Kitinä

NegaDuck kirjoitti:Postitin kaavakkeen maistraattiin tuossa viikon alkupäässä, ja nyt tuli sähköpostilla ilmoitus että asia on hoidettu ja tieto lähetetty seurakuntaan. Asia taitaa sitten olla enemmän tai vähemmän hoidossa.

En vain halua olla niin isossa instituutiossa kiinni kuin katolinen kirkko - kaikki Suomen katoliset seurakunnat ovat alisteisia Vatikaanille. Olihan jopa itse paavi Johannes Paavali II konfirmoinut minut (massiivisessa tilaisuudessa Helsingissä), joten irlantilaiset pitäisivät minua jo melkein pyhmyksenä.. ooh.. mutta menköön.

Kauhistellaan että kirkosta eroaminen on merkki materialismista ja ihmiskunnan maallistumisesta - mutta kai sitä voi olla henkinen muullakin tavalla kuin kuulumalla johonkin jätti-instituutioon? (itse en kyllä taida olla mitenkään erityisen henkinen, vaikka uskonkin Suureen Murphyyn)

Myöhäistä selitellä! Salama iskee kohta kirkkaalta taivaalta ja helvettiin joudut.

Tuli tänään jo teknien ongelma yhden härpättimeni kanssa, joten uskon että rangaistus on jo käynnissä... mitähän seuraavaksi on tiedossa... huuu...

NegaDuck kirjoitti:Tuli tänään jo teknien ongelma yhden härpättimeni kanssa, joten uskon että rangaistus on jo käynnissä... mitähän seuraavaksi on tiedossa... huuu...

Yöksi luvassa kaakonpuoleista keveää rytmihäiriötä.

Herra Manala kirjoitti:

NegaDuck kirjoitti:Tuli tänään jo teknien ongelma yhden härpättimeni kanssa, joten uskon että rangaistus on jo käynnissä... mitähän seuraavaksi on tiedossa... huuu...

Yöksi luvassa kaakonpuoleista keveää rytmihäiriötä.

Olen kuullut tapauksista, joissa henkilö on eronnut kirkosta ja seuraavana aamuna löytynyt kuolleena sängystään.

Xiberia kirjoitti:Vähän menee nyt ohi aiheen, mutta...

Mikä on se "juttu" kirkkohäissä? Uskonnollisuus vai kaunis rakennus? Vai se mielikuva? Minulle on aina jaksettu muistutella kirkkoon kuulumattomuudestani mainitessani, että "ethän sä sitten pääse kirkossa naimisiin!" Minusta olisi vaan kiusallista kuunnella oman vihkivalansa yhteydessä sellaista löpinää, jota ei tunne lainkaan omakseen.

Kaunis rakennus ja paikkana juhlallinen, arvokas.
Kuulun kirkkoon, eikä aikomuksena ole erota siitä. Loppupeleis enempi hyötyä siihen kuulumisesta kuin kuulumatta olemisesta.

Sitä on tullut mietittyä, että onko oikein mennä kirkossa naimisiin, kun ei tunnusta minkäänmoista uskoa? Ite en kuitenkaan huolis mitään maistraattivihkimistä, sais homma jäädä jos ei mielikuvituksellisempaan pystyis.

syttiK kirjoitti: Kuulun kirkkoon, eikä aikomuksena ole erota siitä. Loppupeleis enempi hyötyä siihen kuulumisesta kuin kuulumatta olemisesta.
--
Sitä on tullut mietittyä, että onko oikein mennä kirkossa naimisiin, kun ei tunnusta minkäänmoista uskoa?

Mitä tarkoitat "loppupeleis saatavalla hyödyllä"?

Kirkkohäät ymmärrän, mutta entä sen jälkeen?

NuoriDaavid kirjoitti:

syttiK kirjoitti: Kuulun kirkkoon, eikä aikomuksena ole erota siitä. Loppupeleis enempi hyötyä siihen kuulumisesta kuin kuulumatta olemisesta.
--
Sitä on tullut mietittyä, että onko oikein mennä kirkossa naimisiin, kun ei tunnusta minkäänmoista uskoa?

Mitä tarkoitat "loppupeleis saatavalla hyödyllä"?

Kirkkohäät ymmärrän, mutta entä sen jälkeen?

Omaa lasta ei ois kirkossa kastettu, jos ei siihen kuuluttas ja sit on siihen päälle kummilapset 2kpl ja lisää toivottavasti tulossa. Musta tossa on jo riittävät perusteet.

syttiK kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:

syttiK kirjoitti: Kuulun kirkkoon, eikä aikomuksena ole erota siitä. Loppupeleis enempi hyötyä siihen kuulumisesta kuin kuulumatta olemisesta.
--
Sitä on tullut mietittyä, että onko oikein mennä kirkossa naimisiin, kun ei tunnusta minkäänmoista uskoa?

Mitä tarkoitat "loppupeleis saatavalla hyödyllä"?

Kirkkohäät ymmärrän, mutta entä sen jälkeen?

Omaa lasta ei ois kirkossa kastettu, jos ei siihen kuuluttas ja sit on siihen päälle kummilapset 2kpl ja lisää toivottavasti tulossa. Musta tossa on jo riittävät perusteet.

Miksi lapsi pitäisi kastaa kirkossa? Minulla on kolme lasta ja kaikki ovat saaneet nimensä nimenantojuhlassa kotona.

Kummilapsia ei ole, se täytyy myöntää.

NuoriDaavid kirjoitti:
Miksi lapsi pitäisi kastaa kirkossa? Minulla on kolme lasta ja kaikki ovat saaneet nimensä nimenantojuhlassa kotona.

Kummilapsia ei ole, se täytyy myöntää.

Koska se on meillä ainoa perinne, mikä on jatkunut tai mikä ylipäänsä on olemassa. Lapsi kastettiin kirkossa ja kastettiin mun nimelle (ei isän, niin kuin yleensä on tapana eikä toinen kastenimi jatkanut enää perinnettä meistä eteenpäin, joka sekin ollut miehen suvussa tapana).
Haluan myös tämän pitää itelläni, vaikka en mihinkään uskokaan.

Naimisiin mennessä tuskin ottasin miehen sukunimeä, enkä kyllä pitäis omaanikaan, vaikka sekään ei enään jatku meistä eteenpäin.

NuoriDaavid kirjoitti:

Herra Manala kirjoitti:

NegaDuck kirjoitti:Tuli tänään jo teknien ongelma yhden härpättimeni kanssa, joten uskon että rangaistus on jo käynnissä... mitähän seuraavaksi on tiedossa... huuu...

Yöksi luvassa kaakonpuoleista keveää rytmihäiriötä.

Olen kuullut tapauksista, joissa henkilö on eronnut kirkosta ja seuraavana aamuna löytynyt kuolleena sängystään.

Juu ja minä tapauksista, joissa henkilö on siirtynyt eläkkeelle ja potkaissut tyhjää kuukauden sisällä tapahtuneesta. Taitaa toi eläkkeelle siirtyminen vielä toistaiseksi olla suurempi riski päättää päivänsä kuin kirkosta eroaminen. Mielellä, psyykkeellä ja stressitasolla on yllättävän kovat ohjaavat voimat mitä tulee ihmisen fyysiseen toimintakuntoon. Kuoleehan ihmisiä jatkuvasti suruunkin.

Herra Manala kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:

Herra Manala kirjoitti: Yöksi luvassa kaakonpuoleista keveää rytmihäiriötä.

Olen kuullut tapauksista, joissa henkilö on eronnut kirkosta ja seuraavana aamuna löytynyt kuolleena sängystään.

Juu ja minä tapauksista, joissa henkilö on siirtynyt eläkkeelle ja potkaissut tyhjää kuukauden sisällä tapahtuneesta. Taitaa toi eläkkeelle siirtyminen vielä toistaiseksi olla suurempi riski päättää päivänsä kuin kirkosta eroaminen. Mielellä, psyykkeellä ja stressitasolla on yllättävän kovat ohjaavat voimat mitä tulee ihmisen fyysiseen toimintakuntoon. Kuoleehan ihmisiä jatkuvasti suruunkin.

Ootko kuullut, että kukaan olisi kuollut nauruun?

NuoriDaavid kirjoitti:Ootko kuullut, että kukaan olisi kuollut nauruun?

Eikös se voi pahimmassa tapauksessa laukaista kuolemaan johtavan hyperventilaation, hengenahdistuskohtauksen ja sokin?

RolloTomasi kirjoitti:Kuulun. Laiska.

Korjasin asian.

Vahvistus erosta tuli tänään postissa. Asia hoidettu. Olen nyt katolisten Ikuisessa Kadotuksessa.

Ai niin joo, paitsi että heidän mukaansa se ei olekaan ns. nollatila eli rauhaisaa olemattomuutta, vaan ikuinen kärsimys hjuuletin lieskoissa. Kuinkahan kalliiksi tuon ikuisesti toimintakykyisenä säilyvän, kärsimystä tuottavan järjestelmän ylläpito mahtaa tulla, ja kuka sen mahtaa maksaa?

NegaDuck kirjoitti:Vahvistus erosta tuli tänään postissa. Asia hoidettu. Olen nyt katolisten Ikuisessa Kadotuksessa.

Ai niin joo, paitsi että heidän mukaansa se ei olekaan ns. nollatila eli rauhaisaa olemattomuutta, vaan ikuinen kärsimys hjuuletin lieskoissa. Kuinkahan kalliiksi tuon ikuisesti toimintakykyisenä säilyvän, kärsimystä tuottavan järjestelmän ylläpito mahtaa tulla, ja kuka sen mahtaa maksaa?

Eikö voi ajatella, että helvetissä olijat itse pitävät sitä yllä? Eli artisti maksaa.

NuoriDaavid kirjoitti:Eikö voi ajatella, että helvetissä olijat itse pitävät sitä yllä? Eli artisti maksaa.

Se taas pistää pohtimaan koko systeemin tarkoitusta. Jonkin osapuolen on pakko hyötyä siitä, muutenhan se olisi karsiutunut pois ulottuvuuksienvälisessä luonnonvalinnassa.

En kuulu.Joudun edellisessä koulussa lukemaan 45op:ta teologiaa ja viimeistään siinä vaiheessa asiaan pakkosyventyen tulin tulokseen että olen ateisti 100% ja erosin toki sitte kirkostakin.
Koskaan en oo ollu uskovainen, mutta ennen enemmänkin agnostikko.

En kuulu, erosin heti täytettyäni 18 vuotta, ja siitä pitäen olenkin ollut äitini sanoin "muissa bileissä", lupaa en kuitenkaan saanut vaikka sitä jo aiemmin kärtin, syyksi sain kuulla vain että koska niin eil kuulu tehdä. Kristittynä en ole pitänyt itseäni koskaan. Enkä ole ateisti, en vain näe tarpeen markkinoida asiaa yhtään mihinkään koskaan missään milloinkaan, se on minun ja vain minun asiani.

Noista vapaamuurareista kun joku mainitsi, niin ovat kyllä uskonnollinen järjestö, joskaan eivät niin kristillisyyteen juurtuneita kuin ennen, vaikkakin rituaalinsa raamatun suutelemisesta lähtien kyllä kertoo vähän muuta.

Uskonto vs. ateismi keskusteluja on aina hauska seurata, ennen se oli lähes yksinomaan kiihkoilijahihhuleiden sekoilua suut vaahdossa, mutta on sitä pulpahtanut raivoateistejakin areenalle räyhäämään (En puhu kitinästä saati tästä topikista).

wesspe kirjoitti:olen ateisti 100%. Koskaan en oo ollu uskovainen, mutta ennen enemmänkin agnostikko.

Agnostikko ei ole 100% ateisti.

Jees kuulun ja aion kuulua. Lapsi on mukava kasvaa ja esim. lähimmäisten kuoleman hetkellä ajatus kohtaamisesta myöhemmin lohduttaa.

Meillä täällä Sydneyssä on kohtapuolin World Youth Day, joka on katolinen nuorisofestari, jonne 30000 teinin lisäksi paavikin saapuu. Paikallinen yrittäjä trokaa anti-tapahtuma T-paitoja, joissa lukee: "My imaginary friend is better than yours."

Riemumieli kirjoitti:Jees kuulun ja aion kuulua. Lapsi on mukava kasvaa ja esim. lähimmäisten kuoleman hetkellä ajatus kohtaamisesta myöhemmin lohduttaa.

Olenkin huomannut, että lapsen kasvatus perustuu lähinnä niille valehteluun. Eipä ihme, että ihmisestä kasvaa vanhemmiten helposti valehtelija.

NegaDuck kirjoitti:

wesspe kirjoitti:olen ateisti 100%. Koskaan en oo ollu uskovainen, mutta ennen enemmänkin agnostikko.

Agnostikko ei ole 100% ateisti.

Lue uudelleen. Ennen oli agnostikko, nyt ateisti.

Agnostikko ei ole 100% ateisti.[/quote]



Tiedän .En oo ihan kaikkea teologisista opinnoistani unohtanu, vaikka sitte kuitenki oikeestaan olen. Puhuinkin että ennen, eli ennen kuin miusta tuli ateisti ni olin agnostikko.

MGandhi kirjoitti:
Olenkin huomannut, että lapsen kasvatus perustuu lähinnä niille valehteluun--

Ei pidä paikkaansa. Lapsen kasvatus koostuu lähinnä kiristyksestä, uhkailusta ja lahjonnasta.