Maailma on PAHA, joten aina hymyilevä ihminen on PIRU tai todennäköisemmin IDIOOTTI. Aina hymyilevät ihmiset ovat mielestäni epäilyttäviä tai pinnallisia. Naisissakin minua miellyttää enemmän salaperäinen, surumielinen, vähän kärsinytkin ilme, joka viestii sielukkuudesta. Vastaesimerkkinä vaikka tangoakka Arja Koriseva, joka periaatteessa on ihan kopsakan näköinen, mutta turmelee koko naisellisuutensa alituisella virnistelyllä ja naurunräkätyksellä.
Eipä silti, ilme vaikuttanee naisten saantiin.
Meillä esimerkiksi oli töissä täysin debiili, itsenäiseen työskentelyyn kykenemätön apulaiskirjanpitäjä, joka ontui toista jalkaansa ja valitti joskus ulkonäköään miten "kauniit ihmiset" pärjää paremmin. Silti jätkä kertoi, että HETI kun astui paikallisen yökerhon ovesta sisään, häntä haettiin tanssimaan. Minäkin sutena sinne ja arvatkaa pääsinkö naisia edes puhuttelemaan, arvatkaa?
Syynä tietysti paitsi rumuuteni, myös se, että en pidä baareista eivätkä ihmiset ole minusta ihania tai mielenkiintoisia. Sillä kirjanpitäjällä taas oli koko ajan hymynvirne naamalla ihan tyhmyyttään, ja hän tykkäsi ihmisistä niin, että vietti lomansakin toimistolla!!
Maatalouskoulussa taas oli ei-mitenkään-sanavalmis-tai kovinkaan ylisosiaalinen jätkä, joka kertoi saaneensa koulussa MONTA "Hymypoika" -patsasta. Syy on ilmeinen, jätkällä oli naama virneellä koko ajan, varmaan nukkuessaankin.
Minulla taas on melkein koko ajan vakava naama, koska en koe arkiolemista ekstaattisen riemastuttavana ja huumorintajunikin käynnistyy vasta vähän paremmista jutuista.
Kerrankin kun vaan kävelin kadulla Divaria kohti miettien olisiko siellä Nemesis-sarjakuvia vai kaivelisinko pornovideokasaa, vastaantullut tuntematon äijä katsoi asiakseen huomauttaa: "Älä kävele niin totisena".
Siis olisiko siitäkin pitänyt saada irti haltioituminen ja hymyily, naurunvirneet ja kenties musikaalimainen tanssahtelu ja laulunluritus: "Divariin, ihanaa! Sarjakuvia, ihanaa, pornoa. ihanaa, lalllallalaa".