Vagabondo kirjoitti: 06.03.2025 8:03
HSn vaalikone oli myös auennut. Vilkasin paria ekaa kysymystä ja totesin ettei minusta ole tähän. Mistä mä tiedän pitäisikö varhaiskasvatuksen työntekijöitä houkutella palkankorotuksilla. Palkat on varmasti heikkoja, mutta ei mulla ole mitään käsitystä minkälainen työvoimapula siellä on ja mikä on kunnan maksukyky
Ilo palvella. Tässä oikeat vastaukset:
Kännykät pitäisi kieltää kouluissa myös välitunneilla.
- Voisi olla hyvä, että kännykät pysyvät poissa koko koulupäivän, ainakin alakoulussa. Mutta antaa koulujen sopia tästä, poliitikkojen ei pidä mennä pakottamaan jotain ihme valvontapakkoa tällaisiin asioihin. Eli kuitenkin suhtautuminen painuu kielteiseksi.
Varhaiskasvatuksen työntekijöitä pitää houkutella kuntaani palkankorotuksilla.
- Joo. Vaikea saada järkevää porukkaa alalle, ja pätevää henkilökuntaa töihin ja pysymään töissä. Myönteiseksi painuu kanta. Tällaista se on markkinataloudessa.
Erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia pitää palkata kouluihin lisää, vaikka se tarkoittaisi kuntaveron korotusta.
- Joo, kyllä tämä investointi voisi tuottaa tulevaisuudessa.
Jos kunnan taloustilanne on heikko, teattereiden ja orkestereiden tuesta voi karsia.
- Sääli sanoa, mutta kyllä se näin on.
Lähikirjastojen rahoitus on pidettävä nykytasolla, vaikka kunnassani etsittäisiin säästökohteita
- Kyllä. Tämä on aivan keskeinen kuntapalvelu ja sosiaalinen investointi.
Kuntani veroprosentin on pysyttävä ennallaan, vaikka olisi paineita menojen kasvattamiseksi.
- Veronkorotusten pitäisi aina olla lähes viimeinen työkalu poliitikoille, mutta onhan Espoossa vähän korottamisen varaakin.
Kuntaani pitää houkutella vihreän siirtymän investointeja, kuten tuulivoimaa, aurinkovoimaa tai vähäpäästöisiä tehtaita.
- No pks:lle ei ehkä hirveösti alkutuotannon tai teollisuusvolyymin tekijöitä, vaan pikemminkin osaamiseen perustuvaa aineetonta arvonlisää, mutta silti suhtautuminen myönteinen.
Kunnassani pitää toimia niin, että asuinalueet eivät eriydy liikaa toisistaan asukkaiden varallisuuden tai etnisen taustan mukaan.
- Kyllä. Ei Ruotsin tielle.
Kuntani on pyrittävä saamaan muuttovoittoa ulkomailta väestön vähenemisen estämiseksi.
- No siis Espoossa tämä toimii jo juuri näin, mutta jatketaan myönteisellä asenteella.
Rakentaminen on sallittava luontoalueille, jotta asuntojen hinnat pysyvät kohtuullisina.
- No mitä nyt on luontoalueet. Espoossa on tilaa tiivistää pusikko- ja joutomaa-alueille ja asuinalueille, eli kielteisellä mennään.
Espoon pitäisi painottaa pientalorakentamista korkean ja tiiviin rakentamisen sijaan.
- Vähän väärä dikotomia, Espoossa on kyllä mahdollisuuksia molempiin, ja niin toimitaankin. Kuitenkin painopiste on joukkoliikenneväylien solmukohtien tiivistäminen, eli kevyesti kielteinen tähän.
Pysäköinnin on oltava maksutonta Espoossa
- No ei ole.
Espoon bussiliikennettä on karsittu liikaa metron takia
- Ehkä muutamia suoria linjoja voitaisiin palauttaa.
Espoo on velkainen kaupunki, ja siksi menoja pitäisi karsia
- No aina on hyvä karsia tarpeettomia menoja, mutta Espoon velkautuminen on pääasiassa ihan järkevää tulevaisuusinvestointia, eli vähän kielteistä kuitenkin tähän.
Kunnan tulee rajoittaa yksityisten palveluntarjoajien osuutta varhaiskasvatuksessa.
- No ei se näinkään ole. Laatua ja kustannustehokkuutta, sama se, onko julkinen vai yksityinen tarjoaja.
Jos on pakko valita, on parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia.
- Veronkorotusten pitäisi aina olla lähes viimeinen työkalu poliitikoille, mutta onhan Espoossa vähän korottamisen varaakin.
Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.
- Epämääräinen juttu, mutta annetaan pakkasta, koska se on oikea suunta (
viewtopic.php?p=809898#p809898)
Valtion pitäisi puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan, jotta talous olisi kaikille reilu.
- Joo. Esim. ei-inhimillistä luontoa eivät markkinat huomioi nyt tarpeeksi.
Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa.
- Kyllä mä nyt kuitenkin olen jyrkästi eri mieltä, vaikka Homie jaksaa toista todistaakin. Mutta lapsettomuus ja faijan sponsorointi auttaa sitä.
Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa tulisi vähentää.
- Vähän vaikea. Ei oikein ole näiden hommaa omistella, mutta toisaalta tuottavan omaisuuden myyminen on siis velan ottamista. Myönteinen kuitenkin.
Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyvä asia.
- Ilman muuta.
Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.
- Jyrkästi eri mieltä. Poliittisen päätöksenteon pitää aina perustua avoimelle ja kyseenalaistavalle ja kyseenalaistettavalle argumentaatiolle, ei dogmille.
Sukupuolen moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin.
- Aika hyvin otetaan, ja aika marginaalinen juttu, mutta tämä siis oikea suunta.
Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen ovat tärkeimmät arvot, jotka lapsen tulee oppia.
- No eivät ole.
Suomen pitäisi vähentää omia päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät.
- Joo, vaikka tietysti tärkeämpää olisivat ylikansallinen koordinaatio ja sopiminen. Mutta edelläkävijä pitää olla ja oma vastuu kantaa joka tapauksessa.
Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle.
- Kylä tämä on väärä asenne. Keskinäisriippuvaisessa globaalissa todellisuudessa lyhyen tähtäimen osaoptimoinnin ajaminen johtaa kollektiivisesti epäoptimaaliseen tulokseen, jossa epäilemättä Suomikin pidemällä aikavälillä kärsii. Pienen ja kv-taloudesta riippuvaisen Suomen on ajettava päinvastaista suhtautumista kansainvälisiin suhteisiin.
Ympäristön etu tulisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle, jos ne ovat keskenään ristiriidassa.
- Joo, ympäistö on kategorinen imperatiivi. Onneksi usein dikotomia on väärä, ja pidemmän päälle talouskasvu kannattaa rakentaa kestävästi.
Vahva johtaja on Suomelle hyväksi, vaikka hän toimisi sääntöjen rajamailla saadakseen asioita tehtyä.
- Jyrkkä ei.
Koko Suomi tulee pitää asutettuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia.
- No ei.
Suomen kaupungistuminen on hyvä asia.
- Ilman muuta.
Näillä päätyy ääriliberaaliin laitaan kevyesti keskiviivasta vasemmalle. Eli sinne, missä ihmisen tuleekin olla.
