Olen kuvitellut tasojen olevan hiukan erilaiset:
ylempi korkeakoulu
alempi korkeakoulu
2.aste
lukio
Olen kuvitellut tasojen olevan hiukan erilaiset:
Kyllä tuolla älykäyrän hännillä on myös joukko, joka ei nykyisillä palkoilla kykene työllistymään. TES:in sitovuus pitäisi purkaa ja tarjota näille ihmisille palkan lisäksi jotain tukea, jotta saavat elämiseen riittävät rahat kasaan.James Potkukelkka kirjoitti: ↑05.10.2022 8:28 Työllistymistä Suomessa tällä hetkellä rajoittaa kuitenkin eniten henkilön halu ottaa työtä vastaan.
Joo ja siis nostavat edelleen. Kun katsotaan koko työikäistä väestönosaa, niin opistokoulutetut ovat ihan merkittävä osa korkeakoulutetusta porukasta. Hätähuuto koskee siis nuorta ikäluokkaa (oliko nyt 25-34-vuotiaat), jossa korkeakoulutettujen osuus on pudonnut kauaksi vertailumaista ja Suomi kuuluu samaan porukkaan jonkun Turkin ja Chilen kanssa (osin koulutustaso toki paranee siinäkin, kun porukka valmistuu vasta nelikymmpisinä). Siellä ei enää opistokoulutettuja ole. Kuten sanottu, en oikein tiedä, pitäisikö olla.James Potkukelkka kirjoitti: ↑05.10.2022 8:47Urpsun mukaan tässä kansainvälisessä tilastoinnissa Suomen entinen opistoastekin on kolmannen asteen koulutus. Eli jos Suomessa vielä koulutettaisiin esim. merkonomeja tai teknikkoja, he nostaisivat tertiary education -määrää.
Mikäs koulutus tuolla ikäryhmällä sitten on? Jotenkin uumoilen, että ei 50% ikäluokasta kuitenkaan amistakaan käy.urpiainen kirjoitti: ↑05.10.2022 9:09 Joo ja siis nostavat edelleen. Kun katsotaan koko työikäistä väestönosaa, niin opistokoulutetut ovat ihan merkittävä osa korkeakoulutetusta porukasta. Hätähuuto koskee siis nuorta ikäluokkaa (oliko nyt 25-34-vuotiaat), jossa korkeakoulutettujen osuus on pudonnut kauaksi vertailumaista ja Suomi kuuluu samaan porukkaan jonkun Turkin ja Chilen kanssa (osin koulutustaso toki paranee siinäkin, kun porukka valmistuu vasta nelikymmpisinä). S
Pitäisikö Suomeen palauttaa opistoaste?urpiainen kirjoitti: ↑05.10.2022 9:09Joo ja siis nostavat edelleen. Kun katsotaan koko työikäistä väestönosaa, niin opistokoulutetut ovat ihan merkittävä osa korkeakoulutetusta porukasta. Hätähuuto koskee siis nuorta ikäluokkaa (oliko nyt 25-34-vuotiaat), jossa korkeakoulutettujen osuus on pudonnut kauaksi vertailumaista ja Suomi kuuluu samaan porukkaan jonkun Turkin ja Chilen kanssa (osin koulutustaso toki paranee siinäkin, kun porukka valmistuu vasta nelikymmpisinä). Siellä ei enää opistokoulutettuja ole. Kuten sanottu, en oikein tiedä, pitäisikö olla.James Potkukelkka kirjoitti: ↑05.10.2022 8:47Urpsun mukaan tässä kansainvälisessä tilastoinnissa Suomen entinen opistoastekin on kolmannen asteen koulutus. Eli jos Suomessa vielä koulutettaisiin esim. merkonomeja tai teknikkoja, he nostaisivat tertiary education -määrää.
Mut muutenhan Vagis osuu ihan oikeaan, Suomessa on kansainvälisesti osin huonosti vertautuva kahden sektorin duaalimalli, eli että toisella asteella (lukio ja ammattikoulu) ja kolmannella asteella (yliopisto ja AMK) on erikseen ammattiin suuntautuva ja yleissivistävä/akateemisempi puoli. Jos vertaa vaikka johonkin Yhdysvaltoihin, niin siellähän on jo sata vuotta ollut kaikille pakollinen yleissivistävä toinen aste (high school), eikä kai erillistä AMK-sektoria vaan erilaisia yliopistoja ja erilaisia ohjelmia (en kyllä oikein tiedä, mitä erilaiset community colleget oikein ovat, ehkä lähellä niitä Suomen entisiä opistoja?). Nyt sentään saatiin Suomeenkin toinen aste oppivelvollisuuden piiriin, mutta duaalimalli elää yhä toisella ja kolmannella asteella.
Mulla on jäänyt vastaavia mielikuvia opiskeluajan yritysvierailuilta, kun joissain putiikeissa kaipailtiin opistotason tyyppejä töihin, kun niillä pystyisi teettämään myös tuottavaa työtä hallinnollisten hommien lisäksi.sivustahuutaja kirjoitti: ↑05.10.2022 10:07 ^ Opistot varmaan on jo "tuhottu". Fiksumpaa olisi ehkä luoda ammattikorkeakouluihin opistoa vastaavia opintomahdollisuuksia. Oma mielikuvani on, että AMK:t ovat pyrkineet kiukulla tiedekorkeakoulujen suuntaan ja sitä yleissivistävää humppaa on aika paljon suhteessa käytännön tekemiseen.
Mä olen varmaan lähtökohtaisesti, siis ennen kuin opin jostain parempaa argumentaatiota, Sivustahuutajan kannalla tässä. Vähän mulla vaikuttaa sekin, että jos lasketaan vain yliopistot ja ammattikorkeakoulut, Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna yli kaksinkertainen määrä korkeakouluja esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna (ilmankos kepulaiset tiedeministerit julistavat, että tämän kamalan keskittämisen on loputtava ja alettava perustamaan uusia yliopistoja Suomeen). Ja jos lasketaan näiden puljujen lukemattomat alueelliset yliopistokeskukset, sivukampukset ja toimipisteet, niin määrä on näin pieneen maahan aivan hämmästyttävä. En ehkä hirveästi innostuisi, että tämän kepusenttereiden saariston lisäksi alettaisiin perustella erilaisia opistoja joka nimeen, notkoon, saarelmaan. Suomalaiset kolmannen asteen koulutuslaitokset ovat jo nyt aivan rutiköyhiä jopa pohjoismaisessa vertailussa, jolloin ei ehkä kannattaisi laittaa vielä rahaa seiniin, vaan enemmän sinne tutkimus- ja opetustoimintaan.sivustahuutaja kirjoitti: ↑05.10.2022 10:07 Opistot varmaan on jo "tuhottu". Fiksumpaa olisi ehkä luoda ammattikorkeakouluihin opistoa vastaavia opintomahdollisuuksia.
Jos yhtään laajemmista "serteistä" sun muista puhutaan, niin ei niitä varmaan privaattipuoli tarjoaisi ilman tukia. Suomalaiset ovat niin köyhiä, että ei kellään ole varaa maksaa esim. 4000 euroa jostain puolen vuoden kurssista. Privaatille taas ei voi antaa tukia, koska "yksityinen koulu on saatanasta".urpiainen kirjoitti: ↑05.10.2022 11:48 EU:han, joka perinteisesti ei ole toiminut koulutuksen alueella, ajaa nyt kuitenkin aika voimakkaasti yleis-eurooppalaista tunnistamis- ja tunnustamiskehikkoa erilaisille micro-credentialseille ja vastaaville tutkintoa pienemmille kokonaisuuksille. Näitä sitten voisivat varmaan tuottaa yliopistot ja ammattikorkeakoulut (ja epäilemättä erilaiset yksityiset konsulttifirmat) vähän räätälöidysti. Olisi ehkä parempi kuin opistojen paluu.
Lukukausimaksuja voisi nostaa reilusti. Kaikille voisi sitten tarjota valtion takaaman opintolainan, josta saisi valmistuttua pikkuisen anteeksi. Loppuisi se yliopistoissa roikkuminen. Väittäisin yhteiskunnan kokonaisuutena hyötyvän tästä ja ehkä ne tilastotkin kaunistuisivat.urpiainen kirjoitti: ↑05.10.2022 11:48 Nythän Suomessa on eurooppalaisesti aika erikoinen tilanne (joka selittää osaltaan myös sitä, miksi Suomessa on maailman eniten keski-ikäisiä tutkinto-opiskelijoita), että jengi käyttää yliopistojen aja ammattikorkeakoulujen tutkinto-opetus-tarjontaa täydennyskoulutukseen, koska se on ilmaista ja saa vielä kaikenlaisia opiskelijaetuja, jos vaan saa hankittua opiskelupaikan.
Lukukausimaksujen nostaminen reilusti on aika kaukana, kun EU/ETA-alueen asukkailta ei saa periä lukukausimaksuja ollenkaan. Enkä oikein usko, että lukukausimaksujen tuominen suomalaiseen koulutusjärjestelmään on poliittisesti mahdollista: vasemmisto vastustaa, kun pitää sitä mahdollisuuksien tasa-arvon vastaisena, ja oikeisto vastustaa, kun pitää maksutonta korkeakoulutusta yhtenä harvana korkean verotuksen maan tulonsiirtona köyhiltä keskiluokalle. Lisäksi kaikki ("kaikki") poliitikot ovat entisiä ylioppilaskuntapoliitikkoja, jotka vastustavat suoraan lukukausimaksuja.sivustahuutaja kirjoitti: ↑05.10.2022 13:50Lukukausimaksuja voisi nostaa reilusti. Kaikille voisi sitten tarjota valtion takaaman opintolainan, josta saisi valmistuttua pikkuisen anteeksi. Loppuisi se yliopistoissa roikkuminen. Väittäisin yhteiskunnan kokonaisuutena hyötyvän tästä ja ehkä ne tilastotkin kaunistuisivat.urpiainen kirjoitti: ↑05.10.2022 11:48 Nythän Suomessa on eurooppalaisesti aika erikoinen tilanne (joka selittää osaltaan myös sitä, miksi Suomessa on maailman eniten keski-ikäisiä tutkinto-opiskelijoita), että jengi käyttää yliopistojen aja ammattikorkeakoulujen tutkinto-opetus-tarjontaa täydennyskoulutukseen, koska se on ilmaista ja saa vielä kaikenlaisia opiskelijaetuja, jos vaan saa hankittua opiskelupaikan.
Kirjoitin vähän huolimattomasti. Saman efektin saa aikaan kun tiputtaa opintotuen ja asumistuen pois ja tekee opiskeluajasta puhtaasti lainalla rahoitettavaa.
Tuo edellyttäisi keski- ja hyvätuloisten palkkaverotuksen roimaa laskua, jotta koulutuksen kannattavuus ei alenisi. En kuitenkaan oikein usko, että tuo olisi paras keino koulutusastee nostoon.sivustahuutaja kirjoitti: ↑05.10.2022 14:37Kirjoitin vähän huolimattomasti. Saman efektin saa aikaan kun tiputtaa opintotuen ja asumistuen pois ja tekee opiskeluajasta puhtaasti lainalla rahoitettavaa.
Lukivat Kitinää ja ryhtyivät toimeen: https://www.sivista.fi/tiedotteet/sivis ... tkinnosta/
En ole ihan varma, ymmärränkö viestiäsi, mutta yksi tästä puuttuva luku tässä on vielä se, että 50 000 aloituspaikan ja 25 000 uuden ylioppilaan kuviossa siis korkeakulupaikkaa hakee vuosittain joku 150 000 tyyppiä. Tämä on yksi syy sille, miksi pääsykoerumban (jonka luulisi suosivan voimakkaasti jo pari vuotta jossain toisessa korkeakouluohjemassa opiskelleita) sijaan viime aikoina on nostettu suoraa todistusvalintaa ja ensikertalaiskiintiötä. Aloituspaikat säädetään sen mukaan, mitä korkeakoulu kuvittelee tarvitsevansa uusia aloittajia suhteessa ministeriön asettamaan tutkintotavoitteeseen ja minkäkokoisen kohortin vastaanottamiseen resurssit riittävät.sivustahuutaja kirjoitti: ↑10.10.2022 0:09 ^ Ei nyt edelleenkään täsmää. Aloituspaikkojen määrähän on säädetty todellisuuden perusteella. Eli jos aloittaneista vain pieni prosentti jatkaa toiselle vuodelle tai valmistuu, niin aloituspaikkojen määrää on todennäköisesti säädetty ylöspäin. Aloituspaikoissa on siis luultavasti "löysää" suhteessa koulun kykyyn hoitaa kaikki aloittaneet opintojen läpi aina tutkintoon asti. Voin toki olla väärässä ja aloituspaikat päätetään säkki päässä katsomatta todellisia valmistuneiden määriä ja käytössä olevaa rahoitusta.