Kitinä

Vadim kirjoitti:No, suomalainen valkoinen heteromies aiheutti 70-luvulla melkoisesti pelkoa ja kauhua Ruotsissa, jonka rikos- ja sosiaalitilastot synkistyivät suomalaisjoukkojen rantautuessa naapurimaahamme. Jostain syystä suomalaisten tuloa Ruotsiin ei kuitenkaan estetty, eikä näitä satoja tuhansia ruotsinsuomalaisia ryhdytty palauttamaan.

Aika surullista verrata Suomen surullista ulkomaalaispolitiikkaa tai sen olemattomuutta suomalaisten muuttoon Ruotsiin. Suomalaiset menivät Ruotsiin tekemään töitä, eivät nauttimaan sosiaalietuuksia. Siellä ryypättiin ja tapeltiin, mutta ruotsalainen teollisuus ei olisi mitään ilman suomalaisia niin kuin ei Ruotsin valtakuntakaan olisi ollut mitään ilman hakkapeliittoja.

Se että maahanmuuttaja pykää toistakymmentä lasta ja korjaa 30 000 euron vuotuiset tuet ei auttane Suomen taloutta vaan aivan päinvastoin.

Riemumieli kirjoitti:Aika surullista verrata Suomen surullista ulkomaalaispolitiikkaa tai sen olemattomuutta suomalaisten muuttoon Ruotsiin. Suomalaiset menivät Ruotsiin tekemään töitä, eivät nauttimaan sosiaalietuuksia. Siellä ryypättiin ja tapeltiin, mutta ruotsalainen teollisuus ei olisi mitään ilman suomalaisia niin kuin ei Ruotsin valtakuntakaan olisi ollut mitään ilman hakkapeliittoja.

Ja tännekö tulevat ulkomaalaiset eivät tule tekemään töitä, noin niinkuin yleistäen? Jos suomalainen yrittäjä ei anna vääränväriselle töitä, se on lähtökohtaisesti vääränvärisen vika? Sitä paitsi ei liene liioiteltua sanoa, että Suomen valtio ei tule viidenkymmenen vuoden päästä olemaan mitään ilman maahanmuuttoa ja kulttuurin monipuolistumista.

Riemumieli kirjoitti:Se että maahanmuuttaja pykää toistakymmentä lasta ja korjaa 30 000 euron vuotuiset tuet ei auttane Suomen taloutta vaan aivan päinvastoin.

Tosi suomalaisille tyypillistä ajatella vain rahaa ja mitattavia arvoja ja unohtaa aineettomat arvot yhtälöistä kokonaan (vaikka juuri niitä meidän pitäisi ajatella, tulevaisuudessa yhä enemmän). Juuri siksi tänne tarvitaan muunkinlaisia ihmisiä vaikuttamaan asioihin, ja lisää ihmisiä ylipäänsä (joten lasten tekeminenkin on vain plussaa). Jos nykymeno jatkuu, putoamme kelkasta nopeammin kuin ehditte edes tajuta mitä tapahtui.

EveryWoman kirjoitti: Jos nykymeno jatkuu, putoamme kelkasta nopeammin kuin ehditte edes tajuta mitä tapahtui.

Mistä kelkasta?

masa kirjoitti:

EveryWoman kirjoitti:Jos nykymeno jatkuu, putoamme kelkasta nopeammin kuin ehditte edes tajuta mitä tapahtui.

Mistä kelkasta?

Kehityksen. Tähän asti on mennyt hyvin, kun teknologialla ja paperiteollisuudella vielä pärjätään, mutta ei enää kauan. Tulevaisuudessa kilpaillaan aineettomalla arvonluonnilla, mikä ei onnistu jos elämme eristyksissä muusta maailmasta. Vain tasapainoisesti kehittynyt ja jatkuvasti eteenpäin kehittyvä, vireä ja monipuolinen kulttuuri voi tuottaa sellaisia innovaatioita, palveluja ja henkistä pääomaa, joita kaupallistamalla korkean kustannustason maita pystytään pyörittämään.

EveryWoman kirjoitti:Tosi suomalaisille tyypillistä ajatella vain rahaa ja mitattavia arvoja ja unohtaa aineettomat arvot yhtälöistä kokonaan (vaikka juuri niitä meidän pitäisi ajatella, tulevaisuudessa yhä enemmän). Juuri siksi tänne tarvitaan muunkinlaisia ihmisiä vaikuttamaan asioihin, ja lisää ihmisiä ylipäänsä (joten lasten tekeminenkin on vain plussaa). Jos nykymeno jatkuu, putoamme kelkasta nopeammin kuin ehditte edes tajuta mitä tapahtui.

Valitettavasti en ole havainnut ulkomaalaisten aineettomissa arvoissa juuri mitään sellaista, joka rikastuttaisi minua tai Suomea. Kelkasta putoamisesta otetaan esimerkkinä vaikka Norja. Ulkomaalaispolitiikka on tiukka, maa ei ole liittynyt EU:n ja hyvin pyyhkii. Tanskalaisillakin on tiukka ulkomaalaisasenne, mutta taitavat ihmiset muuten olla niin löyhämoraalisia, että homma sukaa.

Loppukysymyksenä ihmettelen, miksi Suomen pitää aina olla paras kaikessa huonossa. Lapsiperheitä verotetaan rankasti, palkat ovat pieniä, ulkomaalaispolitiikka on selkärangatonta perseilyä.

EveryWoman kirjoitti:Tulevaisuudessa kilpaillaan aineettomalla arvonluonnilla, mikä ei onnistu jos elämme eristyksissä muusta maailmasta. Vain tasapainoisesti kehittynyt ja jatkuvasti eteenpäin kehittyvä, vireä ja monipuolinen kulttuuri voi tuottaa sellaisia innovaatioita, palveluja ja henkistä pääomaa, joita kaupallistamalla korkean kustannustason maita pystytään pyörittämään.

Vai että aineettomalla arvonluonnilla. Mitä sellainen maksaa ja mistä sitä saa? Tuleeko halvemmaksi ostaa valmiina vai valmistaa itse? Mites noitten kestävyys. Onko ne kertainvestointeja vai jatkuvasti huoltoa ja päivittämistä vaativia kalliita.. aineettomia öh arvonluonteja?

EveryWoman kirjoitti:Kehityksen. Tähän asti on mennyt hyvin, kun teknologialla ja paperiteollisuudella vielä pärjätään, mutta ei enää kauan. Tulevaisuudessa kilpaillaan aineettomalla arvonluonnilla, mikä ei onnistu jos elämme eristyksissä muusta maailmasta. Vain tasapainoisesti kehittynyt ja jatkuvasti eteenpäin kehittyvä, vireä ja monipuolinen kulttuuri voi tuottaa sellaisia innovaatioita, palveluja ja henkistä pääomaa, joita kaupallistamalla korkean kustannustason maita pystytään pyörittämään.

Tarkoitatko esimerkiksi tätä taannoista ulkomaalaisten asiaa ajavaa yhdistystä, jonka johtohenkilöt käärivät rahat omaan taskuunsa? Sori, heitä siis epäillään siitä, että olisivat näin tehneet.

Riemumieli kirjoitti:Valitettavasti en ole havainnut ulkomaalaisten aineettomissa arvoissa juuri mitään sellaista, joka rikastuttaisi minua tai Suomea.

Ei olisi tarvinnut erikseen mainita. Jos sinulla olisi erilaisuuden tuomasta rikkaudesta henkilökohtaista kokemusta, olisit tässä ketjussa aika eri mieltä kuin nyt olet. Harvalla suomalaisella sellaiseen kosketusta onkaan, koska toistaiseksi aika harva suomalainen tekee aineettomaan arvonluontiin liittyvää työtä. En odota, että ihmiset syvällisesti ymmärtäisivät mistä puhun, mutta katson kuitenkin parhaaksi kertoa kokemuksen kautta syntyneistä käsityksistäni - ihan siltä varalta että joku tajuaisi sellaistenkin juttujen olemassaolon mahdolliseksi, joita ei itse ole kokenut.

Kelkasta putoamisesta otetaan esimerkkinä vaikka Norja. Ulkomaalaispolitiikka on tiukka, maa ei ole liittynyt EU:n ja hyvin pyyhkii.

Puhun tulevaisuudesta, en nykyhetkestä. Lisäksi Norjalla on öljyä, jonka tuottaminen vaatii verrattaen vähän henkilötyövoimaa (vai olenko väärässä, en jaksa nyt tarkistaa?) eli korkea kustannustaso ei ole niin suuri ongelma.

Riemumieli kirjoitti:Tarkoitatko esimerkiksi tätä taannoista ulkomaalaisten asiaa ajavaa yhdistystä, jonka johtohenkilöt käärivät rahat omaan taskuunsa? Sori, heitä siis epäillään siitä, että olisivat näin tehneet.

En ole seurannut, en tiedä mistä puhut. Mutta ei, en tarkoita mitään vilunkipeliä. Outo kysymys?

Miten Suomea tai sinua EW rikastuttaa kulttuurisesti Rautatieasemalla maleksivat neekerit tai Hesan kaduilla saalistavat somalilaumat? Oikeinko henkilökohtaisesti saat lisäarvoa heidän läsnäolostaan? Kunhan et itse ryöstetyksi tai raiskatuksi joudu. Vai tykkäisitkö siitäkin?

Nettiaikana voi sitä moniarvoisuutta ja vaikutteita saada jopa kotonaan, ilman että on suoraan tekemisissä muiden kansojen kanssa. Minäkään en koe olevani millään lailla suomalaisen kulttuurin kahlitsema, vaikka ulkomaalaisia en päivittäin näekään. Ettei vaan olisi niin, että sinusta EW on periaatteessa ja teoreettisesti hienoa, että täällä on monikulttuurista väkeä? Jospas matkustaisit itse hottentottilandiaan heitä katsomaan, ettei heitä tarvitse tänne tuoda meidän muiden vaivoiksi. Sun idealismin takia.

masa kirjoitti:Vai että aineettomalla arvonluonnilla. Mitä sellainen maksaa ja mistä sitä saa? Tuleeko halvemmaksi ostaa valmiina vai valmistaa itse? Mites noitten kestävyys. Onko ne kertainvestointeja vai jatkuvasti huoltoa ja päivittämistä vaativia kalliita.. aineettomia öh arvonluonteja?

Aika halventavalla tyylillä kyselet, jos ajatellaan että ihan oikeasti haluaisit minun selventävän mitä tarkoitan. En taida jaksaa motivoitua vastaamaan.

Gat kirjoitti:
Nettiaikana voi sitä moniarvoisuutta ja vaikutteita saada jopa kotonaan, ilman että on suoraan tekemisissä muiden kansojen kanssa.

Tyhmä! Ei internet ole kulttuuria! Puhumattakaan jostain niinkin typerästä kuin kirjallisuus.
Moniarvoisuutta ja kulttuuria on ihonväri, lukutaidottomuus, vieraalla kielellä puhuminen ja kumartelu tiettyyn ilmansuuntaan tiettyinä hetkinä.

EveryWoman kirjoitti: Aika halventavalla tyylillä kyselet, jos ajatellaan että ihan oikeasti haluaisit minun selventävän mitä tarkoitan. En taida jaksaa motivoitua vastaamaan.

No anteeksi. Voisitko ystävällisesti selittää, mitä tarkoittaa aineeton arvonluonti ja miten sellainen toiminta toteutetaan?

masa kirjoitti:

EveryWoman kirjoitti: Aika halventavalla tyylillä kyselet, jos ajatellaan että ihan oikeasti haluaisit minun selventävän mitä tarkoitan. En taida jaksaa motivoitua vastaamaan.

No anteeksi. Voisitko ystävällisesti selittää, mitä tarkoittaa aineeton arvonluonti ja miten sellainen toiminta toteutetaan?

http://www.gendercide.org/case_honour.html

masa kirjoitti:
No anteeksi. Voisitko ystävällisesti selittää, mitä tarkoittaa aineeton arvonluonti ja miten sellainen toiminta toteutetaan?

Tyhmä! EW:n sanomana se tarkoittaa tietysti VAATESUUNNITTELUA! Tässä tapauksessa kenties vaikutteita somalien perinteisistä vaatteista.

Gat kirjoitti:Miten Suomea tai sinua EW rikastuttaa kulttuurisesti Rautatieasemalla maleksivat neekerit tai Hesan kaduilla saalistavat somalilaumat? Oikeinko henkilökohtaisesti saat lisäarvoa heidän läsnäolostaan? Kunhan et itse ryöstetyksi tai raiskatuksi joudu. Vai tykkäisitkö siitäkin?

Nettiaikana voi sitä moniarvoisuutta ja vaikutteita saada jopa kotonaan, ilman että on suoraan tekemisissä muiden kansojen kanssa. Minäkään en koe olevani millään lailla suomalaisen kulttuurin kahlitsema, vaikka ulkomaalaisia en päivittäin näekään. Ettei vaan olisi niin, että sinusta EW on periaatteessa ja teoreettisesti hienoa, että täällä on monikulttuurista väkeä?

En ole nähnyt mitään "saalistavia somalilaumoja", joten niiden osalta en oikein osaa vastata.

On ihan mahdotonta oikeasti selittää, miten tämä tarkoittamani rikastuminen käytännössä tapahtuu. Yritän silti. Ajatellaanpa ihmistä eräänlaisena innovaatioita tuottavana koneena. Innovaatiot (tuolla tavoin äärettömän typerästi yhteen sanaan tiivistettynä) ovat siis tulevaisuuden teknologia - se, millä taloutemme pyörii sitten kun paperikoneet sammuvat ja Nokia häipyy halpatuotantomaihin. No: jotta mainittu kone tuottaisi oikeasti laadukkaita innovaatioita, se tarvitsee polttoaineekseen erilaisia asioita, joista yksi (yksi tärkeimmistä) on oikeanlainen ympäristö. Ympäristö koostuu niin konkreettisista asioista (työhuone, lounaspaikka, paikat joissa vietetään vapaa-aikaa, mitä kaikkea ympärillä näkyy) kuin aineettomistakin jutuista (tunnelma, sosiaaliset suhteet, ajatukset joita ihmisten kanssa vaihdetaan jne.). Ympäristö tuottaa innovaatiokoneelle jatkuvalla syötöllä virikkeitä, jotka puolestaan vaikuttavat merkitsevästi siihen materiaaliin, jota kone tuottaa. Sama juttu paperikoneessa: jos syötät paskaa sisään, saat paskaa paperia, jota ei saa kaupaksi. Tämän takia ympäristön laatu ja eritoten monipuolisuus ja diversiteetti on äärimmäisen tärkeä juttu. Samoin se ahdasmielinen ilmapiiri, josta aiemmin mainitsin ja joka johtuu osittain juuri eristäytyneisyydestämme, haittaa ja hidastaa innovaatiokoneen toimintaa. Meillä ei ole siihen varaa!

Nettikontakti erilaisuuteen ei paljon auta, koska se ei ole moniaistimellinen. Ulkomaanmatkailu auttaa hetkellisesti, mutta ympäri palloa lentely on tuhlausta verrattuna siihen, että eläisi monikulttuurisessa arjessa (ja juuri arkielämän monikulttuurisuus on se olennainen juttu eikä mikään elämysmatkailu).

Jospas matkustaisit itse hottentottilandiaan heitä katsomaan, ettei heitä tarvitse tänne tuoda meidän muiden vaivoiksi. Sun idealismin takia.

Kyseessä ei ole idealismi, vaan harvinaisen kouriintuntuva realismi, jonka ihmiset kyllä tajuavat ajan myötä. Toivon, että tajuaminen tapahtuu ennen kuin on liian myöhäistä, mutta jos ei, niin toki muutan sellaiseen maahan, jossa aineetonta ajatustyötä on helpompaa/mahdollista tehdä kunnolla.

EveryWoman kirjoitti:Ei olisi tarvinnut erikseen mainita. Jos sinulla olisi erilaisuuden tuomasta rikkaudesta henkilökohtaista kokemusta, olisit tässä ketjussa aika eri mieltä kuin nyt olet. Harvalla suomalaisella sellaiseen kosketusta onkaan, koska toistaiseksi aika harva suomalainen tekee aineettomaan arvonluontiin liittyvää työtä.

Työni sisältönä ovat ulkomaalaiset ja heidän asiansa. Eikö olisi luultavaa, että jos jotain hyvää olisi olemassa, olisin jo tähän mennessä jo huomannut jotain?

EW, miten auttaisit intiaaneita ymmärtämään tuon?

EW ja Vadim on hyviä kun molemmat allekirjoittavat ettei Afrikassa olisi niin paljon ongelmia jos rajat olisivat etnisiä... jotenkaan vaan se ei liity... ööö... mihinkään.

Tämä on nyt vain yksi miljoonasta jutusta, josta etäisesti mieliterve ihminen haistaisi paskan ajatuksissaan.

Riemumieli kirjoitti:

EveryWoman kirjoitti:Ei olisi tarvinnut erikseen mainita. Jos sinulla olisi erilaisuuden tuomasta rikkaudesta henkilökohtaista kokemusta, olisit tässä ketjussa aika eri mieltä kuin nyt olet. Harvalla suomalaisella sellaiseen kosketusta onkaan, koska toistaiseksi aika harva suomalainen tekee aineettomaan arvonluontiin liittyvää työtä.

Työni sisältönä ovat ulkomaalaiset ja heidän asiansa. Eikö olisi luultavaa, että jos jotain hyvää olisi olemassa, olisin jo tähän mennessä jo huomannut jotain?

Tuplatyhmä! Ei sinulta kelpaa omakohtaiset kokemukset. Ne on varattu EW:lle ja Vadimille. Molemmat voivat omien kokemuksiensa perusteella sanoa vaikka mitä, kunhan se on iloista. Huonot omakohtaiset kokemukset eivät ole kokemuksia. Mikä siinä on vaikeaa tajuta? (Anteeksi, onhan toki huonojakin kokemuksia, mutta tunnistaaksesi ne sinun pitää tarkastella värejä ja kuunnella kieltä. Hyvänä esimerkkinä, että EW:n ja Vadimin maailmassa ei kuuro tai sokea voi ymmärtää kulttuurien ja moniarvoisuuden rikkautta...)

Gat kirjoitti:

masa kirjoitti:
No anteeksi. Voisitko ystävällisesti selittää, mitä tarkoittaa aineeton arvonluonti ja miten sellainen toiminta toteutetaan?

Tyhmä! EW:n sanomana se tarkoittaa tietysti VAATESUUNNITTELUA! Tässä tapauksessa kenties vaikutteita somalien perinteisistä vaatteista.

Aineeton arvonluonti on sellaisten asioiden kehittämistä, jotka voi kaupallistaa mutta joiden tuotantoprosessi ei ole konkreettinen. Esimerkiksi paperiteollisuus on lähes kokonaisuudessaan aineellista, konkreettista. Vaatetusteollisuudessa on konkreettinen osa, mutta myös aineeton osa (= vaatteen muotoilu ja sen edustamat arvot, joista ihmiset ovat valmiita maksamaan). Palvelut taas ovat joko lähes kokonaan tai kokonaan aineettomia. Mitä innovatiivisempi aineeton tuote tai palvelu sisällöltään on, sitä suurempia rahoja sen avulla voidaan pyörittää ilman että tuotantokustannukset ja tarvittava henkilötyövoima juurikaan lisääntyvät. Esimerkiksi haasteellisimmista yritysjohdon konsulttipalveluista maksetaan suuria summia, vaikka vastineeksi ei usein saada mitään konkreettista.

Toinen puoli asiasta on, että kehittyneissä maissa ihmiset alkavat kyllästyä krääsään ja kertakäyttötavaran kuluttamiseen eli kuluttamisen painopiste on myös siirtymässä aineettomaan suuntaan. Ihmiset maksavat tuotteen konkreettisen materiaosuuden lisäksi sen eettisyydestä, ekologisuudesta ja esteettisyydestä. Jotta näitä ominaisuuksia voidaan onnistuneesti hallita, tuotteen suunnittelijan on voitava tehdä työtään tietynlaisissa olosuhteissa.

Riemumieli kirjoitti:

EveryWoman kirjoitti:Ei olisi tarvinnut erikseen mainita. Jos sinulla olisi erilaisuuden tuomasta rikkaudesta henkilökohtaista kokemusta, olisit tässä ketjussa aika eri mieltä kuin nyt olet. Harvalla suomalaisella sellaiseen kosketusta onkaan, koska toistaiseksi aika harva suomalainen tekee aineettomaan arvonluontiin liittyvää työtä.

Työni sisältönä ovat ulkomaalaiset ja heidän asiansa. Eikö olisi luultavaa, että jos jotain hyvää olisi olemassa, olisin jo tähän mennessä jo huomannut jotain?

Ei, jos työsi sisältö ei ole luonteeltaan sellaista jossa mainitusta rikkaudesta olisi hyötyä.

EveryWoman kirjoitti:Ei, jos työsi sisältö ei ole luonteeltaan sellaista jossa mainitusta rikkaudesta olisi hyötyä.

Se hyöty siitä ainakin olisi, että mielenterveys säilyisi suhteellisen ehyenä.

Crowbar kirjoitti:EW, miten auttaisit intiaaneita ymmärtämään tuon?

Intiaanikulttuuri oli täydellinen kun valkonaamat astuivat maihin? Kaikki olisi hyvin ja maailma valmis, jos vain kaikki eläisivät kuten intiaanit silloin ja kehitys pysähtyisi siihen paikkaan? Kehotan sinua pystyttämään teltan olohuoneeseen ja katsomaan Tanssii susien kanssa repeatina. Varaa nenäliinapaketti mukaan!

(Ja sanotaan jo valmiiksi, kun kuitenkin taas vedät itse keksittyjä johtopäätöksiä, että en pidä alkuperäiskansojen elinalueiden valloittamista enkä luonnon tuhlailevaa hyväksikäyttöä minään loistoideana.)

Joo joo, mutta miten auttaa intiaaneja ymmärtämään saatu rikkaus ja hyöty?

***

Sitten tohon edelliseen "erialisuuden rikkauteen".
Se on jännä kun en ole tavannut koskaan kahta samanlaista ihmistä. Erilaisuutta on siis koko ajan ympärillä, ihan moniaistillistakin. Mutta ilmeisesti aistit surkastuvat ja tarvitaan eri värejä, erilaisia ääniä ja erilaisia hajuja ja kaikkea muuta HYPERsyvällistä, jotta pysyisi vireänä! On se jotenkin ihme kun tätä ei ymmäretä! Onhan sentään kyse ihan realismista.

Voi jessus mitä kamaa.

Mitäköhän tälle erilaisuudelle tapahtuu kun kaikki erilaisuudet sekoitetaan keskenään... Mitäs sitten tehdään? Pitää vissiin astua ponia!

Riemumieli kirjoitti:

EveryWoman kirjoitti:Ei, jos työsi sisältö ei ole luonteeltaan sellaista jossa mainitusta rikkaudesta olisi hyötyä.

Se hyöty siitä ainakin olisi, että mielenterveys säilyisi suhteellisen ehyenä.

= Sulla on rankka työ?

Semmoista se on. Psykoterapeuttien, perhekotien pitäjien ja sosiaalityöntekijöidenkin työ voi olla pirun rankkaa, ja kuitenkin tärkeää. Jos on suoraan ongelmapesäkkeen keskellä, voi ollakin vaikea nähdä mitään järkeä missään. Lohduttautua voi kai vain sillä, ettei kukaan näe oman toimintansa kaikkia hyviä seurauksia. Ei voi kuin luottaa.