prosessi kirjoitti:Joo.
Lasten ihmissuhteet ja muita havaintoja
Re: Lasten ihmissuhteet ja muita havaintoja
No mutta, onneksi seksuaalisesta turhautumisesta voi aina tehdä taidetta:1108 kirjoitti:Prosessi: *ei ota viestejä vastaan*
Re: Lasten ihmissuhteet ja muita havaintoja
Tämä kyynelsilmäinen exitti meinasi minulta mennä kokonaan ohi. Hurjaa!!11prosessi kirjoitti:Kaiken maailman käytöshäiriöiset killkillit, elcot ja masat tulevat näihinkin ketjuihin itkemään sitä, että minä kirjoitan niihin epäkiinnostavaa paskaa. Miksi? Ettekö te aikuisten oikeesti osaa olla lukematta? Killkill itse ei muistikuvieni mukaan ole ikinä kirjoittanut ensimmäistäkään minun mielestäni mielenkiintoista viestiä kitinään, mutta ei minulla ole mitään tarvetta toitottaa sitä maailmalle.
- pitää paikkansa etten varmaankaan ole kirjoittanut ensimmäistäkään kiinnostavaa viestiä tälle palstalle. En ajatellut skarpata jatkossakaan, koska tiedostan henkisten kykyjeni rajallisuuden - samoin kuin kapasiteettini kirjoittajana.
- pointtini kuitenkin pysyy: tämä on KESKUSTELUPALSTA. Keskusteluun vaaditaan yleensä kaksi tai useampi henkilö. Jos keskusteluun osallistuu vain yksi henkilö, se lienee monologi? Bloggaaminen on mitä mainioin formaatti näiden ajatelmien julkaisemiseen. Blogin perustaminen on helppoa ja nopeaa, eikä se vaadi kummoistakaan erikoisosaamista.
- en kirjoittanut tuossa hirvittävän loukkaavaksi kokemassa postauksessani mitään "epäkiinnostavasta paskasta". Oma tulkintasi, ei minun. Sinua kiinnostaa lastesi arjesta kirjoittaminen, minua sarjakuvat, leffat ja pop-kulttuuri yleensäkin. Nykyään oman lapseni kasvaminen ja kehittyminen on minulle kova juttu, mutta olen koettanut keskustella aiheesta sille omistetussa ketjussa sen sijaan että avaisin 1-N ketjua aiheesta eikä niihin kirjoittaisi kukaan muu kuin minä.
Ja summa summarum:
- ikävä jos kaksi lausettani aiheuttivat flippaamisen, itkuraivopotkukohtauksen ja kyynelsilmäisen exitin. Olen yrittänyt välttää henkilökohtaisuuksiin menemistä tällä(kin) palstalla. Toki Gatia on tullut joskus roustattua ja Davea tökittyä mutta jostain ihmeen syystä kumpikaan ei ole siitä seonnut.
Pysyn silti kannassani: blogit blogeina ja keskustelupalsta keskustelupalstana. Asiasta saa tietenkin jokainen olla vapaasti eri mieltä.
Re: Lasten ihmissuhteet ja muita havaintoja
Tämä ei tullut shokeeraavana yllätyksenäMcJanne kirjoitti:Jos ollaan aivan tarkkoja, mielipiteelläsi ei myöskään kollektiivisesti ole minkäänlaista paino- eikä edes huomioarvoa.
Pysyn kuitenkin edelleen kannassani.
-
- Kitisijä
- Viestit: 3760
- Liittynyt: 09.04.2008 10:49
- Paikkakunta: Häslinki
Re: Lasten ihmissuhteet ja muita havaintoja
No tulihan se "anteeksipyyntö" sieltä vihdoin kun vähän ravisteltiin. Nyt kaikki voivat mennä tyytyväisinä nukkumaan, töihin tai mitä haluavatkaan. Mä menen syömään.daddykillkill kirjoitti:Ja summa summarum:
- ikävä jos kaksi lausettani aiheuttivat flippaamisen, itkuraivopotkukohtauksen ja kyynelsilmäisen exitin. Olen yrittänyt välttää henkilökohtaisuuksiin menemistä tällä(kin) palstalla. Toki Gatia on tullut joskus roustattua ja Davea tökittyä mutta jostain ihmeen syystä kumpikaan ei ole siitä seonnut.
Onko joku pissinyt mun muroihin?
Re: Lasten ihmissuhteet ja muita havaintoja
Missäköhän kohden olen kieltänyt muita osallistumasta näihin ketjuihin kirjoitteluun? Itse asiassa, kun lukee "blogiketjujeni" aloitusviestejä, näkee kyllä ettei bloggaaminen ole ollut alkuperäinen tarkoitukseni. Jos kukaan muu ei sitten kirjoitakaan, en minä voi asialle kovinkaan paljoa. Lisäksi olen suorittanut muutaman testin, ja pistänyt näkökulmassa pystyyn jokusen ketjun vastaavilla aloituksilla, ja niistä on aina syntynyt aitoja keskusteluja. Niinpä vika ei voi olla yksinomaan minussa. Bloggaamiseen ei materiaalini edelleenkään riitä.daddykillkill kirjoitti:- pointtini kuitenkin pysyy: tämä on KESKUSTELUPALSTA. Keskusteluun vaaditaan yleensä kaksi tai useampi henkilö. Jos keskusteluun osallistuu vain yksi henkilö, se lienee monologi? Bloggaaminen on mitä mainioin formaatti näiden ajatelmien julkaisemiseen. Blogin perustaminen on helppoa ja nopeaa, eikä se vaadi kummoistakaan erikoisosaamista.
Mitä arvelet sanalle ihana tapahtuvan, kun sen laittaa lainausmerkkeihin? Ihana vs. "ihana"?- en kirjoittanut tuossa hirvittävän loukkaavaksi kokemassa postauksessani mitään "epäkiinnostavasta paskasta". Oma tulkintasi, ei minun.
Arvaapa miksen ole kirjoittanut omia mukelojuttujani noihin ketjuihin. Johtuisiko siitä, että siellä vertaillaan vaunuja, pituuksia ja painoja, minkään varsinaisen havainnoinnin sijaan. Eivät nämä minun juttuni sopisi sinnekään, minä kun kiinnitän huomiota aivan vääriin asioihin.Nykyään oman lapseni kasvaminen ja kehittyminen on minulle kova juttu, mutta olen koettanut keskustella aiheesta sille omistetussa ketjussa sen sijaan että avaisin 1-N ketjua aiheesta eikä niihin kirjoittaisi kukaan muu kuin minä.
Re: Lasten ihmissuhteet ja muita havaintoja
Jotain vähemmän ihanaa?prosessi kirjoitti:Mitä arvelet sanalle ihana tapahtuvan, kun sen laittaa lainausmerkkeihin? Ihana vs. "ihana"?
Internet on siitä ihmeellinen paikka, että tänne kirjoitellessasi saatat törmätä sellaiseen realiteettiin etteivät kaikki pidä kontribuutiotasi kiinnostavana tai - herranjestas - ovat jopa eri mieltä asioista kanssasi. Tämä olisi jokaisen keksustelupalstoja harrastavan hyvä tiedostaa ennen sen ensimmäisen postauksen lähettämistä. Säästyisi monelta mieliharmilta.
disclaimer: en aio osallistua tähän aiheeseen tämän enempää, koska en katso sitä sen arvoiseksi.
Re: Lasten ihmissuhteet ja muita havaintoja
Luonnollisestikin. Eikä se olekaan ongelma, niin kauan kuin nämä kontribuutioitani epäkiinnostavina pitävät eivät katso oikeudekseen kehottaa minua poistumaan paikalta. Siinä vaiheessa siitä tulee ongelma, ja lisäksi se herättää kummastusta. "Me ei haluta leikkii sun kaa" on vaan jotenkin niin ala-astemaista, että ihmetyttää mitä aikuisuudelle oikein on tapahtunut.daddykillkill kirjoitti:Jotain vähemmän ihanaa?prosessi kirjoitti:Mitä arvelet sanalle ihana tapahtuvan, kun sen laittaa lainausmerkkeihin? Ihana vs. "ihana"?
Internet on siitä ihmeellinen paikka, että tänne kirjoitellessasi saatat törmätä sellaiseen realiteettiin etteivät kaikki pidä kontribuutiotasi kiinnostavana tai - herranjestas - ovat jopa eri mieltä asioista kanssasi. Tämä olisi jokaisen keksustelupalstoja harrastavan hyvä tiedostaa ennen sen ensimmäisen postauksen lähettämistä. Säästyisi monelta mieliharmilta.
Re: Lasten ihmissuhteet ja muita havaintoja
*sigh*
Kukaan ei käskenyt, pyytänyt tai kehoittanut """poistumaan paikalta""".
Esitin VAIN että "yksinpuhelut olisi IMHO palsta-hygieenisempaa blogata".
Et viitsisi, aikuinen ihminen, tehdä eto asiasta näin saatananmoista numeroa.
Kukaan ei käskenyt, pyytänyt tai kehoittanut """poistumaan paikalta""".
Esitin VAIN että "yksinpuhelut olisi IMHO palsta-hygieenisempaa blogata".
Et viitsisi, aikuinen ihminen, tehdä eto asiasta näin saatananmoista numeroa.
Re: Lasten ihmissuhteet ja muita havaintoja
Sen jälkeen kun minulle on "VAIN esitetty", että olisi parempi jos kirjoittaisin näitä ikävystyttäviä/muuten muiden sekaan sopimattomia juttujani omissa ketjuissani, ja jotkut tulevat sitten vielä näihin ketjuihin "VAIN esittämään että yksinpuhelut olisi IHMO palsta-hygieenisempää blogata", mitäs tästä seuraa? Olisiko paikalta poistumiselle jotain muita vaihtoehtoja?daddykillkill kirjoitti:*sigh*
Kukaan ei käskenyt, pyytänyt tai kehoittanut """poistumaan paikalta""".
Esitin VAIN että "yksinpuhelut olisi IMHO palsta-hygieenisempaa blogata".
Et viitsisi, aikuinen ihminen, tehdä eto asiasta näin saatananmoista numeroa.
Myönnettäköön, saat kyllä tässä niskaasi moneen muuhunkin tahoon kohdistuvan harmini, mikä on epäreilua sinua kohtaan, mutta en minäkään aina jaksa olla reilu.
-
- Kitisijä
- Viestit: 6023
- Liittynyt: 20.08.2005 23:12
- Paikkakunta: Vantaa
Re: Lasten ihmissuhteet ja muita havaintoja
Jotenkin tuntuu, että dkk ei koe saavansa niskaansa mitään, vaan seuraa tilannetta huvittuneena ja kehottaa itse kutakin lopettamaan lapsellisen kiukuttelun. Näin ainakin itse tekisin ja teen.
EDIT. Kuten yllä oleva kirjoittaja itsekin toteaa, harmitus seuraa (ja tulkitsen että suurimmaksi osaksi) muista kuin dkk:n liittyvistä syistä. Itse olen ollut aina sitä mieltä, että muista kohteista tulevat ärsytykset eivät anna kenellekään oikeutta kiukutella muille. Tämä voi olla vaikeaa, mutta siihen kannattaa kuitenkin pyrkiä.
EDIT. Kuten yllä oleva kirjoittaja itsekin toteaa, harmitus seuraa (ja tulkitsen että suurimmaksi osaksi) muista kuin dkk:n liittyvistä syistä. Itse olen ollut aina sitä mieltä, että muista kohteista tulevat ärsytykset eivät anna kenellekään oikeutta kiukutella muille. Tämä voi olla vaikeaa, mutta siihen kannattaa kuitenkin pyrkiä.
Paras päivä ikinä.
Re: Lasten ihmissuhteet ja muita havaintoja
Lasten ihmissuhteet ja muita havaintoja... ...hmmm...
Olen tässä vähän miettinyt killkillin kommenttia freudilaisittainkin, alitajuntahan toimii aika arvaamattomana motivaattorina erilaisille teoille ja valinnoille.
Viestini, jota killkill kommentoi, oli kirjoitettu jo viisi päivää ennen kommenttia. Näinä viitenä päivänä killkill on käynyt moneen kertaan kitinässä kirjoittelemassa, reagoimatta mitenkään minun viestiini. Sitten, viiden päivän kuluttua, hän yllättäen ilmaantuu ketjuun hätistelemään minua blogosfääriin. Yllättävää. Lisäksi kun otetaan huomioon, että killkill aiemmin on kommentoinut tässä ketjussa ihan positiivisestikin ja selvästikin on lukenut tätä aktiivisesti, täytyy vetää se johtopäätös, että "pulu kaatui" (Annaa lainatakseni).
Geetzu puolestaan antoi vinkin tässä ketjussa, mistä koko homma oikein juontaa juurensa. Se ei varsinaisesti liitykään minuun, vaan killkilliin itseensä. Geetzu toivoi killkillin herättävän oman bloginsa henkiin, kun merkinnät ovat harmillisesti vähentyneet. Minulta merkintöjä sen sijaan löytyy edelleen melko tasaiseen tahtiin, ja alkaahan sellainen epäsuhta kismittää toista kirjoittajaa ennen pitkää.
Tässä vaiheessa tapahtui harmillisia. Sen sijaan, että killkill olisi keskittynyt miettimään, mistä ilmiö oikein johtuu, hän päättikin näpäyttää minua. Minä reagoin reippaalla itku-potkuraivarilla, mikä ei kuulu tapoihini, ja EW julisti epähuomiossa killkillin moukaksi. Täydellinen loose-loose -tilanne.
No, onneksi minä en ole pitkävihaista sorttia, vaan alan miettiä ilmiötä tarkemmin. Lähinnä tässä tapauksessa sitä, että miksi killkillin blogimerkinnät ovat harventuneet. Asia ei johdu killkillin kirjoitustaidon puutteista, sillä kirjoittaahan hän osaa. Siitä pidemmälle pääseminen killkillin kohdalla menee hankalaksi, joten käännänkin huomioni itseeni. Miksi minulla edelleen on merkintöjä kirjoitettavaksi? Se tuskin johtuu mukelon poikkeuksellisesta mielenkiintoisuudesta, sillä näissä merkinnöissähän käsitellään jatkuvasti myös muiden lapsia, jotka käyttäytyvät aivan yhtä mielenkiintoisesti kuin mukelokin. Niinpä minun täytyy jatkaa huomioni keskittämistä killkilliin.
No, minkälainen ihminen killkill minun tulkintani mukaan sitten on? Näen hänet enemmän aktiivisena toimijana kuin tarkkailijana. Niinpä hän väkisinkin myös leikkii lapsensa kanssa eri tavalla kuin minä, paneutuen itse leikkimiseen enemmän kuin lapsensa käyttäytymisen tarkkailuun. Silloin leikeistä on huomattavasti vaikeampaa raportoida jälkeenpäin. Kun itse on tiiviisti osa kokonaisuutta, sitä ei oikein enää ole mahdollista nähdä ulkopuolisen kirjoittajan silmin. En minäkään oikein osaa raportoida leikkimisistäni mukelon kanssa, en raportoinut ollenkaan esim. reissustamme Huimalaan, koska olin itse aivan liian aktiivinen osa tapahtumaa. Niinpä killkillillä väistämättä on se ongelma, että mitä isommaksi hänen lapsensa kasvaa ja mitä enemmän tämän kanssa pystyy tekemään yhdessä erilaisia asioita, sitä vähemmän blogiin raportoitavaa löytyy. Se on luonnekysymys, ongelma ei ole lapsessa tai kirjoitustaidoissa.
Olen tässä vähän miettinyt killkillin kommenttia freudilaisittainkin, alitajuntahan toimii aika arvaamattomana motivaattorina erilaisille teoille ja valinnoille.
Viestini, jota killkill kommentoi, oli kirjoitettu jo viisi päivää ennen kommenttia. Näinä viitenä päivänä killkill on käynyt moneen kertaan kitinässä kirjoittelemassa, reagoimatta mitenkään minun viestiini. Sitten, viiden päivän kuluttua, hän yllättäen ilmaantuu ketjuun hätistelemään minua blogosfääriin. Yllättävää. Lisäksi kun otetaan huomioon, että killkill aiemmin on kommentoinut tässä ketjussa ihan positiivisestikin ja selvästikin on lukenut tätä aktiivisesti, täytyy vetää se johtopäätös, että "pulu kaatui" (Annaa lainatakseni).
Geetzu puolestaan antoi vinkin tässä ketjussa, mistä koko homma oikein juontaa juurensa. Se ei varsinaisesti liitykään minuun, vaan killkilliin itseensä. Geetzu toivoi killkillin herättävän oman bloginsa henkiin, kun merkinnät ovat harmillisesti vähentyneet. Minulta merkintöjä sen sijaan löytyy edelleen melko tasaiseen tahtiin, ja alkaahan sellainen epäsuhta kismittää toista kirjoittajaa ennen pitkää.
Tässä vaiheessa tapahtui harmillisia. Sen sijaan, että killkill olisi keskittynyt miettimään, mistä ilmiö oikein johtuu, hän päättikin näpäyttää minua. Minä reagoin reippaalla itku-potkuraivarilla, mikä ei kuulu tapoihini, ja EW julisti epähuomiossa killkillin moukaksi. Täydellinen loose-loose -tilanne.
No, onneksi minä en ole pitkävihaista sorttia, vaan alan miettiä ilmiötä tarkemmin. Lähinnä tässä tapauksessa sitä, että miksi killkillin blogimerkinnät ovat harventuneet. Asia ei johdu killkillin kirjoitustaidon puutteista, sillä kirjoittaahan hän osaa. Siitä pidemmälle pääseminen killkillin kohdalla menee hankalaksi, joten käännänkin huomioni itseeni. Miksi minulla edelleen on merkintöjä kirjoitettavaksi? Se tuskin johtuu mukelon poikkeuksellisesta mielenkiintoisuudesta, sillä näissä merkinnöissähän käsitellään jatkuvasti myös muiden lapsia, jotka käyttäytyvät aivan yhtä mielenkiintoisesti kuin mukelokin. Niinpä minun täytyy jatkaa huomioni keskittämistä killkilliin.
No, minkälainen ihminen killkill minun tulkintani mukaan sitten on? Näen hänet enemmän aktiivisena toimijana kuin tarkkailijana. Niinpä hän väkisinkin myös leikkii lapsensa kanssa eri tavalla kuin minä, paneutuen itse leikkimiseen enemmän kuin lapsensa käyttäytymisen tarkkailuun. Silloin leikeistä on huomattavasti vaikeampaa raportoida jälkeenpäin. Kun itse on tiiviisti osa kokonaisuutta, sitä ei oikein enää ole mahdollista nähdä ulkopuolisen kirjoittajan silmin. En minäkään oikein osaa raportoida leikkimisistäni mukelon kanssa, en raportoinut ollenkaan esim. reissustamme Huimalaan, koska olin itse aivan liian aktiivinen osa tapahtumaa. Niinpä killkillillä väistämättä on se ongelma, että mitä isommaksi hänen lapsensa kasvaa ja mitä enemmän tämän kanssa pystyy tekemään yhdessä erilaisia asioita, sitä vähemmän blogiin raportoitavaa löytyy. Se on luonnekysymys, ongelma ei ole lapsessa tai kirjoitustaidoissa.
Re: Lasten ihmissuhteet ja muita havaintoja
Ei lainkaan. KK tuli varmaan samasta syystä ketjuusi kuin minäkin. Ei ollut enää muuta luettavaa.prosessi kirjoitti: Yllättävää.
Re: Lasten ihmissuhteet ja muita havaintoja
Jos lapsensa kanssa heittäytyy puhtaasti tarkkailijan rooliin, niin onko lapsen aikuistuttua syytä odottaa lapselta kommenttia, että "et isi/äiti koskaan ollut läsnä elämässäni vaikka lähellä olitkin"? Onko sitten enemmän osallistuja vai tarkkailija perusluonteeltaan on varmaan luonnekysymys, mutta se että on läsnä lapsen elämässä on ainakin minulle valintakysymys ja ehkä vähän jopa velvollisuus vanhempana.prosessi kirjoitti:No...
Re: Lasten ihmissuhteet ja muita havaintoja
Ei ole helppoa, ei. Kun 7päivää -lehdet ja Tekniikan Maailmat loppuvat puuceesta, on pakko turvautua Taika-Jimiin.Onslow kirjoitti:Ei lainkaan. KK tuli varmaan samasta syystä ketjuusi kuin minäkin. Ei ollut enää muuta luettavaa.prosessi kirjoitti: Yllättävää.
Re: Lasten ihmissuhteet ja muita havaintoja
Ehdottomasti on syytä, jos tosiaan puhtaasti heittäytyy tarkkailijan rooliin. En kuitenkaan usko, että kovin moni niin tekee, kuten en minäkään. Siitä osallistumisesta en vain minäkään osaa raportoida, koska silloin tarkkailumoodi on väkisinkin pois päältä. Suurimman osan ajasta minäkin olen vain läsnä, tarkkailematta. Leikkien, riisuen, pukien, kylvettäen, nukuttaen, sylitellen, ruokaa laittaen, pöytäseurana istuen jne. Sen kuvaileminen sanoilla on vain liian vaikeaa.Stevie Ray kirjoitti:Jos lapsensa kanssa heittäytyy puhtaasti tarkkailijan rooliin, niin onko lapsen aikuistuttua syytä odottaa lapselta kommenttia, että "et isi/äiti koskaan ollut läsnä elämässäni vaikka lähellä olitkin"? Onko sitten enemmän osallistuja vai tarkkailija perusluonteeltaan on varmaan luonnekysymys, mutta se että on läsnä lapsen elämässä on ainakin minulle valintakysymys ja ehkä vähän jopa velvollisuus vanhempana.prosessi kirjoitti:No...
Re: Lasten ihmissuhteet ja muita havaintoja
Huokaus. Tiedä sitten pitäisikö tämä postata ennemminkin vitutusketjuun tai jonnekin onks tilaa saunan takana? -ketjuun. Koska kyseessä on kotimatka päiväkodista, lykkään sen kuitenkin tänne.
Lähdimme taas liikkeelle kävellen. Mukelo jaksoi suht. hyvin ensimmäisen kilometrin, sitten alkoi matkanteko vähän takkuilla. Metroaseman lähellä on ruokakauppa, jonne päätin poiketa ostamaan eväitä mukelolle. <neronleimaus 1> "Ostanpa täältä samalla muutkin viikon ruokaostokset, niin ei tarvitse enää Kulosaaressa käydä kaupassa." <neronleimaus 2> "Ai miten niin ei kandee ostaa tavaraa yli 15 kilon edestä, jos kassia pitää kantaa vajaa kilometri?" Kaupassa sijoitin mukelon tämän pyynnöstä kantoliinaan, ja jatkoimme matkaa. Kassina minulla oli mukelon päiväkotikassi, sellainen kierrätysmuovista valmistettu musta isolla tomaatinkuvalla varustettu kassi, jonka kahvat porautuvat hyvin ikävällä tavalla käsien ihoon. Sen kantaminen tuotti tuskaa jo ennen metroasemalle pääsyä, joten kun bussi tuli sattumalta juuri sopivasti aseman vieressä olevalle pysäkille, päätin jatkaa matkaani sillä. Se oli neronleimaus 3.
Kyseinen bussi pysähtyi kyllä kiltisti ihan metroaseman viereen Kulosaaressa, noin viiden metrin päähän asemalaiturista. Aseman alikulkutunneliin pysäkiltä ei kuitenkaan pääse, sen estävät metrokiskot ja aita. Sen sijaan pysäkiltä joutuu kävelemään Kulosaaren Herttoniemenpuoleiseen rantaan ja käyttämään siellä olevaa alikulkutunnelia. Tästä tuli sellainen about kilometrin ylimääräinen lenkki. Mukelosta oli huomattavan hauskaa, kun jouduin laskemaan kassin maahan noin kymmenen askeleen välein ja vaihtamaan kättä. Yritin pujottaa takkini hihan kahvan ja käteni väliin, mutta aina se luisui pois sieltä ja matka tyssäsi. Lopulta aloin jo miettiä tavaroiden hylkäämistä tienposkeen, liftaamista tai taksin tilaamista viimeisen puolen kilometrin matkaa varten, sillä kassi ei enää pysynyt ollenkaan rikkihankautuneissa sormissani.
Sitten kuitenkin MacGyver minussa heräsi, joten ryöstin kaulaliinan mukelon kaulasta ja sidoin sen toisen pään kassin kahvoihin. Aikeenani oli köyttää sillä kassi selkääni, mutta fleecekaulaliina alkoi heti venyä katketakseen, joten minun ei auttanut muu kuin vetää sitä halvatun kassia pulkkana perässäni. Ne Kulosaarelaiset jotka minut näkivät mukelo köytettynä rinnuksille ja kauppakassi kaulaliinan päässä tomaattina pomppien tuskin enää pitävät minua ihan terveenä. Lähellä kotipihaa, kun kassi otti alamäessä vauhtia ja yritti kampata minut, ajattelin... ...niin, mitäs sitä enää mitään ajattelemaan, peli on menetetty.
Tänään aamulla kävin ostamassa kaupasta uuden tomaattikassin sen eilen rikki menneen tilalle. Kassa veti kassin hinnoittelulaitteen läpi ja katsoi sitten hämmentyneenä tyhjää liukuhihnaa. Sitten hän katsoi kassan ohi sinne tavaroiden pakkaamista varten tarkoitettuun kaukaloon, epäillen ilmeisesti kärsineensä jonkinlaisesta muistikatkoksesta ja ostosteni siirtyneen jo sinne. Kun sekin paikka osoittautui tyhjäksi, hän siirsi katseensa minuun ja tuijotti kovin Kiira Korpimaisesti minua, selvästikin epäillen omaa mielenterveyttään. Ei kai kukaan tule kauppaan ostamaan - ööh - pelkkää ostoskassia? Katsoin aiheelliseksi selittää, että aiempi kassini meni eilen pilalle, kun vedin sitä maata pitkin kaulaliinan päässä. En tiedä auttoiko selitykseni tilannetta ollenkaan, vai epäilikö hän edelleen hallusinoivansa. -tana.
Lähdimme taas liikkeelle kävellen. Mukelo jaksoi suht. hyvin ensimmäisen kilometrin, sitten alkoi matkanteko vähän takkuilla. Metroaseman lähellä on ruokakauppa, jonne päätin poiketa ostamaan eväitä mukelolle. <neronleimaus 1> "Ostanpa täältä samalla muutkin viikon ruokaostokset, niin ei tarvitse enää Kulosaaressa käydä kaupassa." <neronleimaus 2> "Ai miten niin ei kandee ostaa tavaraa yli 15 kilon edestä, jos kassia pitää kantaa vajaa kilometri?" Kaupassa sijoitin mukelon tämän pyynnöstä kantoliinaan, ja jatkoimme matkaa. Kassina minulla oli mukelon päiväkotikassi, sellainen kierrätysmuovista valmistettu musta isolla tomaatinkuvalla varustettu kassi, jonka kahvat porautuvat hyvin ikävällä tavalla käsien ihoon. Sen kantaminen tuotti tuskaa jo ennen metroasemalle pääsyä, joten kun bussi tuli sattumalta juuri sopivasti aseman vieressä olevalle pysäkille, päätin jatkaa matkaani sillä. Se oli neronleimaus 3.
Kyseinen bussi pysähtyi kyllä kiltisti ihan metroaseman viereen Kulosaaressa, noin viiden metrin päähän asemalaiturista. Aseman alikulkutunneliin pysäkiltä ei kuitenkaan pääse, sen estävät metrokiskot ja aita. Sen sijaan pysäkiltä joutuu kävelemään Kulosaaren Herttoniemenpuoleiseen rantaan ja käyttämään siellä olevaa alikulkutunnelia. Tästä tuli sellainen about kilometrin ylimääräinen lenkki. Mukelosta oli huomattavan hauskaa, kun jouduin laskemaan kassin maahan noin kymmenen askeleen välein ja vaihtamaan kättä. Yritin pujottaa takkini hihan kahvan ja käteni väliin, mutta aina se luisui pois sieltä ja matka tyssäsi. Lopulta aloin jo miettiä tavaroiden hylkäämistä tienposkeen, liftaamista tai taksin tilaamista viimeisen puolen kilometrin matkaa varten, sillä kassi ei enää pysynyt ollenkaan rikkihankautuneissa sormissani.
Sitten kuitenkin MacGyver minussa heräsi, joten ryöstin kaulaliinan mukelon kaulasta ja sidoin sen toisen pään kassin kahvoihin. Aikeenani oli köyttää sillä kassi selkääni, mutta fleecekaulaliina alkoi heti venyä katketakseen, joten minun ei auttanut muu kuin vetää sitä halvatun kassia pulkkana perässäni. Ne Kulosaarelaiset jotka minut näkivät mukelo köytettynä rinnuksille ja kauppakassi kaulaliinan päässä tomaattina pomppien tuskin enää pitävät minua ihan terveenä. Lähellä kotipihaa, kun kassi otti alamäessä vauhtia ja yritti kampata minut, ajattelin... ...niin, mitäs sitä enää mitään ajattelemaan, peli on menetetty.
Tänään aamulla kävin ostamassa kaupasta uuden tomaattikassin sen eilen rikki menneen tilalle. Kassa veti kassin hinnoittelulaitteen läpi ja katsoi sitten hämmentyneenä tyhjää liukuhihnaa. Sitten hän katsoi kassan ohi sinne tavaroiden pakkaamista varten tarkoitettuun kaukaloon, epäillen ilmeisesti kärsineensä jonkinlaisesta muistikatkoksesta ja ostosteni siirtyneen jo sinne. Kun sekin paikka osoittautui tyhjäksi, hän siirsi katseensa minuun ja tuijotti kovin Kiira Korpimaisesti minua, selvästikin epäillen omaa mielenterveyttään. Ei kai kukaan tule kauppaan ostamaan - ööh - pelkkää ostoskassia? Katsoin aiheelliseksi selittää, että aiempi kassini meni eilen pilalle, kun vedin sitä maata pitkin kaulaliinan päässä. En tiedä auttoiko selitykseni tilannetta ollenkaan, vai epäilikö hän edelleen hallusinoivansa. -tana.
Re: Lasten ihmissuhteet ja muita havaintoja
Taisin olla lauantaiaamuna vähän väsynyt vaippoja 'vaihtaessani'. Juttelin jälkeenpäin mukelon kanssa (mukelo hölisee pitkiä pätkiä jotain omia sanojaan, joista en ymmärrä hölkäsen pöläystä, mutta vastailen parhaani mukaan), ja yllättäen huomasin tämän vaipan puuttuvan kokonaan, kun paljas pylly pilkotti ylipitkän paidan alta. "Missä sun vaippa oikeen on?" kysyin ihmeissäni mukelolta, joka heti katsoi itsekin hämmästyneenä alaspäin, kokeili oikein kädellä, että 'ei tässä tosiaan ole mitään vaipan näköistäkään', ja pillahti itkuun...
Noin muutenkin minulla alkaa olla aikamoisia ongelmia muistaa, miten asioiden kuuluisi toimia mukelon mielestä. Jos minä avaan jääkaapin oven, mukelon mielestä hänen kuuluu sulkea se, joten jos itse päästän oven menemään kiinni, mukelo joutuu avaamaan sen varta vasten sulkeakseen uudestaan. Samaten minä vähän väliä laitan epähuomiossa valot itse päälle tai sammutan ne, jolloin mukelon täytyy napsauttaa niitä nopeasti molempiin suuntiin, sillä valojen hoitaminen on mukelon mielestä myös hänen tehtävänsä.
Kätevää on, että mukelo siivoaa tavaroita paikoilleen pyynnöstä, suorastaan kerjäten lisää tehtäviä, ja jos niitä muuten ei löydy, niin kirjat ja CD-levyt päätyvät mukelon toimesta pois paikoiltaan, jotta mukelo voisi laittaa ne takaisin. Samaten pöydillä olevia tavaroita mukelo työntää itsensä ulottumattomiin, koska niinhän minäkin teen...
Noin muutenkin minulla alkaa olla aikamoisia ongelmia muistaa, miten asioiden kuuluisi toimia mukelon mielestä. Jos minä avaan jääkaapin oven, mukelon mielestä hänen kuuluu sulkea se, joten jos itse päästän oven menemään kiinni, mukelo joutuu avaamaan sen varta vasten sulkeakseen uudestaan. Samaten minä vähän väliä laitan epähuomiossa valot itse päälle tai sammutan ne, jolloin mukelon täytyy napsauttaa niitä nopeasti molempiin suuntiin, sillä valojen hoitaminen on mukelon mielestä myös hänen tehtävänsä.
Kätevää on, että mukelo siivoaa tavaroita paikoilleen pyynnöstä, suorastaan kerjäten lisää tehtäviä, ja jos niitä muuten ei löydy, niin kirjat ja CD-levyt päätyvät mukelon toimesta pois paikoiltaan, jotta mukelo voisi laittaa ne takaisin. Samaten pöydillä olevia tavaroita mukelo työntää itsensä ulottumattomiin, koska niinhän minäkin teen...
Re: Lasten ihmissuhteet ja muita havaintoja
^Jääkaappi- ja valoasiat kuulostavat hyvin tutulta
-
- Kitisijä
- Viestit: 6023
- Liittynyt: 20.08.2005 23:12
- Paikkakunta: Vantaa
Re: Lasten ihmissuhteet ja muita havaintoja
Muistetaan välttää svetisismejä! Mukelo voi tehdä sitä ja tätä, emme kaipaa av-, by- emmekä von-passiiveja.prosessi kirjoitti:mukelon toimesta...
Paras päivä ikinä.
Re: Lasten ihmissuhteet ja muita havaintoja
Ei oo muuten svetisismi, vaan tyylikeino! Ruotsiksikin mukelo voi tehdä sitä ja tätä, av on niin vanhahtavaa ruotsia, että koulussa tulisi miinuspisteitä. (Todettakoon, että lisäsin tuon "mukelon toimesta" tekstiin vasta jälkeenpäin, kun mielestäni teksti alkoi näyttää siltä, että minä itse muka nykisin kirjoja kirjahyllystä ja CD:itä telineistä mukelon järjestettäviksi. Niin sekaisin en sentään vielä myönnä olevani.)Riemumieli kirjoitti:Muistetaan välttää svetisismejä! Mukelo voi tehdä sitä ja tätä, emme kaipaa av-, by- emmekä von-passiiveja.prosessi kirjoitti:mukelon toimesta...
-
- Kitisijä
- Viestit: 6023
- Liittynyt: 20.08.2005 23:12
- Paikkakunta: Vantaa
Re: Lasten ihmissuhteet ja muita havaintoja
No ei se ainakaan suomen kieltä ole. Toimesta/taholta tekeminen on hyvää kieltä vain erittäin harvoissa tapauksissa, kuten sanottaessa eduskunnan toimesta/taholta, koska ko. puljussa on 200 idioottia eli ei puhuta vain yhdestä henkilöstä.
Paras päivä ikinä.
-
- Kitisijä
- Viestit: 16821
- Liittynyt: 27.10.2005 17:37
Re: Lasten ihmissuhteet ja muita havaintoja
Kyllä kai se kuitenkin kiistämättömän huonoa tyyliä on - senhän näkee jo vaikka siitä, miten urheiluselostukset eivät nykyisin paljon muuta olekaan kun kiekon toimittamista maalille Seikolan toimesta.prosessi kirjoitti:Ei oo muuten svetisismi, vaan tyylikeino!Riemumieli kirjoitti:Muistetaan välttää svetisismejä! Mukelo voi tehdä sitä ja tätä, emme kaipaa av-, by- emmekä von-passiiveja.prosessi kirjoitti:mukelon toimesta...
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
-
- Kitisijä
- Viestit: 14957
- Liittynyt: 22.09.2008 13:03
Re: Lasten ihmissuhteet ja muita havaintoja
Toimesta-muoto on muuten hyvin tyypillistä virkamieskapulakieltä. Löytyy lähes jokaisesta rikosilmoituksesta, jossa poliisi on kirjannut jotain itsensä tehneeksi. Mistä lie pesiytynyt, mutta saisi poistua.
Mulla on se onni, että olen löytänyt itseni ja toivon muillekin ihmisille sitä. Että tällainen ihminen on tarkoitettu tänne, me ei olla sattumaa.
-
- Kitisijä
- Viestit: 6023
- Liittynyt: 20.08.2005 23:12
- Paikkakunta: Vantaa
Re: Lasten ihmissuhteet ja muita havaintoja
No joiltain virkamiehiltä edellytetään hyvää tai peräti erinomaista suomen kielen hallintaa, joten ehkä kyse on tästä nimenomaisesta ammattikunnasta.Ylermi Ylihankala kirjoitti:virkamieskapulakieltä, jossa poliisi on kirjannut jotain itsensä tehneeksi.
Paras päivä ikinä.