Yhdysvaltain talousluvut näyttävät kovin huonoilta. Kasvu viime kvartaalilla oli todella aneemista, vain 1,5 prosenttia - ja tätäkin tullaan todennäköisesti tarkistamaan alaspäin, sillä ilman autojen tuotannon kasvua (+26 prosenttia, joka tuntuu kummalliselta, koska Ford ja GM ovat vähentäneet tuotantoaan dramaattisesti viime kvartaalilla) kasvuluvut olisivat olleet vieläkin karumpia: surkeat 0,9 prosenttia:
http://bloomberg.com/apps/news?pid=2060 ... refer=home
Yksi oikeaan osuneista ennustajista, Nouriel Roubini, veikkaakin taantumaa ensi vuodeksi:
http://www.rgemonitor.com/blog/roubini/154353
Tilanne on varsin mielenkiintoinen. Ensinnäkin näyttää siltä, ettei asuntojen hinta-ale ole Yhdysvalloissa vielä päättynyt, eivätkä kaikki seurannaisvaikutukset vielä näy muussa taloudessa, esimerkiksi kodinkoneissa ja rakennustarvikkeissa, joista jälkimmäisten kysyntää on ylläpitänyt vahva liikerakentaminen. Koska autojen tuotantoa leikataan edelleen viimeisellä kvartaalilla ja liikerakentaminen alkaa hiipua, monet veikkaavat viimeisen kvartaalin kasvuksi jotain nollan ja yhden prosentin väliltä.
Toiseksi, kysymys siitä, missä määrin jenkkitalouden hidastuminen näkyy muualla maailmassa, on edelleen selvittämättä. Kuten vuonna 2001, yleinen uskomus tuntuu olevan, että Euroopan ja Japanin kasvu tulee kannattelemaan maailmantaloutta, kun luottamus Yhdysvalloissa horjuu. Ihmisillä tuntuu olevan tapana vahvistaa uskoaan näihin ruusunpunaisiin skenaarioihinsa luulottelemalla, että tällä kertaa asiat ovat toisin - ja ne harvemmin ovat. Joukkovelkakirjamarkkinat odottavat voimakkaasti hidastuvaa kasvua, mikä näkyy ns. käänteisenä tuottokäyränä; mielenkiintoinen yksityiskohta tosin on, että tuottokäyrä on käänteinen vain Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Australiassa; Saksassa ja Japanissa ne osoittavat edelleen ylöspäin, eli kohentuvaa taloutta. Huomionarvoista tietysti on, että ensiksi mainituissa maissa on kaikissa ollut huomattava velkavetoinen kiinteistöbuumi, joka ei voi jatkua loputtomiin.
