Kitinä

Haemaeraemies kirjoitti:Väärin, tämän tyyppisiä lausuntoja käyttävät pätemisentahtoiset musapuritanistit, joiden ainoa tavoite on päästä sanomaan hiljaa rivien välistä: Ette te tajua oikeasta musiikista mitään, mutta minäpäs tiedän!!11

Mistä johtuu, että kaikilla muilla ihmisillä saa olla henkilökohtaisia mieltymyksiä, tunteita ja ajatuksia, paitsi minulla? En ole nyt ihan varma, mutta minulla ei aivan välttämättä ole yleispätevää tunnemaailmaa, joka koskee jokaista. Kun kuuntelen Amy Winehousea, minusta tuntuu etten pidä Amy Winehousesta. Kun kuuntelen The Who'ta, minusta tuntuu että pidän The Who'sta. En voi tälle mitään.

Taidan olla kammottava ihminen.

-Superior- kirjoitti:Taidan olla kammottava ihminen.

Kyllä se siitä.

Elämä opettaa.

-Superior- kirjoitti:Tosiasia on, ettei Pete Townshendin ikäpolven jälkeen ole juuri tehty hyvää musiikkia.

Sä oot vaan ns. vanhoihin nahkoihin tehty. Jopa tälläinen melkein-40-vuotias-ikäloppu-kääkkä on valmis myöntämään että kontemporaari musiikki voi potkia - erittäinkin lujaa jopa, joskin uudet kick-ass-tason vedot ja vetäjät ovat huomattavasti harvemmassa.

Sheetlord kirjoitti:

-Superior- kirjoitti:Tosiasia on, ettei Pete Townshendin ikäpolven jälkeen ole juuri tehty hyvää musiikkia.

Sä oot vaan ns. vanhoihin nahkoihin tehty. Jopa tälläinen melkein-40-vuotias-ikäloppu-kääkkä on valmis myöntämään että kontemporaari musiikki voi potkia - erittäinkin lujaa jopa, joskin uudet kick-ass-tason vedot ja vetäjät ovat huomattavasti harvemmassa.

Mä taas ajattelisin, että se helposti vain tuntuu siltä, että ne ovat nykyään harvemmassa. Kyllä se musiikki varmasti suurimmalta osin oli tyhjänpäiväistä potaskaa entisvanhaankin, mutta eihän niistä paskoista ja mitäänsanomattomista nykyään kukaan enää muista. Vuosikymmenien takaisista artisteista ihmisten mieliin ovat jääneet vain ne, jotka ansaitsivat mieliin jäädä. Niiden päälle vielä sitten kullitellut muistot, legendat ja salaperäiset kuolemat "liian nuorena".

Toisaalta taas tuohon maailman aikaan näitä musiikkilajityyppejä oli melko lailla rajoitetumpi määrä ja trendit oli toista. Silti olen siitä samaa mieltä, että se vain tuntuu vellovan informaatiotulvan keskellä, että näitä entisaikojen kaltaisia pumppuja ei enää ole. On niitä, mutta tulvasta pitää pystyä suodattamaan ne helmet. Sen lisäksi materiaalin tuottaminen julkaisukuntoon on nykyään kokolailla helpompaa kuin 30 vuotta sitten, joten sitä tavaraa kyllä on tarjolla. Se pitää vain löytää. Välillä tuntuu että isoimmat vonkaleet löytyvät kaikkein pienimpien kivien alta. Vai miten se nyt menee...

Sheetlord kirjoitti:

-Superior- kirjoitti:Tosiasia on, ettei Pete Townshendin ikäpolven jälkeen ole juuri tehty hyvää musiikkia.

Sä oot vaan ns. vanhoihin nahkoihin tehty. Jopa tälläinen melkein-40-vuotias-ikäloppu-kääkkä on valmis myöntämään että kontemporaari musiikki voi potkia

Samaa mieltä olen. Tykkään vain julistaa, koska hyvin harvoin olen minkään asian suhteen niin vakavissani, ettenkö voisi niin tehdä. Isikin sanoo paskanpuhujaksi.

bedlam kirjoitti:Mä taas ajattelisin, että se helposti vain tuntuu siltä, että ne ovat nykyään harvemmassa. Kyllä se musiikki varmasti suurimmalta osin oli tyhjänpäiväistä potaskaa entisvanhaankin, mutta eihän niistä paskoista ja mitäänsanomattomista nykyään kukaan enää muista.

Luulen, että isolta osin kyse on siitä, että ennen oli huomattavasti pienemmät markkinat ja siten tarjontakin paljon vähäisempää. Levytyssopimuksen saadakseen piti todella osata jotain. Nykyisin musiikkiteollisuus on laajentunut eksponentiaalisesti sekä kasvaneiden markkinoiden että moninaistuneiden jakelukanavien johdolla, että on varaa tuottaa huonompaakin musiikkia löytäen silti kuulijakuntaa.

Kiinnostava esimerkki:
http://www.hotpopsongs.com/Music/Billboard/1964.html
http://www.hotpopsongs.com/Music/Billboard/1998.html

-Superior- kirjoitti: Kiinnostava esimerkki:
http://www.hotpopsongs.com/Music/Billboard/1964.html
http://www.hotpopsongs.com/Music/Billboard/1998.html

No mutta minusta esim. nuo tuolta listalta löytyvät Beatlesin rallatukset eivät todellakaan ole mitään suuria sävellyksen taidonnäytteitä. She loves you, jeejeejee, I want to Hold Your Hand, sellaista vartissa sävellettyä rillumareipoppiahan nääkin on. Nämä radiohittilistat tietty ovat huonoja muutenkin musiikin kehityksistä ja suuntauksista puhuttaessa.

bedlam kirjoitti:sellaista vartissa sävellettyä rillumareipoppiahan sekin on.

On on on, mutta koska tuolloin ei ollut olemassa samasta biisistä nanogaziljoonaa variaatiota, se kolahti kansaan.

Jeee. Puistoblues, 30.6.2007, tänä vuonna 30 vuotta.
Mentävä se on taas naatiskelemaan hyvästä blues/rock musasta.
Johnny Winter, Keb Mo ja Billy Boy Arnold&Jody Williams jne.

Taitaa olla mulle jo 15 kerta siellä paikan päällä.
Niin kauan käyn Puistobluesissa, kun henki vaan pihisee.

martza kirjoitti:Jeee. Puistoblues, 30.6.2007, tänä vuonna 30 vuotta.
Mentävä se on taas naatiskelemaan hyvästä blues/rock musasta.
Johnny Winter, Keb Mo ja Billy Boy Arnold&Jody Williams jne.

Niin, siis onhan se käytävä tsekkaamassa nämä efektit, mutta mutta...

Jotenkin tässä maistuu pettymyksen karvas kalkki. Kaikki se hehkutus 30v kekkereistä, kovista kiinnityksistä ja sitten tässä on lopputulos. Kaislikossa suhisee ja suhina kertoo, että joku iso kiinnitys kusi reisille heti Winterin kiinnityksen jälkeen ja sen jälkeen olikin jo kiire. Tiedä näitä huhumyllyjä.

No jos jotain saisi toivoa, niin se olisi Keb' Mo' klubilla yksin kitaransa kanssa. Kaveri on bändin kanssa aika lässy. Ei oikein kutita. Mutta kun hän hämyilee suistolla, niin homma toimii jo paremmin.

bedlam kirjoitti:No mutta minusta esim. nuo tuolta listalta löytyvät Beatlesin rallatukset eivät todellakaan ole mitään suuria sävellyksen taidonnäytteitä.

Kiinnostavaa tuossa vuoden 1964 Billboard-listassa on mielestäni enemmänkin se, että vain paria kolmea esiintyjää lukuunottamatta jokainen Top 20:ssä oleva on pysynyt suosittuna nykypäivään asti. Uudempaa listaa katsellessa puolestaan tuntuu, että on ihme, jos ketään sillä olevaa jaksetaan kuunnella enää 10 vuoden kuluttua. Saati neljänkymmenen.

-Superior- kirjoitti:

bedlam kirjoitti:No mutta minusta esim. nuo tuolta listalta löytyvät Beatlesin rallatukset eivät todellakaan ole mitään suuria sävellyksen taidonnäytteitä.

Kiinnostavaa tuossa vuoden 1964 Billboard-listassa on mielestäni enemmänkin se, että vain paria kolmea esiintyjää lukuunottamatta jokainen Top 20:ssä oleva on pysynyt suosittuna nykypäivään asti. Uudempaa listaa katsellessa puolestaan tuntuu, että on ihme, jos ketään sillä olevaa jaksetaan kuunnella Lasolia tinaamatta enää 10 vuoden kuluttua. Saati neljänkymmenen.

Hyvin muotoiltu tämä kestävyys-ajatus. Nyt kyllä perspektiiviä muodostaakseni, pitää kysyä Bedlamilta, että mitkä ovat mielestäsi suuria sävellyksen taidonnäytteitä?

BrianW kirjoitti:

-Superior- kirjoitti:

bedlam kirjoitti:No mutta minusta esim. nuo tuolta listalta löytyvät Beatlesin rallatukset eivät todellakaan ole mitään suuria sävellyksen taidonnäytteitä.

Kiinnostavaa tuossa vuoden 1964 Billboard-listassa on mielestäni enemmänkin se, että vain paria kolmea esiintyjää lukuunottamatta jokainen Top 20:ssä oleva on pysynyt suosittuna nykypäivään asti. Uudempaa listaa katsellessa puolestaan tuntuu, että on ihme, jos ketään sillä olevaa jaksetaan kuunnella Lasolia tinaamatta enää 10 vuoden kuluttua. Saati neljänkymmenen.

Hyvin muotoiltu tämä kestävyys-ajatus. Nyt kyllä perspektiiviä muodostaakseni, pitää kysyä Bedlamilta, että mitkä ovat mielestäsi suuria sävellyksen taidonnäytteitä?

Pakko huutaa väliin.. Nykyisistä Dream Theaterin Octavarium täyttänee kriteerit. Varsinkin live versio sinfonia orkestereineen. Sävelyken taidonnäyte on sanana kovin kylmä sillä eihän se sinällään mikään itseisarvo ole. Omassa pikku kaapissani arvostan kuitenkin salaa yleisesti biisuja, joista voidaan puhua "teoksina" Ugh!

-Superior- kirjoitti: Tosiasia on, ettei Pete Townshendin ikäpolven jälkeen ole juuri tehty hyvää musiikkia.

En näistä petetownspedeistä tiedä, mutta ainakin W.A.S.P:in Last Command ilmestyi 1985.

-Superior- kirjoitti:

Sheetlord kirjoitti:

-Superior- kirjoitti:Tosiasia on, ettei Pete Townshendin ikäpolven jälkeen ole juuri tehty hyvää musiikkia.

Sä oot vaan ns. vanhoihin nahkoihin tehty. Jopa tälläinen melkein-40-vuotias-ikäloppu-kääkkä on valmis myöntämään että kontemporaari musiikki voi potkia

Samaa mieltä olen. Tykkään vain julistaa, koska hyvin harvoin olen minkään asian suhteen niin vakavissani, ettenkö voisi niin tehdä. Isikin sanoo paskanpuhujaksi.

bedlam kirjoitti:Mä taas ajattelisin, että se helposti vain tuntuu siltä, että ne ovat nykyään harvemmassa. Kyllä se musiikki varmasti suurimmalta osin oli tyhjänpäiväistä potaskaa entisvanhaankin, mutta eihän niistä paskoista ja mitäänsanomattomista nykyään kukaan enää muista.

Luulen, että isolta osin kyse on siitä, että ennen oli huomattavasti pienemmät markkinat ja siten tarjontakin paljon vähäisempää. Levytyssopimuksen saadakseen piti todella osata jotain.

Tässä on nyt hölönpölönpöppöötä. On totta, että nykyään on enemmän shittiä kuin muinoin. Tuo ei kyllä ole totta, että ennen olisi tarjonta ollut vähäisempää. Ei sitten millään. Jengi ei ole kuullut eikä osaa etsiä. Pelkkä proge-scene on aivan saatanan valtava, ja toki sinne mahtuu tiluliluheissansaa-luovuudeltan köyhää kikkailua ihan vitusti, mutta perkeleenmoinen määrä kamaa, joka ei ole suuren yleisön tiedossa. Hyvä esimerkki on hollantilainen Focus. Siitä vain koneeseen raita Hocus Pocus, vissiin ainoa "hitti". Sitten on blues-rock-saralta Budgie, joka on myös "iso", mutta tuntematon.

Ero nykyaikaan on se, että ennen se hyvä paska soi radiossa ja oli listoilla jolloin perustiitiäisetkin sai hyvää rojua. Nykyään se pitää kaivaa, aivan kuten ennenkin piti kaivaa ne loput hyvät ja sen ajan epäkaupalliset.
90-luvulla tullut stonerpössis on synnyttänyt helvetin hyvää kamaa. Ruotsista löytyy älytön läjä perkeleen tiukkoja livepoppoita (osa myös levyllä kovia), jotka sitten ovat jenkkien pikkulevypuljujen listoilla.

Hyvää musiikkia laidasta laitaan on tullut tähän päivään saakka, mutta on totta etteipä ole juuri näkynyt Nick Cave Part Kakkosta, Tom Waits Part Kakkosta (no, tricky musiikillisesti jälkeläinen, mut ei kelpaa tähän), mutta joitain solisteja sen sijaan on nähty. Morrisonille ei löydy, mutta vähintäänkin nykypäivän Robert Plant on John Garcia ja ihan Suomesta löytyy nykypäivän Joplin eli Marjo Leinonen. Molemmat kuuluvat yllä olevaan porukkaan God- ja Goddess-statuksilla. Mitään Floydia ei tulla koskaan kuulemaan.

Jos haluaa suht uutta vitun hyvää roinaa niin helpoiten saatavilla olisi varmaankin Brant Bjorkin Keep Your Cool ja Saved by Magic.

Superior: Kerropa minkä vitun takia mennä katsomaan Pauli Mäkkärtkäinäistä? Toinen jalka haudassa olevaa miljardööriä joka veivaa jotain keltasta sukellusvenettä Mikko Alatalo perseessä.

BrianW kirjoitti:

voyager2 kirjoitti:Nyt kyllä perspektiiviä muodostaakseni, pitää kysyä Bedlamilta, että mitkä ovat mielestäsi suuria sävellyksen taidonnäytteitä?

Pakko huutaa väliin.. Nykyisistä Dream Theaterin Octavarium täyttänee kriteerit.

Pakko huutaa tähän väliin, että tuo Octavarium taas minun mielestäni on maailman järkyttävintä skeidaa jopa kyseisen orkesterin asteikolla. Bändi kyllä on tehnyt uransa aikoina kerrassaan loistaviakin biisejä, mutta tuo viisu edustaa mielestäni orkesteria kauheimmillaan.

Mutta progressiivisen rockin/metallin lajityypistä voin nyt kysymykseen paiskata Tool-yhtyeen koko Lateralus-levyn. Siinäpä vasta hienosti rakennettu teos ja luultavimmin koko vuosituhannen paras levy tähän mennessä.

Säveltämisen taidonnäyte oli tietenkin huono sanavalinta. Beatles-rallatukset ovat täydellisiä juuri sellaisenaan, niistähän on ihmisten mielissä tullut ikivihreitä klassikoita. Eikä siinä ole todellakaan mitään pahaa, että kyseiset biisit olisi voitu säveltää parissa minuutissa. Mutta itse pidän enemmän sellaisesta musiikista, josta saattaa uusia ulottuvuuksia löytää jopa kymmenien kuuntelukertojen jälkeen. Draamankaarista ja tunteikkuudesta. She Loves You JEE JEE JEE ei minusta tarjoile mitään näistä.

-Superior- kirjoitti:Kiinnostavaa tuossa vuoden 1964 Billboard-listassa on mielestäni enemmänkin se, että vain paria kolmea esiintyjää lukuunottamatta jokainen Top 20:ssä oleva on pysynyt suosittuna nykypäivään asti. Uudempaa listaa katsellessa puolestaan tuntuu, että on ihme, jos ketään sillä olevaa jaksetaan kuunnella enää 10 vuoden kuluttua. Saati neljänkymmenen.

Johtunee pitkälti siitäkin, että 60-luvun listan bändit olivat tekemässä jotain uutta ja luomassa pohjaa monille muille. Kuten SheetLoordi totesi, sen aikakauden bändit "ensimmäisenä" ne tietynlaiset poppibiisit ja siksikin kansa niistä hullaantui. Tottakai tuollaisen suuren musiikillisen vallankumouksen aikaiset hitit muistetaan ikuisesti, samaan aikaan kun koko nuorisokulttuurikin koki suuren mullistuksen.

Crowbar kirjoitti:Kerropa minkä vitun takia mennä katsomaan Pauli Mäkkärtkäinäistä? Toinen jalka haudassa olevaa miljardööriä joka veivaa jotain keltasta sukellusvenettä Mikko Alatalo perseessä.

Tyypillisellä murtoraudan hienostuneisuudella ilmaistu, mutta totta toinen puoli. Tämä vallalla oleva cash-in -nostalgiakiertueiden suma on saanut aika surkuhupaisia piirteitä. Kuka oikeasti uskoo, että joku Rollarit tai The Kuka olisi 40 vuotta uransa aloittamisesta jotenkin erityisesti paremmassa vedossa soitannollisesti? Stoneseilla on taatusti isompi show, mutta eikös se musiikki ole pääasia? Itse kunnioitan rockia sen verran, etten suostu alentumaan kiskomaan ilmaista viinaa firma-vip-karsinassa Dressman-nahkatakki-päällä. Muutenkin vituttaa tämä yrityskuvio konserteissa. Vapaaseen myyntiin tulee vaan murto-osa lipuista. Suurin osa tungetaan firmoille, jotka jakavat niitä vittu esimerkiksi siivooja-Irmalle, 56-vuotta, jonka musiikillinen sivistys on jotain Bumtsi-Bumin ja Jorma Kääriäisen väliltä..

Sheetlord kirjoitti: Kuka oikeasti uskoo, että joku Rollarit tai The Kuka olisi 40 vuotta uransa aloittamisesta jotenkin erityisesti paremmassa vedossa soitannollisesti? Stoneseilla on taatusti isompi show, mutta eikös se musiikki ole pääasia?

Niinpä ja siksi stadionkeikat ovat järjestäen kuin menisi katsomaan huonoa näytelmää, jota teatterinporukat on veivannut tylsistymiseen saakka. Stadionkeikat ja musiikki on pääsia eivät sovi yhteen. Vittumaista vain että isot heitä baarikeikkoja. Olisi se Slayerikin vähän toista maata pubissa.

Crowbar kirjoitti:Olisi se Slayerikin vähän toista maata pubissa.

Jos aikakone olisi keksitty, matkustaisin OITIS johonkin Australian roadhousekuppilaan katsastamaan AC/DC:n keikkakuntoa vuoden 1977 tietämillä tai sitten bändin ensimmäisiä vetoja Marquee-klubilla... Samaten Beatlesin Cavern Club-keikat sekä Doorsin ensimmäiset Whiskey-A-GoGo -kiskaisut voisivat olla näkemisen arvoisia.

Sheetlord kirjoitti:

Crowbar kirjoitti:Olisi se Slayerikin vähän toista maata pubissa.

Jos aikakone olisi keksitty, matkustaisin OITIS johonkin Australian roadhousekuppilaan katsastamaan AC/DC:n keikkakuntoa vuoden 1977 tietämillä tai sitten bändin ensimmäisiä vetoja Marquee-klubilla... Samaten Beatlesin Cavern Club-keikat sekä Doorsin ensimmäiset Whiskey-A-GoGo -kiskaisut voisivat olla näkemisen arvoisia.

Jeah, tulisin messiin! Janis Joplin, Jimi Hendrix ja Debbie Harry jossain pikku klubilla olisi varmaan ollut myös jautaa.

Isoilla lavoilla viitsii enää mitään bändiä katsoa ainoastaan joillain kesäfestareilla, kun ilma on kuin leivon pylly ja povarissa taskulämmin kossu. Seinäjoen vauhtiajoissa näkyisi tänä vuonna olevan Motörhead ja Uriah Heep. Yhdet kun jaksaa tässä iässä enää just ja just käydä, niin tuohon suuntaan nokka osoittaa vahvimmin tällä hetkellä...

Sheetlord kirjoitti:Doorsin ensimmäiset Whiskey-A-GoGo -kiskaisut voisivat olla näkemisen arvoisia.

No daah, mä kävisin nu**imassa Jim Morrisonia. Jos ajassa vois matkustaa taaksepäin.

Storia kirjoitti:Jimi Hendrix

Just. Näistä tulikin mieleeni eräs bootleg julkaisu Hendrixin keikoilta. Hurjaa menoa! Tuon session kun näkee sielunsa silmin, niin haluaisiko sitä sittenkään olla paikalla jossain pikku klubissa, kun pojat ovat ottaneet viivan kautta vähän vauhtia aktiin.

sipsi kirjoitti:No daah, mä kävisin nu**imassa Jim Morrisonia. Jos ajassa vois matkustaa taaksepäin.

Voisimme tehdä yhteistyötä. Sillä välin kun te tekisitten mitä tekisitten, voisin siirtää Jimbon viinat ja illegaalit substanssit parempaan talteen

Muita "wish I were there"-juttuja:
- Motörhead @ Hammersmith Odeon, 1980
- Sex Pistols "Never Mindin" ilmestymisen aikoihin
- Stones @ Altamont
- Jimi @ Woodstock

Storia kirjoitti:Motörhead ja Uriah Heep

Noista kahdesta jos pitäisi valita, niin Lemmy. Heepissä ei ole tainnut olla aikoihin muuta alkuperäistä kuin Mick Box - vai onko sekään enää messissä? Näin jonkun kokoonpanon vuonna 1988 Nummirockissa. Pretty crappy, but I got laid

(sen jälkeen onkin sitten ollut vähän rauhallisempaa sillä rintamalla)

No mu hei, Henkan nälkään Johnny Winter Puistobluesissa tänä vuonna! Winter on kyllä sellainen epeli sen skebansa kanssa että itku tulee, tosin toisin kuin Henkalla eksperimenttaali kama hyvin vähässä vaikkakin joissain liveseteissä sitäkin. Minä ainakin odotan, että mälli lentää sen keikalla.