^ Siis noinhan iso osa (en muista miten iso mut ei siitä kauaa ole kun asiasta oli keskustelua mediassa) tekee, tai siis niin, että toinen hoidossa (usein ehkä on jo saanut hoitopaikan kun pikkusisar syntyy). Hoitoon ilman muuta jos se tuntuu parhaalta ratkaisulta. Ei vaikuta kodinhoitotukeen junnun osalta ei...
Kesä on ollu virikkeitä täynnä mut kyllä tuo meidän tyttö on taas aloittanut hoitopaikkakaipailunsa. Tarkotus oli ainakin vuoden loppuun olla kotona kun tuntuu älyttömältä viedä paikkaa sitä enemmän tarvitsevilta, ei me vanhemmat käydä töissäkään. Muutettiin alueelle, jossa vielä edellistä enemmän alle kouluikäsiä muksuja mut eihän niistä seuraa viikolla ole kun kaikki käyvät tarhassa. Ihan tymää!
Jätkälle (1v 9kk) tuntuu olevan parasta seuraa iskä ja äiskä plus pieni lähipiiri lapsineen, on ihan erilainen ku siskonsa tossa iässä. Tyttö taas juoksee melkein kaupassa muita ikäisiään kiinni... Ja viikonloppuna se sano, etten sovi enää prinsessaleikkeihinsä! APUA!
Pitäis olla aktiivinen äiti ja etsiä sitä seuraa mut hitto kun en saa aikaseks. Energiavajetta.
Lisäpohdintaa... Vasta kai tänä kesänä joku kliksahti mussa niin kuin toivoin aina ennen kliksahtavan. Nyt en vällää suoriutua mistään kotihommeleista jos se aika on lapsilta ja niiden leikeiltä pois. Tänään istuin palapelien ja legojen seassa muutaman tunnin eikä ajatukset harhaillu missään muualla. Aiemmin olin hermoraunio, mietin mitä safkaks ja muistanko vaihteeks tyhjentää pesukoneen. Mitä kaikkee... Turhaa.
Nyt ku mä haluisin vaan leikkii ja olla läsnä niin mun seura ei enää riitäkään. Tytölle. Pojan saan onneks viel itsestäni sekaisin.
Tottakai mulla on vauvakuumekin nyt kun ei tosiaan tarttis... nowan aiempaan tekstiin; taidan olla nykyään vauvoista JA lapsista kiinnostunut, aiemmin vain vauvoista.