Kitinä

^ toi on siis keskiarvo, ei mediaani? Onko tossa takana jotain muuta kuin asuntojen hintakehitys pääkaupunkiseuduilla? Olisi kiva saada tarkempi selvitys Ruotsista ja Tanskasta - tossa raportissakin kai todettiin, että vaikka kaikissa näissä maissa on pienet tuloerot, erityisesti Ruotsissa on varsin suuret varallisuuserot, kun taas Tanskassa nekin ovat suhteellisen pienet. Kuitenkin käyrät aika samanlaiset. Mitä tästä kuvasta voi päätellä, vai voiko oikein mitään?

Edit. Sinänsä tuo kuva kyllä tukee Urpiaisen Ulkopoliittisen Ohjelman keskeistä pitkän aikavälin strategista tavoitetta, Kalmarin unionin palauttamista. Eivät vaan ehkä huoli meitä mukaan.

^
Keskiarvosta kyse.

Asunnot selittävät varmasti ison siivun, mutta esim. Tanskassa on tapahtunut muutakin. Siellä asuntojen hinnat ovat edelleen alle 2006 huippujen, mutta varallisuus on raketoinut.

Tämä on karmea kuva. Pitää muistaa, että meillähän työtunnit eivät edes ole lisääntyneet 2008 jälkeen, vaikka "työllisyys" on parantunut. Jatkossa työtunnit vähenevät ja tuottavuus on edelleen pelkkää paskaa.

James Potkukelkka kirjoitti: 04.02.2023 12:29

urpiainen kirjoitti: 04.02.2023 12:21 Mm. Voi olla, mutta tavallaan viesti nimenomaan oli, että nää yritykset eivät tee investointeja, t&k:ta, hyödynnä digitalisaatiota, tai ylipäänsä uudistu, vaan koettavat jatkaa samaan vanhaan malliin osinkoja jakaen ja suosien businessmyönteisiä politiikkoja markkinamyönteisten sijaan.

Kielikuvapoliisi valvoo

Mun talouspoliittinen idolini Mika Maliranta puhuu "laiskistuvista" ja "läskiintyvistä" yrityksistä, ja vähintäänkin implikoi, että just tätä on Suomessa vähän liikaa tapahtunut (ja jopa tuettu business-myönteisellä politiikalla markkinamyönteisen sijaan). Mun mielestä se, että kutsuin investoimattomia, uusiutumattomia ja tki-työn laiminlyöviä yrityksiä "laiskanpulskeiksi" on näin ollen taloustieteen valtavirran hyväksymä tieteellisen eksakti kuvaus eikä epäonnistunut kielikuva!

^ Itse en noista kielikuvista ja asetelmista.

On ihan itsestään selvää, että lobbaamiseen tarvitaan isoa kokoa ja tuon koon saavuttaneet yritykset tyypillisesti haluavat enemmän suojautua kilpailulta kuin avata omia markkinoitaan. Taloustieteen vinkkelistä tuo on näille yritykseille täysin rationaalista toimintaa. On omituista leimata tälläiset firmat laiskoiksi, jos markkinoiden avaaminen ja uudistaminen ei ole niiden taloudellisen edun mukaista.

Sen sijaan regulaattori on ollut laiska, jos markkinat ovat päässeet elähtämään. Olisi paljon regellisempää puhua laiskoista poliitikoista ja regulaattoreista. Mutta kukas näiden ekonomistien palkan yleensä maksaakaan? En ota kantaa yksittäisiin henkilöihin, mutta suurempi osa taloustietelijöistä on laiskojen regulaattorien ja laiskojen poliitikojen talutusnuorassa kuin muka-laiskojen yritysten.

Hate the game, not the player. Poliitikot rakentavat pelin. Yritykset vain pelaavat.

^ Olen ihan samaa mieltä. Mut mä ymmärrän, että eivät nämä ekonomistit tietenkään tässä ensisijaisesti moralisoi yrityksiä, jotka toki toimivat ympäristössään rationaalisesti, vaan nimenomaan valittua business-myönteistä politiikkaa, joka ohjaa yrityksiä laiskanpulskistumaan mukavuusaluelleen, vaikka ideana olisi tietysti tehdä markkinamylnteistä politiikkaa, joka pitää yritykset vähän pinteessä.

urpiainen kirjoitti: 06.02.2023 11:40 ^ Olen ihan samaa mieltä. Mut mä ymmärrän, että eivät nämä ekonomistit tietenkään tässä ensisijaisesti moralisoi yrityksiä, jotka toki toimivat ympäristössään rationaalisesti, vaan nimenomaan valittua business-myönteistä politiikkaa, joka ohjaa yrityksiä laiskanpulskistumaan mukavuusaluelleen, vaikka ideana olisi tietysti tehdä markkinamylnteistä politiikkaa, joka pitää yritykset vähän pinteessä.

En vieläkään hyväksy tuota, että kulujen huolellinen trimmaaminen ja omassa ekologisessa lokerossa pysyminen olisi laiskanpulskeutta.
Onko Toyota laiskanpulskea, kun se on viidenkymmenen vuoden aikana kehittänyt liukuhihnan huippuunsa? Toki se kohta taistelee elämästään, mutta syynä ei mielestäni ole se, että se olisi ollut laiska.

^
Komppaan davea. Laiskuus termiin liittyy vahva arvolataus, jolle ei tässä ole mitään perusteita. Laiskuudesta voitaisiin puhua, jos vanhat firmat tekisivät omistaja-arvoa laskevia valintoja, mutta siitä kai ei ole näyttöä. Tuollaisen termin käyttö johtaa helposti "laiskojen" firmojen kurittamiseen, vaikka pitäisi keskittyä kehittämään markkinoita ja luomaan edellytyksiä innovaatioille.

Osakkeenomistajana en halua firmojeni hakevan ehdoin tahdoin kasvua ja innovaatioita. Riskineutraalius riittää aivan hyvin. Mutu-tuntumani on, että yhteiskunta taas haluaisi odotusarvoltaan hieman negatiivista käyttäytymistä firmoilta, eli yli-investointia kasvuun ja innovaatioihin.

Tutkiskelen tätä sydämessäni ja koetan jatkossa miettiä enemmän firmojen tunteita.

^ sanot vaan jatkossa poliitikkoja ja regulaattoreita laiskoiksi. Siitähän ei voi olla mitään haittaa.

urpiainen kirjoitti: 06.02.2023 13:04 Tutkiskelen tätä sydämessäni ja koetan jatkossa miettiä enemmän firmojen tunteita.

Nykyään pitää olla tarkkana vihapuheen kanssa!1

Vähän mutkia suoristava kuva. Tässä saisi olla paremmin eriteltynä nokian osuus. Mutta pistää silti kysymään, että jos polititikka joskus oli kelvollista, niin koska? 2000-2010 ei voi olla vastaus, jos perusteluna on Nokian aiheuttama pomppu. Kyseenalaistaisin myös "kasvu hoitaa" lässytyksen. Kasvutrendiä ei näy missään, joten miksi sellainen syntyisi ilman radikaalia rakenteiden uudistamista?

sivustahuutaja kirjoitti: 08.02.2023 8:00 Vähän mutkia suoristava kuva. Tässä saisi olla paremmin eriteltynä nokian osuus. Mutta pistää silti kysymään, että jos polititikka joskus oli kelvollista, niin koska? 2000-2010 ei voi olla vastaus, jos perusteluna on Nokian aiheuttama pomppu. Kyseenalaistaisin myös "kasvu hoitaa" lässytyksen. Kasvutrendiä ei näy missään, joten miksi sellainen syntyisi ilman radikaalia rakenteiden uudistamista?

Talouskasvun vähittäinen hidastuminen taitaa olla kaikissa kehittyneissä talouksissa oleva ilmiö? On helpompaa vetää kovia kasvuprosentteja siinä vaiheessa, kun absoluuttiset numerot ovat pieniä.

James Potkukelkka kirjoitti: 08.02.2023 8:31 Talouskasvun vähittäinen hidastuminen taitaa olla kaikissa kehittyneissä talouksissa oleva ilmiö? On helpompaa vetää kovia kasvuprosentteja siinä vaiheessa, kun absoluuttiset numerot ovat pieniä.

No siinä mielessä 2010-luvun urpo kasvupolitiikka oli erinomaisen kaukonäköistä, että sössimällä tahallaan nyt on taas sitä nopeamman kasvun kiinnikuromismatkaa!

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/prof ... itter:accf

Aivan aluksi haluan sanoa, että Palkansaajien tukimuslaitoksen nimen muuttaminen Laboreksi on taas kerran newspeakia. Entisestä nimestä tiesi heti, että tutkimusta tehdään Hakaniemestä käsin. Nykyinen kuulostaa joltain riippumattomalta ajatuspajalta (joka tietysti oli nimenmuutoksen ideana).

Mä olen samaa mieltä, että nimenmuutos oli typerä. Virallisesti koko nimi on kai "Työn ja talouden tutkimus Labore", ja vaikka en pidä näistä sian saksaa/lampaan latinaa olevista uusnimistä, niin suomenkielinen osuus nimessä on siinä mielessä ihan osuva, että omistajaohjaus laitoksessa liittyy vain tutkimusaiheiden valintaan, itse tutkimus täyttää kyllä tieteellisen objektiivisuuden kriteerit. Malirantakin puhuu aina myös Jyväskylän yliopiston professorihattu päässään, ja on entinen ETLAn tutkimusjohtaja. Laboren tutkijoiden integriteettiin ja laatuun käsittääkseni luotetaan yleisesti. Ja ehkä "laborekin" yhdistyy monen mielessä aika suoraan myös työväenliikkeeseen.

Mutta haluan silti sanoa, että minun nostoni tuossa yllä liittyi siis linkkaamassani artikkelissa olleeseen Matti Pohjolan osuuteen, ei Laboren Malirannan, vaikka yleensä toki just Malirantaa seuraankin.

urpiainen kirjoitti: 08.02.2023 8:41 No siinä mielessä 2010-luvun urpo kasvupolitiikka oli erinomaisen kaukonäköistä, että sössimällä tahallaan nyt on taas sitä nopeamman kasvun kiinnikuromismatkaa!

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/prof ... itter:accf

Mikäs tuon näkökulman uskottavuus on? Arvostaisin, jos joku kertoisi koska asiat tehtiin oikein ja osoittaisi siitä seuranneen kasvun (joka ei ole Nokiaa).

sivustahuutaja kirjoitti: 08.02.2023 10:40

urpiainen kirjoitti: 08.02.2023 8:41 No siinä mielessä 2010-luvun urpo kasvupolitiikka oli erinomaisen kaukonäköistä, että sössimällä tahallaan nyt on taas sitä nopeamman kasvun kiinnikuromismatkaa!

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/prof ... itter:accf

Mikäs tuon näkökulman uskottavuus on?

Vaikea sanoa. Pohjolaa kai aika usein on pidetty melkein uskottavimpana mahdollisena Suomessa, mutta jossain kohtaa emeritukset tietysti siirtyvät hörhöosastolle.

urpiainen kirjoitti: 08.02.2023 12:21 Vaikea sanoa. Pohjolaa kai aika usein on pidetty melkein uskottavimpana mahdollisena Suomessa, mutta jossain kohtaa emeritukset tietysti siirtyvät hörhöosastolle.

Juu, hyvä tyyppi. Mutta pysyn näkemyksessäni: Onko meillä reaalimaailman näyttöä "oikean" politiikan luomasta talouskasvusta Suomessa?

Jos taas politiikka ja kasvu on aina ollut paskaa, niin miksi kasvua nyt tulisi kun _teoriassa_ toimitaan tavalla X?

Minusta trendi näyttää poukkoilevasta politiikasta huolimatta kauttaaltaan laskevalta, jolloin mikään hienosäätö ja hankehumppa ei riitä. Pitäisi tehdä isompi remppaa ja ihan helvetin nopeasti kun meillä vielä on edes hitusen voimavaroja muuttaa asioita. Sitten kun kansakunta makaa sängyssä paskat vaipoissa, on myöhäistä tehdä enää mitään.

No oli 1990-luvun laman aiheuttaman shokin jälkeen poliittisesti tuotetut mahdollisuudet sikäli aika hyvässä iskussa, että Suomessa oli maailman korkeakoulutetuin työvoima (kun nyt ollaan nuorten aikuisten osalta siellä Chilen ja Turkin välissä) ja talouden sakatessa tki:hin investoitiin, ei leikattu. Kaupungistuminenkin oli mahdollisuus uuteen. Samantyyppistä hommaa voisi tehdä nytkin, vaikka näillä askelmerkeillä: https://labore.fi/julkaisu/labore-ja-et ... jM.twitter (Dave huom, kontribuutiot molemmilta puolen Pitkää Siltaa).

^ älä nyt vaan esitä, että 2000-2010 nousu oli noiden asioiden ansiota? Tuo olisi just sitä höpinää, jota nyt ei kaivattu.

Sun ajattelusi etenee jotenkin tosi hähmäisesti yhdistelemällä jotain ihme ansion jakamisia pinnallisiin analogioihon erilaisten aikakausien välillä. En koe tuollaista diskurssia kovin kiinnostavana. Mun mielestä on paljon oleellisempaa miettiä, miten saisimme parhaan käytettävissä olevan tiedon varassa tämänhetkistä yhteiskunnallista ympäristöä rakennettua sellaiseksi, että tuottavuuden kasvamiselle olisi paremmat edellytykset.

^
Valittujen keinojen pitäisi jotenkin johtaa siihen kasvuun. Innovaatiohommelit voi olla ihan jees, mutta jos niillä saadaan vain hidastettua kasvun pienenemistä 0,01%, niin ei tuollaisilla toimilla tulevaisuutta ratkota. Pitäisi siis olla jotain käsitystä siitä toimenpiteillä saavutettavan kasvun suuruudesta, jotta osattaisiin priorisoida.

Tanskassa lähi-idän ja afrikan tulokkaat eivät missään elämänsä vaiheessa nouse nettomaksajiksi. Tanskassa maahanmuuttoa ei kuitenkaan tehty Oikein. Me teemme tulemme tekemään sen Oikein.

sivustahuutaja kirjoitti: 23.02.2023 10:14 Tanskassa lähi-idän ja afrikan tulokkaat eivät missään elämänsä vaiheessa nouse nettomaksajiksi. Tanskassa maahanmuuttoa ei kuitenkaan tehty Oikein. Me teemme tulemme tekemään sen Oikein.

Aikamoista.