SUOMI nousuun!

[Bluntly]

Mun mielestä toi koulutuksen jako kahteen, ammatillinen/korkeakoulu, on tavallaan vähän outo, kun tasoja on kuitenkin kolme; ammattikoulu, amk ja yliopisto. Kai siihen on joku hyvä tilastointitekninen syy...

Olen kuvitellut tasojen olevan hiukan erilaiset:

ylempi korkeakoulu
alempi korkeakoulu
2.aste
lukio

[sivustahuutaja]

Työllistymistä Suomessa tällä hetkellä rajoittaa kuitenkin eniten henkilön halu ottaa työtä vastaan.

Kyllä tuolla älykäyrän hännillä on myös joukko, joka ei nykyisillä palkoilla kykene työllistymään. TES:in sitovuus pitäisi purkaa ja tarjota näille ihmisille palkan lisäksi jotain tukea, jotta saavat elämiseen riittävät rahat kasaan.

[urpiainen]

Mun mielestä toi koulutuksen jako kahteen, ammatillinen/korkeakoulu, on tavallaan vähän outo, kun tasoja on kuitenkin kolme; ammattikoulu, amk ja yliopisto. Kai siihen on joku hyvä tilastointitekninen syy...

Urpsun mukaan tässä kansainvälisessä tilastoinnissa Suomen entinen opistoastekin on kolmannen asteen koulutus. Eli jos Suomessa vielä koulutettaisiin esim. merkonomeja tai teknikkoja, he nostaisivat tertiary education -määrää.

Joo ja siis nostavat edelleen. Kun katsotaan koko työikäistä väestönosaa, niin opistokoulutetut ovat ihan merkittävä osa korkeakoulutetusta porukasta. Hätähuuto koskee siis nuorta ikäluokkaa (oliko nyt 25-34-vuotiaat), jossa korkeakoulutettujen osuus on pudonnut kauaksi vertailumaista ja Suomi kuuluu samaan porukkaan jonkun Turkin ja Chilen kanssa (osin koulutustaso toki paranee siinäkin, kun porukka valmistuu vasta nelikymmpisinä). Siellä ei enää opistokoulutettuja ole. Kuten sanottu, en oikein tiedä, pitäisikö olla.

Mut muutenhan Vagis osuu ihan oikeaan, Suomessa on kansainvälisesti osin huonosti vertautuva kahden sektorin duaalimalli, eli että toisella asteella (lukio ja ammattikoulu) ja kolmannella asteella (yliopisto ja AMK) on erikseen ammattiin suuntautuva ja yleissivistävä/akateemisempi puoli. Jos vertaa vaikka johonkin Yhdysvaltoihin, niin siellähän on jo sata vuotta ollut kaikille pakollinen yleissivistävä toinen aste (high school), eikä kai erillistä AMK-sektoria vaan erilaisia yliopistoja ja erilaisia ohjelmia (en kyllä oikein tiedä, mitä erilaiset community colleget oikein ovat, ehkä lähellä niitä Suomen entisiä opistoja?). Nyt sentään saatiin Suomeenkin toinen aste oppivelvollisuuden piiriin, mutta duaalimalli elää yhä toisella ja kolmannella asteella.

[sivustahuutaja]

Joo ja siis nostavat edelleen. Kun katsotaan koko työikäistä väestönosaa, niin opistokoulutetut ovat ihan merkittävä osa korkeakoulutetusta porukasta. Hätähuuto koskee siis nuorta ikäluokkaa (oliko nyt 25-34-vuotiaat), jossa korkeakoulutettujen osuus on pudonnut kauaksi vertailumaista ja Suomi kuuluu samaan porukkaan jonkun Turkin ja Chilen kanssa (osin koulutustaso toki paranee siinäkin, kun porukka valmistuu vasta nelikymmpisinä). S

Mikäs koulutus tuolla ikäryhmällä sitten on? Jotenkin uumoilen, että ei 50% ikäluokasta kuitenkaan amistakaan käy.

Ulkomailla syntyneitä on tuossa ikäryhmässä 10-15%. Jos heillä ei ole koulutusta, eivätkä hakeudu koulutukseen, niin sitä tulee aika iso mälli itsessään.

[James Potkukelkka]

Mun mielestä toi koulutuksen jako kahteen, ammatillinen/korkeakoulu, on tavallaan vähän outo, kun tasoja on kuitenkin kolme; ammattikoulu, amk ja yliopisto. Kai siihen on joku hyvä tilastointitekninen syy...

Urpsun mukaan tässä kansainvälisessä tilastoinnissa Suomen entinen opistoastekin on kolmannen asteen koulutus. Eli jos Suomessa vielä koulutettaisiin esim. merkonomeja tai teknikkoja, he nostaisivat tertiary education -määrää.

Joo ja siis nostavat edelleen. Kun katsotaan koko työikäistä väestönosaa, niin opistokoulutetut ovat ihan merkittävä osa korkeakoulutetusta porukasta. Hätähuuto koskee siis nuorta ikäluokkaa (oliko nyt 25-34-vuotiaat), jossa korkeakoulutettujen osuus on pudonnut kauaksi vertailumaista ja Suomi kuuluu samaan porukkaan jonkun Turkin ja Chilen kanssa (osin koulutustaso toki paranee siinäkin, kun porukka valmistuu vasta nelikymmpisinä). Siellä ei enää opistokoulutettuja ole. Kuten sanottu, en oikein tiedä, pitäisikö olla.

Mut muutenhan Vagis osuu ihan oikeaan, Suomessa on kansainvälisesti osin huonosti vertautuva kahden sektorin duaalimalli, eli että toisella asteella (lukio ja ammattikoulu) ja kolmannella asteella (yliopisto ja AMK) on erikseen ammattiin suuntautuva ja yleissivistävä/akateemisempi puoli. Jos vertaa vaikka johonkin Yhdysvaltoihin, niin siellähän on jo sata vuotta ollut kaikille pakollinen yleissivistävä toinen aste (high school), eikä kai erillistä AMK-sektoria vaan erilaisia yliopistoja ja erilaisia ohjelmia (en kyllä oikein tiedä, mitä erilaiset community colleget oikein ovat, ehkä lähellä niitä Suomen entisiä opistoja?). Nyt sentään saatiin Suomeenkin toinen aste oppivelvollisuuden piiriin, mutta duaalimalli elää yhä toisella ja kolmannella asteella.

Pitäisikö Suomeen palauttaa opistoaste?

[sivustahuutaja]

^ Opistot varmaan on jo "tuhottu". Fiksumpaa olisi ehkä luoda ammattikorkeakouluihin opistoa vastaavia opintomahdollisuuksia. Oma mielikuvani on, että AMK:t ovat pyrkineet kiukulla tiedekorkeakoulujen suuntaan ja sitä yleissivistävää humppaa on aika paljon suhteessa käytännön tekemiseen.

[Vagabondo]

^ Opistot varmaan on jo "tuhottu". Fiksumpaa olisi ehkä luoda ammattikorkeakouluihin opistoa vastaavia opintomahdollisuuksia. Oma mielikuvani on, että AMK:t ovat pyrkineet kiukulla tiedekorkeakoulujen suuntaan ja sitä yleissivistävää humppaa on aika paljon suhteessa käytännön tekemiseen.

Mulla on jäänyt vastaavia mielikuvia opiskeluajan yritysvierailuilta, kun joissain putiikeissa kaipailtiin opistotason tyyppejä töihin, kun niillä pystyisi teettämään myös tuottavaa työtä hallinnollisten hommien lisäksi.

EDIT: Huomaan olevani aika vieraantunut normaalista työelämästä kun nökötän kotona päivästä toiseen

[urpiainen]

Pitäisikö Suomeen palauttaa opistoaste?

Opistot varmaan on jo "tuhottu". Fiksumpaa olisi ehkä luoda ammattikorkeakouluihin opistoa vastaavia opintomahdollisuuksia.

Mä olen varmaan lähtökohtaisesti, siis ennen kuin opin jostain parempaa argumentaatiota, Sivustahuutajan kannalla tässä. Vähän mulla vaikuttaa sekin, että jos lasketaan vain yliopistot ja ammattikorkeakoulut, Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna yli kaksinkertainen määrä korkeakouluja esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna (ilmankos kepulaiset tiedeministerit julistavat, että tämän kamalan keskittämisen on loputtava ja alettava perustamaan uusia yliopistoja Suomeen). Ja jos lasketaan näiden puljujen lukemattomat alueelliset yliopistokeskukset, sivukampukset ja toimipisteet, niin määrä on näin pieneen maahan aivan hämmästyttävä. En ehkä hirveästi innostuisi, että tämän kepusenttereiden saariston lisäksi alettaisiin perustella erilaisia opistoja joka nimeen, notkoon, saarelmaan. Suomalaiset kolmannen asteen koulutuslaitokset ovat jo nyt aivan rutiköyhiä jopa pohjoismaisessa vertailussa, jolloin ei ehkä kannattaisi laittaa vielä rahaa seiniin, vaan enemmän sinne tutkimus- ja opetustoimintaan.

EU:han, joka perinteisesti ei ole toiminut koulutuksen alueella, ajaa nyt kuitenkin aika voimakkaasti yleis-eurooppalaista tunnistamis- ja tunnustamiskehikkoa erilaisille micro-credentialseille ja vastaaville tutkintoa pienemmille kokonaisuuksille. Näitä sitten voisivat varmaan tuottaa yliopistot ja ammattikorkeakoulut (ja epäilemättä erilaiset yksityiset konsulttifirmat) vähän räätälöidysti. Olisi ehkä parempi kuin opistojen paluu.

Siinä olisi sekin, että niitä tutkintoa pienempiä, konkreettista ammattiosaamista tukevia koulutuskokonaisuuksia, joilla olisi jokin yleisesti tunnustettu status, voisi ehkä soveltaa myös vaikkapa jatkuvan oppimisen täydennyskoulutuksessa. Nythän Suomessa on eurooppalaisesti aika erikoinen tilanne (joka selittää osaltaan myös sitä, miksi Suomessa on maailman eniten keski-ikäisiä tutkinto-opiskelijoita), että jengi käyttää yliopistojen aja ammattikorkeakoulujen tutkinto-opetus-tarjontaa täydennyskoulutukseen, koska se on ilmaista ja saa vielä kaikenlaisia opiskelijaetuja, jos vaan saa hankittua opiskelupaikan. Tämä on aika iso syy myös siihen, miksi tutkinto-opiskelupaikoista on niin paljon pulaa ja miksi niin paljon aloitettuja tutkintoja jää suorittamatta loppuun.

[James Potkukelkka]

Kun sanoin "palauttaa opistoaste" en kirjaimellisesti tarkoittanut (vaikka Kurviselle sanoinkin soittavani piimäyliopistoja varten), että tosiaan rakennetaan uusi rakennus ja sanotaan sitä kauppaopistoksi tai teknilliseksi opistoksi, vaan että palautetaan tuo tutkinto.

AMK:n kanssa voi tosiaan olla ongelma, että he eivät halua olla missään tekemisissä nolon maalaisserkun kanssa kun ovat päässeet parempiin piireihin?

[sivustahuutaja]

EU:han, joka perinteisesti ei ole toiminut koulutuksen alueella, ajaa nyt kuitenkin aika voimakkaasti yleis-eurooppalaista tunnistamis- ja tunnustamiskehikkoa erilaisille micro-credentialseille ja vastaaville tutkintoa pienemmille kokonaisuuksille. Näitä sitten voisivat varmaan tuottaa yliopistot ja ammattikorkeakoulut (ja epäilemättä erilaiset yksityiset konsulttifirmat) vähän räätälöidysti. Olisi ehkä parempi kuin opistojen paluu.

Jos yhtään laajemmista "serteistä" sun muista puhutaan, niin ei niitä varmaan privaattipuoli tarjoaisi ilman tukia. Suomalaiset ovat niin köyhiä, että ei kellään ole varaa maksaa esim. 4000 euroa jostain puolen vuoden kurssista. Privaatille taas ei voi antaa tukia, koska "yksityinen koulu on saatanasta".

Nythän Suomessa on eurooppalaisesti aika erikoinen tilanne (joka selittää osaltaan myös sitä, miksi Suomessa on maailman eniten keski-ikäisiä tutkinto-opiskelijoita), että jengi käyttää yliopistojen aja ammattikorkeakoulujen tutkinto-opetus-tarjontaa täydennyskoulutukseen, koska se on ilmaista ja saa vielä kaikenlaisia opiskelijaetuja, jos vaan saa hankittua opiskelupaikan.

Lukukausimaksuja voisi nostaa reilusti. Kaikille voisi sitten tarjota valtion takaaman opintolainan, josta saisi valmistuttua pikkuisen anteeksi. Loppuisi se yliopistoissa roikkuminen. Väittäisin yhteiskunnan kokonaisuutena hyötyvän tästä ja ehkä ne tilastotkin kaunistuisivat.

[urpiainen]

Nythän Suomessa on eurooppalaisesti aika erikoinen tilanne (joka selittää osaltaan myös sitä, miksi Suomessa on maailman eniten keski-ikäisiä tutkinto-opiskelijoita), että jengi käyttää yliopistojen aja ammattikorkeakoulujen tutkinto-opetus-tarjontaa täydennyskoulutukseen, koska se on ilmaista ja saa vielä kaikenlaisia opiskelijaetuja, jos vaan saa hankittua opiskelupaikan.

Lukukausimaksuja voisi nostaa reilusti. Kaikille voisi sitten tarjota valtion takaaman opintolainan, josta saisi valmistuttua pikkuisen anteeksi. Loppuisi se yliopistoissa roikkuminen. Väittäisin yhteiskunnan kokonaisuutena hyötyvän tästä ja ehkä ne tilastotkin kaunistuisivat.

Lukukausimaksujen nostaminen reilusti on aika kaukana, kun EU/ETA-alueen asukkailta ei saa periä lukukausimaksuja ollenkaan. Enkä oikein usko, että lukukausimaksujen tuominen suomalaiseen koulutusjärjestelmään on poliittisesti mahdollista: vasemmisto vastustaa, kun pitää sitä mahdollisuuksien tasa-arvon vastaisena, ja oikeisto vastustaa, kun pitää maksutonta korkeakoulutusta yhtenä harvana korkean verotuksen maan tulonsiirtona köyhiltä keskiluokalle. Lisäksi kaikki ("kaikki") poliitikot ovat entisiä ylioppilaskuntapoliitikkoja, jotka vastustavat suoraan lukukausimaksuja.

Arvelisin kyllä, että joku taho tuo tässä ennen eduskuntavaaleja keskusteluun ehdotuksen, että vain yksi korkeakoulututkinto per nenä voisi olla lukukausimaksutonta. Tämä varmaan tyrmätään, kuten melkein kaikki uudistukset, "käytännössä mahdottomana". Sanotaan, että riippuen toteutustavasta tämä saisi joko ihmiset kieltäytymään ottamasta mitään muuta opiseklupaikkaa vastaan kuin Helsingin lääkisoikiksen paikkaa, tai siirtämään valmistumistaan aina eläkeikään saakka, jotta ei sulkisi pois mahdollisuutta täydennyskouluttautua tutkinto-ohjelmissa ilmaiseksi.

[sivustahuutaja]

Lukukausimaksujen nostaminen reilusti on aika kaukana, kun EU/ETA-alueen asukkailta ei saa periä lukukausimaksuja ollenkaan.

Kirjoitin vähän huolimattomasti. Saman efektin saa aikaan kun tiputtaa opintotuen ja asumistuen pois ja tekee opiskeluajasta puhtaasti lainalla rahoitettavaa.

[James Potkukelkka]

Lukukausimaksujen nostaminen reilusti on aika kaukana, kun EU/ETA-alueen asukkailta ei saa periä lukukausimaksuja ollenkaan.

Kirjoitin vähän huolimattomasti. Saman efektin saa aikaan kun tiputtaa opintotuen ja asumistuen pois ja tekee opiskeluajasta puhtaasti lainalla rahoitettavaa.

Tuo edellyttäisi keski- ja hyvätuloisten palkkaverotuksen roimaa laskua, jotta koulutuksen kannattavuus ei alenisi. En kuitenkaan oikein usko, että tuo olisi paras keino koulutusastee nostoon.

[sivustahuutaja]

^ Opintojen tuotto on kuitenkin nykyiselläänkin ihan ok. Jos opintolainasta saisi järkevässä ajassa valmistuessa hyvitystä, niin euroina mitattuna opintojen houkuttelevuus voisi pysyä samana => 10 vuotta tuilla ja paskaduuneilla muuttuisi 5 vuodeksi osittain anteeksi annetulla lainalla => nopeammin töihin ja tienaamaan.

Nykyinen systeemi yleisine asumistukineen on ihan pöljä.

[urpiainen]

Arvelisin kyllä, että joku taho tuo tässä ennen eduskuntavaaleja keskusteluun ehdotuksen, että vain yksi korkeakoulututkinto per nenä voisi olla lukukausimaksutonta.

Lukivat Kitinää ja ryhtyivät toimeen: https://www.sivista.fi/tiedotteet/sivis ... tkinnosta/

[sivustahuutaja]

^
Korkeakouluissa on 52 915 aloituspaikkkaa
https://www.oph.fi/fi/uutiset/2022/kork ... tuspaikkaa

Peruskoulun päätti tänä vuonna 61 000 oppilasta ja 25 000 lukiolaista
https://www.oph.fi/fi/uutiset/2022/peru ... -oppilasta

Jos vain 11% korkeakoulujen aloittavista opiskelijoista on jo jokin tutkinto, niin ongelma on jossain ihan muualla. Niille muille on paikkoja tarjolla 47 000 paikkaa, eli 77% peruskoulun päättäneistä. Päättelen tuosta, että tarjolla olevat aloituspaikat ja koulut eivät vain kelpaa. Kaikista ei kuitenkaan voi tulla lääkäreitä, lakimiehiä tai näyttelijöitä, vaikka hinku olisi kova.

[urpiainen]

^ käsittääkseni koko lailla noin. Ongelma ei ole niinkään se, että samoille henkilöille kertyisi iso määrä samantasoisia tutkintoja, vaan se, että aloituspaikkoja kertyy samoille tyypeille. Sikäli Sivistan ehdotus ei ihan osu.

Uudellmaalla on väestöpohjaan suhteutettuna varsin vähän korkeakoulupaikkoja, jolloin jönsesteriin joutuneet hakevat joka vuosi Uudellemaalle kunnes saavat paikan sieltä. Lisäksi moni hakee mielenkiinnosta monta opiskeluoikeutta, ja päättää vasta myöhemmin, mistä niistä valmistuu. Ja kuten sanoit, kaikki paikat eivät vain kelpaa. Käsittääkseni amk-insinööriksi jönsesteriin pääsi tänä syksynä opiskelemaan todistusvalinnassa jollain A:n papereilla, ja silti on vaikea täyttää paikkoja. Ihan hirveän suuri ei siis ole kysyntä niistä.

[sivustahuutaja]

^ Ei nyt edelleenkään täsmää. Aloituspaikkojen määrähän on säädetty todellisuuden perusteella. Eli jos aloittaneista vain pieni prosentti jatkaa toiselle vuodelle tai valmistuu, niin aloituspaikkojen määrää on todennäköisesti säädetty ylöspäin. Aloituspaikoissa on siis luultavasti "löysää" suhteessa koulun kykyyn hoitaa kaikki aloittaneet opintojen läpi aina tutkintoon asti. Voin toki olla väärässä ja aloituspaikat päätetään säkki päässä katsomatta todellisia valmistuneiden määriä ja käytössä olevaa rahoitusta.

[urpiainen]

^ Ei nyt edelleenkään täsmää. Aloituspaikkojen määrähän on säädetty todellisuuden perusteella. Eli jos aloittaneista vain pieni prosentti jatkaa toiselle vuodelle tai valmistuu, niin aloituspaikkojen määrää on todennäköisesti säädetty ylöspäin. Aloituspaikoissa on siis luultavasti "löysää" suhteessa koulun kykyyn hoitaa kaikki aloittaneet opintojen läpi aina tutkintoon asti. Voin toki olla väärässä ja aloituspaikat päätetään säkki päässä katsomatta todellisia valmistuneiden määriä ja käytössä olevaa rahoitusta.

En ole ihan varma, ymmärränkö viestiäsi, mutta yksi tästä puuttuva luku tässä on vielä se, että 50 000 aloituspaikan ja 25 000 uuden ylioppilaan kuviossa siis korkeakulupaikkaa hakee vuosittain joku 150 000 tyyppiä. Tämä on yksi syy sille, miksi pääsykoerumban (jonka luulisi suosivan voimakkaasti jo pari vuotta jossain toisessa korkeakouluohjemassa opiskelleita) sijaan viime aikoina on nostettu suoraa todistusvalintaa ja ensikertalaiskiintiötä. Aloituspaikat säädetään sen mukaan, mitä korkeakoulu kuvittelee tarvitsevansa uusia aloittajia suhteessa ministeriön asettamaan tutkintotavoitteeseen ja minkäkokoisen kohortin vastaanottamiseen resurssit riittävät.

[sivustahuutaja]

^ Luvut, ongelman määritys ja esitetty ratkaisu eivät siis tuntuneet täsmäävän.

En ihan tajua, miksi aloituspaikkojen vähyys yleisesti olisi ongelma. Jos paikkoja lisättäisiin, niin ei niitä silti tulisi lisää lääkikseen, oikikseen tai teatterikorkeaan. Noita kun harvemmin jätetään kesken. Jämijärven amk:n inssi- ja -sairaanhoitajalinjoille taas ei nytkään tule tarpeeksi hakijoita, joten mitä se paikkojen lisääminen auttaisi.

Väitän, että meillä on kohtaanto-ongelma opiskelemaan hakevien toiveiden ja työmarkkinoiden tarpeiden välillä. Iso osa opiskelijoista ei halua opiskella sitä, mitä työmarkkinoiden koetaan tarvitsevan. Palkkojen pitäisi siis joustaa ylöspäin ja toisaalta opiskelijoiden pitäisi kantaa suurempi rahallinen vastuu vitkuttelusta. Näin saataisiin pienet näyttelijänalut hakemaan sairaanhoitajiksi.

[urpiainen]

^ Samaa mieltä. Kohtaanto-ongelmaa ei helpota se, että ministeriöllä on koko joukko asiantuntijaselvityksiä siitä, miten systeemiä voisi tehostaa jopa ilman noita rahallisia insentiivejä, mutta kepuministerit heittivät ne kaiki roskikseen ja tekevät aluepolitiikan nimissä lähes päinvastaista politiikkaa.

[James Potkukelkka]

Nyt löytyi ratkaisu

[Bhven]

^ Ehkä oppivat varastamaan arvokkaampia asioita kuin sähkötyökaluja ja akkuja. Tervetuloa Suomeen. Korkeakoulutus kannattaa.

[sivustahuutaja]

https://www.taloustaito.fi/blogit/kim-v ... /#f839d1fe

Hyvä kirjoitus. Koulutuksessa Suomi on Chilen ja Turkin välissä. Top 6 vientituotteet: diesel, paperi, kasatut ajoneuvot, teräslevyt, sahatavara ja sellu.

[sivustahuutaja]

Hyvä haastettelu työperäiseen maahanuuttoon liittyen
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009190374.html

Olen tuon tutkijan kanssa ihan samaa mieltä. Jos Suomi pistäisi rakenteet kuntoon ja panostaisi kunnolla tulijoiden houkutteluun, niin ehkä meillä olisi jotain toivoa saavuttaa jotain. Nykysysteemillä tämä homma ei toimi.