The ones that got away

[Lapitii]

Oh ziisös. Gattis, sun diagnoosis loistaa kilometrien päähän ja se on vanhempies harrastama henkinen insesti. Ei kukaan terve aikuinen suolla lapselleen tollasia juttuja eikä sälytä lapsen niskaan tollasia taakkoja ja vastuita mitä oot täällä kertonu. Ei oo ihmekään että pää vähän tutisee.

[EveryWoman]

Naisen iskeminen on ylimääräistä. Se on kaiken välttämättömän arjen päälle. Ihmiset hoitavat asiallisia asioitaan ja minä asioin heidän kanssaan. Ei ongelmaa, oli vastapeluri mies tai nainen. Mutta että sen lisäksi pyrkiä, suorastaan tyrkyttäytyä jonkun niistä kanssa romanttiseen/seksisuhteeseen? Sehän on tarpeetonta, päälleliimattua, täysin ylimääräistä arjen asioiden hoidon päälle.

Niin onkin. Seuran hakeminen ja kaikenlainen pokailu on ainakin minusta jotenkin kieroutunutta ja teennäistä (paitsi roolileikki- tai viihdemielessä, mutta sinähän etsit ensisijaisesti kumppania). Itse en ole koskaan iskenyt ketään, ja sama koskee melkein kaikkia niitä, joiden kanssa olen seurustellut tai joista olen ollut kiinnostunut. No nettiä olen käyttänyt aktiivisesti kyllä, mutta en niinkään "seuran hakuun" kuin sellaisten ihmisten seulomiseksi suuresta joukosta, joihin en fyysisessä todellisuudessa välttämättä muuten koskaan olisi törmännyt.

Pointti: jos ihmisiin tutustuu avoimesti ihan vain ihmisinä, niin joskus käy niin että ihastuu, ja asiat etenevät omalla painollaan. Luulen, että sinun ongelmasi ei olekaan tuo love shyness, vaan se että et ole ihmisenä avoin, etkä kauheasti arvosta kanssaihmisiäsi. Tai itseäsi. Tutustumisen lähtökohtia ei siis oikein ole. Ketäpä kiinnostaisi tutustua ihmiseen, joka ei halua tutustua kehenkään ja joka lisäksi ei omasta mielestään ole tutustumisen arvoinen?

[RolloTomasi]

En tiedä, miksi vastaan ihmiselle, joka on toivonut minun maailmankaikkeuteni kuolemaa (satiirina, toki) ja kaiketi tuomitsee minut muutenkin rakkauteni vuoksi. En edes tiedä, miksi hän vaivautuisi lukemaan vastaukseni. Parempaa tekemistä minulla olisi kirjoittamassa prosessille uutta TOP25-listaa.

Vittumaisuuttani kopypastaan uudestaan edellisen sivun selvitykseni yleisinhimillisen osan. Tietysti kaikki johtuu syvemmästä häiriötilastani tai jopa "narsismistani". Mutta sanokaa silti, mitä teillä on allaolevan jutun perusteísiin sanomista? Mikä virhe tuossa on? Saa laajentaakin, jos syvemmän syyn keksitte. Jos ette keksi, ette vain ole tulleet ajatelleeksi, niin tuonhan pitäisi henkisesti kuohita teidätkin, hähhäh!
---------------

Miksi pitäisi?

Kuusi vuotta sitten juttelin yhden kaverini kanssa uskallukseni puutteesta lähestyä viehättävää tyttöä - tai ennemminkin tyttöjä, joista pidän. Hänellekin asia oli käsittämätön, koska olin tehnyt hänen mielestään paljon enemmän rohkeutta vaativia asioita.

Naisen iskeminen on ylimääräistä. Se on kaiken välttämättömän arjen päälle. Ihmiset hoitavat asiallisia asioitaan ja minä asioin heidän kanssaan. Ei ongelmaa, oli vastapeluri mies tai nainen. Mutta että sen lisäksi pyrkiä, suorastaan tyrkyttäytyä jonkun niistä kanssa romanttiseen/seksisuhteeseen? Sehän on tarpeetonta, päälleliimattua, täysin ylimääräistä arjen asioiden hoidon päälle.

Ylimääräistä, mutta minkä suhteen?

Minun näkemykseni mukaan koko elämä ja olemassaolo ovat turhia ja tarpeettomia asioita. Tästä näkökulmasta lähestyen naisen iskeminen ei eroa muista asioista mitenkään - yhtä turhaa, tarpeetonta tai ylimääräistä kuin aivan kaikki muukin.

Toisaalta, ihmislajin jatkumisen, lisääntymisen ja evoluution kannalta naisen iskeminen ei ole mitenkään ylimääräistä. (Naisen raiskaaminen kai olisi lähempänä huonekaluna kohtelemista?)

Jokainen ihminen ON saari.

On on.

Minä sitten voin kevyesti kaveerata näiden muiden, minusta erillisten olentojen kanssa. Voin yrittää tehdä tuotteita/palveluja heidän käyttöönsä. Voin tapella heitä vastaan henkisesti ja fyysisesti. Yhteistä näille on, että ne eivät ole kovin intiimiä, eikä niissä tarvitse itse kelvata. Sen sijaan romanttisessa/seksisuhteessa pitäisi kelvata itse, psyykkisesti ja fyysisesti. Eikä vain jonkun tekemäni pitäisi kelvata.

Usko tuollaiseen kelpoisuuteensa niille erillisille, kokonaisille toisille maailmoille, siis tietoisille muille olennoille, minun käsittääkseni edellyttää aivan Jumalankaltaista itsetuntoa. Tästä päättelenkin, että te muut ihmiset olette Jumalia tai ainakin Ylijättiläisiä.

Itse pitäisi kelvata - tai ainakin sen verran itsestä, jota siihen suhteeseen tarvitaan.

Toki asiassa on toinenkin puoli. Sen toisen ihmisen tai maailmankaikkeuden tulisi kelvata myös sinulle. Kun toisillakin ihmisillä voi olla huono itseluottamus, he saattavat kaivata romanttista/seksuaalista seuraa tai suhdetta tai ajattelevat omaa kelpaamistaan. Jos ei lähesty ketään, ei voi tietää, ketkä haluavat rakentaa siltoja.

Eikä siihen tarvita edes Jumalankaltaista itsetuntoa, jos näkee toisen ihmisenä.

Muutama viikko sitten olin baarissa (en minäkään baarimaailmaan kuulu). Siellä yksi nainen lähestyi minua, ja kun en hänen lähestymisyrityksilleen lämmennyt, hän rikkoi suutuspäissään viinilasinsa pöytään ja kutsui minua homoksi. Tämä maailmankaikkeus todella otti nokkiinsa siitä, etten antanut kaipaamaansa vastausta, eikä ollut ensimmäinen. Varmaan nekin naiset, joista sinä olet kertonut, ovat tunteneet olonsa kurjaksi, jos todella olet kohdellut heitä niin kylmästi kuin olet kertonut. Joissakin muissakin maailmankaikkeuksissa kaivataan toisten ihmisten seuraa ja pohditaan kelpaavuutta muille.

Edit: Tarkennus: jos siis pystytte tuohon metafyysis-eksistentiaalis-kosmisesti pelottavimpaan ja dramaattisimpaan aktioon, naisen iskemiseen, teillä ei voine olla mitään epävarmuuksia tai sosiaalisia arkuuksia ollenkaan muillakaan aloilla? Koska nehän vaativat paljon vähemmän uskallusta kaikki. Kuljette kuin Jumalat, joo. Miksei se kaikilla saavilla miehillä näy kaikessa toiminnassa?

Naista en osaa iskeä, mutta toki minua edelleen jännittää ja tunnen oloni epävarmaksi niiden naisten parissa, joista tykkään. (Ei enää pelota - mutta jotkin muut sosiaaliset tilanteet saattavat toki pelottaa.)

Juju on, Gat, siinä, että tekee vaikka pelottaakin.

[Gat]

AAhhh.. Aamuyö, kaljaa ja narsistista huomiohuorausta. Säälikkee! Antakkee!

Oh ziisös. Gattis, sun diagnoosis loistaa kilometrien päähän ja se on vanhempies harrastama henkinen insesti. Ei kukaan terve aikuinen suolla lapselleen tollasia juttuja eikä sälytä lapsen niskaan tollasia taakkoja ja vastuita mitä oot täällä kertonu. Ei oo ihmekään että pää vähän tutisee.

Niin, psykiatrille varmaan selittäisin nyyhkyasioita lapsuudestani ja varhaisnuoruudestani. Mutta en tiedä, onko oma tulkintani tapahtumien merkityksestä oikea, eikä tietäisi psykokaan. Piponkin luulisi joskus lakkaavan kiristämästä.

Sellaista joskus mietin, vaikuttiko sen ajan stressi minuun ihan fyysisestikin, jolla sitten oli kerrannaisvaikutuksia "alalla". Silloin nimittäin pituuskasvuni melkein pysähtyi ainakin vuodeksi. Ja jäin murrosiän kehityksestä muista pojista jälkeen. Joten ei kiusaamisesta vaan ihan omasta itsesensuurista tajusin, että tytöt eivät minulle pikkupoikana pysyvälle kuulu. Vaikka oli jo halut ja kiinnostus. Ja se käsijarru jäi päälle. Ja yhtäkkiä olenkin jo liian vanha, perskeles.

Mutta muuten vanhempani ovat cool. Jo penskana kaverini ihailivat miten "boheemia" meillä oli verrattuna tyhmiin tiukkiskoteihinsa.

Niin onkin. Seuran hakeminen ja kaikenlainen pokailu on ainakin minusta jotenkin kieroutunutta ja teennäistä (paitsi roolileikki- tai viihdemielessä, mutta sinähän etsit ensisijaisesti kumppania). Itse en ole koskaan iskenyt ketään, ja sama koskee melkein kaikkia niitä, joiden kanssa olen seurustellut tai joista olen ollut kiinnostunut. No nettiä olen käyttänyt aktiivisesti kyllä, mutta en niinkään "seuran hakuun" kuin sellaisten ihmisten seulomiseksi suuresta joukosta, joihin en fyysisessä todellisuudessa välttämättä muuten koskaan olisi törmännyt.

Pointti: jos ihmisiin tutustuu avoimesti ihan vain ihmisinä, niin joskus käy niin että ihastuu, ja asiat etenevät omalla painollaan. Luulen, että sinun ongelmasi ei olekaan tuo love shyness, vaan se että et ole ihmisenä avoin, etkä kauheasti arvosta kanssaihmisiäsi. Tai itseäsi. Tutustumisen lähtökohtia ei siis oikein ole. Ketäpä kiinnostaisi tutustua ihmiseen, joka ei halua tutustua kehenkään ja joka lisäksi ei omasta mielestään ole tutustumisen arvoinen?

Sinä olet nainen, etkä kovinkaan pahannäköinen. Sinua pokataan. Sinun ei tarvi pokata. Sinä vain säätelet onko "hana" auki vai kiinni, "vettä" riittää.

Sitten:
Eikunmutkun lasken siihen kuvaamaasi hitaaseen kaveripohjaiseen tms. tutustumiseenkin kuuluvan selvän RajaPinnan, jolloin aletaan seurustelemaan ja sitten ollaan "sillai". Täytyyhän siitäkin joku vinkki ja aloite tehdä. "Ylimääräistä" sekin minun psykopatolologiassani. Sitäpaitsi nykynaisilla on paljonkin miespuolisia ihan vaan kaverikavereita, joten siinä ON "The Raja".

Kuvaamaasi "ei-tyrkkyyn" tutustumistapaan että eihän tuo kuulu minun rinnakkaistodellisuuteeni. Pitäisi varmaan olla kymmenien ellei satojen ihmisten seurapiiri, että se luontevasti tärppäisi.

Minä taas olen ainoa lapsi. Siis ei ollut sisaruksia kavereineen ja menoineen. Ei siskoa kavereineen. Sukulaisetkin ovat aina asuneet kaukana. Jos minulla ajoittain kavereita on ollut, niitä on ollut ihan muutama. Eikä heillä härregud mitään naispuolisia tuttavia. Tai edes siskoja. Hmmm.. opiskeluaikana olis ollut naisia ympärillä, mutta en tajunnut osallistua opiskelijarientoihin. Kaukorakkaudet oli siis tuntemattomia misuja, jotka vain näin luennoilla tai harjoituksissa, ja siten kontakti olisi edellytänyt minulta aktiivista "seuran hakua", "sillai" juuri heiltä, kylmiltään. Töissä oli naimisissa olevia keski-ikäisiä naisia. Vähissä harrastuksissa ja kursseilla samoin. Joten ei kertakaikkiaan ketään, jonka kanssa noin kävisi, kuten kuvaat.

Baareissa en siis viihdy, ja nyttemmin olen kai liian vanha. Mutta kun kävin, siellä kaikki pikkupaikkakunnalla tunsivat toisensa vanhastaan, minä en ketään. Eikä siihen porukkaan niin vaan tungeta, ja jos olisin tunkenut, se olsi ollut aktiivista pillun hakua sekin. Koska muuten ne juttunsa eivät kiinnosta. Yksinäisiä naisia en nähnyt, ilman että Rape tai Make heti tuli ja halasi naista. Tai hetki.. kerran näin, mutta en vaan pystynyt puhuttelemaan.. koska sehän nimen omaan olisi ollut "ylimääräistä". Hesassa taas useimmat ovat luonnostaan vieraita, joten pokailu on ylimääräistä, tuntemattomille.

Joten tekemätön paikka. Sekä minun ominaisuuteni, että myös maailman rakenteellinen ominaisuus, kuten olen sanonutkin.

Siihen, että haluan "suhdetta" enkä pelkkää panoa. Noh.. molemmat kelpaisi totta kai. Rakkaussuhteen kanssa alan olla kyyninen. Ei sellaista tapahdu, vähän mahdollisuuteni jo mokasin. Tsiisus, en edes kertonut täällä kaikkia ujomokiani sen kuvienkaan naisen kanssa. Liian hirveitä. Nyt ihan erittäin erinomaista olisi, jos saisin (ilmaiseksi!!) pelkkää pillua keneltä vaan suohirviöltä, vaikka siten pääsisin Rekka- Ranen liukkaille. Sehän nimittäin jo toisi minulle sen Aateluuden ja Ihmisyyden, joka kaikilla sitä lutkaa panneilla miehillä jumalallis-mystisesti jo on.

(Hetkinen... minähän jo Cityurani alkupuolella kohtasin netin kautta sen "Anna suukko" "Onhan sulla varmasti kortsuja?" -naisen. Ei tunnesidettä. Mutta koska nainen(kin) oli juoppo ja minua jännitti ekakerran tekninen suoritus... öh.. minulla ei seissyt.. joten kyllä se eteväksi pillunnuolennaksi jäi. Mutta toisaalta mitäpä sen jälkeen olen valittanut, minähän sentään Kelpasin ja ilmaiseksi)

En tiedä, miksi vastaan ihmiselle, joka on toivonut minun maailmankaikkeuteni kuolemaa (satiirina, toki) ja kaiketi tuomitsee minut muutenkin rakkauteni vuoksi. En edes tiedä, miksi hän vaivautuisi lukemaan vastaukseni. Parempaa tekemistä minulla olisi kirjoittamassa prosessille uutta TOP25-listaa.

Anteeksi. En muista tuollaista ollenkaan. Hiljaisesti olen ihaillut elämänasennettasi. Johon minulla yhtä kyynisenä ei ole korjattavaa.

Miksi pitäisi?

Kuusi vuotta sitten juttelin yhden kaverini kanssa uskallukseni puutteesta lähestyä viehättävää tyttöä - tai ennemminkin tyttöjä, joista pidän. Hänellekin asia oli käsittämätön, koska olin tehnyt hänen mielestään paljon enemmän rohkeutta vaativia asioita.

Se onkin mystistä. Ja koska eivät pysty tai halua sitä selittää, kyseessä täytyy olla Pyhän Kolminaisuuden tai Jazzin olemuksen tai Jari Sarasvuon työn tasoinen ylevä mysteerio.

Tai sitten voisi olla runkluuserien Love Shy -foorumilla esitetty teoria, että ujot runkkuluuserit ovat liian tietoisia itsestään ja ympäristöstä. Narsisteja kai sitten? Kun taas ekstroverttimiehet eivät ole oikeastaan rohkeampia, heiltä vaan puuttuu joku piuha päästä ja ovat vähemmän tietoisia olentoja. Joten tietysti scoraavat. Koska naisille merkkaa itsevarmuus, vaikka se olisi tyhjää.

Ylimääräistä, mutta minkä suhteen?

Minun näkemykseni mukaan koko elämä ja olemassaolo ovat turhia ja tarpeettomia asioita. Tästä näkökulmasta lähestyen naisen iskeminen ei eroa muista asioista mitenkään - yhtä turhaa, tarpeetonta tai ylimääräistä kuin aivan kaikki muukin.

Toisaalta, ihmislajin jatkumisen, lisääntymisen ja evoluution kannalta naisen iskeminen ei ole mitenkään ylimääräistä. (Naisen raiskaaminen kai olisi lähempänä huonekaluna kohtelemista?).

Eka totta. Tosin minä tarvitsen jonkun vaikka yksityisen tarkoituksen edes elääkseni.
Toka totta. Eihän kukaan lisääntyisi, jos kokisivat kuten minä. Silti en ymmärrä heitä.

Itse pitäisi kelvata - tai ainakin sen verran itsestä, jota siihen suhteeseen tarvitaan.

Toki asiassa on toinenkin puoli. Sen toisen ihmisen tai maailmankaikkeuden tulisi kelvata myös sinulle. Kun toisillakin ihmisillä voi olla huono itseluottamus, he saattavat kaivata romanttista/seksuaalista seuraa tai suhdetta tai ajattelevat omaa kelpaamistaan. Jos ei lähesty ketään, ei voi tietää, ketkä haluavat rakentaa siltoja.

Eikä siihen tarvita edes Jumalankaltaista itsetuntoa, jos näkee toisen ihmisenä.

Muutama viikko sitten olin baarissa (en minäkään baarimaailmaan kuulu). Siellä yksi nainen lähestyi minua, ja kun en hänen lähestymisyrityksilleen lämmennyt, hän rikkoi suutuspäissään viinilasinsa pöytään ja kutsui minua homoksi. Tämä maailmankaikkeus todella otti nokkiinsa siitä, etten antanut kaipaamaansa vastausta, eikä ollut ensimmäinen. Varmaan nekin naiset, joista sinä olet kertonut, ovat tunteneet olonsa kurjaksi, jos todella olet kohdellut heitä niin kylmästi kuin olet kertonut. Joissakin muissakin maailmankaikkeuksissa kaivataan toisten ihmisten seuraa ja pohditaan kelpaavuutta muille. .

En jaksa pilkkoa lyhyemmiksi lainauksiksi.
Asiaa toki.

Yksi juttu on, niinkuin ne Love Shyt (jos sellaisia onkaan) sanovat, että heidän kanssaan naisen täytyisi antaa selkeä lupa. Tehdä aloite jään rikkomiseen. Ja se ei ole vieläkään tapana. Minä ainakin olen taipuvainen tulkitsemaan vinkit, joista jopa Manaaja tajuaisi, vain yleisystävällisyydeksi tai naisten leikkiflirtiksi jollaista heittävät kaikille. Jota se toki usein onkin.

Toinen, että onhan minullakin ollut useita kertoja, jolloin olen itse asiassa (kuvitelmaa tai ei) uskonut kelpaavani ja tajunnut että jos nyt en toimi, loukkaan sitä naista. Silti aivan ylipääsemätön Muuri tai Kuilu tai Raja on noussut mielessäni, Taivaaseen asti. Kuin se olisi niin Pyhää, että oikeastaan se nainenkaan ei saisi niin tuntea(!!!). Silti ilman perinteistä moraalia saati uskonnollisuutta tuo esto. Mutta minähän olenkin hullu.

Juju on, Gat, siinä, että tekee vaikka pelottaakin.

Mutta kun osallistuminen Talvisotaan, itsemurhalento Marsiin tai benjihyppy ilman köyttä ei olisi mitään rohkeusvaatimustasoltaan tähän verrattuna.

[Lapitii]

Oh ziisös. Gattis, sun diagnoosis loistaa kilometrien päähän ja se on vanhempies harrastama henkinen insesti.

Niin, psykiatrille varmaan selittäisin nyyhkyasioita lapsuudestani ja varhaisnuoruudestani.

Joo, sul on tos kaks vaihtoehtoo: joko syytät ittees kaikesta (loppuikäs ja ryvet siinä paskassa), tai sit maksat maksat terapeutille jokusia tonneja ja syytät vanhempias kaikesta. =P

[Gat]

Oh ziisös. Gattis, sun diagnoosis loistaa kilometrien päähän ja se on vanhempies harrastama henkinen insesti.

Niin, psykiatrille varmaan selittäisin nyyhkyasioita lapsuudestani ja varhaisnuoruudestani.

Joo, sul on tos kaks vaihtoehtoo: joko syytät ittees kaikesta (loppuikäs ja ryvet siinä paskassa), tai sit maksat maksat terapeutille jokusia tonneja ja syytät vanhempias kaikesta. =P

Miten säkin olet valveilla?
Eiköhän ole just sitä mistä minua syytetään sanoa, että kaikki on muiden vika? Saako kysyä, että kun sinäkin olet (muistaakseni) julkisesti kertonut käyneesi jostain muusta syystä terapiassa.. niin oliko siitä muka apua?

[Lapitii]

Miten säkin olet valveilla?

Kun en vaan OSAA nukkuu! (Ks. vaikka http://kitina.net/viewtopic.php?p=464675#464675 loppuosa.)

Ja joo, oon käyny läpi erittäin pitkän ja eritttäin raskaan & rankan terapian. Ja siitä oli erittäin paljon hyötyä.
Tajusin mm. että... Äh, en mä näitä julkisesti. Privattaa voin jos haluut.

Btw korkkasin just uuden sikspäkin, jääkylmänä partsilta wooh! =) Mut ei oo Karhua, Karjalalla mennään nams!

[EveryWoman]

Sinä olet nainen, etkä kovinkaan pahannäköinen. Sinua pokataan. Sinun ei tarvi pokata. Sinä vain säätelet onko "hana" auki vai kiinni, "vettä" riittää.

Mutta kaikki kumppanini ja melkein kaikki ihastukseni ovat olleet miehiä, eivätkä hekään ole ravanneet kaupungilla naisia pokailemassa. Tilanteet ovat syntyneet ihan muunlaisen ihmistenvälisen kanssakäymisen pyörteissä. Mutta noin ei voi käydä ellei antaudu niihin pyörteisiin (itsekään en niin hirmu monen kanssa antaudu, mutta sinä ilmeisesti et oikein kenenkään kanssa).

Sitten:
Eikunmutkun lasken siihen kuvaamaasi hitaaseen kaveripohjaiseen tms. tutustumiseenkin kuuluvan selvän RajaPinnan, jolloin aletaan seurustelemaan ja sitten ollaan "sillai". Täytyyhän siitäkin joku vinkki ja aloite tehdä. "Ylimääräistä" sekin minun psykopatolologiassani. Sitäpaitsi nykynaisilla on paljonkin miespuolisia ihan vaan kaverikavereita, joten siinä ON "The Raja".

Ei sellaista rajaa välttämättä ole, tai ainakaan se ei ole niin selvä kuin kuvaat. Jos ihastuu toiseen ja antaa sen näkyä ihan avoimesti, niin aika vaikea on sanoa missä kohtaa ihastuminen ja sen näkyminen alkoivat. Sitten myöhemmin tilanne voi edetä vaikka suutelemiseen, ilman että mitään (tietoisia) "vinkkejä" on annettu. Ja molemmilla on hyvä olla, ja se näkyy heistä, joten ei ole mitään tarvetta verbaalisesti sopia, että nyt me niinku seukataan hei. Se on itsestään selvää. Siis ilmankin ylimääräisyyksiä on mahdollista muodostaa parisuhde, mutta vain jos on riittävän avoin ja vapautunut henkilö.

Kuvaamaasi "ei-tyrkkyyn" tutustumistapaan että eihän tuo kuulu minun rinnakkaistodellisuuteeni. Pitäisi varmaan olla kymmenien ellei satojen ihmisten seurapiiri, että se luontevasti tärppäisi.

Mjoo, no itsehän lisäsin piirieni laajuutta ihan tietoisesti netitse. Mikä kyllä aiheutti jonkin verran vaikeuksia muodostaa suhdetta (tai edes tutustua niihin ihmisiin) tuolla yllä kuvaamallani spontaanilla tavalla. Onneksi ei kuitenkaan ylipääsemättömiä.

Sitä paitsi menet asioiden edelle. Ensimmäinen ongelmasi olisi kasvaa avoimemmaksi ja luottavaisemmaksi, ja myös rakastamiskykyisemmäksi ihmiseksi. Jos sinulta se puuttuu, minkään kokoinen seurapiiri ei auta muuhun kuin satunnaisseksin saantiin (edellyttäen että alistut suorittamaan niitä mainittuja ylimääräisyyksiä). On selvää, että jos muuttuisit ihmisenä noin merkitsevästi, näkökulmasi muuttuisivat myös aika ratkaisevasti, joten et voi edes tietää mitä mieltä olisit tarvittavan piirin laajuudesta siinä tilanteessa. Voi hyvin olla, ettei se olisikaan mikään ongelma. Joka tapauksessa sitä on turha tässä vaiheessa pohtia.

Minä taas olen ainoa lapsi. Siis ei ollut sisaruksia kavereineen ja menoineen. Ei siskoa kavereineen. Sukulaisetkin ovat aina asuneet kaukana. Jos minulla ajoittain kavereita on ollut, niitä on ollut ihan muutama. Eikä heillä härregud mitään naispuolisia tuttavia. Tai edes siskoja. Hmmm.. opiskeluaikana olis ollut naisia ympärillä, mutta en tajunnut osallistua opiskelijarientoihin. Kaukorakkaudet oli siis tuntemattomia misuja, jotka vain näin luennoilla tai harjoituksissa, ja siten kontakti olisi edellytänyt minulta aktiivista "seuran hakua", "sillai" juuri heiltä, kylmiltään. Töissä oli naimisissa olevia keski-ikäisiä naisia. Vähissä harrastuksissa ja kursseilla samoin. Joten ei kertakaikkiaan ketään, jonka kanssa noin kävisi, kuten kuvaat.

Naiset ovat ihmisiä. Semmoisia kuin sinä. Ei heihin tutustumiseksi tarvitse harjoitella, paitsi jos aikoo osallistua iskemispeleihin, joissa on omat naurettavat ja todellisuudesta vieraantuneet sääntönsä (jotka siis toimivat vain sen pelikontekstin sisäisesti).

Mutta ihmisistä täytyisi pitää, jotta heidän kanssaan voisi kommunikoida ja rakentaa mielekkäitä yhteyksiä. Ja itsestään täytyisi pitää, jotta voisi uskoa heidän olevan kiinnostuneita tästä itsen kanssa.

Baareissa en siis viihdy, ja nyttemmin olen kai liian vanha. Mutta kun kävin, siellä kaikki pikkupaikkakunnalla tunsivat toisensa vanhastaan, minä en ketään. Eikä siihen porukkaan niin vaan tungeta, ja jos olisin tunkenut, se olsi ollut aktiivista pillun hakua sekin. Koska muuten ne juttunsa eivät kiinnosta. Yksinäisiä naisia en nähnyt, ilman että Rape tai Make heti tuli ja halasi naista. Tai hetki.. kerran näin, mutta en vaan pystynyt puhuttelemaan.. koska sehän nimen omaan olisi ollut "ylimääräistä". Hesassa taas useimmat ovat luonnostaan vieraita, joten pokailu on ylimääräistä, tuntemattomille.

Baareihin ei kannatakaan mennä, jos ei ole iskumeiningillä liikkeellä. Mene paikkoihin, joissa ihmisiä tapaa muuten vain. Viimeksi tapasit mielenkiintoisen naisen luennolla, eikös? Ei sen luennon tarvitse sellainen olla, jossa itse luennoit.

Joten tekemätön paikka. Sekä minun ominaisuuteni, että myös maailman rakenteellinen ominaisuus, kuten olen sanonutkin.

"Maailma" ei ole pelkkää pokailupelailua ja satunnaisnussintaa. Oletko miettinyt, miksi sinua niin kovasti kiinnostaa juuri se osa maailmasta, jota pidät vastenmielisenä ja yhteensopimattomana itsesi kanssa? Ja jos ei kiinnosta, niin miksi et näe maailmassa mitään muuta kuin sen?

Siihen, että haluan "suhdetta" enkä pelkkää panoa. Noh.. molemmat kelpaisi totta kai. Rakkaussuhteen kanssa alan olla kyyninen. Ei sellaista tapahdu, vähän mahdollisuuteni jo mokasin. Tsiisus, en edes kertonut täällä kaikkia ujomokiani sen kuvienkaan naisen kanssa. Liian hirveitä. Nyt ihan erittäin erinomaista olisi, jos saisin (ilmaiseksi!!) pelkkää pillua keneltä vaan suohirviöltä, vaikka siten pääsisin Rekka- Ranen liukkaille. Sehän nimittäin jo toisi minulle sen Aateluuden ja Ihmisyyden, joka kaikilla sitä lutkaa panneilla miehillä jumalallis-mystisesti jo on.

Tuskin riittäisi.

Ja mokaaminen yhden kanssa ei merkitse, ettei muita ole eikä tule. Joillekuille heitä voi olla harvemmassa, uskon ilman muuta että sinun kohdallasi näin on, mutta jokaiselle on kuitenkin useampi kuin yksi.

[Gat]

Ei sellaista rajaa välttämättä ole, tai ainakaan se ei ole niin selvä kuin kuvaat. Jos ihastuu toiseen ja antaa sen näkyä ihan avoimesti, niin aika vaikea on sanoa missä kohtaa ihastuminen ja sen näkyminen alkoivat. Sitten myöhemmin tilanne voi edetä vaikka suutelemiseen, ilman että mitään (tietoisia) "vinkkejä" on annettu. Ja molemmilla on hyvä olla, ja se näkyy heistä, joten ei ole mitään tarvetta verbaalisesti sopia, että nyt me niinku seukataan hei. Se on itsestään selvää. Siis ilmankin ylimääräisyyksiä on mahdollista muodostaa parisuhde, mutta vain jos on riittävän avoin ja vapautunut henkilö..

En usko. Etteikö siinäkin olisi sitä minulle pelottavinta Muuria välissä. Siinä täytyy olla melkein yhtä dramaattinen raja, kuin miehellä olisi miespuolinen kaveri, jonka kanssa sitten vaan melkein huomaamatta ajautuisi homosuhteeseen

Vastaavasti vaikka asiaa ei "verbaalisesti sovittaisi" onhan siinä valtava ero onko nainen tuttu tai ystävä, kuin että alkaa fyysisesti kiehnäämään. Olen minäkin tuntenut myös tuttavanaisia ja niidenhän kanssa ei edes pussata.

Isälleni (oli aikoinaan melkoinen panomies, tietysti) näistä joskus avauduin, ja isäkään ei käsitä yhtään. Ei vaikka selitin, että onhan sun täytynyt tuntea enemmän naisia ihan platonisesti kuin joita olet nainut. Että etkö näe sitä rajapintaa. Isä ei ymmärtänyt. Olisiko sitten niin, että useimmat ihmiset eivät ole siitä erosta edes tietoisia, koska se on heille niin helppoa.

Selitetään että sitä vain "tavataan ihmisiä" kun kuitenkin joidenkin niiden kanssa kuin pikkujuttuna ohimennen hömps hömps. Tai oikea suhde. Mysteerio.

Minä taas olen ainoa lapsi. Siis ei ollut sisaruksia kavereineen ja menoineen. Ei siskoa kavereineen. Sukulaisetkin ovat aina asuneet kaukana. Jos minulla ajoittain kavereita on ollut, niitä on ollut ihan muutama. Eikä heillä härregud mitään naispuolisia tuttavia. Tai edes siskoja. Hmmm.. opiskeluaikana olis ollut naisia ympärillä, mutta en tajunnut osallistua opiskelijarientoihin. Kaukorakkaudet oli siis tuntemattomia misuja, jotka vain näin luennoilla tai harjoituksissa, ja siten kontakti olisi edellytänyt minulta aktiivista "seuran hakua", "sillai" juuri heiltä, kylmiltään. Töissä oli naimisissa olevia keski-ikäisiä naisia. Vähissä harrastuksissa ja kursseilla samoin. Joten ei kertakaikkiaan ketään, jonka kanssa noin kävisi, kuten kuvaat.

Naiset ovat ihmisiä. Semmoisia kuin sinä. Ei heihin tutustumiseksi tarvitse harjoitella, paitsi jos aikoo osallistua iskemispeleihin, joissa on omat naurettavat ja todellisuudesta vieraantuneet sääntönsä (jotka siis toimivat vain sen pelikontekstin sisäisesti)..

Niin.
Mutta ylläolevalla tarkoitin havainnollistaa, että laajoja piirejä, josta pariutumis/parittelukumppaneita löytää, minulla ei ole ollut. Vaikka ihmisinä niitä saattaisi olla, minulla ei ole ollut ympäristöä heihin törmätä. Sitä tarkoitin maailman rakenteella.

Baareihin ei kannatakaan mennä, jos ei ole iskumeiningillä liikkeellä. Mene paikkoihin, joissa ihmisiä tapaa muuten vain. Viimeksi tapasit mielenkiintoisen naisen luennolla, eikös? Ei sen luennon tarvitse sellainen olla, jossa itse luennoit..

En nyt viimeksi. Viimeisin live taisi olla se karjakko, ja siitäkin on pari vuotta aikaa. Lopulta pyysin ulos! Edistystä havaittavissa! Sanoi "kiitos, mutta ei kiitos. Olen jo käynyt treffeillä jos ymmärrät mitä tarkoitan." Oliko tuo eufemismi sille, että taisi olla jo raskaana? Vaikkei näkynyt. Seuraavana kesänä oli jo äitiyslomalla. Ah kuinka tyypillistä.

Muuten nuo hyväätarkoittavat neuvot eivät toimi. Niinkuin en olisi joskus Yliopiston luennoilla käynyt monta vuotta. Nyt sitten ei-opiskelijana kulkisin Orimattilasta Helsinkiin jollain massaluennoilla? Tunnin matka. Kuuntelisin luentoja, ajaisin sitten kotiin Orimattilaan mutta saisin ihmeenomaisen kontaktin ennalta tuntemattomaan naiseen kesken luennon tai vartin tauolla? Ei ole todellista.

Viimeksi luennoilla olin jotain vuosi sitten Kansalaisopiston Tähtitieteen kurssilla. Naisia oli, mutta selvästi varattuja, paitsi yksi. Joka oli 15-vuotias

Varsinaista koulua kävin viimeksi vuoden aikuislinjan maatalouskoulussa. Pienellä aikuisluokallamme oli tasan yksi nainen, maatalon Emäntä.

Sama vapaiden naisten puute tietokone/nettikursseillanikin. Totta kai olin niiden kaikkien kaveria, mutta selvisi jo alunperin miessuhteensa jo keskinäisistä jutuistaan.

Joten mahdollisuus, että jollain luennolla/kurssilla/harrastuksessa olisi vapaa nainen, jolle minä lisäksi kelpaisin, on lähes nolla. Pitäisi käydä 100 vuotta sellaisilla. Joka inttää, että paskaa puhun ja minun pitäisi noudattaa neuvoja... haistakoon itse. Niin se vaan on tässä todellisuudessa.

Jäähän tietysti nettitreffit. Myönnän, että niitä en ole vuosiin jaksanut etsiä ja kirjoitella. Ennen oli sekin ongelma, että Varkautta lähimmät olivat 80-300 km päässä. Orimattilassa ehkä lähempänä, mutta ikäni kasvaessa potentiaalisten määrä pienenee. Iänhän ne katsoo ensimmäisenä.

Joten tekemätön paikka. Sekä minun ominaisuuteni, että myös maailman rakenteellinen ominaisuus, kuten olen sanonutkin.

"Maailma" ei ole pelkkää pokailupelailua ja satunnaisnussintaa. Oletko miettinyt, miksi sinua niin kovasti kiinnostaa juuri se osa maailmasta, jota pidät vastenmielisenä ja yhteensopimattomana itsesi kanssa? Ja jos ei kiinnosta, niin miksi et näe maailmassa mitään muuta kuin sen?.

"Maailman rakenteella" tarkoitin kaikkea muutakin teknistä, kuten yllä.
Kysymykseesi, että vaikken nykymaailman meiningistä pidä, niin silti haluaisin seksiä ja rakkautta. Sitten jurppii se minulle outo tyyli, jolla sitä nykyään saadaan ja johon minä en millään sovi.

Nyt ihan erittäin erinomaista olisi, jos saisin (ilmaiseksi!!) pelkkää pillua keneltä vaan suohirviöltä, vaikka siten pääsisin Rekka- Ranen liukkaille. Sehän nimittäin jo toisi minulle sen Aateluuden ja Ihmisyyden, joka kaikilla sitä lutkaa panneilla miehillä jumalallis-mystisesti jo on.

Tuskin riittäisi.
.

Äitinikin kerran kysyi: "No miten se sinua auttaisi, jos jotain tyttöä vähän nait?" Johon minä että miten niin sellainen on sinulle "vähän"? Ja jos se mukamas on niin "vähän" niin miksei ne minullekin ihan kevyesti anna sitä "vähää", kun se niin mitätön asia muka on.

Siis tuskin jonkun pubiruusun saannista suorastaan valaistuisin, mutta ainakin sitten kokisin itseni tasa-arvoiseksi ihmisenä, samalla viivalla muiden kanssa. Eikä tarvitsisi huolehtia näkyykö poikkeavuuteni ja siis alemmuuteni koko ajan ulospäin.

(Olenhan joskus baarienkin naisten kanssa päässyt puheisiin. Joskus raportoinut niistäkin täällä. Ja aina tulee se Kake, Make, Rape tai sliipattu Jaska, joka on naisen vanha tuttu ja sitten ne lähtee paneen. Ei nyt mikään väärä harha että minä oikeasti olen tämän maailman ulkopuolinen. )

[NuoriD]

Siis tuskin jonkun pubiruusun saannista suorastaan valaistuisin, mutta ainakin sitten kokisin itseni tasa-arvoiseksi ihmisenä, samalla viivalla muiden kanssa. Eikä tarvitsisi huolehtia näkyykö poikkeavuuteni ja siis alemmuuteni koko ajan ulospäin.

Sulla oli se Tony Halmeen näköinen nainen, jota yritit panna, mutta ei seisonut. Olet siis kelvannut naiselle. Olemme käyneet tämän tosiasian läpi monta kertaa ja itsekin taas viittasit siihen tässä ketjussa.

On siis höyryävä kasa häränpaskaa, että et olisi koskaan kenellekään naiselle kelvannut seksuaalisesti. Olet siis skorettanut ei-maksullisen naisen kanssa. Piste. Se ei muuttanut sinua sen onnellisemmaksi, joten voit lopettaa paskan jauhamisen ko. asiasta.

Vaikka tänä iltana skorettaisit 18 v tiukkapeppu-pystytisu-neitsyen kanssa, et olisi vuoden kuluttua yhtään onnellisempi, vaan jatkaisit whinettämistä täällä. Ja älä väitä vastaan tähän. Tony Halme -naisen kanssa skoretit ja olet edelleen yhtä onneton. Turha väittää, että skoretus asioita muuttaisi.

Asia, joka voisi muuttaa, on terapia, mutta sinne et lähde.

Sama juttu kuin skitsofreenikko, joka uskoo, että hampaissa olevien mikrofonien poiston jälkeen ei olisi ongelmaa, mutta ei usko, että sopiva annos neuroleptiä voisi auttaa.

[Frederik Krueger]

...

"Minä minä minä"! Entäs ne kaikki joille sinä olet antanut kylmää kaikki nämä vuodet, kuten se hottis pissis Zetorissa jolle näyttelit siweää, tai ne kaikki muut joille sanoit ettet ole hakemassa yhden yön seuraa (ainakaan heidän kanssaan)?

Missä he ovat nyt? Jollain toisella palstalla itkemässä kuinka he eivät kelvanneet edes sille yhdelle lapsenkasvoiselle risuparralle, ja nyt on elämä ihan vittuina?

[Homeboy65]

Toistan itseäni, mutta onhan noita netin kontaktipalstoja. Kuten:

www.city.fi
www.iskuri.net
www.viba.net
www.pikadeitti.com
www.senssit.fi
www.seksitreffit.fi
www.otamut.org

Varsinkin city, iskuri ja seksitreffit ovat helppokäyttöisiä ja vilkkaita paikkoja. Seksitreffit taitaa kyllä olla enemmänkin horatsusaitti. Voihan sitäkin tsekata.

[Bhven]

http://tege.wippiespace.com/stuff/Flash/Juna.swf

[Gat]

Sulla oli se Tony Halmeen näköinen nainen, jota yritit panna, mutta ei seisonut. Olet siis kelvannut naiselle. Olemme käyneet tämän tosiasian läpi monta kertaa ja itsekin taas viittasit siihen tässä ketjussa.

On siis höyryävä kasa häränpaskaa, että et olisi koskaan kenellekään naiselle kelvannut seksuaalisesti. Olet siis skorettanut ei-maksullisen naisen kanssa. Piste. Se ei muuttanut sinua sen onnellisemmaksi, joten voit lopettaa paskan jauhamisen ko. asiasta.

Vaikka tänä iltana skorettaisit 18 v tiukkapeppu-pystytisu-neitsyen kanssa, et olisi vuoden kuluttua yhtään onnellisempi, vaan jatkaisit whinettämistä täällä. Ja älä väitä vastaan tähän. Tony Halme -naisen kanssa skoretit ja olet edelleen yhtä onneton. Turha väittää, että skoretus asioita muuttaisi..

Totta turiset siitä tapauksesta. Teknisesti ottaen tosiaan kelpasin ja skoretinkin. Kai sitten se, etten pystynyt "insertoimaan" jotenkin hieman epäloogisesti saa minut laskemaan tuon tapauksen pois.

Ja kaikkea sinulla on siellä Mustassa Kirjassasi. "Tony Halmeen näköinen". Epäkohteliaasti ilmaistu minulta. Lihava hän ei varsinaisesti ollut. Mutta kovin vankkarakenteinen, paksupohkeinen ym. Tisutkin oli pystyt, mutta toisaalta kuin laakeat miehen rintalihakset. Ja kaiken lisäksi oli kalju, joten ei tiennyt miten pääpuolta hivellä

Olisiko siinä helppoudessa ollut sitten se iänikuinen "tasoisuus" kyseessä. Hänkin oli epätoivoinen kunhan edes mun kaltaiselta, ihan vastakkaisen tyypin rääpäleeltä saisi? Sellaisessa voi periaatteessa olla se ongelma, että huonomman tason ihmiset eivät saa edes toisiltaan, jos eivät millään pysty kiihoittumaan toisistaan

Mutta tässä tapauksessa lerpahduksen syy oli kyllä naisenkin vaatima pussikalja, jota vedin rohkaisuna ihan liikaa. Pää ja kädet pelasi vielä, mutta pippeli ei. Ironioitten ironia.

Mutta sen verran kehun, että yllätin jopa itseni. Siis hämmästyttävää, että koiran silittelyssä opittu hellyys ja pikkupojasta asti seksioppaista omaksuttu teoriatieto toimi niin hyvin. Kostuttavasti, voihketuttavasti ja ilmeisen uskottavasti! Huulet, kädet ja kieli.

Asia, joka voisi muuttaa, on terapia, mutta sinne et lähde.

Sama juttu kuin skitsofreenikko, joka uskoo, että hampaissa olevien mikrofonien poiston jälkeen ei olisi ongelmaa, mutta ei usko, että sopiva annos neuroleptiä voisi auttaa.

Sen tapauksen merkityksestä olet oikeassa. Mutta kun se ei liity hypoteettiseen "Love Shyness" -syndroomaan mitenkään. Pelkoon tehdä romanttis/seksuaalista aloitetta, edes vihjata sellaisesta. Siinähän minun elämässäni ihan ainutkertaisesti nainen teki niin selkeän aloitteen ja antoi luvan. Melkein heti alkuun kesken minulle tavallisen platonisen jutustelun. Ilman että itseni olisi täytynyt. Siis en joutunut murtautumaan sen psyykkisen pelkoni läpi. Tämä on vähän kuin ilmailussa pitkään oli vaikeaa ja mahdotonta ylittää äänivalli. Mutta sen läpi mentyä se on melkein samaa lentämistä kuin hitaamminkin, ei ongelmaa.

Kauniisti tulkiten voidaan sanoa, että onhan minulle moni muukin antanut luvan edetä. Mutta ne eivät kuitenkaan ole olleet niin selviä, etteikö itseni kuitenkin olisi pitänyt mennä sen pelon muurini läpi.

"Minä minä minä"! Entäs ne kaikki joille sinä olet antanut kylmää kaikki nämä vuodet, kuten se hottis pissis Zetorissa jolle näyttelit siweää, tai ne kaikki muut joille sanoit ettet ole hakemassa yhden yön seuraa (ainakaan heidän kanssaan)?

Missä he ovat nyt? Jollain toisella palstalla itkemässä kuinka he eivät kelvanneet edes sille yhdelle lapsenkasvoiselle risuparralle, ja nyt on elämä ihan vittuina?

"Lapsenkasvoinen risuparta" on hyvä kuvaus. Siihen kun vielä päälle vanhuuden rypyt ja alkava harmaantuminen, niin "hyvin" menee.

Joo, ehkä olen loukannut naisia. Jostakin koen katumusta. No, vain tuosta kuvien naisesta kunnolla. Tai hei, sehän kohottaisi itsetuntoani koulutuksen tässä vaiheessa, että olen ollut niin kelpaava, että olisin loukannut ja olisin oikeasti jakanut pakkeja

Mutta jotenkin arvailen, että he kaikki ovat tuon jälkeen viettäneet rikasta lutkailevaa elämää Nussivassa Maailmassa, joten ainakaan minua heidän ei tarvitse surra.

Ja HOMIE: Osa noista on ihan paritussaitteja. Tiedän sivistyneempiäkin.

[nastamuumio]

Nyt kun minun itseni lisäkseni muutkin ovat huomanneet, että muistutan Gattista, niin voinen kirjoittaa tämän jalon/nolon pyynnön tännekin: mitä mun tarttis tehä?

Terapiaa en muidenkaan syiden takia psykologin mukaan tarvitse, koska mulla nyt vissiin vaan on tämmönen saamaton ja vähän laiskanpulskee temperamentti. Mä tahtoisin lähinnä huomiota, ihan saatanasti huomiota, mutta sitten kun sitä huomiota ehkä joskus tulisi, voisi käydä samoin kuin ennenkin, ettei se sittenkään olisi sitä, mitä kaipaan, ja tuntisin olisin ältsin fantsuksi yksin, kunnes taas alkaisin pikku hiljaa kaivata sitä huomiota taas. Nettitreffejä en ole viimisimmän tuloksettomuuden ja sitä aiempien kiusallisten kahvikupintuijotteluiden jälkeen yrittää, koska aika lailla itse asiassa tuntuu, ettei mulle sopivat tyypit hengaa deitti.netissä ainakaan. Koulussa tapaan lähinnä parikymppisiä jo oman ihq-pihq-teekkarinsa löytäneitä tyttösiä ja tykkään muutenkin harrastaa asioita, joiden parissa stereotyyppinen heteromies ei viihdy. Oon vähän ihmisarka ja ulkonäöltäni semmonen, etten herätä ihmisissä mielenkiintoa muuten kuin ehkä satunnaisen "Kuin sä voit olla noin pitkä" -kommentin verran.

[tuulenpuiska]

Nyt kun minun itseni lisäkseni muutkin ovat huomanneet, että muistutan Gattista, niin voinen kirjoittaa tämän jalon/nolon pyynnön tännekin: mitä mun tarttis tehä?

Terapiaa en muidenkaan syiden takia psykologin mukaan tarvitse, koska mulla nyt vissiin vaan on tämmönen saamaton ja vähän laiskanpulskee temperamentti. Mä tahtoisin lähinnä huomiota, ihan saatanasti huomiota, mutta sitten kun sitä huomiota ehkä joskus tulisi, voisi käydä samoin kuin ennenkin, ettei se sittenkään olisi sitä, mitä kaipaan, ja tuntisin olisin ältsin fantsuksi yksin, kunnes taas alkaisin pikku hiljaa kaivata sitä huomiota taas. Nettitreffejä en ole viimisimmän tuloksettomuuden ja sitä aiempien kiusallisten kahvikupintuijotteluiden jälkeen yrittää, koska aika lailla itse asiassa tuntuu, ettei mulle sopivat tyypit hengaa deitti.netissä ainakaan. Koulussa tapaan lähinnä parikymppisiä jo oman ihq-pihq-teekkarinsa löytäneitä tyttösiä ja tykkään muutenkin harrastaa asioita, joiden parissa stereotyyppinen heteromies ei viihdy. Oon vähän ihmisarka ja ulkonäöltäni semmonen, etten herätä ihmisissä mielenkiintoa muuten kuin ehkä satunnaisen "Kuin sä voit olla noin pitkä" -kommentin verran.

Tää on vaan lähinnä heitto, mutta: rupee harrastamaan opiskelijabileitä? Vaikka teekkarien bileitä tai käpistelijöiden.

Ps. muista ottaa keppi mukaan millä voit hätistellä pahimmat juopot pois

[nastamuumio]

Tää on vaan lähinnä heitto, mutta: rupee harrastamaan opiskelijabileitä? Vaikka teekkarien bileitä tai käpistelijöiden.

Done it. Tosin en teekkaribileitä, mutta useammatkin yliopiston. Seurauksena oli vuosien itku ja parku sen perään mitä luulin ensirakkaudeksi ja muuten ei mitään. Ja sen ei minkään aikanakin olin vielä nuori. Kierrettiin noissa yhden ekan opiskeluvuoden jälkeisen jätskinmyyntikesätyökaverin kanssa, joka itse oli ml-tiedekunnassa ja on nykyään monen lapsen onnellinen äiti.

[NuoriD]

Mä tahtoisin lähinnä huomiota, ihan saatanasti huomiota, mutta sitten kun sitä huomiota ehkä joskus tulisi, voisi käydä samoin kuin ennenkin, ettei se sittenkään olisi sitä, mitä kaipaan, ja tuntisin olisin ältsin fantsuksi yksin, kunnes taas alkaisin pikku hiljaa kaivata sitä huomiota taas.

Hmmm. Eli mitä haluat? Huomiota, mutta ei kuitenkaan huomiota? Toisilla ihmisilläkin tuppaa olemaan toiveita ja tunteita, eli heitä ei voi laittaa päälle ja pois kuten Tv:tä.

[Homeboy65]

Ja HOMIE: Osa noista on ihan paritussaitteja. Tiedän sivistyneempiäkin.

Tiedät vai? Nuo kiinnostaa minuakin joten laittaisitko linkkejä? Tai nimiä, että voi googlettaa.

[nastamuumio]

Hmmm. Eli mitä haluat? Huomiota, mutta ei kuitenkaan huomiota? Toisilla ihmisilläkin tuppaa olemaan toiveita ja tunteita, eli heitä ei voi laittaa päälle ja pois kuten Tv:tä.

Niin, sen takia mun olisikin päästävä tuosta kuviosta eroon. Pitäisi löytää jotain, joka kolahtaisi niin, ettei olis mitään pohtimista.

[Riemumieli]

on nykyään monen lapsen onnellinen äiti.

Mistä tiedät, että on onnellinen?

[nastamuumio]

Mistä tiedät, että on onnellinen?

En mistään, mutta noin on tapana sanoa. "Onnellinen äiti", "Hyvää joulua"... riittäähän noita.

[NuoriD]

Mistä tiedät, että on onnellinen?

En mistään, mutta noin on tapana sanoa. "Onnellinen äiti", "Hyvää joulua"... riittäähän noita.

Kuinka kauan sä oot siellä universtaalla muuten pyörinyt?

[nastamuumio]

Kuinka kauan sä oot siellä universtaalla muuten pyörinyt?

Aloitin -99, mutta oon useampaan otteeseen ollut täyspäiväsesti töissä ja ollut opiskelematta. Eli ei tässä mitään Matti Vanhasen "Älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon" -suorituspalkintoa olla saamassa. Oon nyt palannut sinne noin kahden ja puolen vuoden tauon jälkeen, ja kyllä vähän oudolta ja vanhalta tuntuu.

[NuoriD]

Kuinka kauan sä oot siellä universtaalla muuten pyörinyt?

Aloitin -99, mutta oon useampaan otteeseen ollut täyspäiväsesti töissä ja ollut opiskelematta. Eli ei tässä mitään Matti Vanhasen "Älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon" -suorituspalkintoa olla saamassa. Oon nyt palannut sinne noin kahden ja puolen vuoden tauon jälkeen, ja kyllä vähän oudolta ja vanhalta tuntuu.

Eli oothan sä tietysti vanha täti fuksien silmissä.

Mee vaan sinne Storyvilleen. Sieltä bongaat jonkun sugardaddyn, jonka mielestä olet nuori håttis opiskelijatyttö.