Shrink

Painaako joku mieltä? Haluatko purkaa sydäntäsi? Jos ei apu löydy, niin ainakin kuuntelevia korvia.
VAIN ASIALLISET KOMMENTIT! Kuri on kova.
nokkaelain
Kitisijä
Viestit: 2903
Liittynyt: 10.03.2018 18:12

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja nokkaelain »

edit: ehkä muualle kuitenkin kuin shrinkiin
Viimeksi muokannut nokkaelain, 08.09.2023 17:46. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Avatar
Kerberos I
Kitinän uhri
Viestit: 565
Liittynyt: 21.04.2021 14:43
Paikkakunta: Savvoo hilij.. no ei vatussa!

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja Kerberos I »

Mmm.. KKK vaikuttaa kipuilevan elämän pituuden epävarmuuden kanssa enemmän kuin parisuhteen. Sillä jos parisuhde olisi se suurin ongelma, siitä lähtisi vaikka on syöpä ja vaikka on lapsia ja vaikka on asuntovelkaa. My humble opinion. :!:

Jos KKK käännät hetkeksi asiat päälaelleen:
- mitä JOS onkin niin että suhteessasi ei ole seksiä, KOSKA sinä olet koko ajan niin kipeä/väsynyt/etäinen?
- mitä JOS suhteessasi ei ole läheisyyttä, KOSKA sinä viestität ulospäin PYSY POISSA?
- mitä JOS puolisosi ajattelee, ETTÄ en voi lähteä sairaan miehen viereltä (yhteiskunta ja lähipiiri tuomitsisi) vaikka koko kroppa jo huutaa pahaa oloa?
- mitä JOS oma paha olosi itsesi kanssa saa kaiken kauniin ympärilläsi hämärtymään ja häviämään?

Se on inhimillistä pitkäaikais- tai parantumattomasti sairaana muuttua näköalattomaksi, mutta se ei tee siitä yhtään sen kivempaa lähipiirille. Tai itselleenkään. Vaikuttaa vain kovin paljon siltä, että kaipaat jotain Shangri La:ta - olematonta ja kadonnutta nuoruutta, huumaa, kuluttavaa tykitystä tunnemyrskyineen, mutta ei ihmisaivoja ole tehty kestämään rakastumisen aiheuttamaa hormonimyräkkää kuin viikkoja-kuukausia. Sillä se KULUTTAA, ja palautumiseen voi mennä vuosia. Rakastumisen huuma ja RAKASTAMINEN ovat kaksi eri asiaa: toinen on lukemattomien tekijöiden aiheuttama hormonimyrsky, toinen on satamaan päästyä tehty joka päiväinen päätös TAHTOA tehdä toiselle hyvää ja olla läsnä.

- Niin, tahto näyttää itsestään ne parhaimmat puolet kumppanilleen, vaalia, osoittaa arvostusta myötä- ja vastamäessä (uskoipa sitten uskonnollisiin hömppiin tai ei). Ei elämä ole pelkkää riemua, ruusuilla tanssiessa unohtaa, että välillä jalka nyt vaan osuu myös siihen piikkiin. :roll:

KOSKAAN ei pidä jäädä parisuhteeseen vain sen takia, 'etten saa muitakaan'. Ei ikinä. Siinä pilaa sekä oman elämänsä, että vie rehellisen mahdollisuuden siltä toiselta tulla onnelliseksi, jos on itse jo toinen jalka oven ulkopuolella. Sillä se ilmapiiri näkyy ja tuntuu muurina kumppanille, jota puoliso ei voi ymmärtää.

Jos olet itseanalyysin jälkeen sitä mieltä, että voisit paremmin yksin - hyvä mies eroa jo! Jos taas tajuat, että parisuhteen hyvinvointi on mahdollista vielä saavuttaa, voit puolestani kitistä ja pysyä suhteessasi. I rest my case, enempää en puutu asiohisi, mutta ylläolevia kannattaa ajatella.
"Ainoa todellinen viisaus on tieto siitä, että et tiedä yhtään mitään." - Sokrates
Avatar
exsu
Kitisijä
Viestit: 6316
Liittynyt: 05.10.2010 12:11
Paikkakunta: Tampere

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja exsu »

KKK kirjoitti: 06.09.2023 8:26
Löysin itseni tänä aamuna istumassa käyvästä autosta. Type O Negativen pauhatessa ylitseni. "Love You To Death" vei minut siihen syksyyn, kun viimeksi olen ollut todella, TODELLA rakastunut. Hillitön, ihana ja raivostuttava, täysin hullu parin, kolmen viikon suhde jonka aikana draamaa riitti kokonaisen elokuvasarjan tarpeiksi. Vuosi oli 2002. Elinikä sitten.
Mun lukioaikainen poikaystävä ,joka oli itse niihin aikoihin ehkä 19, palaa säännöllisen epäsäännöllisesti kaipaamaan minua takaisin. Paitsi ei tietenkään minua, koska hän ei tunne eikä ole nähnyt aikuista minua, vaan niitä vuosia ja sitä nuoruuden hillittömyttä ja huolettomuutta. Jos me palattaisiin yhteen niin me ei oltais enää kaksi teiniä muhinoi soluasunnon lattialla, vaan väsynyt toimitusjohtaja ja työhönsä kyllästynyt lakimies. Mä en halua, mutta ennen kaikkea en voi antaa hänelle sitä mitä hän kaipaa. Ja oon sitäpaitsi melko varma, että jos hän saisi saman kokemuksen, niin se ei tuntuisi enää omalta.
Mut ei se elämä sit ollut kuitenkaan
Ihan piece of Kake Randelin.
Avatar
KKK
Kitisijä
Viestit: 2472
Liittynyt: 26.10.2012 19:48
Paikkakunta: Joo

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja KKK »

^ Tollai minäkin sen aina lopulta päädyn järkeilemään - ettei se olisi enää samaa.
Ihmisen sijasta kai kaipaan eniten sitä TUNNETTA ja sitä että jumalauta, joku OIKEASTI haluaa sua ja vieläpä näyttää sen.

Omat ajatukset sahaa tilanteeni kanssa niin laidasta laitaan että välillä epäilen oikeasti mielenterveyttäni.

Olihan se saatanan naiivia ajatella, että saisin syövästä, alkoholismista ja masennuksesta parannuttuani parisuhteen puhallettua oikeasti liekkeihin. Luoja tietää ettei se yrittämisen puutteesta johtunut. Kuuntelin tarkalla korvalla mitä minulta toivottiin, tein kaiken sen ja paljon ylikin.

Nyt, puoli vuosikymmentä myöhemmin, on todettava että "ei se perkeleen kantamalla kannettu vesi kaivossa pysy", etenkin jos olet oikeastaan se ainoa kantaja. Hommahan meni niin että käytiin kehityskeskusteluja, AINA yksinomaan minun aloitteestani, sovittiin jotain puolin ja toisin. Vähän aikaa oli aina kivaa, mutta sitten se yrittäminen loppui toisella osapuolella ja pian minullakin. Ja sama alusta. Uudestaan, uudestaan ja uudestaan. Nyt en enää jaksa.

On tässä ollut minun terveyteni lisäksi paljon muitakin haittaavia tekijöitä, joita en käy tässä erittelemään. Yhteistä aikaa vaan ei ole. Siitä tulee läheisyyden puute ja yhteydentunteen näivettyminen. Ja seuraavaksihan listalla on yleensä seksi.

Kiinnostuksen lopahtamiseen omalta osalta on monta syytä. Eikä vähiten merkittävää ole se, että toinen osapuoli ei IKINÄ tee aloitetta ja rva on ottanut kaikki minulta syöpään sairastumisen jälkeen kadonneet kilot - tuplana. En yksinkertaisesti voi sille mitään, että ihminen joka ei harrasta mitään liikuntoa eikä pidä millään lailla kropastaan huolta on ihan vitun iso turn-off. Meriselitys on "hormoonit". Joopa joo. Energia ei yksinkertaisesti tule tyhjästä. Kun syö enemmän kuin kuluttaa, ylijäämä varastoituu rasvaksi. Tottakai tiedän, että tietyt masennuslääkkeet ja kortisoni aiheuttavat nesteen keräytymistä kroppaan mutta siitä ei tässä tapauksessa ole kyse.

Minä itse todistin taannoin että kolmen kuukauden määrätietoisella harjoittelulla ja syömistään tarkkailemalla pystyy hankkimaan sekä lihasta että sulattamaan rasvaa kuusi kiloa. Harmi sinänsä, että kun syöpä iski jälleen, se vei yleisen jaksamisen mennessään ja nyt kaikki salilihas on kadonnut kilon kuukausivauhtia. Mutta tulipa todistettua että kun tasapainottaa harjoittelun, ravinnon ja levon, tulosta syntyy vaikka väkisin. Aikaisemmin olin syönyt mitä sattuu ja dokannut ja niillä suolannut muuten aika kovista liikuntoilumääristä minullepäin tulossa olleet gainssit.

Tästä eteenpäin?

Loppuharkinta. Varmaan monta iltaa puhumista ja monta yötä valvomista.

Jos olisin terve, eropaperit olisivat jo käräjäoikeudessa. Mutta koska en ole, ei ole järkevää monestakaan syystä kävellä ovesta ulos juuri nyt. Yhteiselämän purkaminen vaatii kolikkoa ja niitä vähiä säästettyjä tarvitaan vielä siinä tilanteessa jossa on kenties pakko hakeutua kalliisiin syöpähoitoihin joko yksityiselle tai ulkomaille. Jaettu huoltajuuskin tuntuu hankalalta tilanteessa, jossa olen vähintään päivän viikossa päivän pää vessanpöntössä. Ei lapsia voi pakottaa sairaanhoitajiksi.

Mitä tarjottavaa minulla olisi nykyisellään potentiaaliselle uudelle kumppanille? Kuihtuva, harmaantuva äijä joka ei jaksa tehdä mitään ylimääräistä ja on vähintään kerran viikossa petipotilas? "Joo mennään vaan kihloihin mutta chances are että sairastun syöpään lähivuosina kolmannen kerran!"

Tavallaan ymmärrän rouvaa. Minun sairauteni on hänelle kuormittava ja pelottava asia. Ei häntäkään varmaan paljoa houkuta ajatus siitä että joutuisi lähihoitajaksi.

Omien sanojensa mukaan hän kokee että jätin hänet yksin huolehtimaan lapsista kuin sairaustuin. No joo, näinpä saattoi käydä mutta en aiheuttanut sairaustumista itse MITENKÄÄN (tästä on useammankin lääkärin lausunto) ja sori jos en jaksanut nousta yösyöttämään kun makasin toimimattomien syto-hoitojen jäljiltä parhaimmillaan viisi -kuusi päivää putkeen kykenemättä syömään, juomaan, paskantamaan tai nukkumaan. Ei vittu oikein jaksais syyllistämistä tämmöisessä asiassa.

Oli sulla joo varmaan tosi rankkaa, saatana. Tiedän, ettei kolmen lapsen hoitaminen ole mikään piknikki, mutta sinä olit koko ajan terve. Minä yritin pysyä tolpillani, käydä töissä ja hyväksyä sen että systeemi heitti minut puolen vuoden hoitojen jälkeen kotiin kuolemaan - alle viiskymppisenä! Olihan siinä ohessa vääriä lääkityksiä, molemminpuolinen keuhkoveritulppa ja kaikkea muuta pientä. Joo anteeksi ihan vitun kauheasti kun en jokaiseen viikkosiivoukseen sairaalasta käsin osallistunut.

Huokaus. Itsellekin hieman yllättäen kirjoitukseen putkahti aika paljon vihaa ja katkeruutta. No, hyvä näin. Terapiakirjoittaminen toimii todistettavasti minulla.

Ehkäpä järkevin tapa on se, että tapetaan tämä järjestyksessä toinen, päällä oleva syöpä pois. Ja kun sen hoidot ja toipuminen ovat ohi, lusikat välittömästi jakoon että ehdin nauttia elämästäni edes hetken vapaana miehenä ennen kuin se paska iskee kolmannen kerran.

Kokonaan se ei tule menemään pois. Todennäköisesti tappaa minut ennen pitkää.

Sillä on rajattomasti aikaa ja kaikki kroppani resurssit käytössään.
Amazing shit happens!
Avatar
exsu
Kitisijä
Viestit: 6316
Liittynyt: 05.10.2010 12:11
Paikkakunta: Tampere

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja exsu »

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009704369.html

Tässä oli hyvin saman kuuloinen tilanne vähän eri roolituksella.
Mut ei se elämä sit ollut kuitenkaan
Ihan piece of Kake Randelin.
Avatar
So Hard
Kitisijä
Viestit: 14946
Liittynyt: 23.08.2011 9:23
Paikkakunta: 7th heaven

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja So Hard »

Minusta kuulostaa vähän kohtuuttomalta, että jos rouva hoitaa kolme lasta ja huushollin yksin ja samalla varmasti kantaa huolta myös taudin kanssa kamppailevasta puolisosta, että siinä sivussa edelleen säilyisi jotenkin sitten maagisesti hoikkana seksijumalattarena. Ja naisten hormonitasojen muutokset ovat ihan todellinen asia.

En muista kauheasti lukeneeni romanttisista treffeistä, vaimon kehumisesta kauniiksi tms. Jos tosielämässä lasten nukahdettua raati arvioi rouvan kropan nippa nappa panokelpoiseksi niin sanoisin että olosuhteisiin nähden on yllättävä juttu jos seksielämä vielä on olemassa siinä eropohdintojen lomassa.

Hyötyisitte todennäköisesti parisuhdeterapiasta. Joko parempaan liittoon tai hyvään eroon. Sanon kokemusperäisesti että jokainen meistä on kovin huono näkemään omia virheitään.
Universaali disclaimer.
Avatar
Kerberos I
Kitinän uhri
Viestit: 565
Liittynyt: 21.04.2021 14:43
Paikkakunta: Savvoo hilij.. no ei vatussa!

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja Kerberos I »

Näin naisena mielipiteeni on, että jos miesystäväni kerrankin erehtyisi vihjaamaan etten kelpaa sellaisena kuin olen (puutteellisena, totta kai), niin herra saisi lähteä suksimaan kuuseen. Elämä ei ole täydellistä, kenelläkään ei ole täydellinen kroppa, täydellinen liitto, täydelliset lapset tai täydellisen helppo elämä. Se on virheellinen alkuolettama.

Jollei stressi puolison sairaudesta, täydet työpäivät ja illat lastenhoitoa/kodin kunnossapitoa ja IKÄ (KKK rouvasi tuskin on alta kolmekymppinen, vaan jo yli 40v??) sekä iän tuomat hormonimuutokset ole muka riittävä syy siihen että painoa kertyy helpommin, niin mikä on? Ymmärrätkö, että naisen ja miehen kehot käyttäytyvät eri tavoin hormonitoiminnaltaan, ja että premenopaussi sekä menopaussi todellakin hidastavat aineenvaihduntaa, väsyttävät, kiukuttavat äkkiarvaamatta ja saavat toiset myös haluttomaksi? Jollet tiedä, lue aiheesta syyllistämättä rouvaasi. :roll: Miehen on helppo pitää paino kurissa pienellä treenillä, naisella se vaatii kolminkertaisen työmäärän koska kehomme käyttäytyvät eri tavoin ja kehonkoostumus on biologisista syistä johtuen hyvin erilainen.
"Ainoa todellinen viisaus on tieto siitä, että et tiedä yhtään mitään." - Sokrates
Avatar
exsu
Kitisijä
Viestit: 6316
Liittynyt: 05.10.2010 12:11
Paikkakunta: Tampere

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja exsu »

Osallistun nyt vielä tähän rouva KKK:n kehokeskusteluun.

Väitän, että tässä ei ole juuri mitään tekemistä sen kanssa, paljonko rouva painaa tai liikkuu. Jos parin välinen yhteys olisi kunnossa ja kipinää löytyisi, rouva olisi mitä ihastuttavin ja haluttavin myös nuoruusvuosiaan runsaampana. Kauneus on katsojan silmässä, samoin innokkuus löytää virheitä ja epäkohtia.
Mut ei se elämä sit ollut kuitenkaan
Ihan piece of Kake Randelin.
Ylermi Ylihankala
Kitisijä
Viestit: 14957
Liittynyt: 22.09.2008 13:03

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja Ylermi Ylihankala »

^ Itse luen kk:n postaukset katkeran ihmisen monologina. Inhimillistä, enkä sinänsä tuomitsisi. Puhukaa, puhukaa ja puhukaa!
Mulla on se onni, että olen löytänyt itseni ja toivon muillekin ihmisille sitä. Että tällainen ihminen on tarkoitettu tänne, me ei olla sattumaa.
Avatar
KKK
Kitisijä
Viestit: 2472
Liittynyt: 26.10.2012 19:48
Paikkakunta: Joo

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja KKK »

Kyllä puhutaan ja puhutaan. Ehkä tuo akuutein paine hetkeksi helpottaa.

Molemmat ovat tosi, tosi väsyneitä, omaa tai yhteistä aikaa ei juurikaan pystytä järjestämään eikä se todellakaan ole omiaan helpottamaan tilanteita ja paineita. Eikä sekään että mä en yksinkertaisesti jaksa tehdä vapaa-ajallani juuri muuta kuin nukkua.

Välillä olen työpäivän jälkeen niin puhki että meinaan nukahtaa rattiin. Eilen kävi niin kotimatkalla, kahdesti. Onneksi tien laidan uritus pitää renkaan alla niin kovan äänen että heräsin ennen kuin pöpelikko lauloi. Otan nykyään töissä lounaalla torkut, töiden jälkeen toiset ja ellei mitään ihmeitä stressifaktoreita ole päällä, ni päälle 8-9.5h yöunet.

Disclaimerina vielä - en tietenkään ylenkatso kenenkään kommentteja, kivahan se että sedän hajatelmat jotakuta kiinnostavat, mutta kannattaa muistaa että tästä "ikkunasta" näkyy vain tarinan yksi puoli. Totuus - paremman ilmaisun puutteessa - on tuoli ulkona ja siinä on monta puolta.

--
Oksentelua ja laihtumista (ilm) aiheuttava syöpälääke on parin kk tauolla, tihennetään vähän toisen annostelua. Ei varsinaisesti levinnyt, primäärikasvain entisellä paikallaan. Kiputilanne huononee hitaasti mutta varmasti mutta kun kuvissa ei mitään näy, vääntövarsi "vaatia" PRRT-hoitoa on aika heikko
Amazing shit happens!
Avatar
KKK
Kitisijä
Viestit: 2472
Liittynyt: 26.10.2012 19:48
Paikkakunta: Joo

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja KKK »

Kipu.

Näkymätön. Salakavala.

Tasaisen jäytävän jomotuksen kanssa olisi helpompi elää. Siihen tottuu, turtuu. Se on helppo unohtaa kun keskittyy vaikka töihinsä.

Nämä minun ovat toista maata. Teräviä viiltoja tai pistoja. Ensimmäiset varoittamatta. Sitten taukoa. Taas. Kroppa menee hälytystilaan kun odottaa seuraavaa. Kaikki lihakset jännittyvät. Kolmas hyökkäys on yleensä kovin. Tässä kohtaa joutuu arvaamaan oliko tämä tässä vai pitääkö hapuilla lääkettä lisää. Fentanyyli auttaa nopeasti, oksy kestää puolisen tuntia eli apu tulee aina liian myöhään.

Ovat perkeleet epäsäännöllisiä, eivät korreloi mihinkään. Kaikki tuntuu kelpaavan. Kaula. Kainalo. Rintalihas. Ylä- ja alavatsa. Kivekset.

En enää jaksa pitää näistä lekuria varten kirjaa. En muista montaakaan täysin kivutonta päivää vuoden 2018 jälkeen. Kaikki on sumua ja sameaa.

Kipu ei näy kuvannoksissa, ei verikokeissa. Ainoastaan tuskallisina henkäyksinä, hiljaisina irvistyksinä. Joskus oikein pahan iskiessä on pakko kirota ääneen.

On vaikea pitää toivoa yllä. Apua ei saa, kun kuvissa ei kerran mitään poikkeavaa näy. Onkologi pihtaa tehokkaampia hoitoja ja tarkempia kuvannoksia, arvailee vaan että "ei kai se levinnyt ole". "Katsellaan".

Kipu on näkymätön seinä minun ja rakkaideni välissä. Kolmiolääkkeet usva joka hämärtää maailman ääriviivat epäselviksi. Kukaan muu ei voi ymmärtää millaista tämä on. Joskus tuntuu että olisi helpompi kärsiä täydellisessä eristyksessä. Ei kukaan terve jaksa näitä noteerata. Niillä on omiakin huolia, oma elämänsä elettävänään. Lapset eivät vielä ymmärrä. Vaimo ei enää jaksa.

Minun on pakko.
Amazing shit happens!
Avatar
James Potkukelkka
Kitisijä
Viestit: 25938
Liittynyt: 23.01.2014 9:59

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja James Potkukelkka »

Oletko ajatellut sairaseläkkeen hakemista? Onko sulla psykiatrista hoitokontaktia?
olen voimakas oikeudenmukaisuuden kannattaja
Avatar
KKK
Kitisijä
Viestit: 2472
Liittynyt: 26.10.2012 19:48
Paikkakunta: Joo

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja KKK »

Sairauseläkkeestä keskusteltiin ekalla kierroksella, mutta sitten musta muuttui valkoiseksi ja pääsin veitsen alle.
Toistaiseksi olen vielä työkykyinen - no, suurimman osan aikaa ainakin - joten en edes halua hakea. Ja onhan tässä näitä elätettäviä, ei tässä voi vielä pelkäksi nettosaajaksi heittäytyä. Pidän työstäni, se antaa tarkoitusta ja sisältöä päiviin vaikka aika usein toimenkuvan absurdimmat piirteet kavitoivat reippaana vitunhuutamisena. Ehdin ekalla kiekalla olla kelan rahalla puolisen vuotta kotona tyhjäntoimittajana - ei todellakaan sovi minulle. Niin kauan painetaan kuin tolpillaan pysytään.

Nuppipuoli on mietityttänyt itseäkin, pääsen lähiaikoina konsultaatioon. Hetkittäin on semmoinen olo, että ehkä tuolla olisi eka kerrasta jäänyt jotain pöyhittävää.
Amazing shit happens!
Avatar
Kreitsu
Kitisijä
Viestit: 5054
Liittynyt: 09.05.2006 8:45
Paikkakunta: Brexitland

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja Kreitsu »

Olen alasajasmassa lääkitystä (erittäin hitaasti), koska ilmeisesti sitä pitää aina kokeilla säännöllisin väliajoin. Ja myös siksi, että tuntuu ettei lääkkeistä varsínaisesti ole hyötyä. Mielialat vaihtelee anyway ja sekavia jaksoja esiintyy. Joten miksi edes vedän mitään nappeja, kun saman paskan saa ilmankin.
"I've learned so much from my mistakes...
I'm thinking of making a few more."
nokkaelain
Kitisijä
Viestit: 2903
Liittynyt: 10.03.2018 18:12

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja nokkaelain »

KKK kirjoitti: 26.09.2023 20:57 Kipu.

Näkymätön. Salakavala.

Tasaisen jäytävän jomotuksen kanssa olisi helpompi elää. Siihen tottuu, turtuu. Se on helppo unohtaa kun keskittyy vaikka töihinsä.
Päinvastaista olen miettinyt, ja myös sitä mitä kannattaa sittenkään toivoa. Kivun voi tosiaan unohtaa töitä tehdessä.

Jäytävä kipu on sellaista jonka kanssa voi elää. Toisaalta kun se ei johdu mistään muusta kuin ahdistuksesta ja on kuitenkin ihan fyysisesti tunnettavaa kipua.
Avatar
James Potkukelkka
Kitisijä
Viestit: 25938
Liittynyt: 23.01.2014 9:59

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja James Potkukelkka »

Kreitsu kirjoitti: 30.09.2023 19:42 Olen alasajasmassa lääkitystä (erittäin hitaasti), koska ilmeisesti sitä pitää aina kokeilla säännöllisin väliajoin. Ja myös siksi, että tuntuu ettei lääkkeistä varsínaisesti ole hyötyä. Mielialat vaihtelee anyway ja sekavia jaksoja esiintyy. Joten miksi edes vedän mitään nappeja, kun saman paskan saa ilmankin.
Olen ainakin 3 kertaa yrittänyt hitaasti ajaa alas ja viimeisellä kerralla päädyin niin paskaan fiilikseen, että en enää kokeile. Mielummin rouskuttelen pienen jyvän joka aamu kuin kärsin jatkuvasta ahdistuksesta.
olen voimakas oikeudenmukaisuuden kannattaja
Avatar
So Hard
Kitisijä
Viestit: 14946
Liittynyt: 23.08.2011 9:23
Paikkakunta: 7th heaven

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja So Hard »

James Potkukelkka kirjoitti: 02.10.2023 9:32Olen ainakin 3 kertaa yrittänyt hitaasti ajaa alas ja viimeisellä kerralla päädyin niin paskaan fiilikseen, että en enää kokeile. Mielummin rouskuttelen pienen jyvän joka aamu kuin kärsin jatkuvasta ahdistuksesta.
No tuo on aika selkeä.
Universaali disclaimer.
Avatar
KKK
Kitisijä
Viestit: 2472
Liittynyt: 26.10.2012 19:48
Paikkakunta: Joo

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja KKK »

Kävin psykologisella sairaanhoitajalla juttelemassa, ja kävin antoisan keskustelun. Ei ihmetellyt yhtään että tällä setillä meinaa äijältä vähän "läikkyä yli". Yrittää vaikuttaa siihen että saan vakiolääkärin. Tosin tämä sama lääkäri oli jo maaliskuussa kirjannut järjestelmään että haluaa hoitaa minua jatkossa mutta näinpä vaan systeemi oli hänet sivuuttanut tuntemattomasta syystä enkä tätä lekuria ole puoleen vuoteen tavannut.

Keskustelua myös aiheesta "arvotetaanko hoidot hoidon tarpeen vai rahan perusteella". Toistin näkemykseni siitä mikä kannattaa. Esim mun tapauksessa - se että syötetään vuodessa 15.000 eurolla lääkkeitä jotka eivät paranna mitään, tekevät elämän ja voinnin huonoksi, vievät voimat - vai pienemmällä kustannuksella radionukleotidihoito jolla tauti myrkyttyisin oireettomaksi todennäköisesti useamman vuoden ajaksi. Hänen näkemyksensä oli että "tähän saakka hänen havaintojensa mukaan hoito on määritelty tarpeen mukaan mutta enää hän ei ole ihan varma". Sanoin tulleeni samaan tulokseen. Kun kerran pahoinvointialueilla ei ole rahaa, se ei voi olla heijastumatta siihen kelle ja mitä hoitoa annetaan. Näkyyhän se jo nyt julkisen puolen "siilipuolustuksena". Asiakasrajapinnassa työskentelevät tahot jotka määräävät kuka pääsee lekuriin ja kuka ei, tuntuvat venyvän merkittäviin yksilösuorituksiin yrittäessään löytää soittajan kertomasta jonkun verukkeen, jonka varjolla hoitoonpääsyn voi evätä.

Esimerkiksi paikallisessa keikkalääkäri nauroi minut suunnilleen pihalle kun esitin perustellun toiveen päästä PET-TT-kuvaan. Ja vastaavia esimerkkejä on useita muitakin.

Pahaa pelkään että ellei kansa nouse barrikadeille, aikaisemmin toiminut järjestelmä tuhotaan lopullisesti lähimmän 5-10v aikana.
Amazing shit happens!
Avatar
James Potkukelkka
Kitisijä
Viestit: 25938
Liittynyt: 23.01.2014 9:59

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja James Potkukelkka »

^Jos haluat puolueettoman asiantuntijamielipiteen, tee potilasvahinkoilmoitus. Siellä hoitoa arvioidaan automaattisesti ja pakosta puhtaasti lääketieteellisestä näkökulmasta.
olen voimakas oikeudenmukaisuuden kannattaja
Avatar
James Potkukelkka
Kitisijä
Viestit: 25938
Liittynyt: 23.01.2014 9:59

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja James Potkukelkka »

McJanne kirjoitti: 06.10.2023 9:07
James Potkukelkka kirjoitti: 06.10.2023 8:46 Siellä hoitoa arvioidaan automaattisesti ja pakosta puhtaasti lääketieteellisestä näkökulmasta.
...jos on aikaa odotella vuosikymmen.
Potilasvahinkoilmoitusten keskimääräinen käsittelyaika vahinkoilmoituksen saapumisesta ensimmäiseen korvauspäätökseen on noin 8 kuukautta. Puolet vahinkoilmoituksista ratkaistaan 7,8 kuukauden kuluessa ja yli 90 prosenttia vuoden kuluessa vahinkoilmoituksen saapumisesta.
Lähde
https://www.pvk.fi/vahinkoilmoitus/vahi ... kasittely/
olen voimakas oikeudenmukaisuuden kannattaja
Avatar
James Potkukelkka
Kitisijä
Viestit: 25938
Liittynyt: 23.01.2014 9:59

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja James Potkukelkka »

kkk:n tapaus mielestäni sopisi oikein hyvin potilasvakuutuslain mukaan käsiteltäväksi
Potilasvakuutuslain mukaisessa tarkastelussa hoidon tasoa arvioidaan aina tapauskohtaisesti myös kokonaisuutena, jossa ei tarvitse välttämättä eritellä yksittäisen ammattihenkilön myötävaikutusta hoitopäätökseen. Ratkaisevaa hoitovahingon korvattavuuden kannalta on se, onko hoito ollut lääketieteellisesti perusteltua ja onko hoidon toteuttamisessa kokonaisuutena saavutettu kokeneen ammattihenkilön ammattistandardi. Jos näin ei ole, kyseessä on yleensä potilasvakuutuksesta korvattava potilasvahinko. Ratkaisu perustuu toimenpiteen suorittamishetkellä potilaasta käytössä oleviin tietoihin ja kyseisen ajankohdan lääketieteellisen tiedon tasoon, esimerkiksi Käypä hoito -suosituksiin.
Vaikka mahdollisella rahakorvauksella ei olisikaan suurta merkitystä, niin jos lautakunta katsoo, että hoidossa ei ole saavutettu hyvää ammattistandardia, sillä varmasti on, koska silloin valittua hoitolinjaa ei voisi ilman raastupaa jatkaa.

Tosin
Potilasvahinkona ei sen sijaan korvata henkilövahinkoa, jos se on aiheutunut käytettävissä olevien resurssien puutteesta.
Mutta ymmärtääkseni kkk:n mukaan resurssi olisi käytettävissä.

Selvyyden vuoksi merkittäköön, että mulla ei luonnollisestikaan ole näkemystä siitä, onko hoito asianmukaista.
olen voimakas oikeudenmukaisuuden kannattaja
Avatar
KKK
Kitisijä
Viestit: 2472
Liittynyt: 26.10.2012 19:48
Paikkakunta: Joo

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja KKK »

^ Kyllä mä totakin korttia aikanaan mietin. Tulin siihen tulokseen että "etiäpäin, on liian kiire elää!"

Mutta kyllä se on kalvamaan jäänyt, en kiellä. Psykohoitaja jota kävin jututtamassa sanoi että "et sä hullu ole mutta nyt olisi ensiarvoisen tärkeä että saataisiin palautettua usko systeemiin." En ole täysin eri mieltä.

Mutta edelleenkään - en aloita mitään prosessia. Etenkään tässä tilanteessa kun koko homma on ihan tarpeeksi sekaisin, pahoinvointialue-hallintohimmelin ja ökypalkoilla lääkäreitä kalastelevien yksityisten toimijoiden takia. En voisi ikinä antaa itselleni anteeksi sitä että kuormittaisin systeemiä entisestään ja joku jäisi sen takia ilman tarvitsemaansa hoitoa.

Sain kuitenkin viisi onnellista vuotta. Omalta osaltani pystyin kuittaamaan velkani universumille toisesta maailmasta kertomalla tarinani julkisesti eräässä someyhteisössä jossa sen bongasi potilastoveri jolla oli sama syöpä, oli saanut saman kohtelun. Lopputulos oli onnellinen, sai korjaavan onnistuneen kirurgian Meilahdesta ja käsittääkseni jatkaa puolisonsa kanssa eläkepäiviään terveenä.

Viime ajat on kyllä olleet riittävän raskaita ja ilon löytäminen yhtään mistään on kyllä todella, todella, TODELLA vaikeaa. Huomaan solahtavani liiankin helposti siihen vanhaan masennusminään.

Parin päivän päästä täyttyy kuudes vuosi päihteettämänä. En olis edelleenkään vittu IKINÄ uskonut että pystyn tähän. Viimeinen vuosi on ollut oikeastaan helpoin. Ei ole enää juurikaan tullut raivokasta tarvetta hulauttaa viskipullon pohjaa taivasta kohti. Eikä oikeastaan mitään muutakaan.
Amazing shit happens!
Avatar
James Potkukelkka
Kitisijä
Viestit: 25938
Liittynyt: 23.01.2014 9:59

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja James Potkukelkka »

KKK kirjoitti: 08.10.2023 21:23 ^

Mutta edelleenkään - en aloita mitään prosessia. Etenkään tässä tilanteessa kun koko homma on ihan tarpeeksi sekaisin, pahoinvointialue-hallintohimmelin ja ökypalkoilla lääkäreitä kalastelevien yksityisten toimijoiden takia. En voisi ikinä antaa itselleni anteeksi sitä että kuormittaisin systeemiä entisestään ja joku jäisi sen takia ilman tarvitsemaansa hoitoa.

Ei se potilasvahinkoilmoitus kauheasti hoitosysteemiä kuormita. Potilasvahinkolautakuntahan on oma elimensä ja sen asiantuntijalääkärit nyt joka tapauksessa antavat lausuntoja, oli siellä sun kantelu putkessa tai ei.

Hoitaneet lääkärit tietysti joutuvat väsäämään vastineita, mutta heistä itsestään kiinni, paljonko eforttia niihin laittavat. Pelkkä sairauskertomusmerkintöjenkin lähettäminen riittää. Toki se aina watuttaa (itse urani aikana jtn 3 tai 4 vääntänyt), mutta se täytyy hyväksyä ammattiin kuuluvana.

Suomalainen potilasvakuutuslaki on siitä hyvä, että siinä ei etsitä ketään syyllistä.

Itse ajattelen, että saattaisit tuosta hyötyä. Jos puolueeton lautakunta katsoisi, että hoito on ollut asianmukaisesta, se ehkä helpottaisi sua? Tai sitten, jos katsoisi, että ei ole ollut ja saisit siitä virallisen vahvistuksen, eikö sekin auttaisi?
olen voimakas oikeudenmukaisuuden kannattaja
Avatar
KKK
Kitisijä
Viestit: 2472
Liittynyt: 26.10.2012 19:48
Paikkakunta: Joo

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja KKK »

^ Sulla saattaa olla pointti. Mä mietin tätä. Mutta priorisoin nyt kuitenkin tätä tämänhetkistä.

Olo alkaa normalistoitua kun ykkös-syöpälääkkeestä ollaan tauoltetu noin kuukausi. Kivut vähentyneet, paino varovaisessa nousussa, nukunkin paremmin. Punnerrellessa kyllä huomaa että on heikko kuin kessanpoikanen. Äkkiä se saliliha suli pois ja hankittu voima myös. Esikoisen kanssa kun yrittää leikillä painia ni ei paljoa puutu ettei mun hartiat kastu. Vielä vuosi sitten sillä ei ollut mitään jakoa.

Niinhän se kai kuuluu mennäkin.

Toivon totisesti että saan sen toivomani lekurin takaisin. Koko tän syöpäsekoilun aikana oon tavannut varmaan toistakymmentä onkologia ja kandia / lisuria / mitä lie. Toi daami on oikeastaan ainoa joka OIKEASTI kuuntelee. Rintamasuunta potilaaseen. Ei näppäile konetta. On valmistautunut ennen tapaamista. Noiden luulisi olevan itsestäänselvyyksiä, mutta sitä ne eivät todellakaan ole.

Toivoisin jo pikkuhiljaa kuulevani jotain konkreettista hoitosuunnitelmaa eikä aina vaan "katsotaan" tai "seurataan". Paranehan minä tästä en, se on selvää ja sen kanssa alan olla jotenkuten sinutkin. Mutta jonkinlainen kompromissi olisi suotavaa löytää lääkityksen ja sivareiden kanssa. Jos lääkitys josta on vaan marginaalinen apu paskoo ihan koko elämänlaadun piloille ni onko järkeä jonkun kuuden kuukauden takia rämpiä paskassa, jos voisi elää kuusi kuukautta lyhemmän elämän jossa olisi enemmän laatua? Näetsen tuon ykköslääkkeen tutkimustuloksia kun lukee, ni keskimääräinen elinikä-gaini on parhaimmillaan 6kk.
Amazing shit happens!
Avatar
KKK
Kitisijä
Viestit: 2472
Liittynyt: 26.10.2012 19:48
Paikkakunta: Joo

Re: Shrink

Viesti Kirjoittaja KKK »

Yksi asia joka minua ei lakkaa ihmetyttämästä. Ihminen on valjastanut ydinfission ja fuusio on vuorossa seuraavana. Matkannut toiselle taivaankappaleelle ja suunnittelee toisen planeetan asuttamista.

Miksi ei vieläkään ole mahdollista osoittaa ihmisen omille valkosoluille että "syöpäkasvain on vihollinen, hyökkää sen kimppuun ja tuhoa se!" Vähäisen ymmärrykseni mukaan ihmisen immuunipuolustus on täysin sokea syöpäkasvaimille.

Tällä tavalla syöpää voitaisiin torjua luonnollisesti. Varmastikin murto-osalla niistä sivuvaikutuksista jotka nykyiset sytot aiheuttavat.
Amazing shit happens!
Vastaa Viestiin