MIKÄ ON SUHTAUTUMISESI SEKSIKUMPPANIESI MÄÄRÄÄN?

[LillyMunster]

Jaahans. Määrä riippuu laskentatavasta, esimerkiksi suihinottokin on mielestäni seksiä, eikä seksiksi mielestäni lueta pelkästään "pippeli Pinppaan"- toimituksia.
Totta kai jotkut tapaukset olisi voinut jättää väliin, mutta mitään en kadu, korkeintaan olen pienesti moraalista krapulaa kärsinyt, mutta sekään ei oikeasti edes ole mitään harmittelua, olisi vain voinut jättää tekemättä jotkut jutut.
Tauteja ei ole ollut, ja toivottavasti ei tulekaan. Olen tarkka ja tahdon tietää asioista etukäteen minimoidakseni mahdollisen tautiriskin ja seksuaalisen "yhteensopimattomuuden", eli ennen seksiä jutellaan hetki vakavasti, ja tähän sisältyy myös (taudin)ehkäisykeskustelu.
Mutta tunnustan reilusti jos joku on minulta asiaa kysynyt, ja lukumäärässä ei ole mielestäni mitään hävettävää. Ja muiden kumppaneiden määrä kiinnostaa, mutta sitten kun kysyn, ja vastauksen saan, ei sillä ole väliä millainen lukema se on, olen vain utelias perusluonteeltani

[Exsat]

Yli viisi ja alle kymmenen kunppania nykyinen mukaan lukien. Varsinaisia yhdenillanjuttuja vain yksi, kaikkien muiden kanssa on ollut jotain muutakin säätöä. Kaksi + nykyinen ovat pidempiaikaisia seurustelukumppaneita.

Mä en pidä tuota määrää mitenkään poikkeuksellisen pienenä tai suurena, sen on tehnyt mikä on sillä hetkellä hyvältä ja oikealta tuntunut. Tauteja ei ole tullut, mikä johtuu kyllä enemmän hyvästä tuurista kuin vastuullisuudesta.

[HotPants]

Olen aika nirso. Kielisuudelma paljastaa onko tyypistä mihinkään, monet olen testannut ja monet olen jättänyt saman tien siihen paikkaan. Jos tatsia ei ole, ei ole seksiäkään.
Satapäisestä joukosta vain parikymmenen kanssa olen voinut ruveta sekstaamaan. Heikko saalis.

[Feiz]

En kadu. Periaatteena tosin on, että kumppanieni määrä ei kuulu tyttöystävälleni ja toisinpäin. Se mitä olen vuosia sitten puuhastellut on jo mennyttä. Housut pysyy helposti jalassa nykyisin kun on riehumiset reihunut ja kokeilut kokeillut. Ei tarvi etsiä sitä kadotettua nuoruutta ja villiä meininkiä.

[AarneAnkka]

Äänestin 0-5.

En ole sinut seksikumppanieni määrän tai seksikertojeni kanssa. Aina tuntuu että se on liian alhainen, lisää pitäis saada ja äkkiä! On se kumma juttu. Voiko tästä parantua?

Komppaan. Lissää viäl. En panis vastaan. Mutta kai sitä mieluummin on ilman ja suorittaa operaatiot manuaalisesti, kuin harrastaa huonoa seksiä morkkiksilla maustettuna vain saadakseen lisää viivoja hattuun.

[Bluntly]

0-5 oli myös vastaukseni. Mielentila luvun tyydyttävyyden suhteen vaihtelee kausittain. Kun oikein miettii niin ihan riittävä määrä tuo nykyinen lukema on, toisaalta joskus on fiilis ettei se yksi lisää olisi pahitteeksi. Ikääntyminen on tuonut huomattavasti uusia mahdollisuuksia luvun kasvattamiseksi, mutta samalla moraalinen puoli ja mieltymysten tarkentuminen on kaventanut mielenkiintoa suurimpaan osaan mahdollisuuksista.

[Leilah]

Entäpä jos niitä seksikumppaneita ei ole juuri ollenkaan? Joutuisin varmaan todella noloon tilanteeseen, jos joku minulta kysyisi asiasta. En varmaan ilkeäisi vastata totuudenmukaisesti. "Joo, olen naimisissa ensirakkauteni kanssa. Ei ole ollut muita."
Toisaalta, yhtään ei kaduta ja riittävästi olen saanut. Olen siis tyytyväinen seksikumppanieni määrään, vaikka kumppanien vähäisyys ei ole varsinainen tavoitteeni ollutkaan.

[Edith]

Ihan ok. En harmittelisi myöskään, jos niitä olisi muutama enemmän tai muutama vähemmän. Vain, jos niitä ei olisi yhtään, saattaisin kokea katkeruutta.

[Gattaca]

Entäpä jos niitä seksikumppaneita ei ole juuri ollenkaan? Joutuisin varmaan todella noloon tilanteeseen, jos joku minulta kysyisi asiasta. En varmaan ilkeäisi vastata totuudenmukaisesti. "Joo, olen naimisissa ensirakkauteni kanssa. Ei ole ollut muita." .

Öööhh...
Miten se on noin käääntynyt muutamassa kymmenessä vuodessa? Äiteeni sukupolvella kuului asiaan, että naidaan vain rakastamansa miehen kanssa ja jos on ollut rakastunut vain yhteen niin entäs sitten? Ei mitään häpeämistä, päinvastoin laadukkuutta.

[Exsat]

Komppaan. Lissää viäl. En panis vastaan.

"En panis vastaan" kuulostaa tässä yhteydessä samalta kuin "en suutelisi takaisin". Huonoa mainosta!


(kahden valvotun yön jälkeistä itsehauskuutusta.. Pahoittelen! )

[Impi]

Mitäpä katumista menneissä olisi? Jos on sinkkuna, niin ihan sama mihin suuntaan sitä piparia jakaa, jos vaan itseään huvittaa. Ei se käytössä kulu.

[AarneAnkka]

Komppaan. Lissää viäl. En panis vastaan.

"En panis vastaan" kuulostaa tässä yhteydessä samalta kuin "en suutelisi takaisin". Huonoa mainosta!

Tarkoitinkin vastalla tietysti saunavihtaa. Miksi työnnellä munaa risukimppuun kun nainenkin on tarjolla?

(jooo... väsyneeseen sanaleikkiin vieläkin väsyneemmällä sanaleikillä )

[killkill]

Määrään olen tyytyväinen. Muutama olisi saanut jäädä väliin ja muutaman toteutumattomuus harmitti, joten puntit ovat tasan.

Jos olisin parinvalintatilanteessa, en usko että potentiaalisen kumppanin partnereiden määrällä olisi merkitystä. Valintatilanteessa - niin absurdi ajatus kuin tuo onkin - äänestäisin ehkä vähemmän kokeneen ulos kilpailusta.

[Mida]

5-10

aivan sopivasti, riittävästi ja tarpeeksi. Ei yhtään yhden illan juttua. eikä oikeastaan määrän tarvitsisi edes lisääntyä enää.

[bedlam]

Kolmatta pompulaa klikkasin ja eikäpä lukemassa mikään kaduta. En mä nyt kaikille vonkaajille ole jakanut sentään.

[Keikaus]

Mitäpä katumista menneissä olisi? Jos on sinkkuna, niin ihan sama mihin suuntaan sitä piparia jakaa, jos vaan itseään huvittaa. Ei se käytössä kulu.

Aika lutkamaista.

[killkill]

Olen aika nirso. Kielisuudelma paljastaa onko tyypistä mihinkään..

Tuo on hyvä mittari.
IMHO toinen pettämätön "libidomittari" on se, miten toinen syö. Nirsoillen ja kitsaasti syövät naiset ovat harvoin minun mittapuullani """hyviä""" rakastelukumppaneita.

[EveryWoman]

Näin turvaseksin aikakaudella kyselen, tuleeko ahdistus ja tykytystä kun ajattelet lukuisia panojasi vai oletko sinut tämän asian kanssa. Kuinka monta partneria menneisyydestäsi löytyy? Onko tullut mukana tauteja tms.?

5-10 ja se on minulle ok. Ei ollut ongelmaa keskustella asiasta kumppanin kanssa, enkä saanut aivotärähdystä kuunnellessani hänen kertomuksiaan.

Ei ole ollut tauteja eikä muita haittoja, paitsi yksi seksisuhteen yritelmä jäi harmittamaan kun se ei johtanut mihinkään myönteisiin kokemuksiin. Toisaalta, kuten muutkin ovat maininneet: opin siitä, että tunteeton seksi ihmisen kanssa, jota ei arvosta, ei välttämättä ole paras mahdollinen vaihtoehto. Toisaalta samaa olin uumoillut jo ennen ko. yritelmääkin. No, nyt voin ainakin sanoa tietäväni kokemuksesta.

[Homeboy65]

1,5.. no.. 0.5 laskettavia.

Järkyttävää nykyajan arvojen nurinkurisuutta...jne.

Miten arvasin, että tulet tähän(kin) ketjuun kirjoittamaan jotain tällaista. No, oli helppo arvata...

[Patz]

1,5.. no.. 0.5 laskettavia.

Järkyttävää nykyajan arvojen nurinkurisuutta...jne.

Miten arvasin, että tulet tähän(kin) ketjuun kirjoittamaan jotain tällaista. No, oli helppo arvata...

Ja jotenkin mä arvasin että Herra-en-ole-saanut-pillua-enkä-koskaan-edes-saa saapuu tänne komppaamaan parasta palstaystäväänsä.

[Homeboy65]

1,5.. no.. 0.5 laskettavia.

Järkyttävää nykyajan arvojen nurinkurisuutta...jne.

Miten arvasin, että tulet tähän(kin) ketjuun kirjoittamaan jotain tällaista. No, oli helppo arvata...

Ja jotenkin mä arvasin että Herra-en-ole-saanut-pillua-enkä-koskaan-edes-saa saapuu tänne komppaamaan parasta palstaystäväänsä.

IIIIIK
KIUSAAJA

[Hebuli]

Mitäpä katumista menneissä olisi? Jos on sinkkuna, niin ihan sama mihin suuntaan sitä piparia jakaa, jos vaan itseään huvittaa. Ei se käytössä kulu.

Vain naiset tuntuvat pähkivän onko mahdollisesti tullut jaettua piparia liian monelle. Väitän että harvat miehet pähkivät samaa pippelinjaon suhteen, edes tuolla tasolla kuin sinä. Enintään miehiä harmittaa jos on jaellut pippeliä liian harvoille naisille.

Niin ja valintani osui kolmanteen vaihtoehtoon, vaikka jouduin pähkimään kakkosen ja kolmosen välillä. Yritin tarkistaa päiväkirjastani kummalla puolen aitaa olen. Mukaan lasken vain täydelliset suoritukset, eli penetrointi ja sitä seuraava laukeaminen eri naisten kanssa.

[sipsi]

Liikun aika samoilla linjoilla useimpien kirjottaneiden kanssa, eniten ehkä Geen ajatukset tuntu omilta. Miks helvetissä rupeisin katumaan jotain juttuja, mitkä on tapahtunu vuosia sitten ja ihan omasta sen hetkistestä (kokeilun)halusta? Siis onhan noita kokemuksia ollu paljon, ehkä liikaakin riippuu millä mittarilla asiaa katselee, mutta mitä sitten. Jaksan kuitenki uskoa, että kaikesta oppii jotain..ja jos noista vanhoista yhdenillanjutuista on ollut jotain hyötyä, ni se että nykyään ne ei erityisemmin kiinnosta. Kaikella aikansa.
Ja jos jollekin potentiaaliselle poikaystävällä ois se ex-kumppaneideni määrä joku ongelma, niin sillehän mä en vois mitään. Niinku toisaalla jo todettiinkin..jos ei halua tietää, ei tarvitse kysyä.

[Geetzu]

..jos ei halua tietää, ei tarvitse kysyä.

Ja jos haluaa tietää, ei kykene elämään tiedon kanssa, niin suhde ei sitten luultavasti jatku. Sulatella voi jonkun aikaa ja miettiä mitkä ne ovatkaan ne todelliset syyt, jotka pakottavat lähtemään muuten hyvästä tän hetkisestä tilasta, jota historia tulee omasta uteliaisuudesta sotkemaan... Ennen (cityssä kun tätä paljon puitiin) hoin, etten vastaisi miehelleni jos hän utelisi merkityksettömien hoitojen määrää. Se on se kaunis 3. Nyt ajattelen, että vain täydellisellä rehellisyydellä voi kokea itsensä Hyväksi toisen kanssa ja toisen silmissä.

Ystäväni on nyt löytänyt Elämänsä Miehen. On niiiin rakastunut, kaikki on upeasti, muuttivat vihdoin samalle paikkakunnalle jne jne. Tunnusti kuitenkin murehtivansa miehen täydellistä kokemattomuutta. Kamuni ei ole koskaan pettänyt tai tullut petetyksi, mutta omat hyppynsä hyppineenä on liian varma, että miehellä tulee vielä se sama halu kokea uutta ja muita, jonka niin moni ainakin mielessään allekirjoittaa... Toisaalta kun ei tiedä paremmasta, kaipaako sitä muuta? En tiedä. Itse ymmärrän kamun huolen (ja huonon itsetunnon). Siinä rakastuneen tilassa kun on jotenkin haavoittuvimmillaan...

[EveryWoman]

Nyt ajattelen, että vain täydellisellä rehellisyydellä voi kokea itsensä Hyväksi toisen kanssa ja toisen silmissä.

Samaa mieltä. Jotkut kieltäytyvät kysymästä/kertomasta, koska "sillä ei ole mitään merkitystä". No mitä pahaa täysin merkityksettömän asian kertomisessa/kysymisessä muka on? Järkevämpää olisi tunnustaa itselleen ja muille jos asia jotenkin merkitsee, jotta voi sitten yhdessä kumppanin kanssa kyseenalaistaa tuon merkityksellisyyden järkevyyden ja sitä kautta päästä eroon synkeistä mietteistään kumppanin menneisyyttä kohtaan (if any).