Hebuli kirjoitti:Tix kirjoitti:Viimeksi tänään MikroPC julkaisi tämmöistä:
...
Saint Leo Universityn tutkijoiden mukaan väkivaltaisten pelien pelaaminen jopa vain vähän aikaa saattaa lisätä aggressiivista käyttäytymistä.
Tutkimus osoitti muun muassa, että väkivaltapelejä pelaavat lapset ovat opettajiensa silmissä vihamielisempiä ja todennäköisempiä tappelupukareita. Lapset jäljittelevät usein peleissä oppimiaan liikkeitä.
Kuulostipa asiantuntevalta "tutkimukselta".
Hebuli Hätähousu. Tuon Tixin parin rivin referaatin mukaan en sanoisi vielä mitään arviota ko. tutkmuksen asiantuntevuudesta. Siis suuntaan tai toiseen. Jaksatko paneutua asiaan enemmän, Tix?
Mutta entäpäs tämä sitten:
No strong link seen between violent video games and aggression
No, itse tutkimus saattaa olla ihan ok (ainakin nopealla silmäilyllä vaikuttaa siltä), mutta sitä koskeva uutisointi - otsikkoa myöten - on kyllä yhtä huttua.
linkin artikkeli kirjoitti:According to Williams, researchers have suspected a strong linkage between games and aggression “but, with the exception of relatively short-term effects on young adults and children, they have yet to demonstrate this link.”
Toisin sanoen: lyhyen aikavälin vaikutuksia lapsiin ja nuoriin siis
on tieteellisesti todettu. Muutenkin virkkeessä on käytetty jännän diplomaattista muotoilua. Aivan kuin sanoja haluaisi välttyä joutumasta
I told you so -ihmisten targetoitavaksi, ja vihjaa siksi epäsuorasti että tieteellisten todisteiden löytyminen väkivaltapelien laajemmastakin vaikutuksesta on vain ajan kysymys.
artikkeli kirjoitti:The results of the new study, Williams said, support the contention of those who suggest that some violent games do not necessarily lead to increased real-world aggression.
Eli tämän tutkimuksen valossa
jotkut väkivaltapelit eivät
välttämättä lisää väkivaltaista käytöstä IRL. Ainoa tutkimuksessa pelattu peli oli MMRPG, jotka eivät oman kokemukseni mukaan edes yleensä edusta sellaista silmitöntä ja tarpeetonta väkivallan ihannointia, johon itse olen tässä ketjussa viitannut. En tosin tunne kyseistä
Asheron’s Call 2 -peliä, joten voin olla sen kohdalla väärässäkin.
artikkeli kirjoitti:“This game featured fantasy violence, while others featuring outer space or even everyday urban violence may yield different outcomes.”
No shit, Sherlock? Olisi kiva tietää, millä perusteella juuri mainittu peli valittiin tutkimukseen. Lopuksi artikkeli yrittää lobata pelejä kertomalla niiden hyvistä puolista:
artikkeli kirjoitti:“Based on my research, some of the potential gains are in meeting a lot of new people and crossing social boundaries. That’s important in a society where we are increasingly insulated from one another.”
Some game researchers believe that video-gaming leads to substantial gains in learning teamwork, managing groups and most important, Williams said, problem solving.
“How often can someone direct and coordinate a group of eight or 40 real people to accomplish a complex task, as they do in these role-playing games? That’s a real skill.
“Games are about solving problems, and it should tell us something that kids race home from school where they are often bored to get on games and solve problems. Clearly we need to capture that lightning in a bottle.”
Ihan hyviä pointteja, mutta yllättäen tässä unohdetaan mainita että ko. myönteiset vaikutukset voi saada osakseen myös väkivallattomia pelejä pelamalla. En näe tuolla sepustuksella hirveästi yhteyttä artikkelin otsikkoon eli aiheeseen.
Hebuli kirjoitti:Kaikenikäisille ei tule kaikkea näyttää, mutta toisaalta olen sitä mieltä että joskus ihmiselle voi olla terveellistä oppia käsittelemään myös negatiivisia tunteitaan (pelko, aggressiivisuus jne.). Pelkästään Muumia katselemalla se ei välttämättä onnistu, tai no onhan siellä ne hattivatit ja muita mörköjä.
Saanen huomauttaa, että väkivaltapeleihin uppoutuminen nimenomaan hankaloittaa niitä prosesseja, joiden seurauksena ihminen oppii
käsittelemään omaa aggressiotaan. Väkivaltapelit eivät kannusta tähän, vaan juuri päinvastaiseen. Oman aggressiivisuutensa
kohtaamiseen ne ovat varmasti oiva apuväline, mutta toisaalta siihen ei monta pelikertaa tarvita.