllä oleva tekstini saattaa antaa kuvan KKK:sta jotenkin itsekkäänä ja sitoutumiskyvyttömänä henkilönä. Tätä en tarkoita: minusta on selvää, että KKK on hieno mies, joka on hyvin sitoutunut perheeseensä ja ajattelee sen parasta ja ottaa asiat hyvin vakavasti - siksi hän varmaan tätä problematiikkaa täälläkin niin paljon työstää. Haen vain tietynlaista abstraktia näkökulmapointtia, jonka nyt muistan sanallistaneeni Kitinässä aiemminkin.

Ja vielä, olen vanhanaikainen siinäkin, että kun ymmärtääkseni KKK:n parisuhteessa ei ole mitään lapsia traumatisoivaa riitelyä ja räjähtelyä, lasten vuoksi yhdessä pysyminen on ihan kaunis peruste sekin. Se voi jopa olla motivaatio sille paasaamalleni omien tarpeiden tyydyttämisen ylittävälle näkökulmalle - voisi ehkä ajatella, että tarve turvata lapsille perusturvallinen koti on omienkin tarpeiden hierarkiassa korkeampi kuin ne muut tarpeet.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Avatar
Vagabondo
Kitinä VIP-jäsen
Viestit: 9392
Liittynyt: 23.09.2010 9:38

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja Vagabondo »

urpiainen kirjoitti: 26.06.2020 10:59 Ja vielä, olen vanhanaikainen siinäkin, että kun ymmärtääkseni KKK:n parisuhteessa ei ole mitään lapsia traumatisoivaa riitelyä ja räjähtelyä, lasten vuoksi yhdessä pysyminen on ihan kaunis peruste sekin. Se voi jopa olla motivaatio sille paasaamalleni omien tarpeiden tyydyttämisen ylittävälle näkökulmalle - voisi ehkä ajatella, että tarve turvata lapsille perusturvallinen koti on omienkin tarpeiden hierarkiassa korkeampi kuin ne muut tarpeet.
Toisaalta en tiedä onko loppupeleissä hyvä antaa lapsille sellaista kuvaa parisuhteesta, että siinä kaksi toisilleen kylmää ihmistä pitää kulisseja lasten takia pystyssä. Jos keskinäistä rakkautta ei löydy, eikä sitä pystytä perheessä jakamaan ja näyttämään arjen pienillä eleillä, niin erillään elo vanhempien hyvät välit säilyttäen saattaa olla parempi ratkaisu.
Yet ah! why should they know their fate? Since sorrow never comes too late, And happiness too swiftly flies. Thought would destroy their paradise.
No more; where ignorance is bliss, 'Tis folly to be wise.
Ylermi Ylihankala
Kitisijä
Viestit: 14927
Liittynyt: 22.09.2008 13:03

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja Ylermi Ylihankala »

^^ Hienosti kirjoitit (taas). Ajattelen ihan samoin.
Mulla on se onni, että olen löytänyt itseni ja toivon muillekin ihmisille sitä. Että tällainen ihminen on tarkoitettu tänne, me ei olla sattumaa.
Avatar
So Hard
Kitisijä
Viestit: 14886
Liittynyt: 23.08.2011 9:23
Paikkakunta: 7th heaven

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja So Hard »

Vagabondo kirjoitti: 26.06.2020 11:11
urpiainen kirjoitti: 26.06.2020 10:59 Ja vielä, olen vanhanaikainen siinäkin, että kun ymmärtääkseni KKK:n parisuhteessa ei ole mitään lapsia traumatisoivaa riitelyä ja räjähtelyä, lasten vuoksi yhdessä pysyminen on ihan kaunis peruste sekin. Se voi jopa olla motivaatio sille paasaamalleni omien tarpeiden tyydyttämisen ylittävälle näkökulmalle - voisi ehkä ajatella, että tarve turvata lapsille perusturvallinen koti on omienkin tarpeiden hierarkiassa korkeampi kuin ne muut tarpeet.
Toisaalta en tiedä onko loppupeleissä hyvä antaa lapsille sellaista kuvaa parisuhteesta, että siinä kaksi toisilleen kylmää ihmistä pitää kulisseja lasten takia pystyssä. Jos keskinäistä rakkautta ei löydy, eikä sitä pystytä perheessä jakamaan ja näyttämään arjen pienillä eleillä, niin erillään elo vanhempien hyvät välit säilyttäen saattaa olla parempi ratkaisu.
Jokaisella toki on oma käsitys parisuhteesta ja kaikilla meillä on vain 1 elämä. Voisi myös ajatella, että syövästä selvinneellä on vähän kovempi halu elää ja kokea kuin sellaisella joka ajattelee että onhan tässä vielä 40 vuotta aikaa.
Universaali disclaimer.
Avatar
KKK
Kitisijä
Viestit: 2446
Liittynyt: 26.10.2012 19:48
Paikkakunta: Joo

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja KKK »

Kiitoksia näkemyksistä - kriittisistäkin. Totta että käytän tätä säiettä itseterapiointiin. Kirjoittaminen on osoittautunut hyväksi tavaksi jäsennellä ajatuksia. Eikä minulla ole oikeastaan ketään bestistä, jolle voisin näitä tilittää. Tai on, mutta olen aistivinani ettei hän jaksaisi tätä ikiliikkujaa enää kuunnella, joten en halua suolata yhdessäoloaikaa puolipakottamalla toisen keittiö-psykiatriksi, on hänellä omakin elämä ja omat murheensa.

On mahdollista että olen itsekäs ja että näkemykseni suhteesta on kieroutunut - kietoutunut liikaa oman navan ympärille. Toisaalta puolustaudun muistuttamalla, että selvittyäni vuosikymmeniä riivanneista demoneista (lukuisat syömishäiriövariantit, masennus, itsetuhoinen käytös, päihteet) ja syövänperkeleestä joka olisi ilman leikkausta vienyt minut muutamassa vuodessa hautaan > elämänjano ja -halu ovat ihan käsittämättömän kovat.

Koen haaskanneeni niin ison siivun elämästäni kaikenlaiseen paskaan että viimeisestä kolmanneksesta (jos luonto suo) ottaisin mieluusti kaiken irti. Normaalia elämää eläneen on mahdoton käsittää, minkälaista on ollut elää vihassa, katkeruudessa ja itseinhossa vuosikymmeniä, kykenemättä nauttimaan oikein mistään. Hamppuköysi heilui silmissä ja asemetalli maistui suussa useampaan otteeseen. En oikeastaan ole menneisyyden tapahtumille katkera, mutta tiedän kyllä että jos minun lapsiani aletaan kiusata, puutun ongelmaan kaikin mahdollisin keinoin. Omat vanhemmat eivät muistaakseni panneet tikkua ristiin - tai sitten osasin piilottaa kaikki ongelmat niin hyvin.

Nyt kun maailma on saanut värit ja pikkulinnut lauluäänensä takaisin, koen että minullakin on oikeus nauttia elämästäni, edes vähän.
Amazing shit happens!
Avatar
exsu
Kitisijä
Viestit: 6314
Liittynyt: 05.10.2010 12:11
Paikkakunta: Tampere

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja exsu »

KKK kirjoitti: 26.06.2020 12:18 Normaalia elämää eläneen on mahdoton käsittää, minkälaista on ollut elää vihassa, katkeruudessa ja itseinhossa vuosikymmeniä, kykenemättä nauttimaan oikein mistään.
Tämä on harha. Meillä kaikilla on demonimme. Omanlaisensa, eikä niiden pohjalta voi täysin käsittää toisen kärsimystä ja kokemuksia. Mutta helposti menee metsään, jos lähtee flirttailemaan sen ajatuksen kanssa, että kaikki muut ovat päässeet helpommalla.
Mut ei se elämä sit ollut kuitenkaan
Ihan piece of Kake Randelin.
Ylermi Ylihankala
Kitisijä
Viestit: 14927
Liittynyt: 22.09.2008 13:03

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja Ylermi Ylihankala »

Ajattelen myös niin, että elämässä ei kukaan pääse ns. helpolla. Siinä huijaa itseään ja katkeroituu, jos niin ajattelee.
Mulla on se onni, että olen löytänyt itseni ja toivon muillekin ihmisille sitä. Että tällainen ihminen on tarkoitettu tänne, me ei olla sattumaa.
Avatar
James Potkukelkka
Kitisijä
Viestit: 25471
Liittynyt: 23.01.2014 9:59

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja James Potkukelkka »

^ja ^^ olette molemmat oikeassa.

Mutta. Uskoakseni lähes kaikki ovat sitä mieltä, että on ihmisiä, joilla on vaikeampaa kuin toisilla? Siitä kait loogisesti seuraa, että on ihmisiä, joilla on helpompaa? Em. ajatuskulusta ei varmastikaan ole kenellekään mitään hyötyä, mutta noin niinku silleen valitettavana tosiasiana.

Mutta totta tosiaan kaikilla on ongelmia.
olen voimakas oikeudenmukaisuuden kannattaja
Avatar
Vagabondo
Kitinä VIP-jäsen
Viestit: 9392
Liittynyt: 23.09.2010 9:38

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja Vagabondo »

KKK kirjoitti: 26.06.2020 12:18 Kiitoksia näkemyksistä - kriittisistäkin. Totta että käytän tätä säiettä itseterapiointiin. Kirjoittaminen on osoittautunut hyväksi tavaksi jäsennellä ajatuksia. Eikä minulla ole oikeastaan ketään bestistä, jolle voisin näitä tilittää. Tai on, mutta olen aistivinani ettei hän jaksaisi tätä ikiliikkujaa enää kuunnella, joten en halua suolata yhdessäoloaikaa puolipakottamalla toisen keittiö-psykiatriksi, on hänellä omakin elämä ja omat murheensa.

On mahdollista että olen itsekäs ja että näkemykseni suhteesta on kieroutunut - kietoutunut liikaa oman navan ympärille. Toisaalta puolustaudun muistuttamalla, että selvittyäni vuosikymmeniä riivanneista demoneista (lukuisat syömishäiriövariantit, masennus, itsetuhoinen käytös, päihteet) ja syövänperkeleestä joka olisi ilman leikkausta vienyt minut muutamassa vuodessa hautaan > elämänjano ja -halu ovat ihan käsittämättömän kovat.
Pohdiskelu ja itsetutkiskelu on hyvästä.

Kannattaa muistaa, että kaikki mitä täällä muut voi kommentoida perustuu puutteelliseen informaatioon ja peilaa myös kommentoijien omia elämänkokemuksia ja ajatuksia. Ei meillä voi olla kattavaa tilannekuvaa pelkästään sun kertomien asioiden perusteella.
Yet ah! why should they know their fate? Since sorrow never comes too late, And happiness too swiftly flies. Thought would destroy their paradise.
No more; where ignorance is bliss, 'Tis folly to be wise.
Avatar
Vagabondo
Kitinä VIP-jäsen
Viestit: 9392
Liittynyt: 23.09.2010 9:38

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja Vagabondo »

James Potkukelkka kirjoitti: 26.06.2020 13:22 Mutta. Uskoakseni lähes kaikki ovat sitä mieltä, että on ihmisiä, joilla on vaikeampaa kuin toisilla? Siitä kait loogisesti seuraa, että on ihmisiä, joilla on helpompaa? Em. ajatuskulusta ei varmastikaan ole kenellekään mitään hyötyä, mutta noin niinku silleen valitettavana tosiasiana.

Mutta totta tosiaan kaikilla on ongelmia.
Mä oon varmaankin päässyt helpommalla. Toki mulla on ongelmani, mutta uskon monilla olevan paljon isompia ongelmia ja haasteita elämässä. Toki kuvittelen tämän johtuvan loistavasta elämänhallinastani, kyvystä tehdä elämää eteenpäin vieviä pitkäjänteisiä suunnitelmia ja ratkaisuja sekä positiivisesta elämänasenteestani :mrgreen:
Yet ah! why should they know their fate? Since sorrow never comes too late, And happiness too swiftly flies. Thought would destroy their paradise.
No more; where ignorance is bliss, 'Tis folly to be wise.
Avatar
urpiainen
Kitisijä
Viestit: 16598
Liittynyt: 27.10.2005 17:37

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja urpiainen »

Vagabondo kirjoitti: 26.06.2020 13:24
KKK kirjoitti: 26.06.2020 12:18 Kiitoksia näkemyksistä - kriittisistäkin. Totta että käytän tätä säiettä itseterapiointiin. Kirjoittaminen on osoittautunut hyväksi tavaksi jäsennellä ajatuksia. Eikä minulla ole oikeastaan ketään bestistä, jolle voisin näitä tilittää. Tai on, mutta olen aistivinani ettei hän jaksaisi tätä ikiliikkujaa enää kuunnella, joten en halua suolata yhdessäoloaikaa puolipakottamalla toisen keittiö-psykiatriksi, on hänellä omakin elämä ja omat murheensa.

On mahdollista että olen itsekäs ja että näkemykseni suhteesta on kieroutunut - kietoutunut liikaa oman navan ympärille. Toisaalta puolustaudun muistuttamalla, että selvittyäni vuosikymmeniä riivanneista demoneista (lukuisat syömishäiriövariantit, masennus, itsetuhoinen käytös, päihteet) ja syövänperkeleestä joka olisi ilman leikkausta vienyt minut muutamassa vuodessa hautaan > elämänjano ja -halu ovat ihan käsittämättömän kovat.
Pohdiskelu ja itsetutkiskelu on hyvästä.

Kannattaa muistaa, että kaikki mitä täällä muut voi kommentoida perustuu puutteelliseen informaatioon ja peilaa myös kommentoijien omia elämänkokemuksia ja ajatuksia. Ei meillä voi olla kattavaa tilannekuvaa pelkästään sun kertomien asioiden perusteella.
Mä komppaan taas Vagabondoa. Mun mielestä on hienoa, että KKK selvästi pohtii tilannettaan ja ratkaisujaan pitkään, monilta kanteilta, ja välttelee äkkinäisiä ratkaisuja. Ja keskustelee puolisonsa kanssa, vaikka sen kivireen vetämiseksi kokeekin. Jos en luottaisi, että KKK osaa varmasti tehdä oman, huolellisesti punnitun ratkaisunsa oman tilanteensa parhaiten tuntien ja jättäen nettihuutelijat ansaitsemaansa arvoon, en mä täältä varmaan rohkenisi huudellakaan.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Avatar
urpiainen
Kitisijä
Viestit: 16598
Liittynyt: 27.10.2005 17:37

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja urpiainen »

Vagabondo kirjoitti: 26.06.2020 13:30
James Potkukelkka kirjoitti: 26.06.2020 13:22 Mutta. Uskoakseni lähes kaikki ovat sitä mieltä, että on ihmisiä, joilla on vaikeampaa kuin toisilla? Siitä kait loogisesti seuraa, että on ihmisiä, joilla on helpompaa? Em. ajatuskulusta ei varmastikaan ole kenellekään mitään hyötyä, mutta noin niinku silleen valitettavana tosiasiana.

Mutta totta tosiaan kaikilla on ongelmia.
Mä oon varmaankin päässyt helpommalla. Toki mulla on ongelmani, mutta uskon monilla olevan paljon isompia ongelmia ja haasteita elämässä. Toki kuvittelen tämän johtuvan loistavasta elämänhallinastani, kyvystä tehdä elämää eteenpäin vieviä pitkäjänteisiä suunnitelmia ja ratkaisuja sekä positiivisesta elämänasenteestani :mrgreen:
Ja mun Vagabondo-fanikerhoni vain jatkaa riemumarssiaan. Onhan mullakin ongelmani, mikä kyllä saamieni nettiyhteenvetojen perusteella on kiusallisen selvää kanssakirjoittajille, mutta jollain kuvitteellisella objektiivisella asteikolla mä ajattelen, että aika helpolla olen toistaiseksi päässyt itseen ja kaikkein lähimpään piirini kohdistuvien elämän iskujen saralla. Kuten Vagabondokin, uskon tällä olevan selkeä kausaaliyhteys elämänhallintaani, mutta en ole ihan varma kausaation suunnasta.

Mut tästä huolimatta mä olen samaa mieltä Exsun ja Yllen kanssa. Kuten Exsu kirjoittaa, kaikilla meillä on ristimme kannettavanamme, ja helposti ajattelee, että taakka on maksimaalinen - kunnes kohtaa raskaamman taakan. Mulla on elämän ja ongelmien vaikeuksien suhteen vähän sellainen yksilörelativistinen teoria: ongelmat asettuvat kokijan näkökulmasta janalle helpoista musertavan painavan vaikeisiin, vaikka ne musertavan painavan vaikeat sitten olisivat ulkopuolisen tarkkailijan silmästä, tarkkailijan omaan janaan suhteutettuna, aika kevyitäkin. Janan raskaan pään jutut ovat kuitenkin aina kokijalleen raskaita, vaikka muista vähäisemmiltä saattaisivat näyttääkin. Eikä ulkopuolelta useinkaan edes näe oikein.

Toki on sitten niin objektiivisen suuria taakkoja, että tämä teoria murenee, mutta noin niinku yleisenä nyrkkisääntönä pikkuporvarillisessa keskiluokassa, joka on pienenä käynyt neuvolassa ja purskuttanut fluoria koululuokassa, jotenkin näin.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
nokkaelain
Kitisijä
Viestit: 2772
Liittynyt: 10.03.2018 18:12

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja nokkaelain »

urpiainen kirjoitti: 26.06.2020 13:49 Mut tästä huolimatta mä olen samaa mieltä Exsun ja Yllen kanssa. Kuten Exsu kirjoittaa, kaikilla meillä on ristimme kannettavanamme, ja helposti ajattelee, että taakka on maksimaalinen - kunnes kohtaa raskaamman taakan. Mulla on elämän ja ongelmien vaikeuksien suhteen vähän sellainen yksilörelativistinen teoria: ongelmat asettuvat kokijan näkökulmasta janalle helpoista musertavan painavan vaikeisiin, vaikka ne musertavan painavan vaikeat sitten olisivat ulkopuolisen tarkkailijan silmästä, tarkkailijan omaan janaan suhteutettuna, aika kevyitäkin. Janan raskaan pään jutut ovat kuitenkin aina kokijalleen raskaita, vaikka muista vähäisemmiltä saattaisivat näyttääkin. Eikä ulkopuolelta useinkaan edes näe oikein.

Toki on sitten niin objektiivisen suuria taakkoja, että tämä teoria murenee, mutta noin niinku yleisenä nyrkkisääntönä pikkuporvarillisessa keskiluokassa, joka on pienenä käynyt neuvolassa ja purskuttanut fluoria koululuokassa, jotenkin näin.
Kun painoin lainaa-nappia olin lukenut hiukan väärin kuvitellen että hienovaraisesti olisit maininnut omista taakoistasi. Yksi omista stressin aihesta (silloin kun ehtii ajatella) on että pitäisi olla jotenkin (mieluusti koko ajan) valmistautunut niihin musertavan painavan vaikeisiin asioihin. Itsehäm olen yleensä ottaen päässyt elämässä aika helpolla.

Kun olin lähdössä juhannuksen viettoon, huomasin aamulla, että suussa oli jotain ylimääräistä: kulmahampaasta lohjennut pala. Liian vähän fluoria.
Ylermi Ylihankala
Kitisijä
Viestit: 14927
Liittynyt: 22.09.2008 13:03

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja Ylermi Ylihankala »

Mä tarkoitin kukaan ei pääse helpolla elämässä kirjoituksellani sitä, että me jokainen joudumme elämässämme sietämään ties mitä vaikeuksia, useimmiten niistä ei moni tiedä. Kyllä niitä jokaiselle siunaantuu. Tästä johtuen sen sijan, että olisi toisille kateellinen tai katkera, tulisi oma mindset asetella sellaiseen itselleen lempeään ja ymmärtäväisen moodiin, joka mahdollistaa pidemmän aikavälin tasapainoa ja onnellisuutta ruokkivat ratkaisut, eikä hamuaisi herkästi jotain parempaa. Sitä parempaa kun ei aina ole eikä tule. Oppimisprosessihan tämä kaikille on.
Mulla on se onni, että olen löytänyt itseni ja toivon muillekin ihmisille sitä. Että tällainen ihminen on tarkoitettu tänne, me ei olla sattumaa.
Vastaa Viestiin