AKT:n sopimusneuvottelut

[Clay]

..milloin vaatimukset käytännössä tuhoavat heidän oman alansa työmahdollisuudet.

Kuljetuskustannukset kai muodostaa aika pienen viipaleen tuotteen loppuhinnasta, joten luulis et ahtaajilla on varaa aika paljon vielä kiristää?

[prosessi]

..milloin vaatimukset käytännössä tuhoavat heidän oman alansa työmahdollisuudet.

Kuljetuskustannukset kai muodostaa aika pienen viipaleen tuotteen loppuhinnasta, joten luulis et ahtaajilla on varaa aika paljon vielä kiristää?

Ei ole, kun puhutaan vientiteollisuudesta, jolloin ostajilla on vaihtoehtona ostaa sama tuote maasta, jossa kuljetuskustannukset ovat pienemmät. Suomi on pärjännyt monella alalla kalliimpana maana vain sen takia, että toimitusvarmuus on ollut parempi, jolloin korkeammat kustannukset ovat olleet perusteltavissa. Venäjän transito puolestaan on vähentynyt tasaiseen tahtiin jo vuosia, sitä mukaa kun junakuljetukset Itä-Euroopan läpi ovat muuttuneet turvallisemmiksi.

Ihan oikeasti Suomen teollisuudella ei maailmantalouden nykytilanteessa ole varaa tähän lakkoon, joten ainoa syy sille, ettei sopuun päästy ennen lakon alkamista on se, että AKT:n vaatimuksiin suostuminen olisi ollut vielä pahempi taloudellinen itsemurha teollisuudellemme.

[sivustahuutaja]

Ihan oikeasti Suomen teollisuudella ei maailmantalouden nykytilanteessa ole varaa tähän lakkoon, joten ainoa syy sille, ettei sopuun päästy ennen lakon alkamista on se, että AKT:n vaatimuksiin suostuminen olisi ollut vielä pahempi taloudellinen itsemurha teollisuudellemme.

Kyllä tässä työnantaja vastustaa ihan periaatteesta noita myönnytyksiä. Ahtaajien vaatimukset ovat pientä menetyksiin nähden mikäli lakko pitkittyy. Tuo ei kuitenkaan tarkoita, että kiristykseen pitäisi suostua. Työnanatajapuolen kollektiivista etua ajaisi niin typerä lakko, että eduskunta ryhtyisi rajoittamaan lakko-oikeutta.

Satamien pyörittämisen liikevaihto on yhteensä n. 500 meur. En jaksa kaivaa ahtaajien palkkojen osuutta tuosta, mutta jo pelkkä liikevaihto on aika pieni luku väläyteltyjen tappioiden rinnalla.

[prosessi]

Ihan oikeasti Suomen teollisuudella ei maailmantalouden nykytilanteessa ole varaa tähän lakkoon, joten ainoa syy sille, ettei sopuun päästy ennen lakon alkamista on se, että AKT:n vaatimuksiin suostuminen olisi ollut vielä pahempi taloudellinen itsemurha teollisuudellemme.

Kyllä tässä työnantaja vastustaa ihan periaatteesta noita myönnytyksiä. Ahtaajien vaatimukset ovat pientä menetyksiin nähden mikäli lakko pitkittyy. Tuo ei kuitenkaan tarkoita, että kiristykseen pitäisi suostua. Työnanatajapuolen kollektiivista etua ajaisi niin typerä lakko, että eduskunta ryhtyisi rajoittamaan lakko-oikeutta.

Satamien pyörittämisen liikevaihto on yhteensä n. 500 meur. En jaksa kaivaa ahtaajien palkkojen osuutta tuosta, mutta jo pelkkä liikevaihto on aika pieni luku väläyteltyjen tappioiden rinnalla.

Noissa tappioarvioissa lasketaan luonnollisestikin mukaan myös teollisuuden välilliset tappiot, ei pelkästään satamien omia tappioita. Tänä päivänä ei yksinkertaisesti ole varaa periaatteellisiin lakkoihin, vaan kyse on pakosta. Ensinnäkin logistiikka-alan yrityksillä on normaalisti olemassa sopimushinnat asiakkaiden kanssa, joista ei noin vain livetä jonkin työntekijäryhmän radikaalisti nousseiden kustannusten takia. Toisekseen logistiikka-ala Suomessa on ollut hätää kärsimässä jo vuosia, jo ennen tätä nykyistä maailmantalouden tilannetta, juuri Venäjän transiton vähenemisen takia, kuten myös perusteollisuuden siirtyessä ulkomaille ja jäljellä olevienkin maantiekuljetusten siirtyessä enenevässä määrin venäläisten käsiin. Siihen päälle lama, niin lopputulos on arvattavissa.

Sitten jos mietitään tuota AKT:n vaatimusta erorahasta, niin käy ilmi, ettei kyse todellakaan ole mistään periaatteellisesta jutusta, vaan siitä, että AKT jostain käsittämättömästä syystä on muotoillut vaatimuksensa sellaiseen muotoon, että he ajavat työnantajat joko konkurssiin tai näivettävät ne hengiltä: Jos kerran lähtökohtana on, että vuoden eroraha on maksettava niissä tapauksissa kun vakinaisia irtisanotaan, ellei työnantaja sitoudu olemaan palkkaamatta karenssiaikana tilapäisiä/osa-aikaisia, työnantajalta edellytetään sitoumusta olla pyrkimättä pois taantuman aiheuttamasta kuopasta uusia asiakkaita hankkimalla. Etenkin sellaisia asiakkaita, joiden asiakassuhteen jatkuvuus ei ole varmalla pohjalla. Lisäksi tuo raha vaaditaan maksettavaksi yrityksiltä, joilla jo valmiiksi menee niin huonosti, että työntekijöitä on pakko irtisanoa. Eiväthän ne potkuja antaisi, jos työntekijöille löytyisi töitä.

[sivustahuutaja]

Ensinnäkin logistiikka-alan yrityksillä on normaalisti olemassa sopimushinnat asiakkaiden kanssa, joista ei noin vain livetä jonkin työntekijäryhmän radikaalisti nousseiden kustannusten takia.

Sopimukset voidaan sopia uudestaan. Asiakkaathan voisivat ilmoittaa maksavansa ahtaajien kaikki vaatimukset omasta pussistaan.

Noinhan siinä joka tapauksessa tulee seuraavilla sopimuskausilla käymään, mikäli kustannustaso nousee ja tavaraa halutaan satamien kautta kuljettaa. Mikäli näet ahtaajilla on kyky kiristää, niin myös ahtaajien työnantajilta löytyy hinnoitteluvoimaa. Tämä pätee muuten myös tuohon irtisanomishommeliin, eli ahtaajien työnantajat voisivat sälyttää kaikki lisäkustannukset jäljelle jääville asiakkailleen.

[prosessi]

Ensinnäkin logistiikka-alan yrityksillä on normaalisti olemassa sopimushinnat asiakkaiden kanssa, joista ei noin vain livetä jonkin työntekijäryhmän radikaalisti nousseiden kustannusten takia.

Sopimukset voidaan sopia uudestaan. Asiakkaathan voisivat ilmoittaa maksavansa ahtaajien kaikki vaatimukset omasta pussistaan.

Noinhan siinä joka tapauksessa tulee seuraavilla sopimuskausilla käymään, mikäli kustannustaso nousee ja tavaraa halutaan satamien kautta kuljettaa. Mikäli näet ahtaajilla on kyky kiristää, niin myös ahtaajien työnantajilta löytyy hinnoitteluvoimaa. Tämä pätee muuten myös tuohon irtisanomishommeliin, eli ahtaajien työnantajat voisivat sälyttää kaikki lisäkustannukset jäljelle jääville asiakkailleen.

Vaan tässä kohden astuu sitten se maailmantalouden heikko tila mukaan kuvaan. Asiakkailla ei ole minkäänlaista motiivia tehdä noin, kun tuotannon voi yhtä hyvin siirtää muissa maissa oleviin vajaakäyttöisiin tehtaisiin. Ja ne asiakkaat, joilla ei ole moista mahdollisuutta, häviävät kalliimpien kustannustensa takia ulkomaisille kilpailijoilleen ja menevät konkurssiin. Tämän lakon väistämätön seuraus on, että satamatoiminta Suomessa supistuu pysyvästi. Sinänsä se ei tietenkään ole mikään totaalinen katastrofi, sillä kun vanhat systeemit romahtavat, jotain uutta syntyy aina tilalle, mutta siirtymäkausi on aina vaikea, ja tässä tapauksessa se mitä ilmeisimmin johtaa ahtaajien tarpeen pysyvään laskuun, mikä ahtaajien ammattijärjestön toiminnan lopputuloksena on aika - ironista.

[Leevi]

Kun täällä puhutaan noista kustannuksista ja pyöritellään numeroita, niin osaako joku oikeasti kertoa, mitä tuo ahtaajien vaatimus maksaa heti ja vaikka seuraavan 10v ja 20v aikana? Tietysti homma ei ole ihan näinkään yksinkertainen, mutta kun kovasti on suuria lukemia pyöritelty vähän joka puolella, niin pääsis vähän vertaamaan.

[Niba]

Paperikoneet seisahtuvat ja ihana rauha valtaa tienoot.
Nykyinen palkkakuningas kyykyttää paperimiestä entistä palkkakunkkua.
Suomessa ei ole edes amerikan tapaan mafiaa hoitelemaan satama-asioita ..
Sekooomus vaatii ydinvoimaloita, ei me tarvita ydinvoimaa kun suurkoneet hiljenee ja kauravoimakin otetaan käyttöön taas..
Kun ei saada edes tätä Arevan kaitetta käyntiin sehän onkin a' revasta!

[NuoriD]

En tiedä onko mitään tällaista lisätty keskusteluun, mutta...

On se outoa, että kun työntekijä ajaa etuaan se on saatanallista kiristämistä. Mutta kun kvartaalitalousmies siirtää tuotannon kiinaan muutaman voittoprosentin tähden se on ihan normisettiä ja a-ryhmän ajattelua.

Tässä yhteiskunnassa on jotakin tosi pahasti vikana.

Tosiasia on, että kansainvälisillä markkinoilla toimivien yrityksien on pakko myydä se tavaransa samaan hintaan kuin kilpailijakin.

Jos kvartaalitalousmies ei siirrä tuotantoaan Kiinaan, mutta kilpailija siirtää, niin asiakas ei enää osta kvartaalitalousmiehen kalliimpia tuotteita.

Mitä Pertti ehdotat ratkaisuksi? YK säätää maailmanlaajuisen pakon ostaa suomalaisia tuotteita, vaikka ne olisivatkin kalliimpia?

(Toki yksi ratkaisu on, että ne suomalaiset tuotteet olisivat niin paljon parempia, että asiakas olisi valmiita maksamaan niistä enemmän, mutta jätetään se nyt tämän tarkastelun ulkopuolelle.)

[NuoriD]

Tosiasia on, että kansainvälisillä markkinoilla toimivien yrityksien on pakko myydä se tavaransa samaan hintaan kuin kilpailijakin.

Jos kvartaalitalousmies ei siirrä tuotantoaan Kiinaan, mutta kilpailija siirtää, niin asiakas ei enää osta kvartaalitalousmiehen kalliimpia tuotteita.

Mitä Pertti ehdotat ratkaisuksi? YK säätää maailmanlaajuisen pakon ostaa suomalaisia tuotteita, vaikka ne olisivatkin kalliimpia?

(Toki yksi ratkaisu on, että ne suomalaiset tuotteet olisivat niin paljon parempia, että asiakas olisi valmiita maksamaan niistä enemmän, mutta jätetään se nyt tämän tarkastelun ulkopuolelle.)

No, jotenkin suomalaiset ovat valmiita maksamaan saksalaisesta kurasta enemmän kuin muista (vrt. autot) ja saksassa on irtisanomissuoja kohdallaan. Itseasiassa lähes jokaisessa euroopan maassa itä-eurooppaa ja Tanskan omalaatuisia viritelmiä lukuunottamatta on työnantajilla huomattavasti vaikeampaa, mutta silti porukkaa näkyy töissä käyvän.

Ainut tapa on nostaa työn tuottavuutta automaatiolla täällä.

Joku taloustieteilijä voisi kertoa tarkkoja numeroita miten suomessa tehty työ nostaa tavaroitten hintoja. Minusta siirroissa näyttää olevan enemmänkin kyse järkyttävien voittojen hausta kuin halusta pitää yritys kannattavana.

Lisähuomautuksena epäilen ettei minun vanhuuteeni kuulu kvartaalitaloudesta puhuminen. Siitä tulee vielä yhtä suosittu muistelunaihe kuin taistolaisuudesta. Tämä on pitkän tähtäimen veikkaukseni, ei parin kvartaalin.

Suomessahan on kumarrettu kaikessa mitä työnantaja haluaa. Seuraavaksi nousevat ihmisten lämmityskulut jopa 20%, koska hallitus antoi kelamaksualennuksen yrityksille, että saisivat erottaa holtittomasti porukkaa ja maksaa nekin rahat lisäosinkoina. Vittu tätä menoa. Seuraavaksi lienee joku erillislaki, joka estää lakot. Laki ei tietty koske terveydenhuoltoalaa, koska pitäähän joka laissa poikkeuskin olla.

Olen mieluusti väärässä kaikessa tässä kommentissa.

Jos suomalaisella työnantajalla on kaikki on noin hyvin, niin miksi ihmeessä kaikki maailman yritykset eivät siirrä toimintojaan Suomeen? Tuohan olisi looginen seuraus väitteistäsi.

[NuoriD]

Jos suomalaisella työnantajalla on kaikki on noin hyvin, niin miksi ihmeessä kaikki maailman yritykset eivät siirrä toimintojaan Suomeen? Tuohan olisi looginen seuraus väitteistäsi.

Siksi, koska kiinalainen tai vastaava tekee hommat x-prosenttia halvemmalla ja se nostaa stock optionien arvoa y-prosenttia. Muusta viis.

No mutta sinähän juuri todistit, miten hyvä suomalaisella työnantajalla on. Eikö se pidäkään paikkaansa? Päätä nyt!

[NuoriD]

No mutta sinähän juuri todistit, miten hyvä suomalaisella työnantajalla on. Eikö se pidäkään paikkaansa? Päätä nyt!

Hyvin, mutta riistämällä kehitysmaalaisia voidaan saada asiat vielä paremmiksi. Hetken ajaksi.

Globalisaatio on nostanut Kiinassa suuremman määrän ihmisiä köyhyydestä, kuin mikään muu systeemi koskaan aiemmin. Veikkaan, että köyhän maanviljelijäperheen tyttö, joka on päässyt Salcompin tehtaalle kännykän latureita kokoamaan, ei koe itseään riistetyksi.

Juuri oli juttua, että Kiinassa on jo noin 150 miljoonan ihmisen keskiluokka.

Ei globalisaatio kiinalaisia riistä. Se tuo heille rutosti rahaa.

[Frederik Krueger]

Lupaan lopettaa asiasta mussuttamisen heti, kun itse saan stock optioneja ja voin jäädä nelikymppisenä eläkkeelle kirjoittelemaan pistävän osuvia kolumneja johonkin iltaläpykkään.

En ole yllättynyt että huolesi kohdistuu vain omaan hyvinvointiisi, muusta viis.

Tottakai nykyisestä suuntauksesta voi kiukutella, mutta ei se paranna asiaa. On sitä työtä siirtynyt paljon pois mainitsemistasi Saksasta ja Tanskastakin (muistelen aikaa kun Köpiksen sisarosastomme suljettiin muitta mutkitta, ilmeisesti suomalaisosastoa paljon korkeampien kulujen takia; he varmaan kirosivat silloin suomalaiset). Tämähän on osittain samaa itkua kuin aikoinaan suomalaisen tekstiiliteollisuuden ja kuvaputkituotannon alasajo, mutta kuka niitäkään aikoja enää muistelee?

Eip siinä paljoa muuta voi tehdä kuin että valtiovalta yrittää tehdä Suomesta yhä houkuttelevamman kohteen yritystoiminnalle, ja me kansalaiset pyrimme omalta osaltamme korkeammalle, pidemmälle ja nopeammin.

Palkkojen alhaisuudessa ja (halpojen) käsiparien määrässä emme pystyne kilpailemaan kiinalaisten ja intialaisten kanssa, mutta paikoitellen ehkä edelleen tuottavuudessa. Suomi on myös perinteisesti ollut aika turvallinen kohde (ei Mumbain pommi-iskuja tai Kiinan järjestelmällistä teollisuusvakoilua), ehkä tämä toimii edes joillekin yrityksille thorsmaisena vetovoimatekijänä. Toivottavasti olemme tarpeeksi kekseliäitä keksimään mitä osaamistamme myymme ulkomaalaisille tulevaisuudessa. Ehkä Suomi uskaltaa keksiä lisää cuuleja tavaramerkkejä kun kerran Nokiakin onnistui, länsinaapurimme tapaan. Suomi nousuun EW:n vanavedessä!

Ahtaajat toki ovat pelkkää paskasakkia jotka tekevät triviaalia hommaa mutta ovat valitettavasti onnistuneet junttaamaan itsensä avainasemaan Suomen sijainnin takia (nykyisin ei ole realistista vaihtoehtoa merikuljetuksille). He eivät edes ole osa vientiteollisuutta joten heidän työnsä ei suoranaisesti tuo vaurautta Suomeen ulkomailta. He ovat osa ylläpitoa aivan kuten paskakuskit, siivoojat, lakaisukoneen kuljettajat ja postinkantajat.

[NuoriD]

Globalisaatio on nostanut Kiinassa suuremman määrän ihmisiä köyhyydestä, kuin mikään muu systeemi koskaan aiemmin. Veikkaan, että köyhän maanviljelijäperheen tyttö, joka on päässyt Salcompin tehtaalle kännykän latureita kokoamaan, ei koe itseään riistetyksi.

Juuri oli juttua, että Kiinassa on jo noin 150 miljoonan ihmisen keskiluokka.

Ei globalisaatio kiinalaisia riistä. Se tuo heille rutosti rahaa.

Siksi "hetken ajan". Melkein millä tahansa aikavälillä katsottuna tästä eteenpäin tämä on hyvä juttu mm. kiinalaisille ja erittäin pienellä porukalla länsimaalaisia. Muille täälläpäin sitten vähän huonompi.

Jos seuraavaksi joku sanoo yhteisöverotus niin nämä primadonnathan ovat milloin minnekin pääkonttoria muuttamassa jos ei tämä riisto täällä lopu.

Niin. Ei liene tähtiin kirjoitettu, että juuri länsimaalaisten pitäisi nauttia korkeammasta elintasosta, kuin esim. kiinalaisten.

Kaikki on kiinni työnteosta. Jos länsimaalaisia ei työ nappaa ja Kiinan tyttöä ja poikaa nappaa, niin lopputulos lienee tiedossa.

Tietysti voimme pidättää hengitystä ja todeta, että meillähän ei paskapalkalla duunia tehdä, mutta ennen pitkää havahdumme siihen, että täällä on oikeastaan talvella aika kylmä ja maa on jäässä, eli jotain tarttis tehdä.

Eli halusimme tai emme, joudumme kilpailemaan globaalissa taloudessa. Jos joku muu kokoaa kännykän laturin meitä halvemmalla mutta yhtä hyvin, niin se on voi voi.

[Frederik Krueger]

...

Ja mitä lääkäreihin tulee, lääkiksen sisäänotto tulee kolminkertaistaa ja ulkomaalaisten lääkärien maahansijoittumista tulee helpottaa, esim. venäläisten lääkärien tutkinnon kelpoisuus Suomessa. Sillekin paskasakille pitää laittaa suitset kaulaan ja piiskaa pyllylle.

[NuoriD]

...

Ja mitä lääkäreihin tulee, lääkiksen sisäänotto tulee kolminkertaistaa ja ulkomaalaisten lääkärien maahansijoittumista tulee helpottaa, esim. venäläisten lääkärien tutkinnon kelpoisuus Suomessa. Sillekin paskasakille pitää laittaa suitset kaulaan ja piiskaa pyllylle.

joo-o.

Onneksi lääkäreistä on pelkkää kulua. Mitä enemmän lääkäreitä, sitä enemmän yhteiskunnalta palaa rahaa. Lääkärien palkka on pieni menoerä verrattuna yhden lääkärin ammatissaan polttamaan kokonaisrahamäärään.

Eli yhteiskunnan etu on pyrkiä rajoittamaan lääkärien määrää

[NuoriD]

Edelleenkin haluaisin nähdä ne luvut miten paljon halvempaa oli tehdä vaikka näitä latureita automaatiolla suomessa versus käsipelillä kiinassa.

Uskot, että Salcompin omistajat eivät osaa laskea, vaan pelkästään ilkeyttään/tyhmyyttään purkivat Kemijärven tehtaan ja siirsivät sen Kiinaan?

[NuoriD]

Uskot, että Salcompin omistajat eivät osaa laskea, vaan pelkästään ilkeyttään/tyhmyyttään purkivat Kemijärven tehtaan ja siirsivät sen Kiinaan?

En usko. Uskon, että laturien tekeminen oli valitulla tuotantomallilla kannattavaa kemijärvellä. Mutta stock holder value ajattelulla kiinasta sai enemmän voittoprosenttia.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060624

5 §
Toiminnan tarkoitus
Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

[Toimistorotta]

No, jotenkin suomalaiset ovat valmiita maksamaan saksalaisesta kurasta enemmän kuin muista (vrt. autot) ja saksassa on irtisanomissuoja kohdallaan. Itseasiassa lähes jokaisessa euroopan maassa itä-eurooppaa ja Tanskan omalaatuisia viritelmiä lukuunottamatta on työnantajilla huomattavasti vaikeampaa, mutta silti porukkaa näkyy töissä käyvän.

Saksa on yksi merkittävistä teollisuustuotannon häviäjämaista globalisaatiokisassa. Irtisanomissuojasta huolimatta tai sen takia. "Saksalaisia" autoja tehdään Eurooppaan laivattavaksi mm. Meksikossa. Jos Suomi on erityisen riistetty ja ruttoinen maa globalisaation suhteen, miksi täällä on suhteellisen alhainen työttöyymys huolimatta teollisuustuotannon suhteellisen suuresta nyökkäyksestä laman myötä? Luultavasti suomalainen mm. saksalaista halvempi insinööri on pitänyt toistaiseksi täällä vielä sellaisia töitä, joita muualta on jo viety Intiaan ja Kiinaan.

Ongelma ei ole se, että ahtaaja tienaa enemmän kuin insinööri. Ongelma on se, että ahtaajien lakko on tuhoisa koko taloudelle ja laskee todella pahasti takkiin ottaneen vientiteollisuuden kustannuskilpailukykyä. Sieltä se hyvinvointi on tullut viimeiset 30 vuotta.

[sivustahuutaja]

Kaikki on kiinni työnteosta. Jos länsimaalaisia ei työ nappaa ja Kiinan tyttöä ja poikaa nappaa, niin lopputulos lienee tiedossa.

Ei työnteolla ole juurikaan merkitystä. Kehitys tapahtuu teknologian omaksumisen ja talouden rakenteiden kautta. Kiinalainen maanviljelijä painaa todennäköisesti kovemmin töitä kuin serkkunsa Shanghain tehtailla.

Ihmisen tarpeet ovat rajattomat, eikä työ ei lopu tekemällä. Mikäli joskus koittaa päivä, että kiinalaiset tekevät kaiken työn sikahalvalla, niin voimme elää herroiksi esittämällä kiinalaisille vaikka pantomiimiä. Palkaksi samme taulutelkkareita ja mersuja.

Tämä kuva kuvaa hyvin sitä, mitä taloudessa tapahtuu. Eri alueet ja maat siirtyvät vuorollaan nopean kasvun vaiheeseen, jolloin talouden tasapainot muuttuvat. Japanilaiset eivät kuitenkaan vieneet leipää suustamme, vaan myivät meille Toyotan, joka osoittautui paremmaksi autoksi kuin ruotsalaisten riistohintainen SAAB. Valitettavasti en löytänyt sellaista kuvaa, jossa olisi ollut enemmän maita. Länsimaatkin ovat siirtyneet nopean kasvun vaiheeseen eri tahdissa ja suomikin on joskus näyttänyt ruotsista katsoen keppikerjäläiseltä. Nyt asiat ovat jo aikalailla toisin.
http://www.visualizingeconomics.com/wp- ... t-asia.jpg

[Toimistorotta]

Uskot, että Salcompin omistajat eivät osaa laskea, vaan pelkästään ilkeyttään/tyhmyyttään purkivat Kemijärven tehtaan ja siirsivät sen Kiinaan?

En usko. Uskon, että laturien tekeminen oli valitulla tuotantomallilla kannattavaa kemijärvellä. Mutta stock holder value ajattelulla kiinasta sai enemmän voittoprosenttia.

Miksi amerikkalaista eläkerahastoa kiinnostaisi saada vähemmän rahaa kun se voi saada enemmän? Osta Salcompin osakkeista 50,01% ja siirrä tuotanto vaikka Kuopioon jo siltä tuntuu.

[sivustahuutaja]

Tässä muuten toinen erinomainen kuva, joka kertoo teknologian merkityksestä. 1500-luvulla työ dominoi, jolloin Kiina ja Intia edustivat suurempaa osaa maailman taloudesta. Teollisen vallankumouksen myötä tilanne muuttui ja nyt Kiina ja Intia ovat tulossa takaisin.
http://www.visualizingeconomics.com/wp- ... p-1500.jpg

[Frederik Krueger]

Onneksi lääkäreistä on pelkkää kulua. Mitä enemmän lääkäreitä, sitä enemmän yhteiskunnalta palaa rahaa. Lääkärien palkka on pieni menoerä verrattuna yhden lääkärin ammatissaan polttamaan kokonaisrahamäärään.

Eli yhteiskunnan etu on pyrkiä rajoittamaan lääkärien määrää

Harhautusyrityksesi ei mene läpi. Rahaa ei pala lääkärien määrän takia, vaan lääketieteellisten toimenpiteiden takia. Koulutettujen lääkärien määrää ei niinkään tarvinne rajoittaa, vaikka pelkkään työttömyyskortistoon kouluttamista ei pidäkään suosia. Toimenpiteiden määrää voidaan rajoittaa.

Koulutettujen lääkärien määrän lisääminen on tärkeää lääkärien ylisuurien palkkojen alaspainamiseksi, tai vaihtoehtoisesti Suomen pitäisi alkaa ostaa halvempia lääkäripalveluja Virosta ja Venäjältä.

[NuoriD]

Kaikki on kiinni työnteosta. Jos länsimaalaisia ei työ nappaa ja Kiinan tyttöä ja poikaa nappaa, niin lopputulos lienee tiedossa.

Ei työnteolla ole juurikaan merkitystä. Kehitys tapahtuu teknologian omaksumisen ja talouden rakenteiden kautta. Kiinalainen maanviljelijä painaa todennäköisesti kovemmin töitä kuin serkkunsa Shanghain tehtailla.

Ihmisen tarpeet ovat rajattomat, eikä työ ei lopu tekemällä. Mikäli joskus koittaa päivä, että kiinalaiset tekevät kaiken työn sikahalvalla, niin voimme elää herroiksi esittämällä kiinalaisille vaikka pantomiimiä. Palkaksi samme taulutelkkareita ja mersuja.

Aivan totta. Tarkoitin vain, että joka tapauksessa jotain työtä on pakko tehdä, jos meinaa täällä elää, banaani kun kasvaa jäisessä havupuussa heikosti.

Työnteon on vieläpä oltava kannattavaa, jos siitä meinaa saada rahaa.

Vaikka kepulaisen ideologian mukaan kaikki voitaisiin hoitaa valtiontukiaisialla, niin reaalitaloudessa ne tukirahat on ensin ansaittava tuottavalla työllä.

Pitkällä tähtäimellä työlle löytyy aina oikea hinta.

[Toimistorotta]

Miksi amerikkalaista eläkerahastoa kiinnostaisi saada vähemmän rahaa kun se voi saada enemmän? Osta Salcompin osakkeista 50,01% ja siirrä tuotanto vaikka Kuopioon jo siltä tuntuu.

Minua kiinnostaa salcomp vielä vähemmän kuin Kuopio. Puhun siitä vaan, kun ND:n mielestä oli hyvä idea siirtää tehtaat kiinaan.

Jos osakkeenomistajan kannalta on hyvä idea siirtää tuotanto Kiinaan, se on yhtiön tarkoituksen kannalta hyvä idea. Suomalaisten on syytä keskittää hyvät ideansa siihen, miten tänne saadaan investointeja ja pidetään kustannuskilpailukykyä yllä osaamisen ohella eikä rutkuttaa siitä, että sijoitettu pääoma hakeutuu tuoton perään.

Ahtaajalakko ei ole ongelma siksi, että työntekijät vaativat lisää, vaan siksi, että se tehdään kaikkien muiden alojen kustannuksella ja kriittisenä ajankohtana.