Kävin keikalla

[SikaMika]

Neil Young @ Hartwall-areena


Hyvin vanha gubbe jaksoi vetää. Musiikki toimi livenä loistavasti mm. steelkitaran ja huuliharpun säestyksellä; bändi oli kokonaisuudessaan erittäin hyvä. Pari jamittelua venähti turhan pitkäksi ja omasta mielestäni tykeimmät hitit "Hey hey my my", "Rockin' in the free world" ja "Like a hurricane" uupuivat setistä tyystin. Kaikki muut hitit tosin soitettiin, mutta noiden mainittujen puute aiheutti pienen pettymyksen, joten arvosana jää alle kiitettävien.

****/*****

[Homeboy65]

Neil Young 7.8.2008 Hartwall-areena

Vähintään hyvä jos ei hieno konsertti. Miinusta lähinnä joidenkin klassikkopiisien poissaolo ja se, että taustalla oleva Electrick band oli kepeäotteisempi kuin Crazy Horse. Jotkut sellaiset piisit jotka ovat rakenteeltaan kuin luotu jyräämistä varten (Cinnamon girl jne.) olisivat kaivanneet vähän raskaampaa otetta. Muuten tuo vajaa kaksituntinen oli kokonaisuudessaan niin intensiivinen että ikävystymisen hetkiä ei juuri tarvinnut kokea.
Encorena Beatlesien A day in the life (!). Hieno versio.

[nexie]

Neil Young @ Hartwall-areena

tykeimmät hitit "Hey hey my my", "Rockin' in the free world" ja "Like a hurricane" uupuivat setistä tyystin.

Noista suosikeistasi kaksi ensimmäistä olivat keväisessä Berliinissä soittolistalla, samoin esim. superliikkis "a man needs a maid".

Tykkäsin kyllä tästäkin keikasta, vaikka Hartwall-areena onkin äänentoiston kannalta hanurista ja yleisössä oli takanani urpoja möttösiä, jotka teki mieli kuristaa.

[Bluntly]

Meat loaf

No ehkä herra Marvinin ääni ei enään yli kuudenkympin iässä pääse entisiinlaisiin sfääreihin, mutta shown osaa todellakin järjestää. Melkoinen rock-ooppera tuli koettua ja yhdelläkään keikalla ei ole tullut naurettua näin paljoa.

Herran Broadway tausta tuli huomattua muutenkin, varsinkin valojen käyttö oli täydellistä verrattuna 99% muista bändeistä, jotka voisivatkin jättää ne kokonaan pois. Jopa useassa biisissä vastalaulajana toiminut täti ylitti odotukset vaikkei nyt ihan alkuperäisen tasoinen ollutkaan, mikä ei sinänsä ole ihmeellistä kun kyseessä oli Cher(edit: muistin väärin. Cher olikin vain muutamassa esityksessä. Mukana ollut Patti Russo (44v(pantava)) hoiti levytykset) Toinen oli taas k i s s a.

Huonoja puolia mainitakseni jäähallin paska akustiikka ja viikon ryyppyputkesta johtunut hillitön hikoilu. Myös edessäni persettään heiluttanut rungoltaan melkein täydellinen täti häiritsi keskittymistä.

[aimohaiku]

Nieminen & Litmanen @ Korjaamo 22.8.2008

Frakkiin ja tummaan pukuun pukeutuneet herrat saapuivat hammondin ja rumpujen taakse hieman yhdeksän jälkeen ja lupasivat järjestäjien toivomuksesta soittaa kaksi settiä. Mikäpä siinä. Kyllä tämä musiikki saa jalan tamppaamaan. Urkuri Nieminen jopa äityi laulamaan muutaman säkeen Hopeista kuuta. Siitä ei sitten sen enempää. Uskomatonta energiaa, menoa ja meininkiä sekä hienoa improvisointia.

Ne, jotka eivät ole vielä tämän urku/rumpu-duon keikoilla käyneet, menkää ihmeessä. Tästä ei menomusiikki enää parane.

[Starflare]

Käytiin ihmettelemässä Indicaa paremman puoliskon kanssa lauantaina Järvenpää-talolla. Oli muuten todella hyvä keikka, vaikka tuntuikin kummalta istua persiillään koko keikan ajan. Kitaristi sekoili oikein vimpan päälle parissa ensimmäisessä biisissä, mutta lämpenihän sekin sitten siitä.

Soittivat pari biisiä tulevalta lätyskältään, ja sen verran hyvältä kuulosti että eihän sitäkään voi väliin jättää. Indica rulettaa!

[Gat]

Meat loaf.

Suomessa ei ymmärretä Lihamureketta, ja niinpä minulla ei ollut vaikeuksia päästä eturiviin.

Kaksijakoiset fiilikset.
Toisaalta oli herkkää olla kolmen metrin päässä Mestarista ja äännellä mukana laulujen sanat, jotka valveutunein osa yleisöstä hyvin osasi. Show oli teatraalinen ja hauska, varsinkin kohta jossa Meat pärskytti olutta lavan edessa yrmyilevän järkkärin päälle ja skoolasi. Tärkeimmät biisit ja muutakin käytiin läpi, bändi soitti hyvin, kitarat varsinkin. Meat Loaf näytti vanhalta mutta ei kovin läskiltä.

Minua häiritsi, että Meat Loaf ei mun mielestä yrittänytkään laulaa kunnolla, ääni oli ei bat-levyillä onnistunutta sankaritenoria vaan enemmän puhetta, ei nuotin vierestä mutta ei vahvasti melodian mukaankaan. Tyylinä useimmiten kuin parodiaa omista biiseistään, siten että vaikka kun olisi pitänyt olla mahtipontista angstia kuten levyillä, tulikin surkeaa uikutusta. Kyykkien housunpunttia pidellen. Vain pari kertaa esitteli äänivarojaan. Sitten en juu tiedä oliko akustiikka pielessä vai eikö siihen eturiviin kuulunut muuta kaiutinta kuin Meatin monitori, mutta kun bändi kuului hyvin ja misujen laulu kuului hyvin, Meatin itsensä ääni kuului niitä huonommin. Korvatulpatkin minulla tietysti. Naiset oli hottiksia, mutta puettu ihan mauttomiksi Tukiaisiksi.

[aimohaiku]

Matti Johannes Koivu goes Irwin Goodman @ Korjaamo 18.9.2008

Matti ja akustinen kitara. Irwiniä ja paljon muutakin. Pidin, varsinkin Irwin-versioinneista. Vexi ja Irwin ovat tehneet hienoja kappaleita, joista uusien sovitusten ja vahvan tulkinnan voimin löytyy ihan uusia ulottuvuuksia. Suosittelen tutustumaan.

[Clay]

Menin melkein Pulse:n keikalle Klubille. ehkä menen melkein vielä jollekin toisellekin keikalle!

[Vihtahousu]

Indica rulettaa!

Luin tän joskus mutta en vaan pystynyt uskomaan, nyt kun uudestaan osui silmiin niin tajusin etten ollut nähnyt unta

[huima]

Wildherats @ Tavastia

Kauheata paskaa.

Ajattelin koko ajan ihan jotain muuta.

[aimohaiku]

Wildhearts @ Tavastia
Kauheata paskaa.

Hyvä että jätin menemättä.

[huima]

Wildhearts @ Tavastia
Kauheata paskaa.

Hyvä että jätin menemättä.

Jeh. Ihmeteltiin että miksi jengi diggailee bändistä niinkin paljon. Ihan peruskuraa se oli, ihan hyvin soitettuna ja niin edespäin - mutta ei antanut mitään, kun kaikki jutut on jo joku toinen tehnyt paremmin.

[Xiberia]

New Model Army @ Nosturi 26.9.2008



Jumankauta, NMA veti tajuttoman hienon setin eilen Nosturissa. Bändin lavaenergia on ilmeisesti sammumatonta. Justin Sullivan vastaa suurimmalta osin tuosta sähköstä, ja hänen karismaattisen lavaesiintymisensä rinnalla muut bändin jäsenet jäävät auttamatta hieman varjoon. Sullivanin välispiikkejä on oikeasti ilo kuunnella, hänellä kun on muutakin sanottavaa kuin "Hyvä meininki!"

Viime vuonna NMA vieraili Suomessa 10.11., kun 7.11. Jokelassa tapahtui surullisenkuuluisa kouluampumistapaus. Tänä vuonna Kauhajoella räiskyi 23.9. ja NMA saapui Suomeen 26.9. Julmaa sattumaa? Tämän johdosta keikka alkoi voimakkaalla Here Comes the War -biisillä. "Did you think we were born in peaceful times?"

Settilista sisälsi biisejä bändin uran alkuajoilta aina viime päiviin asti. Eilen Nosturissa kuultiin seuraavat biisit:

1. Here Comes the War
2. Nothing Dies Easy
3. Island
4. No Mirror, No Shadow
5. White Coats
6. Ocean Rising
7. 51st State
8. Bloodsports
9. Get Me Out
10. High
11. One of the Chosen
12. No Rest
13. Vagabonds
14. Wired
15. Purity
16. Wonderful Way to Go
-----
17. Rivers
18. Master Race
19. 225

Peräkkäin soitetut White Coats, Ocean Rising ja 51st State olivat hieno kolmikko. Sullivanin vuonna 2003 ilmestyneeltä soololevyltä poimittu Ocean Rising oli hienoa kuulla koko yhtyeen soittamana. Vagabonds on todellinen klassikkobiisi, mutta valitettavasti se menettää paljon ilman levyllä kuultavaa viulua. Sähkökitaralla ei vain saa samaa aikaiseksi.

Ehkä maailman kaunein kappale, Purity, sai taas kylmät väreet kulkemaan selässäni. Toiseksi viimeisenä kuultu Master Race oli uskomattoman energinen, ja kuulosti hienolta, kun yleisö huusi yhteen ääneen. "Goddamn the master race that we're born in!"

Hitsi, joka biisiltähän sitä keksisi jotain hyvää sanottavaa. Tämä on sellainen bändi, joka minun puolestani saisi vierailla Suomessa vaikka joka vuosi!

[aimohaiku]

Leonard Cohen @ Hartwall-Areena 10.10.2008

Leonard Cohenin musiikki viehättää minua synkkyydestään huolimatta, tai ehkä juuri sen vuoksi. Niinpä euroista välittämättä lunastin hyvissä ajoin lipun herran viidennelle Suomen esiintymiselle. Voihan olla, että se on viimeinenkin, ikää kanadalaisherralla on jo kunnioitettavat 74 vuotta. Ensimmäisen levyn Lefa julkaisi jo vuonna 1967 ja sen jälkeen levyjä on ilmestynyt muutaman vuoden välein. Studioalbumeja taitaa olla 11, mutta laatu ratkaisee.

Loppuunmyydylle Hartwallille kokoontunut yleisö oli suurilta osin 40+ -luokkaa ja harmaita hapsia vilkkui siellä täällä, mutta jengi oli silti hyvin mukana. En ihan heti muista kenenkään artistin saaneen yhtä lämmintä vastaanottoa heti konsertin ensimmäisistä tahdeista lukien. Konsertti kesti huikeat 3 tuntia 30 minuuttia, johon tosin sisältyi 20 minuutin väliaika. Miehen ääni ja karisma olivat aivan omaa luokkaansa ja settilista hieno. Bändi soitti kuten asiaan kuuluu ja kolmen upeaäänisen naisen muodostama "enkelitrio" sai melkein silmäkulman kastumaan.

Tässä tilaisuudessa kiteytyi mielestäni hyvin se, mitä Huima kirjoitti "Mikä soi nyt?" -ketjussa Oscar Petersonin musiikkiin liittyen. On hienoa, että joku tekee musiikkia, joka kertoo rakkaudesta joka tuntuu ja saa ihmiset yli ikärajojen kokoontumaan yhteen, vaikka ympäröivä maailma välillä tuntuukin kylmältä ja pahalta. Ehkä hieman yllätyksenä minulle tuli se, että tämä esiintyminen menee näkemieni keikkojen kärkikastiin.

Settilista (muusikoiden.net)

1. Dance Me To The End Of Love
2. The Future
3. Ain't No Cure For Love
4. Bird On The Wire
5. In My Secret Life
6. Who By Fire
7. Waiting For The Miracle
8. Heart With No Companion
9. Hey, That's No Way To Say Goodbye
10. Anthem
---
11. Tower Of A Song
12. Suzanne
13. The Gypsy's Wife
14. The Partisan
15. Boogie Street
16. Hallelujah
17. Democracy
18. I'm Your Man
19. Take This Waltz
---
20. So Long, Marianne
21. First We Take Manhattan
---
22. Famous Blue Raincoat
23. If It Be Your Will
24. Closing Time
---
25. I Tried To Leave You
26. Whither Thou Goest

[Alisuorittava G]

(Missasin tän keikan - tietysti - ja oli ihan sattumaa, että I'm your man iskeytyi päähän pariks päiväks. Sulla ^ ilmeisesti ei ollu sattuma. *g*)

[Chap]

Loppuunmyydylle Hartwallille kokoontunut yleisö oli suurilta osin 40+ -luokkaa ja harmaita hapsia vilkkui siellä täällä, mutta jengi oli silti hyvin mukana.

Joo, kerrankin tunsi itsensä keikalla nuoreksi kun oli jos jonkinlaista mummoa vieressä.

Mutta hyvä keikka oli.

[aimohaiku]

Don Johnson Big Band, Apocalyptica ja The Sounds @ Helsingin jäähalli 11.10.2008

DJBB aloitti illan iloittelun. Tämän bändin keikoista tulee hyvälle tuulelle. Kolmen vartin setin soittivat ja Emmakin (Salokoski) oli mukana. Soittivat kappaleet Salt Water, One MC One Delay, Road, Busy Relaxin' ja ainakin kaksi muuta biisiä. Erinomainen livebändi, joskin olen nähnyt tältä bändiltä parempiakin vetoja. Viimeinen keikka tälle vuodelle, vetäytyvät studioon ja palaavat keväällä keikoille. Niitä odotellessa.

Apocalyptica räjäytti tajunnan. Ensimmäinen keikka mulle tältä bändiltä. Ihan pirullisen hyvä bändi, levyllä ja livenä. Mun Apocalyptica-käsitykseni perustui pitkään Metallica-coverien aikoihin, jolloin bändillä ei vielä ollut omia biisejä eikä ruNpalia. Nyt on eri vire jousissa. Kuulimme ainakin kappaleet Refuse/Resist, Grace, Fight Fire With Fire, Betrayal, Bittersweet, Burn, Inquisition Symphony, Seek And Destroy, S.O.S. ja encorena "norjalaista blackmetallia" eli Hall of the Mountain Kingin (Edward Grieg). Vokalisteja ei tällä kertaa ollut mukana. Tukka heilui ja hiki lensi. Tälle esitykselle täydet pisteet papukaijamerkillä.

Viimeisenä esiintyi The Sounds ja se oli kyllä mulle pettymys. Levyillä piristävältä veivaukselta kuulostava ruotsalaispumppu kuulosti jotenkin epävireiseltä tusinakamalta noihin kahteen verrattuna. Kuuntelin kaksi ja puoli biisiä ja lähdin kitinöimään.

Lopputulos Suomi - Ruotsi: 2-0

[huima]

Hellacopters.

Ei paha.

Hikinen.

Rock ja niin edelleen.

Mutta Nosturissa en jostain syystä vaan ole koskaan pitänyt keikoista. Paikka häviää Tavastian tunnelmalle, enkä pääse siitä yli. Viimeksi kun näin Hellacoptersin Tavastialla, meni jengi ihan pähkinöiksi keikan aikana - nyt fiilis oli raisua ja meneväistä, mutta silti tuntui että jokin puuttui.

[aimohaiku]

Mutta Nosturissa en jostain syystä vaan ole koskaan pitänyt keikoista. Paikka häviää Tavastian tunnelmalle, enkä pääse siitä yli.

Olen käynyt Nosturissa tasan kerran, eikä se ainakaan silloin niin pahalta paikalta tuntunut. Mutta toisaalta bändi oli silloin niin suurta parhautta, että se varmasti vaikutti asiaan. Xibe onkin tuolla aiemmin jo kommentoinut New Model Armyn viimeisintä visiittiä, siihen mulla ei ole mitään lisättävää.

[SikaMika]

Mustasch @ Tavastia

Prkl!! Olipa loistava keikka! Todella energinen esiintyminen, setti sisälsi kaikki ne biisit jotka halusinkin kuulla. Vaikka bändi toimii loistavasti levylläkin, on se ehdottomasti parhaimmillaan livenä. Oksat pois.

*****/*****

[Dumis]

1.11 Viikate @ Tavastia

Lähtökohdat mulle oli paskat, en ole kuullut orkkaa kuin hittibiisien verran, joten annoin baarivaroituksen ennen keikkaa. Mutta mitä vittua, kaverit aloitti soittamalla ekan EP:n piisejä, joista jokainen oli rautaa \o/

Kitaristi-laulajan karisma oli jotain käsittämätöntä, täydelliset muuvit ja mielettömän hyvin sopivat spiikit. 100% äijäenergiaa ja loistavuutta. Biisit kolahtelivat siihen asti kunnes melodisemmat hitit jyrättiin listan läpi, fiilis laski silloin minulla mutta radiorock-porukoilla näytti olevan kivaa.
Täytyy myöntää että oli kyllä aivan loistava veto, yleisö oli vähän nihkeä ja laulajaa lukuunottamatta muiden bändin soittajien aktiviteetti ollut mikään päätä huikaisevaa tykitystä, mutta muuten täydellinen keikka.

Dumis suosittelee.

[rocksena]

Käytiin katsastamassa Mustasch Tavastialla perjantaina. Oli ihan hiton hyvä keikka, fiilis oli katossa!

Tuntuu vähän siltä, että M on eniten varteen otettava rockpumppu sitten kymmeneen vuoteen. Kukaan itseään kunnioittava ei kyllä tätä menetä tätä jos sen asuinmaan rajojen sisäpuolella esiintyy.

Kyseen alaista tässä koko hommassa on ainoastaan se, että mitä ihmettä Linda Lampenius tekee noiden kverit-listalla. Pisteitä pois mutta lähellä kymppiä mennään silti sano.

Eivätkö suomalaiset vieläkään tajua, että Linda Lampenius ei ole mikään höpöhöpöviulisti, vaan mielettömän lahjakas ja arvostettu muusikko - ainakin siis maamme rajojen ulkopuolella

Olin vuosi sitten Tukohlmassa Sveriges Radion järjestämässä ulkoilmakonsertissa, jossa Mustasch ja Linda esiintyivät yhdessä: Double Nature soi akustisesti paremmin mitä olen koskaan kuullut! Linda esiintynyt klassisten konserttiensa lisäksi aika paljon ruotsalaisten rokkibändien kanssa. Mustasch niistä nyt varmaan se kovin, muita esimerkiksi kepeämpi Takida.

[aimohaiku]

CMX @ Tavastia 6.12.2008

Greatest Hits -meiningillä mentiin hiljaittain julkaistun kokoelmalevyn hengessä. Mieleen jäivät erityisesti kappaleet "Aivosähköä", "Pyörivät sähkökoneet", "Ruoste" ja "Kultanaamio". Myös "Matti" soitettiin, sen kappaleen hyvyyttä en kyllä itse ole koskaan ymmärtänyt. Kokoelman uusista kappaleista "Rautalankaa" oli livevetona pienoinen pettymys.

Kokonaisuutena täyden kympin keikka. Silkkaa mahtavuutta koko keikka.

[bedlam]

Opeth/Entombed

Entombedia menin kattomaan, oltiin ulos taksista just kun soittivat viimeset nuotit. Opethilta tunnistin pari biisiä, soundeista sai melkein jotain selvääkin. En kyllä tykkää bändin musiikista erityisemmin, kalja oli hyvää. Kesken keikan kotiin kattomaan Galacticaa.