Markkina-arvoteoria

[hebuli]

Monet parit sentään viettävät ensimmäisen avo/aviokumppaninsa kanssa koko loppuelämänsä.

Aivan mahdollista. Ehkä osittain tekemistä silkan onnen kanssa että sattui yhteen juuri oikeantyyppisen ihmisen kanssa joka ei esim. hakkaa eikä petä, tai sitten on niin sopeutumiskykyinen että ennemmin kuolee kuin eroaa toisesta, oli tilanne mikä tahansa. Onhan noita kulttuureja joissa mennään lapsina naimisiin ja erotaan kuoleman kautta.

[Lolita]

Hep, mennäänkö jo naimisiin? Kaksi tapettimaakaria kuuluvat toisilleen ihan selkeästi.

Mennään vaan, saisi tämänkin ongelman pois päiväjärjestyksestä ja kaksi osaamatonta pois kyvykkäämpien jaloista pyörimästä. Lisäksi mä olen aina halunnut itselleni nuoremman miehen

[Ann]

Sitäkin, mutta myös onnistuvat selvittämään ne pakastelokeron jakamiseen liittyvät ongelmansa ilman Aiempaa Kokemusta

Kuka sulattaisi Jossun lokeron?

[nojoojust]

Mutta minusta koko jutun järki loppuu pikkasen jo siihen, että tässä asiassa (kuten hyvinhyvinhyvinhyvinHYVIN monessa muussakin asiassa) asiat vaan on niin, että toisilla liidulla kirjoitettu teksti kaareutuu ylöspäin ja toisilla alaspäin, eikä sitä muuteta sanomalla "kaareuta ylöspäin" tai antamalla neuvoja miten niin voisi tehdä. Se on kuitenkin toimivaa vain niin kauan kun jaksaa muistuttaa itselleen, mitä pitää tehdä, että se teksti kaareutuu ylöspäin. Mitä pitää AJATELLA, että se teksti kaareutuu ylöspäin itsekseen. Tuo on minusta kamalin ajatus. Meniköhän taas sivuluisuun ohi aiheen ja muutenkin ihan tyhjänpäiväiseksi hölynpölyksi - en tiedä. Sen tiedän, että aikamoista tajunnanvirtaa tuohon näemmä taas kuitenkin tuli. Saa nähdä tajuaako siitä pirukaan mitään, ennen kaikkea oikein.

Tuokin on selitetty helpommin Linnunradan käsikirjassa: Lentäminen on ihan helppoa, peruslähtökohta on vain se, että unohtaa osua maahan.

[nojoojust]

Eiköhän noista selviä normaalilla kaupunkilaisjärjellä sekä ihmissuhteiden perustaidoilla, jotka on opittu jo lapsuudenkodissa ja lastentarhassa: ota toiset huomioon, neuvottele, kerro mitä haluat mutta ole valmis joustamaankin siitä, sano anteeksi kun satutat.

Niinhän sitä voisi luulla.

Monet parit sentään viettävät ensimmäisen avo/aviokumppaninsa kanssa koko loppuelämänsä.

Eipä noita kovin paljoa ole, tulevaisuudessa vielä vähemmän, koska taloudellinen riippumattosuus on jatkuvasti lisääntymään päin. Eroaminen voi olla niin vaikea askel, ihmisen menettäessä elintasonsa, elämäntapansa, ehkä jopa lapsensa, ettei se ole realistinen vaihtoehto elämälle, joka vain pikkuhiljaa lannistaa ja nujertaa ihmisen oman luonteen ja itsemääräämisoikeuden. Suvustani löytyy pariskunta, joka on pysynyt yhdessä viisitoistavuotiaista koulukavereista eläkeikään (eivätkä edelleenkään ole eroamassa), mutta toinen heistä on vain ihmisen puolikas.

[Vadim]

Minulla on taaskin hieman vaikeuksia ymmärtää tätä keskustelua, sillä pitämisen ja olemisen maailmat tuntuvat taas menevän useimmilla sekaisin. Toisin sanoen: minä olen, joten muidenkin pitää. Tunnen itse useamman pariskunnan, jotka kolmeenkymmeneen päästyään ovat olleet yhdessä jo viitisentoista vuotta eivätkä vaikuta siltä, että olisivat eroamassa lähiaikoina. Itse tietysti pidän moista elämänkulkua merkillisenä, ja itse tyyppejä hieman tylsinä, mutta kun nämä pariskunnat elävät niinkuin elävät ja vaikuttavat viihtyvän yhdessä, miksi heidän pitäisi tehdä toisin? Joku raja sentään omien preferenssien projisoinnillakin. (Tässä ehkä huomataan, että projisoin juuri preferenssejäni sanomalla, että preferenssien projisointi ei ole suotavaa - voikin ajatella, että kaikki keskustelu on ns. arvokeskustelua ja mahdollisesti siksi aporeettista.)

Ihmiset etsiskelevät rakkautta eri tavoin, eri paikoista ja erilaisella kiihkeydellä, eikä minulla ole tietoa siitä, mikä on paras tapa. Tiedän, mikä on itselleni mahdollista.

[RolloTomasi]

Tai sitten minä olen erittäin vastenmielinen ihminen.

Ja miksi tämä olisi este pariutumiselle, jos kerran ne vastenmielisetkin ihmiset onnistuvat päätymään parisuhteisiin?

Koska olen erittäin vastenmielinen.

Aarne osasikin vastata puolestani muuten hyvin.

Vähemmästäkin masentuu. Ja vähempikin pitäisi yllä masennusta. Siitä tulee kierre.

Mutta suurin ongelmani ei ole parisuhteilemattomuus.

Siis Rollo toivoisi parisuhdetta sellaisen naisen kanssa, joka on ensisijaisesti kiinnostunut Rollon ex-kumppaneista ja heidän lukumäärästään?

En tiedä, oletko tosissasi, mutta vastaan kuin olisit. Tosiasia on, että 26-vuotiasta ihmistä, jolla ei koskaan ole ollut tyttöystävää, pidetään poikkeavana, ja yleisen näkemyksen mukaan hänessä täytyy olla jotain vikaa. Naisethan kysyvät suoraan sellaisia asioita kuin milloin seurustelit viimeksi.

Kuten yksi kaverini sanoi, tässä kulttuurissa ihmiset seurustelevat vain seurustelun itsensä vuoksi, etteivät olisi poikkeavia, ja koska tyttö- ja poikaystävät kuuluvat asiaan. Hän myös sanoi, että se on hänen mielestään tyhmää eikä hän jaksa sitä enää.

Ei, en haluaisi ensisijaisesti kuvaamasi kaltaista naista.

viimeinen asia mitä haluaa käydä läpi tutustumisvaiheessa on toisen ihmisen ex-panot/vaimot/seurustelukumppanit.

Minusta taas tuntuu siltä, että nuo pyörivät ihmisen mielessä siellä etupäässä. "Koska jos ei sinulla ole, olet friikki tai luuseri, ja kuka nyt sellaisen kanssa haluaisi seurustella?" -tyyppinen ajatuskuvio siellä pyörii.

Mie olen aina ihmetellyt että mikä siinä on oikeasti niin vaikeata - seurustelussa siis. Tai sen aloittamisessa.

No ensinnäkin pitää tavata sellainen ihminen, jonka kanssa haluaa seurustella, koska muuten seurusteluhalua ei ole. Ja sitten se vasta vaikeaksi alkaakin. Jos se on niin helppoa, niin kerro, miten se tehdään? Aloittaminen nimittäin. Sitten se toinen, josta tykkäät, ei kuitenkaan tykkää susta ja siihen kaatui seurustelun tie, mutta halu seurusteluun kyseisen ihmisen kanssa jäi.

[Aito_Johanna]

En tiedä, oletko tosissasi, mutta vastaan kuin olisit. Tosiasia on, että 26-vuotiasta ihmistä, jolla ei koskaan ole ollut tyttöystävää, pidetään poikkeavana, ja yleisen näkemyksen mukaan hänessä täytyy olla jotain vikaa. Naisethan kysyvät suoraan sellaisia asioita kuin milloin seurustelit viimeksi.

Kuten yksi kaverini sanoi, tässä kulttuurissa ihmiset seurustelevat vain seurustelun itsensä vuoksi, etteivät olisi poikkeavia, ja koska tyttö- ja poikaystävät kuuluvat asiaan. Hän myös sanoi, että se on hänen mielestään tyhmää eikä hän jaksa sitä enää.

Ketkä naiset? Oletko tavannut pelkästään sellaisia naisia?
Tuollainen "milloin seurustelit viimeksi" on niin pelle kysymys kuin olla voi, enkä ikinä kysyisi moista keneltäkään. Enkä minä voi ainoa olla.

[RolloTomasi]

Ketkä naiset? Oletko tavannut pelkästään sellaisia naisia?
Tuollainen "milloin seurustelit viimeksi" on niin pelle kysymys kuin olla voi, enkä ikinä kysyisi moista keneltäkään. Enkä minä voi ainoa olla.

Anteeksi. Sinulta en sellaista edes odottaisi. Tarkoitin, että kohtaamistani naisista ne, joiden kanssa olen lähimmäksi seurustelua joutunut.

Se täytyy myöntää, etten kysymyksestä pitänyt. Mieluummin olisin ilman tuota kysymystä, ja kaipa pitäisin ainakin jossakin mielessä sellaisen naisen seurasta enemmän, joka ei tuota kysymystä esittäisi.

[Angita]

En tiedä, oletko tosissasi, mutta vastaan kuin olisit. Tosiasia on, että 26-vuotiasta ihmistä, jolla ei koskaan ole ollut tyttöystävää, pidetään poikkeavana, ja yleisen näkemyksen mukaan hänessä täytyy olla jotain vikaa. Naisethan kysyvät suoraan sellaisia asioita kuin milloin seurustelit viimeksi.

Kuten yksi kaverini sanoi, tässä kulttuurissa ihmiset seurustelevat vain seurustelun itsensä vuoksi, etteivät olisi poikkeavia, ja koska tyttö- ja poikaystävät kuuluvat asiaan. Hän myös sanoi, että se on hänen mielestään tyhmää eikä hän jaksa sitä enää.

Ketkä naiset? Oletko tavannut pelkästään sellaisia naisia?
Tuollainen "milloin seurustelit viimeksi" on niin pelle kysymys kuin olla voi, enkä ikinä kysyisi moista keneltäkään. Enkä minä voi ainoa olla.

Aivan. Tuolla ulkona on lukemattomia 26-vuotiaita ja vanhempiakin naisia, jotka eivät ole vielä koskaan seurustelleet. Lisäksi siellä on lukemattomia naisia, jotka ovat seurustelleet, mutta joille ei ole merkitystä sillä onko mies aiemmin seurustellut (esim. minä). Pidä silmäsi auki Rollo - maailma on sinun!

[RolloTomasi]

Tuolla ulkona on lukemattomia 26-vuotiaita ja vanhempiakin naisia, jotka eivät ole vielä koskaan seurustelleet. Lisäksi siellä on lukemattomia naisia, jotka ovat seurustelleet, mutta joille ei ole merkitystä sillä onko mies aiemmin seurustellut (esim. minä).

Täytyy katsoa jos eteen sellainen osuisi. IRL.

Pidä silmäsi auki Rollo - maailma on sinun!

Ylempänä olevan viestini jälkeen ei kovinkaan toiveikas toivotus.

("Toiset saavat koko maailman, toiset...")

[hebuli]

Minä jään aina jalkoihin ja hukun tapetteihin. Olen mielenkiintoa herättämätön.

Hep, mennäänkö jo naimisiin? Kaksi tapettimaakaria kuuluvat toisilleen ihan selkeästi.

Sisustushuumassani jäin nyt miettimään tapettikuviointia jossa olisi Lolitaa ja slerghmaa peräkkäin. Näyttäisiköhän sellainen tapetti hyvältä kämpän yhdellä seinällä valkoisen tapetin tilalla?

[Keikaus]

Minä jään aina jalkoihin ja hukun tapetteihin. Olen mielenkiintoa herättämätön.

Hep, mennäänkö jo naimisiin? Kaksi tapettimaakaria kuuluvat toisilleen ihan selkeästi.

Sisustushuumassani jäin nyt miettimään tapettikuviointia jossa olisi Lolitaa ja slerghmaa peräkkäin. Näyttäisiköhän sellainen tapetti hyvältä kämpän yhdellä seinällä valkoisen tapetin tilalla?

Voitaisiin tehdä kimppatilaus, mäkin haluaisin tuollaisen tapetin. Eilen nimittäin ajattelin, että Lolitan ja slerghman jutustelu oli jotenkin suloista ja hellyttävää.

[eps]

En tiedä, oletko tosissasi, mutta vastaan kuin olisit. Tosiasia on, että 26-vuotiasta ihmistä, jolla ei koskaan ole ollut tyttöystävää, pidetään poikkeavana, ja yleisen näkemyksen mukaan hänessä täytyy olla jotain vikaa. Naisethan kysyvät suoraan sellaisia asioita kuin milloin seurustelit viimeksi.

Kuten yksi kaverini sanoi, tässä kulttuurissa ihmiset seurustelevat vain seurustelun itsensä vuoksi, etteivät olisi poikkeavia, ja koska tyttö- ja poikaystävät kuuluvat asiaan. Hän myös sanoi, että se on hänen mielestään tyhmää eikä hän jaksa sitä enää.

Ketkä naiset? Oletko tavannut pelkästään sellaisia naisia?
Tuollainen "milloin seurustelit viimeksi" on niin pelle kysymys kuin olla voi, enkä ikinä kysyisi moista keneltäkään. Enkä minä voi ainoa olla.

Sitä paitsi Rollo voisi vastata ihan rehellisesti näin: "Minulla oli pari vuotta sitten säätöä yhden tytön kanssa, mutta siitä ei tullut lopulta mitään." Nainen toteaa, että Rollo on selvästi vasta äskettäin päässyt yli epäonnisesta suhdeyrityksestään ja on nyt menneisyydestään vapautunut unelmamies. Täydellistä.

e.

[Hallusinaatio]

Tai sitten minä olen erittäin vastenmielinen ihminen.

Ja miksi tämä olisi este pariutumiselle, jos kerran ne vastenmielisetkin ihmiset onnistuvat päätymään parisuhteisiin?

Koska olen erittäin vastenmielinen.

Jos näet itsesi noin synkässä valossa, miten voit odottaa jonkun toisen näkevän jotain muuta?

Siis Rollo toivoisi parisuhdetta sellaisen naisen kanssa, joka on ensisijaisesti kiinnostunut Rollon ex-kumppaneista ja heidän lukumäärästään?

En tiedä, oletko tosissasi, mutta vastaan kuin olisit. Tosiasia on, että 26-vuotiasta ihmistä, jolla ei koskaan ole ollut tyttöystävää, pidetään poikkeavana, ja yleisen näkemyksen mukaan hänessä täytyy olla jotain vikaa. Naisethan kysyvät suoraan sellaisia asioita kuin milloin seurustelit viimeksi.

Kysymyksenihän oli kohdistettu Aarnelle, mutta olisihan sen voinut sinultakin kysyä, koska annat niin paljon painoarvoa naisille, jotka näkevät pelkän seurustelemattomuutesi syyksi olla tutustumatta sinuun.

Onkohan vallan mahdoton ajatus, että et vain ole kohdannut sellaista sinulle sopivaa naista? On niitä sellaisiakin, jotka eivät pidä ensiarvoisen tärkeänä sitä, että miehellä on myös lukuisia ex-kumppaneita.

[RolloTomasi]

Jos näet itsesi noin synkässä valossa, miten voit odottaa jonkun toisen näkevän jotain muuta?

Koska ihmiset näkevät asiat eri valoissa ja pitävät eri asioista. Tai sitten en odotakaan, haluaisin vain.

Onkohan vallan mahdoton ajatus, että et vain ole kohdannut sellaista sinulle sopivaa naista? On niitä sellaisiakin, jotka eivät pidä ensiarvoisen tärkeänä sitä, että miehellä on myös lukuisia ex-kumppaneita.

Olen tavannut naisia, joiden kanssa olisin halunnut seurustella. Eli olen tavannut itselleni sopivia naisia, mutta minä en ole ollut sopiva heille.

Ja tässähän on markkina-arvoteorian ydin: ihmisellä on sitä suurempi markkina-arvo, mitä suuremmalle määrälle ihmisiä hän on sopiva. Mitä halutumpi hän on, toisin sanoen. (Tietenkin on olemassa myös yleinen markkina-arvo, joka mitataan suuremmalla otannalla, ja yksilötason arvo, joka kertoo sen, kuinka arvokas joku yksittäinen íhminen on jollekin toiselle ihmiselle.)

Tuossa yllähän AJ ja Angita jo kertoivat, etteivät he vaadi aiempaa seurustelukokemusta.

[nojoojust]

Ketkä naiset? Oletko tavannut pelkästään sellaisia naisia? Tuollainen "milloin seurustelit viimeksi" on niin pelle kysymys kuin olla voi, enkä ikinä kysyisi moista keneltäkään. Enkä minä voi ainoa olla.

Taitaa tuo kysymys kuitenkin olla erittäin yleinen, pelleydestään huolimatta. En pidä mitenkään ihmeellisenä sitä, että kaikki jonkun yksittäisen henkilön tapaamat potentiaaliset parisuhde-ehdokkaat olisivat tuon kysymyksen esittäneet. Itse asiassa olen varmasti itsekin tuon kysymyksen joskus esittänyt, en kylläkään mitenkään aikaisessa vaiheessa, enkä ole myöskään antanut vastauksen vaikuttaa mitenkään valintoihini. Minua vastaus on kiinnostanut lähinnä kartoittavassa mielessä, eli olen halunnut tietää minkälaisia luurankoja toisen kaapista löytyy. Entisillä parisuhteilla on vähintään yhtä paljon huonoja kuin hyviäkin puolia, jotka määräytyvät lähinnä ne läpikäyneen henkilön luonteen perusteella. Niinpä olenkin päätynyt seurustelemaan kolmen sellaisen henkilön kanssa, joilla ei ole ollut minkäänlaista parisuhdehistoriaa, eikä kaduta ollenkaan.

Se täytyy myöntää, etten kysymyksestä pitänyt. Mieluummin olisin ilman tuota kysymystä, ja kaipa pitäisin ainakin jossakin mielessä sellaisen naisen seurasta enemmän, joka ei tuota kysymystä esittäisi.

Jos joutuu vääränlaisten kysymysten kohteeksi, kannattaa niihin vastata toisella kysymyksellä. Kysymällä, että miksi toinen esitti kyseisen kysymyksen ja mitä hän sillä mittaa. Lopputuloksena voi olla mielenkiintoinen keskustelu, toisen havaitseminen pinnalliseksi ääliöksi tai kysymyksen muuttaminen sellaiseksi, että vastaus yllättää vastaajan itsensäkin.

[Hallusinaatio]

Jos näet itsesi noin synkässä valossa, miten voit odottaa jonkun toisen näkevän jotain muuta?

Koska ihmiset näkevät asiat eri valoissa ja pitävät eri asioista. Tai sitten en odotakaan, haluaisin vain.

Mutta sinä itsehän paljolti vaikutat siihen, mitä toiset sinussa näkevät. Jos kuvailet itseäsi sanoilla "äärimmäisen vastenmielinen", osannet varmasti sinäkin kuvitella millaisen reaktion se kuulijassa/lukijassa aiheuttaa.

Onkohan vallan mahdoton ajatus, että et vain ole kohdannut sellaista sinulle sopivaa naista? On niitä sellaisiakin, jotka eivät pidä ensiarvoisen tärkeänä sitä, että miehellä on myös lukuisia ex-kumppaneita.

Olen tavannut naisia, joiden kanssa olisin halunnut seurustella. Eli olen tavannut itselleni sopivia naisia, mutta minä en ole ollut sopiva heille.

Kaatuivatko nämä seurusteluyritykset kokemattomuuteesi vai siihen, että kemiat eivät yksinkertaisesti kohdanneet?

[Edith]

Joo. Jos joskus alan taas katsella ihmisiä ns. sillä silmällä, niin aiemmalla seurustelukokemuksella ei tule olemaan paljoakaan väliä ("paljoakaan" sanon siksi, että en välttämättä voisi ihan ymmärtää ihmistä, jolla on ollut tapana seurustella joka vuosi usemman ihmisen kanssa tms.), mutta sellaiseen suhteeseen en rupeaisi, jossa toinen olisi hyvin masentunut ja saisin jatkuvasti olla tsemppaamassa ja muistuttamassa, että Jeesus rakastaa meitä ihan jokaista tai muuta ihan yhtä kohottavaa. Ehkä joku alkaa pitää minua nyt julmana ihmisenä, mutta en vaan jaksaisi. Samaa mieltä olin silloinkin, kun itse olin masennukseni alhoisimmissa tiloissa, silloinkin olin sitä mieltä, että masentuneen on ensin hoidettava muut asiat kuntoon ja tuskin kukaan haluaisi seurustella ruikuttajan kanssa. Ja olen edelleenkin sitä mieltä, että olin rasittava ruikuttaja.

[Noriyumi]

Vakavasti puhuen, onko teidän mielestänne markkina-arvoteoriassa perää, voidaanko meidät jakaa haluttuihin ja ei-haluttuihin? Voiko itse vaikuttaa omaan luokitukseensa?

Järkyttävää paskaa. Kaksi luokkaa? Ne jotka saa ja ne jotka ei?
Onpa järisyttävä teoria. Ehdotan noobelia.

AMEN! Tosi tieteellinen tutkimus varmaan taustalla, 10 Rorschachin testiä, sadat Pavlovit, viidettoista Freud-tulkinnat ja kaksikymmentä sosiaalipsykologian teosta viitekehyksenä.

City-lehden markkina-arvoanalyysit on liian huonoa painomateriaalia jopa vessapaperiksi!

[RolloTomasi]

Mutta sinä itsehän paljolti vaikutat siihen, mitä toiset sinussa näkevät. Jos kuvailet itseäsi sanoilla "äärimmäisen vastenmielinen", osannet varmasti sinäkin kuvitella millaisen reaktion se kuulijassa/lukijassa aiheuttaa.

Mutta enhän minä netin deitti-ilmoitusten kautta itselleni ketään etsi. (Koska en käytä aikaani parisuhteen etsintään, vaan elän ja katson, mitä eteen heitetään.) Ihmiset saavat muodostaa käsityksensä minusta paikan päällä itse, en kuvaile heille itseäni sanoin etukäteen tai edes paikan päällä, jos ei erikseen kysytä.

Onko sinulla parempia ehdotuksia siihen, että vastenmieliset ihmiset seurustelevat samalla kun itse en pääse suhteeseen haluamani ihmisen kanssa? Minussa vain täytyy olla jotain erityisen luotaantyöntävää.

Kaatuivatko nämä seurusteluyritykset kokemattomuuteesi vai siihen, että kemiat eivät yksinkertaisesti kohdanneet?

Missäköhän määrin nuo eroavat toisistaan...
Luultavasti jos olisi kokemusta, osaisin olla luontevampi tai paremmin uppoavampi enkä kömpelö, ujo ja hiljainen. Niin ihminen saisi minusta paremman käsityksen, ja se puolestaan vaikuttaisi kemioiden kohtaamiseen.

Mutta kaksi esimerkkiä.
Ensimmäinen sai miehen, josta piti enemmän (ja jolla oli seurustelukokemusta) ja muutti tämän kanssa Savoon.
Toinen eräänä päivänä ilmoitti minulle, ettei enää koskaan halua puhua kanssani kertomatta syytä ja aina kun yritin avata suuni kysyäkseni, hän kielsi minua sanomasta mitään ja sanoi, että jos sanon jotain, hän alkaa itkeä. Minulla ei vieläkään ole minkäänlaista käsitystä siitä, mitä tein väärin. Viime joulukuussa näin tytön ja hän pyysi anteeksi käytöstään. Ei, en kysynyt silloinkaan syytä.

[AarneAnkka]

Onko sinulla parempia ehdotuksia siihen, että vastenmieliset ihmiset seurustelevat samalla kun itse en pääse suhteeseen haluamani ihmisen kanssa? Minussa vain täytyy olla jotain erityisen luotaantyöntävää.

Ratkaiseva ero sinun ja niiden ällötysten välillä on se että he eivät tajua olevansa vastenmielisiä.

[RolloTomasi]

Ratkaiseva ero sinun ja niiden ällötysten välillä on se että he eivät tajua olevansa vastenmielisiä.

Ai... Miten oman vastenmielisyytensä tajuaminen voi asiaan vaikuttaa?

[Noriyumi]

Ratkaiseva ero sinun ja niiden ällötysten välillä on se että he eivät tajua olevansa vastenmielisiä.

Ai... Miten oman vastenmielisyytensä tajuaminen voi asiaan vaikuttaa?

Voi kutsua viisi homomiestä apuun.

[urpiainen]

Ei minulla tuosta markkina-arvoteoriasta ole sinänsä mitään sanottavaa. Aika vastenmielinen ilmiö, mutta toisaalta ainakin osittain ymmärrän (ymmärtäminen ei ole samaa kuin hyväksyminen tai kannattaminen) katkeroituneen motivaation sen suuntaiseen ajatteluun. Murheellinen juttu kerta kaikkiaan. Mutta jotain hajahuomioita joihinkin toisiin keskustelussa esiinnousseisiin teemoihin.

Jos seurusteluhistoria mahdollisessa kumppanissa kiinnostaa, niin eiköhän siinä ole kyse samantyyppisetsä asiasta kuin muissakin asioissa: olisi mukavaa, jos potentiaalisella kumppanilla olisi jotenkin samansuuntainen suhtautuminen elämän isoihin asioihin. Jos itse on hyvin hidas ihastumaan saati sitten seurustelemaan ihmisten kanssa ja on tottunut viettämään pitkiäkin aikoja yksin, niin aivan toista ääripäätä edustava sarjasuhteilija voi tuntua aika vieraalta. Ja sama tietysti toisinpäin: sarjasuhteilijalle hieman erakoituvampi tyyppi saattaa tuntua aika vieraalta. Ei tällaisen ymmärtämiseen tarvitse mitään universaalia tasojärjestelmää rakentaa.

Vähän minua kummastuttaa myös tuo ajatus, että seurustelua ja/tai yhdessäasumista pitäisi harjoitella tietyn määrän ihmisiä kanssa ennen kuin siihen voi ryhtyä vakavasti (menee nyt vähän teoriaksi, koska en ole koskaan virallisesti asunut avoliitossa kenenkään kanssa). Luulisi pikemminkin, että kaikenlainen epäpersoonallinen urautuminen - sellaisten toimintamuotojen kehittäminen, joihin vain haetaan uusi kumppani vanhan jäädessä taakse - on omiaan rasittamaan parisuhteen ainutlaatuisuutta ja kumppanin kokemusta siitä, että toinen on valmis rakentamaan jotain uutta juuri meille sopivaa juuri meidän lähtökohdistamme käsin. Ymmärrän, että curling-heittoa kannattaa harjoitella Oulunkylässä useita kertoja ennen Torinoon matkustamista, mutta parisuhteissa ideaali tuskin on saman rutiinitason toistaminen kenen kanssa tahansa koska tahansa.

Tähän harjoitteluvastaisuuteeni liittyy, lievästi paradoksaalisesti, ehdotukseni analyysiksi siitä, mistä siinäkin on ainakin osin kyse, kun jotkut neidot ovat ilmeisesti kavahtaneet joidenkin nettituttavuuksien seurustelemattomuutta. Harjoittelumallin ongelma kun oli se, että ikään kuin ajatellaan, että nyt osataan parisuhdekoreografia, ja ollaan valmiita ottamaan joku hyvinmääriteltyyn kumppanin rooliin. Ei kovin imartelevaa tätä kohtaan, joka sitten saa roolin täyttää.

Vastaavasti jos omaa seurustelemattomuuttaa ei kuittaa epsin ehdottamalla tavalla, että ei ole sopivia ihmisiä juuri osunut vastaan tai jokin on vain mennyt pieleen, vaan alkaa vatvomaan sitä miten kovasti olisi aina halunnut tyttö- tai poikaystävää, mutta kukaan ei ole kelpuuttanut, niin kumppaniehdokkaalle saattaa taas tulla mieleen, että tässä ei nyt kohdata uniikkeina yksilöinä vaan etsitään ketä tahansa rooliin sopivaa tyyppiä. Useimmat kun kai rakentaisivat suhteensa niin, että etsitään juuri kyseisille tyypeille sopiva suhdemuoto (kaveruus, seurustelu, mitälie), eikä ensin valita haluttua suhdemuotoa, ja sitten etsitä siihen sopivaa materiaalia.

Ja kuten Edith sanoi (miten minusta tuntuukin, että muutenkin tässä taas vain komppaan Edithiä?), jos toinen hakee seurustelukumppania ratkaisuksi omiin ongelmiinsa, niin ei se kyllä ole oikein mahdollinen lähtökohta tasa-arvoiselle ja aidosti kohtaavalle parisuhteelle. Ihan niin kuin ei sekään, jos toinen on jo harjotellut oikeat parisuhdekuviot valmiiksi.