Uusi, raikkaampi vitutusketju, nyt 15% enemmän vitutusta!

[Bluntly]

mikä se palsta on minne tätä sauvakävelymuutetaanmaallevauvaskybalaa pääsee karkuun?

Kaksplus?

[Onslow]

Ei siihen toista lasta tarvita.

No ei toki välttämättä joo.

Mut hieman kadehtien kyllä seuraan kahta hyvää ystävääni, veljeksiä joilla on ikäeroa pari vuotta. Jätkät ovat parhaimmat kaverukset ja aina touhuamassa jotain yhdessä. Jakavat samat harrastukset, pyörittävät kimpassa firmaa, asuvat sadan mertin päässä toisistaa jne. Jotenkin soisin samanlaisen mahdollisuuden myös omalle jälkikasvulleni..

[urpiainen]

me haluamme" = "mä haluan" * 2

Eih! Juuri tuollainen yltiöindividualismi, jossa kollektiiviset kannat ja tarkastelut redusoituvat jäännöksettä itsekkäisiin kantoihin on nyky-yhteiskunnassa kaiken pahan alku ja juuri!

"mä haluan" * 2 = "mä haluan" + "sä haluat" /= me haluamme

Tai siis ainakin minulla on ryhmän jäsenenä (me-perspektiivistä ajateltuna) erilaisia preferenssejä kuin mitä minulla on erillisenä yksilönä. Eron hukkaaminen on valtava tragedia.

Muissa asiayhteyksissä olisin kanssasi samaa mieltä, mutta lapset tekevät hyvin merkittävän poikkeuksen. Lapsia on haluttava "mä haluan" -hengessä, juuri individualistisesti, molempien vanhempien osalta, jotta homma toimisi hyvin. Se, että monet lapset eivät synny tällaiseen tilanteeseen on tragedia, sillä lapset itse kyllä tajuavat tilanteen.

Vastustushymiö! Juuri tuossahan me-perspektiivin sui generis -luonteen missaaminen on se suurin tragedia. On kamalaa, jos lapset syntyvät suhteeseen, jossa jompi kumpi osapuoli prinsessaunelmissaan (jossain sukupuolineutraalissa mielessä) tietää jo suhdetta edeltäen (ajallisesti ja/tai käsitteellisesti) kuinka monta lasta haluaa. Totta hemmetissä lapset ansaitsevat sen, että heidän hankintansa on juuri näiden yksilöiden (vanhempien) juuri tässä tilanteessa tekemä yhteinen päätös. Siis haihatteleviin minä-haluihin redusoitumaton me-halu ja me-päätös.

Kolme sanaa sinulle: tuossahan on neljä argumenttia!

Itsellä tärkeimmät kolme argumenttia lisäkakruja vastaan ovat:
- fyrkka. Haluaisin pikkuhiljaa saada jotain jäämäänkin pussin pohjalle, enkä elää jatkuvasti kädestä suuhun
- kämpästä loppuu tila, jos lapsia tulee lisää
- auto pitäisi vaihtaa isompaan, eikä siihen ole varaa
- minulta loppuu se vähäkin vapaa-aika ja ennenkaikkea hermot ja jaksaminen, jos kaiken "vauvahauskan" saa kokea uudelleen.

Kolmepas: raha, vapaa-aika ja jaksaminen! Se, ettei niitä ollut jäsennelty noin, ei lisää lukumäärää.

Neljäpäs. Kaksi teemaa - raha sekä vapaa-aika ja jaksaminen (näiden erottelu aika keinotekoista) - ja neljä argumenttia - fyrkka, kämppä, auto ja jaksaminen. Se, että tietyssä sisällöllisessä mielessä kämppä ja auto ovat fyrkkakeissin erityistapauksia ja sellaisina aika redundantteja argumentteja ei muuta sitä, että dkk esitti neljä argumenttia. Argumenttien laadusta nyt voi olla muutenkin montaa mieltä kuin vain redundanttiuden perusteella, joten tuo sisältyminen ei vaikuta asiaan. Eikä sitäpaitsi ole sattumaa, että juuri kämppä ja auto erotetaan muusta fyrkkatarkastelusta erilleen omiksi kokonaisuuksikseen. Jos ei tätä ymmärrä, ei näe suomalaisen miehen sieluun pintakerroksia syvemmälle.

[daddykillkill]

^ Monta hienoa sanaa, mutten ymmärtänyt puoliakaan.

Tiesin muuten, että oli virhe avata turpa tästä asiasta täällä... No, ehkä sitten ensi kerralla.

[Fcuk]

Se piti viel heittää et raha on ehdottomasti hyvä syy skipata lisälapset. Aina saanu paskaa niskaani kun tätä lauon mut pysyn mielipiteessäni.

[Stevie Ray]

Tiesin muuten, että oli virhe avata turpa tästä asiasta täällä..

Paskat kanssa. Mukavasti saatu juttua aikaan tästäkin aiheesta. Samaa mieltä noista neljästä kohdasta ja aivan erityisesti tuosta viidennestä. Olen harkinnut jo usean vuoden ajan, että käyn umpisolmuttamassa johtimet, mutta rohkeus on puuttunut. Se on jotenkin niin arka alue leikkelytoimenpiteille. Uh!

[Onslow]

Tiesin muuten, että oli virhe avata turpa tästä asiasta täällä... No, ehkä sitten ensi kerralla.

No höpö höpö. Karavaani kulkee ja koirat räksyttää. Pääasia että on rupateltavaa.

[bliss]

mikä se palsta on minne tätä sauvakävelymuutetaanmaallevauvaskybalaa pääsee karkuun?

Vaikkapa toi.

[urpiainen]

Tiesin muuten, että oli virhe avata turpa tästä asiasta täällä..

Paskat kanssa. Mukavasti saatu juttua aikaan tästäkin aiheesta. Samaa mieltä noista neljästä kohdasta ja aivan erityisesti tuosta viidennestä.

Vaikka on nyt hieman vaikeuksia eläytyä lisälapsien hankkimisen problematiikkaan omakohtaisesti, niin minustakin vaikuttaisi, että hankkimispäätös ilman dkk:n argumenttien huolellista läpikäyntiä olisi aika, niin, hölmöä. Olipa päätös mikä tahansa.

[Ylermi Ylihankala]

Se piti viel heittää et raha on ehdottomasti hyvä syy skipata lisälapset. Aina saanu paskaa niskaani kun tätä lauon mut pysyn mielipiteessäni.

Hullu! Kyllä Tositäti™ tekee vaikka viittä duunia yht'aikaa, jotta koko joukkueella on sortsit ja säärisuojat! Ja valtio saa tarvitsemansa verorahat.

[Frederik Krueger]

^ Monta hienoa sanaa, mutten ymmärtänyt puoliakaan.

Tiesin muuten, että oli virhe avata turpa tästä asiasta täällä... No, ehkä sitten ensi kerralla.

Tältäkin olisit välttynyt jos olisit vaan kiltisti hankkinut sen toisenkin mukulan vaimosi ja muiden palstalaisten toiveen mukaisesti. Nimeä se meidän mukaamme.

[prosessi]

^ Monta hienoa sanaa, mutten ymmärtänyt puoliakaan.

Tiesin muuten, että oli virhe avata turpa tästä asiasta täällä... No, ehkä sitten ensi kerralla.

Ei ollut. Sinuna kokeilisin keskusteluissa keskittymistä siihen, ettet usko jaksavasi. Kerro, että pelkäät mahdollisen jaksamattomuutesi vaarantavan teidän jo olemassaolevan perheenne, etkä halua menettää sitä. Silloin vaimosikin saattaa jopa ymmärtää, mistä vastahakoisuudessasi on kyse, raha kun on kuitenkin vain rahaa, ja vähemmälläkin ihminen pärjää... Et sinä tarvitse kymmentä syytä vastahakoisuudelle, kunhan saat edes yhden niistä menemään ihan oikeasti perille.

[Frederik Krueger]

Mutta asiaan.

Minua ehkä hieman vituttaa, tai pahemminkin ärsyttää, puolitutut ja sen semmoiset jotka:

- soittavat jostain asiasta, en pysty juuri silloin vastaamaan
- mutta eivät jätä puheviestiä tai lähetä tekstaria mitä asia koski
- eivät myöskään vastaa kun heihin yrittää saada yhteyttä mitä asia koski ja kuka edes yritti yhteydenottoa
- kaiken kukkuraksi pitävät numeroaan ilmeisesti salaisena kun ei löydy numeropalvelusta.

Silloin tulee päällimmäiseksi sellainen tuttu "up yours"-tunne. Pahimmassa tapauksessa yrittävät soittaa vielä uudelleenkin, enkä taaskaan pääse vastaamaan. Pelottaako niin paljon jättää puheviestiä, ja mikä siinä teidän numerossanne on niin saatanan salaista perkele vittu kusilauta? Mielestäni ainoastaan Supon todistajaohjelmaan osallistuvilla pitäisi olla oikeus salaisiin numeroihin.

Harmittavaa oli myös yksi ystävänpäivätekstari jossa ei ollut mitään allekirjoitusta, eikä numeroa löytynyt numeropalvelusta. Laitoin takaisintoivotuksen päätteeksi "...kuka sitten lienetkään", tietenkin olettaen että kyseessä olisi joku himokas naispuolinen tuttu joka oli seksiä vailla. Vastaus paljasti että kyseessä olikin serkkupoika.


Aika homoa lähettää ystävänpäivätervehdyksiä miespuolisille tutuille ja sukulaisille, sillä kyllähän kaikki tietävät että seksiähän ystävänpäivätoivotuksilla haetaan. En antanut. (Tietenkin tässä välissä on pakko mainita että tuli onneksi kaksi toivotusta ihan toivotuistakin osoitteista. )

[prosessi]

Eih! Juuri tuollainen yltiöindividualismi, jossa kollektiiviset kannat ja tarkastelut redusoituvat jäännöksettä itsekkäisiin kantoihin on nyky-yhteiskunnassa kaiken pahan alku ja juuri!

"mä haluan" * 2 = "mä haluan" + "sä haluat" /= me haluamme

Tai siis ainakin minulla on ryhmän jäsenenä (me-perspektiivistä ajateltuna) erilaisia preferenssejä kuin mitä minulla on erillisenä yksilönä. Eron hukkaaminen on valtava tragedia.

Muissa asiayhteyksissä olisin kanssasi samaa mieltä, mutta lapset tekevät hyvin merkittävän poikkeuksen. Lapsia on haluttava "mä haluan" -hengessä, juuri individualistisesti, molempien vanhempien osalta, jotta homma toimisi hyvin. Se, että monet lapset eivät synny tällaiseen tilanteeseen on tragedia, sillä lapset itse kyllä tajuavat tilanteen.

Vastustushymiö! Juuri tuossahan me-perspektiivin sui generis -luonteen missaaminen on se suurin tragedia. On kamalaa, jos lapset syntyvät suhteeseen, jossa jompi kumpi osapuoli prinsessaunelmissaan (jossain sukupuolineutraalissa mielessä) tietää jo suhdetta edeltäen (ajallisesti ja/tai käsitteellisesti) kuinka monta lasta haluaa. Totta hemmetissä lapset ansaitsevat sen, että heidän hankintansa on juuri näiden yksilöiden (vanhempien) juuri tässä tilanteessa tekemä yhteinen päätös. Siis haihatteleviin minä-haluihin redusoitumaton me-halu ja me-päätös.

Sinun ajattelusi menee pieleen siinä, että oletat lähtökohtaisesti kaikkien minä-halujen olevan haihattelevia. Haihattelua on, jos noita minä-haluja lähtee toteuttamaan ottamatta huomioon tilannetta. Minulle ei ole ollenkaan epäselvää, että haluaisin lisää lapsia, mutta koska alkaa pahasti näyttää siltä, etten todellakaan enää huoli minkäänsorttista miestä, kyseinen halu tulee melko todennäköisesti jäämään toteutumatta, eikä tule tulemaan mitään me-halua tai me-päätöstä. Elämä on.

(Kun oma äiti alkaa pähkäillä sopivia baareja, joista voisin etsiä itselleni miestä, elämän realiteetit selkiytyvät kummasti. Kuten myös se, ettei armas äitini todellakaan ole kykeneväinen ymmärtämään oman tyttärensä sielunmaisemaa. Purskahdin nauruun äidin ottaessa asian puheeksi, äiti loukkaantui.)

vapaa-aika ja jaksaminen (näiden erottelu aika keinotekoista)

Riippuu siitä, miten määrittelee vapaa-ajan. Minun jaksamiseni ei kärsi ollenkaan siitä, ettei minulla ole edes sen vertaa lapsivapaata aikaa kuin tavallisilla perheellisillä. Toisaalta miellän kyllä mukelon kanssa vietetyn ajan vapaa-ajaksi, toisin kuin killkill. Kaikki on kovin suhteellista.

- ja neljä argumenttia - fyrkka, kämppä, auto ja jaksaminen. Se, että tietyssä sisällöllisessä mielessä kämppä ja auto ovat fyrkkakeissin erityistapauksia ja sellaisina aika redundantteja argumentteja ei muuta sitä, että dkk esitti neljä argumenttia. Argumenttien laadusta nyt voi olla muutenkin montaa mieltä kuin vain redundanttiuden perusteella, joten tuo sisältyminen ei vaikuta asiaan. Eikä sitäpaitsi ole sattumaa, että juuri kämppä ja auto erotetaan muusta fyrkkatarkastelusta erilleen omiksi kokonaisuuksikseen. Jos ei tätä ymmärrä, ei näe suomalaisen miehen sieluun pintakerroksia syvemmälle.

Sovitaan sitten niin.

[Onslow]

Se piti viel heittää et raha on ehdottomasti hyvä syy skipata lisälapset.

No eihän ole. Aina ne lapset voi myydä, jolloin taas talous näyttää valoisammalta.

[Frederik Krueger]

Riippuu siitä, miten määrittelee vapaa-ajan. Minun jaksamiseni ei kärsi ollenkaan siitä, ettei minulla ole edes sen vertaa lapsivapaata aikaa kuin tavallisilla perheellisillä. Toisaalta miellän kyllä mukelon kanssa vietetyn ajan vapaa-ajaksi, toisin kuin killkill. Kaikki on kovin suhteellista.

Suomen Suuren Tietosanaentsyklopedian mukaan:

Vapaa-aika (lausutaan: vapp_aaa_ayg_a):

- Jana aika-avaruudessa jolloin on vapaa toteuttamaan omia mielihalujaan käytettävissä olevien rahavarantojen sekä voimassaolevien lakien puitteissa.

Koska mukelosi kanssa ollessasi olet pääasiassa rajoittunut olemaan mukelosi kanssa, voitaneen tästä päätellä että ettet keksisi vapaa-ajallesi muuta tekemistä kuin mukelosi kanssa yhdessä olemisen. KK:lla lienee eri juttu, esim. laitesukellus. Tietenkin voi ihmetellä, mitä teit vapaa-ajallasi Ennen Mukeloa (eMkl)?

[Onslow]

Aika homoa lähettää ystävänpäivätervehdyksiä miespuolisille tutuille

No on kyllä. Samaa typeryyttä ilman homoaspektia on lähettää tekstarilla toivotuksia mistä tahansa juhlasta. Ei voisi vähempää kiinnostaa saaada hyvää joulua-toivotusta tekstarilla, kun jo joulukortitkin saavat närästämään. Kaiken huippu oli kaverin sakemannieukko, joka lähettelee hyvää pääsiäistä -kortteja. ..ja sitten vielä ne perkeleen puhelinluetteleroskapostit.

Lopettakaa te saatanan spämmerit jookos?

[prosessi]

Riippuu siitä, miten määrittelee vapaa-ajan. Minun jaksamiseni ei kärsi ollenkaan siitä, ettei minulla ole edes sen vertaa lapsivapaata aikaa kuin tavallisilla perheellisillä. Toisaalta miellän kyllä mukelon kanssa vietetyn ajan vapaa-ajaksi, toisin kuin killkill. Kaikki on kovin suhteellista.

Suomen Suuren Tietosanaentsyklopedian mukaan:

Vapaa-aika (lausutaan: vapp_aaa_ayg_a):

- Jana aika-avaruudessa jolloin on vapaa toteuttamaan omia mielihalujaan käytettävissä olevien rahavarantojen sekä voimassaolevien lakien puitteissa.

Koska mukelosi kanssa ollessasi olet pääasiassa rajoittunut olemaan mukelosi kanssa, voitaneen tästä päätellä että ettet keksisi vapaa-ajallesi muuta kuin mukelosi kanssa yhdessä olemisen. KK:lla lienee eri juttu, esim. laitesukellus. Tietenkin voi ihmetellä, mitä teit vapaa-ajallasi Ennen Mukeloa (eMkl)?

Oletat sellaisia rajoitteita, joita ei ole olemassakaan. Mukelo on tietysti mukanani monissa ajanvietteissä. Laitesukelluksen mukelo kieltämättä rajaisi pois, mutta onnekseni se ei kuulu minun mielihaluihini. Sitähän juuri yritin urpiaiselle selittää, että vapaa-aika ei ole niin yksiselitteinen käsite, että sen voisi suoraan niputtaa yhteen jaksamisen kanssa.

[urpiainen]

Sinun ajattelusi menee pieleen siinä

Jos saisin euron joka kerta, kun Kitinässä ilmoitetaan, missä ajatteluni menee pieleen...

oletat lähtökohtaisesti kaikkien minä-halujen olevan haihattelevia.

Enpäs oleta. Esimerkiksi minulla on kaikensorttisia minä-haluja koskien mitä kummallisempia asioita, ja itserakkaana paskiaisena en pidä niistä yhtäkään haihatteluna, vaan tarkasti punnittuina ja huolellisesti perusteltuina asenteina. Haihatteluna pidän sitä, että muodostaa minä-asenteita koskien asioita, jotka ovat käsitteellisellä välttämättömyydellä kollektiivisia projekteja.

Minulle ei ole ollenkaan epäselvää, että haluaisin lisää lapsia, mutta koska alkaa pahasti näyttää siltä, etten todellakaan enää huoli minkäänsorttista miestä, kyseinen halu tulee melko todennäköisesti jäämään toteutumatta, eikä tule tulemaan mitään me-halua tai me-päätöstä. Elämä on.

Ok, kun kerran argumentaatiomme lähtökohta oli moraalinen (mitä lapset ansaitsevat), sovitaanko niin, että lapset ansaitsevat hankkijoidensa täyden sitoutumisen? Jos hankkijana on useampialkioinen joukko (vaikkapa juuri pariskunta), kaikkien alkioiden tulee moraalisesti ideaalisessa maailmassa sitoutua lapseen sekä minä-moodissa yksilöinä että me-moodissa pariskuntana. Tämä on sikälikin joviaali kompromissi, että antaa moraalista tilaa parisuhdetta haluamattomille hankkia lapsia yksin, jolloin minä-halu minä-sitoumuksineen riittää. Että siitä vaan adoptoimaan, keinosiemennyttämään tai baariseikkailemaan, mikä pirtaasi parhaiten sopii. Virallinen kitinäteoria on antanut hankkeelle moraalisen siunauksensa.

Minua ehkä hieman vituttaa, tai pahemminkin ärsyttää, puolitutut ja sen semmoiset jotka:

- soittavat jostain asiasta, en pysty juuri silloin vastaamaan
- mutta eivät jätä puheviestiä tai lähetä tekstaria mitä asia koski
- eivät myöskään vastaa kun heihin yrittää saada yhteyttä mitä asia koski ja kuka edes yritti yhteydenottoa
- kaiken kukkuraksi pitävät numeroaan ilmeisesti salaisena kun ei löydy numeropalvelusta.

Silloin tulee päällimmäiseksi sellainen tuttu "up yours"-tunne. Pahimmassa tapauksessa yrittävät soittaa vielä uudelleenkin, enkä taaskaan pääse vastaamaan. Pelottaako niin paljon jättää puheviestiä, ja mikä siinä teidän numerossanne on niin saatanan salaista perkele vittu kusilauta? Mielestäni ainoastaan Supon todistajaohjelmaan osallistuvilla pitäisi olla oikeus salaisiin numeroihin.

Minä taas olen kiitollinen, jos soittaja ei jätä viestiä. Tulkitsen asian niin, että kiireellistä asiaa ei ollut, vaan pikemminkin sopiva aika jutustella niitä näitä, enkä siis soita takaisin, jos ei itseänikin innosta jutustella juuri sillä hetkellä muuten vaan. Tästä seuraa, että minua ärsyttävät (a) henkilöt, jotka eivät jätä viestiä eksplisiittisine soittopyyntöineen, mutta odottavat kuitenkin, että soitan takaisin ja (b) henkilöt, jotka jättävät viestin sanoakseen, että ei ollut mitään asiaa, kunhan soittelin jutustellakseni niitä näitä.

[prosessi]

Minulle ei ole ollenkaan epäselvää, että haluaisin lisää lapsia, mutta koska alkaa pahasti näyttää siltä, etten todellakaan enää huoli minkäänsorttista miestä, kyseinen halu tulee melko todennäköisesti jäämään toteutumatta, eikä tule tulemaan mitään me-halua tai me-päätöstä. Elämä on.

Ok, kun kerran argumentaatiomme lähtökohta oli moraalinen (mitä lapset ansaitsevat), sovitaanko niin, että lapset ansaitsevat hankkijoidensa täyden sitoutumisen? Jos hankkijana on useampialkioinen joukko (vaikkapa juuri pariskunta), kaikkien alkioiden tulee moraalisesti ideaalisessa maailmassa sitoutua lapseen sekä minä-moodissa yksilöinä että me-moodissa pariskuntana. Tämä on sikälikin joviaali kompromissi, että antaa moraalista tilaa parisuhdetta haluamattomille hankkia lapsia yksin, jolloin minä-halu minä-sitoumuksineen riittää.

Tämän allekirjoitan ehdoitta.

Että siitä vaan adoptoimaan, keinosiemennyttämään tai baariseikkailemaan, mikä pirtaasi parhaiten sopii. Virallinen kitinäteoria on antanut hankkeelle moraalisen siunauksensa.

Ei onnaa, kun tuohon tyhmään minä-haluuni sisältyy myös lapsen oikeus isään. Ehkä se ei ole ihan puhdas minä-halu siinä mielessä.

[Lolita]

Pari perusohjetta:

• Hyvät teippaukset laadukkaalla maalarinteipillä (ja muista poistaa hetpian maalauksen jälkeen)
• Laadukas rajaaja (jos tarvetta)
• REILUSTI maalia, vähällä maalilla nylkyttäminen näkyy ja on turhaa
• Yhdensuuntaisia, pitkiä vetoja viimeistään viimeiseen kerrokseen

Juuh. Mulla oli toi runsaan maalin käyttö vähän nihkeää. Toisella kierroksella mies maalasi isommat alueet ja mä vastasin reunoista. Ihan hyvä siitä tuli maalauksen osalta, seinä itsessään on kamala. Siinä on nyt hyvä pohja jollekin tapetoida.

[prosessi]

Että siitä vaan adoptoimaan, keinosiemennyttämään tai baariseikkailemaan, mikä pirtaasi parhaiten sopii. Virallinen kitinäteoria on antanut hankkeelle moraalisen siunauksensa.

Ei onnaa, kun tuohon tyhmään minä-haluuni sisältyy myös lapsen oikeus isään. Ehkä se ei ole ihan puhdas minä-halu siinä mielessä.

Hmmm... ...meinasin vielä jatkaa vähän aiheesta, mutta nyt en tiedäkään kumpi suunta olisi hedelmällisempi, pohtiako sitä, miten pahasti maailma on vinksallaan, kun urpiainen antaa minulle kitinän kautta luvan baariseikkailla, vaiko keskittyä siihen, miten nurinkurisia omat tuplastandardini ovatkaan, kun hyväksyn muilta ihmisiltä kovin paljon sellaisia tekoja, joita en omalla kohdallani ikinä voisi hyväksyä.

[urpiainen]

Että siitä vaan adoptoimaan, keinosiemennyttämään tai baariseikkailemaan, mikä pirtaasi parhaiten sopii. Virallinen kitinäteoria on antanut hankkeelle moraalisen siunauksensa.

Ei onnaa, kun tuohon tyhmään minä-haluuni sisältyy myös lapsen oikeus isään. Ehkä se ei ole ihan puhdas minä-halu siinä mielessä.

Hmmm... ...meinasin vielä jatkaa vähän aiheesta, mutta nyt en tiedäkään kumpi suunta olisi hedelmällisempi, pohtiako sitä, miten pahasti maailma on vinksallaan, kun urpiainen antaa minulle kitinän kautta luvan baariseikkailla, vaiko keskittyä siihen, miten nurinkurisia omat tuplastandardini ovatkaan, kun hyväksyn muilta ihmisiltä kovin paljon sellaisia tekoja, joita en omalla kohdallani ikinä voisi hyväksyä.

En minä nyt olisi noin lamauttavan jyrkän joko-tai -valinnan kannalla. Kyllä internettiin bittejä mahtuu - molempi parempi. Sitä paitsi (erikseen), koetin sisällyttää sinut moraaliteorian luojiin, jolloin kyse oli yhteisen teoriamme antamasta luvasta pikemminkin kuin minun antamastani. Sitäpaitsi (yhteen), baariseikkailu oli vain yksi vaihtoehto.

[daddykillkill]

Nimeä se meidän mukaamme.

Ei taida etunimipäiväkalenterista löytyä "VietänLiikaaAikaaNetissä" ??

[milli]

Tämä sairastaminen alkaa vituttaa, ei jaksa tehdä mitään, telkusta ei tule mitään, ei nukuta, hikoiluttaa särkee... arght
Musta tulee mökkihöperö täällä.