Päivän uutiskatsaus IV - A new hope

[James Potkukelkka]

Linkittämässäsi kuvassa on siis neljä eri mittaria. En tiedä, mikä niiden ero on. Mikään niistä ei osoita yli kymmeneen vuoteen tapahtuneen juuri mitään (jos oikein tarkasti katsotaan, jollain mittarilla viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana tuloerot ovat mittarista riippuen kasvaneet tai pienentyneet aivan pienen määrän).

Joo. Minusta sellainen maallikkoluenta tästä kaikesta olisi ehkä se, että 1990-luvun talouden uudistuksilla (erityisesti tulo- ja pääomaverotuksen eriyttäminen?) saatiin tuloerot Suomessa kasvamaan aika mittavasti, mutta finanssikriisin jälkeen ne ovat kutakuinkin asettuneet uuteen vakiotasoon, joka vähän heittelee suhdanteiden mukaan. Onko tämä uusi normaali sitten just optimaali kannustavuuden, korkeimman tuloluokan eriytymisen, kilpailukyvyn, investointihalukkuuden, varallisuuden kertymisen, mahdollisuuksien tasa-arvon ja valumaefektin suhteen, on sitten vähän laajempi kysymys.

Edellä olevan osion voin allekirjoittaa.

[sivustahuutaja]

Jos ihan tarkkoja ollaan, niin nykyään taidetaan tehdä 7,5h päivää, joten lasku olisi 1,5h. Sitten pitää keskustella siitä tarkoitetaanko ansioiden vähenemisellä bruttoa vai nettoa. Suomessa marginaalivero on niin korkea, että pienempi brutto itsessään jo kompensoi noin puolet työajan lyhentämisen vaikutuksesta. Jos työajan lyhennys sidotaan ansiotuloverotuksen kevennykseen, niin bruttotuntipalkan pysyessä samana voisi netto kuukausipalkka säilyä suunnilleen ennallaan.

Demari ei ehdota tuhlaamisen vähentämistä, joten verokertymä ei saa laskea.

[So Hard]

Jos ihan tarkkoja ollaan, niin nykyään taidetaan tehdä 7,5h päivää, joten lasku olisi 1,5h. Sitten pitää keskustella siitä tarkoitetaanko ansioiden vähenemisellä bruttoa vai nettoa.

Työnantajan kannalta merkitystä on kahdella asialla. Toinen on työtunnin yksikkökustannus ja toinen työvoiman saatavuus. Yleinen työajan leikkaus, oli se 1,5 h tai 2 h alasta riippuen, vaatisi sekä tuottavuuden nousua että työvoiman lisääntymistä. Jos ajatellaan, että kaikkien työaika leikataan, työvoimaa ei vapaudu toisista töistä - ellei sitten synnytetä 2 matalapalkkatyötä tekevää 12 h raatavaa luokkaa. Sellainen on käytössä yhdysvalloissa, tervemenoa katsomaan miten toimii...

[sivustahuutaja]

Joo. Minusta sellainen maallikkoluenta tästä kaikesta olisi ehkä se, että 1990-luvun talouden uudistuksilla (erityisesti tulo- ja pääomaverotuksen eriyttäminen?) saatiin tuloerot Suomessa kasvamaan aika mittavasti, mutta finanssikriisin jälkeen ne ovat kutakuinkin asettuneet uuteen vakiotasoon, joka vähän heittelee suhdanteiden mukaan. Onko tämä uusi normaali sitten just optimaali kannustavuuden, korkeimman tuloluokan eriytymisen, kilpailukyvyn, investointihalukkuuden, varallisuuden kertymisen, mahdollisuuksien tasa-arvon ja valumaefektin suhteen, on sitten vähän laajempi kysymys.

Edellä olevan osion voin allekirjoittaa.

Ette kai te nyt molemmat ole sitä mieltä, että muutos tapahtui vasta finanssikriisin jälkeen? Noissa kuvissahan tasaantuminen tapahtuu jo noin 2000. Kun käppyröirä katsoo, niin on ihan päätöntä tuijottaa 2000 luvun heilahduksia. Ei yhteiskunta muutu tuollaista tahtia vaikka mittari värähtelisikin.

[sivustahuutaja]

Yleinen työajan leikkaus, oli se 1,5 h tai 2 h alasta riippuen, vaatisi sekä tuottavuuden nousua että työvoiman lisääntymistä.

Demarien mielestä työvoimaa on tarjolla kerran on työttömiä. Demarien tasapäisessä fantasiassa kuka tahansa voidaan palkata ja perehdyttää hommiin. Jos ei työ suju, niin sitten työnantajan pitää perehdyttää lisää ja ehkä vähän kouluttaa.

[Vagabondo]

Jos ihan tarkkoja ollaan, niin nykyään taidetaan tehdä 7,5h päivää, joten lasku olisi 1,5h. Sitten pitää keskustella siitä tarkoitetaanko ansioiden vähenemisellä bruttoa vai nettoa. Suomessa marginaalivero on niin korkea, että pienempi brutto itsessään jo kompensoi noin puolet työajan lyhentämisen vaikutuksesta. Jos työajan lyhennys sidotaan ansiotuloverotuksen kevennykseen, niin bruttotuntipalkan pysyessä samana voisi netto kuukausipalkka säilyä suunnilleen ennallaan.

Demari ei ehdota tuhlaamisen vähentämistä, joten verokertymä ei saa laskea.

Juu, ei ole kuulunut heidän tapoihin ja siksi sen mainitsinkin.

Toki yllä olevassa teoriassa on se ongelma, ettei demarit laske hyvätuloisten veroja...

[Homeboy65]

Ainakin sen verran tuloeroista vielä että jos näitä meidän erittäin pieniä tuloerojamme pienennettäisiin vielä niin se vähentäisi kummasti esim. opiskelumotivaatiota. Popula alkaisi miettiä että eipä sitä viitsi lukea itseään hiki hatussa maisteriksi, ekonomiksi tms. jos palkkaa ei saa kovin paljon enemmän kuin taksia ajamalla tai Mäkkärin kassalla.

Siis meillä on urpsu OECD-maiden häntäpäässä olevat tuloerot mutta silti se on ongelma? No odotetaan seuraavaa lamaa, silloin tuloerot pienentyvät ja silloin yhteiskunnan vähäosaisilla menee varmaankin paremmin? (Tsekkaa sarkasmimittarisi)

Mitä jos urpiainen kommentoisit tuota ylläolevaa?

[James Potkukelkka]

Joo. Minusta sellainen maallikkoluenta tästä kaikesta olisi ehkä se, että 1990-luvun talouden uudistuksilla (erityisesti tulo- ja pääomaverotuksen eriyttäminen?) saatiin tuloerot Suomessa kasvamaan aika mittavasti, mutta finanssikriisin jälkeen ne ovat kutakuinkin asettuneet uuteen vakiotasoon, joka vähän heittelee suhdanteiden mukaan. Onko tämä uusi normaali sitten just optimaali kannustavuuden, korkeimman tuloluokan eriytymisen, kilpailukyvyn, investointihalukkuuden, varallisuuden kertymisen, mahdollisuuksien tasa-arvon ja valumaefektin suhteen, on sitten vähän laajempi kysymys.

Edellä olevan osion voin allekirjoittaa.

Ette kai te nyt molemmat ole sitä mieltä, että muutos tapahtui vasta finanssikriisin jälkeen? Noissa kuvissahan tasaantuminen tapahtuu jo noin 2000. Kun käppyröirä katsoo, niin on ihan päätöntä tuijottaa 2000 luvun heilahduksia. Ei yhteiskunta muutu tuollaista tahtia vaikka mittari värähtelisikin.

Sopivalla mittarilla tasaantuminen tapahtui vasta finanssikriisissä. Mulla ei ole hajua, mikä tuo "absoluuttinen MLD" on. Ginillä ja MLD:llä tasaantuminen tapahtui 2000. GIni on noista mittareista ainoa, jonka jotenkin tiedän.

[Vagabondo]

Jos ihan tarkkoja ollaan, niin nykyään taidetaan tehdä 7,5h päivää, joten lasku olisi 1,5h. Sitten pitää keskustella siitä tarkoitetaanko ansioiden vähenemisellä bruttoa vai nettoa.

Työnantajan kannalta merkitystä on kahdella asialla. Toinen on työtunnin yksikkökustannus ja toinen työvoiman saatavuus. Yleinen työajan leikkaus, oli se 1,5 h tai 2 h alasta riippuen, vaatisi sekä tuottavuuden nousua että työvoiman lisääntymistä. Jos ajatellaan, että kaikkien työaika leikataan, työvoimaa ei vapaudu toisista töistä...

Työvoima on todennäköisesti se ongelmista suurin ja siksi sen pohdinnassani otinkin esiin. Vaikka teoriassa meillä on iso reservi työttömiä, niin sen reservin taidot ei välttämättä vastaa avoimia paikkoja eikä työkyky ei aina ole kovin korkea. Jos muutos kuitenkin toteutetaan riittävän pienillä askeleilla riittävän pitkän ajan kuluessa, niin on täysin mahdollista, että työmarkkinat ehtivät sopeutua.

[urpiainen]

Joo. Minusta sellainen maallikkoluenta tästä kaikesta olisi ehkä se, että 1990-luvun talouden uudistuksilla (erityisesti tulo- ja pääomaverotuksen eriyttäminen?) saatiin tuloerot Suomessa kasvamaan aika mittavasti, mutta finanssikriisin jälkeen ne ovat kutakuinkin asettuneet uuteen vakiotasoon, joka vähän heittelee suhdanteiden mukaan. Onko tämä uusi normaali sitten just optimaali kannustavuuden, korkeimman tuloluokan eriytymisen, kilpailukyvyn, investointihalukkuuden, varallisuuden kertymisen, mahdollisuuksien tasa-arvon ja valumaefektin suhteen, on sitten vähän laajempi kysymys.

Edellä olevan osion voin allekirjoittaa.

Ette kai te nyt molemmat ole sitä mieltä, että muutos tapahtui vasta finanssikriisin jälkeen? Noissa kuvissahan tasaantuminen tapahtuu jo noin 2000. Kun käppyröirä katsoo, niin on ihan päätöntä tuijottaa 2000 luvun heilahduksia. Ei yhteiskunta muutu tuollaista tahtia vaikka mittari värähtelisikin.

Sä olet tavallaan aika lähellä demariluentaa. Ne kai ajattelevat, että 1990-luvulla rakennettiin tuloeroja kasvattavat poliittiset rakenteet, ja tuloerot kasvoivatkin siitä suoraan aina finanssikriisin kynnykselle asti vuoteen 2007, aluksi nopeammin kun muutos oli suuri ja sitten hitaammin uuden politiikan vaikuttamisen myötä.

Vuosi 2000 oli tässä luennassa talouden huippuvuosi, jonka jälkeen nähdään tuloerojenkin kasvussa pieni suhdannenotkahdus, jonka jälkeen erojen kasvu jatkuu. Vuoden 2007 jälkeisen kehityksen nähdään olevan samanlainen: finanssikriisistä kesti Suomessa toipua aika kauan, jolloin suhdannenotkahdus kesti useita vuosia, mutta nyt ihan viime vuosina on nähty trendin jatkuminen suhdannenotkahduksen jälkeen (ja että tämä saadaan näkyviin paremmin absoluuttisilla kuin suhteellisilla indikaattoreilla).

Eli yhteiskunta ei demarien mukaan hirveästi ole muuttunut Ahon porvarihallituksen hyvätuloisia suosivan politiikan jälkeen, finanssikriisin jälkeinen pitkittynyt suhdannenotkahdus vain piilottelee asiaa. Nyt on aika tehdä muutos ja nousta barrikadeille!

[So Hard]

Jos ihan tarkkoja ollaan, niin nykyään taidetaan tehdä 7,5h päivää, joten lasku olisi 1,5h. Sitten pitää keskustella siitä tarkoitetaanko ansioiden vähenemisellä bruttoa vai nettoa.

Työnantajan kannalta merkitystä on kahdella asialla. Toinen on työtunnin yksikkökustannus ja toinen työvoiman saatavuus. Yleinen työajan leikkaus, oli se 1,5 h tai 2 h alasta riippuen, vaatisi sekä tuottavuuden nousua että työvoiman lisääntymistä. Jos ajatellaan, että kaikkien työaika leikataan, työvoimaa ei vapaudu toisista töistä...

Työvoima on todennäköisesti se ongelmista suurin ja siksi sen pohdinnassani otinkin esiin. Vaikka teoriassa meillä on iso reservi työttömiä, niin sen reservin taidot ei välttämättä vastaa avoimia paikkoja eikä työkyky ei aina ole kovin korkea. Jos muutos kuitenkin toteutetaan riittävän pienillä askeleilla riittävän pitkän ajan kuluessa, niin on täysin mahdollista, että työmarkkinat ehtivät sopeutua.

Vielä tuosta tuottavuuden noususta - kansainvälisesti kilpailluilla aloilla tuottavuuden pitäisi siis nousta _enemmän_ kuin kilpailijamaissa. Samat tekniset innovaatiot tulevat kuitenkin kansainvälisten yritysten myötä kaikkialle. Jos Suomessa työn yksikkökustannus nousee ja työvoiman saatavuus heikkenee, sellaiset yritykset siirtävät työt muualle jotka voivat ja ne jotka eivät voi, eivät pärjää kilpailussa ellei niillä ole jotain ihan omaa innovaatiota jota muu markkina ei voi käyttää.

En usko sellaisiin. Pikemminkin on niin, että Suomi jää jalkoihin AI:n ja muiden tekniikan terävimmän kärjen kanssa muun EU:n ohella.

[urpiainen]

Ainakin sen verran tuloeroista vielä että jos näitä meidän erittäin pieniä tuloerojamme pienennettäisiin vielä niin se vähentäisi kummasti esim. opiskelumotivaatiota. Popula alkaisi miettiä että eipä sitä viitsi lukea itseään hiki hatussa maisteriksi, ekonomiksi tms. jos palkkaa ei saa kovin paljon enemmän kuin taksia ajamalla tai Mäkkärin kassalla.

Siis meillä on urpsu OECD-maiden häntäpäässä olevat tuloerot mutta silti se on ongelma? No odotetaan seuraavaa lamaa, silloin tuloerot pienentyvät ja silloin yhteiskunnan vähäosaisilla menee varmaankin paremmin? (Tsekkaa sarkasmimittarisi)

Mitä jos urpiainen kommentoisit tuota ylläolevaa?

OK. Kommentti:

Eka kappale saattaa jatkaa olkiukkoa siitä, että joku ajaisi kannustavien ja ohjaavien tuloerojen poistoa kokonaan. Lisäksi se taitaa osoittaa ymmärtämättömyyttä korkeakouluopiskelijoiden motivaatiosta ja korkeakoulutuksen muista vetovoimatekijöistä kuin palkkatasosta.

Toista kappaletta kommentoisin siten, että pidän sitä epärelevanttina ja turhana toistona. Me käytiin jo läpi tuo sinun kansojen kisa -vertailuargumenttisi. Lisäksi kuten olen nyt n+1 kertaa kirjoittanut, ainakaan Marin ei ole esittänyt, minusta puhumattakaan, että Suomen tuloerot olisivat sinänsä erityinen ongelma. Huomiota on kiinnitetty periytyvien luokkarakenteiden voimistumiseen ja siihen liittyviin potentiaalisiin ongelmiin, sekä tuloerojen mahdolliseen rooliin tässä kehityksessä. Lopun sarkasmi on niin urpo, että sitä en viitsi kommentoida. Ehkä ei olisi pitänyt koko viestiä.

[sivustahuutaja]

Sopivalla mittarilla tasaantuminen tapahtui vasta finanssikriisissä. Mulla ei ole hajua, mikä tuo "absoluuttinen MLD" on. Ginillä ja MLD:llä tasaantuminen tapahtui 2000. GIni on noista mittareista ainoa, jonka jotenkin tiedän.

Taisit vastata itse. Jos tavoitteena on etsiä mittari, joka sopii väitteeseen "tuloerot ovat kasvaneet viime vuosina rajusti ja nyt tarvitaan muutos!", niin toki tuollainen mittari jostain löytyy.

Eihän sillä ole paskankaan väliä, miten joku yksittäinen käsin poimittu mittari on värähdellyt 10v jaksolla. Suomessa tarkasteluvälin pitää ulottua vähintäänkin jonnekin 70 luvulle, jotta isot kansallisen ja globaalin talouden heilahdukset saadaan huomioitua.

Absoluuttiset mittarit siis mittaavat niitä absoluuttisia euroja. Jos ysäri Dave tienasi 5k ja köyhä 1k, niin absoluuttisella mittarilla eriarvoisuus lisääntyy, jos molempien tulot tuplaantuvat. Käppyrät siis kertovat, että köyhien asema on kaikinpuolin parantunut, he saavat enemmän fyrkkaa kuin aiemmin, eivätkä ole jääneet suhteellisesti jälkeen. Mutta jos rikkaat tienaavat euronkaan enemmän lisää kuin mitä köyhä saa lisää, niin maailma romahtaa!

EDIT: väännetääs rautalangasta: jos absoluuttiset tuloerot eivät saa kasvaa, niin talouskasvun myötä päädytään väistämättä samoihin tuloihin kaikille. Mikä tietenkin on ihan järjetön ajatus, jos asiaa pohtii nykymaailman ja lähitulevaisuuden kannalta. Ei meillä ole näköpiirissä teknoutopiaa, jossa kaikkien materiaalinen elintaso on sama.

[James Potkukelkka]

!

EDIT: väännetääs rautalangasta: jos absoluuttiset tuloerot eivät saa kasvaa, niin talouskasvun myötä päädytään väistämättä samoihin tuloihin kaikille. Mikä tietenkin on ihan järjetön ajatus, jos asiaa pohtii nykymaailman ja lähitulevaisuuden kannalta. Ei meillä ole näköpiirissä teknoutopiaa, jossa kaikkien materiaalinen elintaso on sama.

Näinhän se on. Jos vuonna 1 päiväannoksena A sai yhden perunan ja B 2 perunaa (erotus 1 peruna), heidän välillään oli selvä tuloero. Mutta jos vuonna 100 A saa 99 perunaa ja B 100 perunaa, heidän elintasonsa on käytännössä sama, vaikka erotus on edelleen 1 peruna. Verrattuna vuosi 0 vs. 100 absoluuttinen tuloero pysyi ennallaan (1 peruna) vaikka suhteellisesti mitataten tuloerot poistuivat käytännössä kokonaan.

[Homeboy65]

Ainakin sen verran tuloeroista vielä että jos näitä meidän erittäin pieniä tuloerojamme pienennettäisiin vielä niin se vähentäisi kummasti esim. opiskelumotivaatiota. Popula alkaisi miettiä että eipä sitä viitsi lukea itseään hiki hatussa maisteriksi, ekonomiksi tms. jos palkkaa ei saa kovin paljon enemmän kuin taksia ajamalla tai Mäkkärin kassalla.

Siis meillä on urpsu OECD-maiden häntäpäässä olevat tuloerot mutta silti se on ongelma? No odotetaan seuraavaa lamaa, silloin tuloerot pienentyvät ja silloin yhteiskunnan vähäosaisilla menee varmaankin paremmin? (Tsekkaa sarkasmimittarisi)

Mitä jos urpiainen kommentoisit tuota ylläolevaa?

OK. Kommentti:

Eka kappale saattaa jatkaa olkiukkoa siitä, että joku ajaisi kannustavien ja ohjaavien tuloerojen poistoa kokonaan. Lisäksi se taitaa osoittaa ymmärtämättömyyttä korkeakouluopiskelijoiden motivaatiosta ja korkeakoulutuksen muista vetovoimatekijöistä kuin palkkatasosta.

Toista kappaletta kommentoisin siten, että pidän sitä epärelevanttina ja turhana toistona. Me käytiin jo läpi tuo sinun kansojen kisa -vertailuargumenttisi. Lisäksi kuten olen nyt n+1 kertaa kirjoittanut, ainakaan Marin ei ole esittänyt, minusta puhumattakaan, että Suomen tuloerot olisivat sinänsä erityinen ongelma. Huomiota on kiinnitetty periytyvien luokkarakenteiden voimistumiseen ja siihen liittyviin potentiaalisiin ongelmiin, sekä tuloerojen mahdolliseen rooliin tässä kehityksessä. Lopun sarkasmi on niin urpo, että sitä en viitsi kommentoida. Ehkä ei olisi pitänyt koko viestiä.

Ensiksi: älä laita sanoja suuhuni.
Eiköhän korkeakouluopiskelijoillakin palkka ole hyvin tärkeä motiivi. Toisaalta ihan toimeentulo toisaalta paalua vapaa-aikana. Taitaa olla monilla tärkein motiivi.
Sitten tuo vertailu muihin OECD-maihin. Mitä jos vastaisit yksinkertaisesti: kun meillä on tuloerot OECD-maiden häntäpäässä niin se on sinusta silti ongelma? Jos on niin miksi?

Sitten nuo luokkarakenteet. Jos duunariperheiden vesat menevät amikseen eikä lukioon niin eiköhän se ole heidän OMAA VALINTAANSA? Eli he ovat niitä joita kiinnostaa käytännön jutut eikä kirjaviisaus. Ja yhteiskunta tarvitsee siis edelleen keittäjiä, kirvesmiehiä, puuseppiä, verhoilijoita jne. Vai mitä? Ja jos reiska (noin pienellä kirjoitettuna) juo viinaa, polttaa tupakkaa ja syö epäterveellisesti niin onko sekin yhteiskunnan vika?

[exsu]

Sitten nuo luokkarakenteet. Jos duunariperheiden vesat menevät amikseen eikä lukioon niin eiköhän se ole heidän OMAA VALINTAANSA? Eli he ovat niitä joita kiinnostaa käytännön jutut eikä kirjaviisaus. Ja yhteiskunta tarvitsee siis edelleen keittäjiä, kirvesmiehiä, puuseppiä, verhoilijoita jne. Vai mitä? Ja jos reiska (noin pienellä kirjoitettuna) juo viinaa, polttaa tupakkaa ja syö epäterveellisesti niin onko sekin yhteiskunnan vika?

Jos sinne mennään oman mielenkiinnon kohteen perässä, niin silloin se on oma valinta. Jos sinne mennään sen vuoksi, että lukio ja sitä mahdollisesti seuraava korkeakouluopiskelu tuntuvat taloudellisesti mahdottomilta, niin silloin se ei ole enää samanlailla "oma valinta". Yhteiskunta toki kaipaa monenlaista osaajaa, mutta se ei perustele sitä, miksi pitäisi ylläpitää rakenteita jotka ylläpitävät luokkaeroja.

Samaa voidaan ajatella toisinkin päin. Kuinka moni keskiluokkainen tai siitä ylöspäin perheen kasvatti päätyy lukio-korkeakouluputkeen ilman aitoa kiinnostusta tai potentiaalia? Esimerkiksi Homielle olisi voinut sopia hyvin joku sellainen duunariammatti, jossa saa puuhastella jotain suoritetta omaan tahtiin ja tipauttaa hanskat kädestä 16.00. Nyt valinnaksi päätyi sosiaalisesti liian vaativiksi osoittautuneet keskenjääneet korkeakouluopinnot ja satunnainen haahuilu eri työharjoittelupaikoissa.

[sivustahuutaja]

Näinhän se on. Jos vuonna 1 päiväannoksena A sai yhden perunan ja B 2 perunaa (erotus 1 peruna), heidän välillään oli selvä tuloero. Mutta jos vuonna 100 A saa 99 perunaa ja B 100 perunaa, heidän elintasonsa on käytännössä sama, vaikka erotus on edelleen 1 peruna.

Ja homman perunahan on tuossa se hyvinvoinnin lisääntyminen! Olisiko 10+10 jonkun mielestä parempi kuin 50+100? Toisessa aboluuttiset tuloerot kaventuivat ja toisessa kasvoivat. Kummassa maassa eläisitte mieluummin köyhänä?

Tuloerojen tuijottamisen sijaan pitäisi keskittyä talouskasvuun.

[urpiainen]

Mitä jos urpiainen kommentoisit tuota ylläolevaa?

OK. Kommentti:

Eka kappale saattaa jatkaa olkiukkoa siitä, että joku ajaisi kannustavien ja ohjaavien tuloerojen poistoa kokonaan. Lisäksi se taitaa osoittaa ymmärtämättömyyttä korkeakouluopiskelijoiden motivaatiosta ja korkeakoulutuksen muista vetovoimatekijöistä kuin palkkatasosta.

Toista kappaletta kommentoisin siten, että pidän sitä epärelevanttina ja turhana toistona. Me käytiin jo läpi tuo sinun kansojen kisa -vertailuargumenttisi. Lisäksi kuten olen nyt n+1 kertaa kirjoittanut, ainakaan Marin ei ole esittänyt, minusta puhumattakaan, että Suomen tuloerot olisivat sinänsä erityinen ongelma. Huomiota on kiinnitetty periytyvien luokkarakenteiden voimistumiseen ja siihen liittyviin potentiaalisiin ongelmiin, sekä tuloerojen mahdolliseen rooliin tässä kehityksessä. Lopun sarkasmi on niin urpo, että sitä en viitsi kommentoida. Ehkä ei olisi pitänyt koko viestiä.

Eiköhän korkeakouluopiskelijoillakin palkka ole hyvin tärkeä motiivi. Toisaalta ihan toimeentulo toisaalta paalua vapaa-aikana. Taitaa olla monilla tärkein motiivi.

Ei kai kukaan, tai ainakaan Marin, ole vaatimassa vaurauden jakamista mahdollisimman tasaisesti kaikille? Kuulostaa olkiukolta.

Eka kappale saattaa jatkaa olkiukkoa siitä, että joku ajaisi kannustavien ja ohjaavien tuloerojen poistoa kokonaan. Lisäksi se taitaa osoittaa ymmärtämättömyyttä korkeakouluopiskelijoiden motivaatiosta ja korkeakoulutuksen muista vetovoimatekijöistä kuin palkkatasosta.

Sitten tuo vertailu muihin OECD-maihin. Mitä jos vastaisit yksinkertaisesti: kun meillä on tuloerot OECD-maiden häntäpäässä niin se on sinusta silti ongelma? Jos on niin miksi?

On meillä varmaan edelleen maailman paras vastasyntyneiden kuolleisuustilastokin, mutta kyllä mä siitä huolimatta pidän ihan perusteltuna koettaa parantaa tilannetta entisestään sen sijaan, että lastenklinikan proffat siirrettäisiin siivoamaan Marinin vessaa. Sitä paitsi näyttäisi siis siltä, että luokkautumiskehitys on menossa suuntaan, jossa seuraavan sukupolven mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu entistä huonommin, ja kasvavat tulo- ja varallisuuserot ovat osa tätä kehitystä. Tarttis tehdä jotain. Eli en oikein ymmärrä tämän argumentaatiolinjan vakuuttavuutta. Ei kyse ole kilpailusta maiden kesken, vaan paremman yhteiskunnan rakentamisesta.

Sitten nuo luokkarakenteet. Jos duunariperheiden vesat menevät amikseen eikä lukioon niin eiköhän se ole heidän OMAA VALINTAANSA? Eli he ovat niitä joita kiinnostaa käytännön jutut eikä kirjaviisaus. Ja yhteiskunta tarvitsee siis edelleen keittäjiä, kirvesmiehiä, puuseppiä, verhoilijoita jne. Vai mitä? Ja jos reiska (noin pienellä kirjoitettuna) juo viinaa, polttaa tupakkaa ja syö epäterveellisesti niin onko sekin yhteiskunnan vika?

kai viimeisen sadan vuoden aikana suomalaisten aineellisen elintason nousu on johtunut lähes kokonaan tuottavuuden kasvusta, joka taas on syntynyt lähes kokonaan uusista ideoista, innovaatioista, koulutuksesta ja sen sellaisesta, jolloin on aika huolestuttavaa, että suomalaisten nuorten aikuisten koulutustaso on pudonnut jo alle EU- ja OECD-maiden keskitason, kun vielä 90-luvulla oltiin maailman ykkösiä. Suomi on niin pieni kansa, että ei olisi varaa jättää yhtään lahjakkuutta hyödyntämättä. Nyt huono-osaisuuden rakenteellinen periytyminen uhkaa tätä. On muistettava, että amerikkalainen unelma toteutuu todennäköisimmin pohjoismaisessa sosiaalidemokratiassa, ei USAssa.

En ainakaan tässä kontekstissa tunne vetoa moralisoivaan keskusteluun valinnoista ja siitä, mikä on kenenkin vika. Pointti on pikemminkin, että ei meillä ole varaa tähän hyvinvointiyhteiskuntaan, saati siihen 6 tunnin työpäivään, jos ei saada enemmän jengiä tekemään tuottavaa duunia.

[sivustahuutaja]

Jos sinne mennään oman mielenkiinnon kohteen perässä, niin silloin se on oma valinta. Jos sinne mennään sen vuoksi, että lukio ja sitä mahdollisesti seuraava korkeakouluopiskelu tuntuvat taloudellisesti mahdottomilta, niin silloin se ei ole enää samanlailla "oma valinta".

]

Suomessa koulutus on erittäin kannattava investointi, joka kannattaa tehdä myös lainarahalla. Lainan takaa valtio, joten sitä saavat kaikki. Tätä tasa-arvoa kannatan.

Kaikille ei kotoa kerrota kouluttautumisen eduista. Tästä syystä aiheesta on hyvä keskustella peruskoulussa. Tätä tasa-arvoa kannatan.

Lainamahdollisuuden ja opintojen ohjauksen jälkeenkin lähtökohdissa on eroja. Joidenkin mielestä näitä erojakin pitää tasoittaa. Tätä en enää yleensä kannata.

[exsu]

Osalle opiskelu ei ole mahdoton ajatus siksi, että kirjat maksavat vaan siksi, että pitäisi pystyä tekemään myös töitä 8h/päivä eikä pysty molempiin. Eli jäädään matalaa osaamistasoa vaativiin töihin, joista raha tulee heti sen sijaan, että opiskeltaisiin lainalla tai lainatta ja rahaa ehkä tulee sitten joskus enemmän.

[urpiainen]

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006612454.html

Yleensä mä en erityisesti kiihdy uutisista, mutta jotenkin tämä on aihe, joka pikkaisen melkeinpä saa kulmakarvan kohoamaan. Miten ihmeessä on mahdollista, että verovaroista maksetaan satoja miljoonia ympäristökorvauksia maataloudelle vuosittain, mutta Suomen maatalouden rehevöittämisvaikutusta Itämereen ei saada edes vähennettyä. Mistä ne tuet muka ovat korvausta! Kunhan asettuvat samaan tuuttiin kaiken muun keputuen kanssa. On aivan sietämätöntä, että meillä on tällainen verovaroin ylläpidetty sosialistinen tuotantomuoto, jota ei voida velvoittaa olemaan pilaamatta ympäristöä. Vähän kuin turvehölmöilyn kanssa, kepu on kyllä mestari käyttämään vaa'ankieliasemansa hyödyksi.

[sivustahuutaja]

Osalle opiskelu ei ole mahdoton ajatus siksi, että kirjat maksavat vaan siksi, että pitäisi pystyä tekemään myös töitä 8h/päivä eikä pysty molempiin.

Miksi pitäisi painaa duunia, jos opiskelu on mahdollista myös lainalla? Jos ei halua ottaa lainaa erittäin kannattavaan investointiinsa, niin se on sitten oma valinta, eikä mikään epätasa-arvon lähde.

Tietenkään ei kannata kouluttautua egyptologiksi lainarahalla hankkimatta mitään työkokemusta. Mutta jos kouluttautuu sairaanhoitajaksi, eikä tee töitä opiskeluaikana, niin silti työpaikka on taattu ja palkka on käytännössä sama kuin sillä duunia opintojen ohessa painaneella kollegalla.

[James Potkukelkka]

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006612454.html

Yleensä mä en erityisesti kiihdy uutisista, mutta jotenkin tämä on aihe, joka pikkaisen melkeinpä saa kulmakarvan kohoamaan. Miten ihmeessä on mahdollista, että verovaroista maksetaan satoja miljoonia ympäristökorvauksia maataloudelle vuosittain, mutta Suomen maatalouden rehevöittämisvaikutusta Itämereen ei saada edes vähennettyä. Mistä ne tuet muka ovat korvausta! Kunhan asettuvat samaan tuuttiin kaiken muun keputuen kanssa. On aivan sietämätöntä, että meillä on tällainen verovaroin ylläpidetty sosialistinen tuotantomuoto, jota ei voida velvoittaa olemaan pilaamatta ympäristöä. Vähän kuin turvehölmöilyn kanssa, kepu on kyllä mestari käyttämään vaa'ankieliasemansa hyödyksi.

Juu. Pikaisesti silmäillen jutussa ei lainkaan mainittu sitä, että maataloudelle nimenomaan maksetaan tukiaisia myös ympäristöhaittojen vähentämiseksi.

[exsu]

Miksi pitäisi painaa duunia, jos opiskelu on mahdollista myös lainalla? Jos ei halua ottaa lainaa erittäin kannattavaan investointiinsa, niin se on sitten oma valinta, eikä mikään epätasa-arvon lähde.

Jos sillä rahalla pitää elättää muitakin kuin itsensä, esim. sisaruksia tai vanhempia, ei pelkkä opintotuki lainoineenkaan piisaa.

[sivustahuutaja]

^ miksi pitäisi elättää? Toimeentulotuki on tuota varten.