Kitinä

urpiainen kirjoitti:

annepa kirjoitti:^Ja tämähän on se sama syy, joka unohdetaan kun päivitellään suomalaisten myöhäisiä valmistumisaikoja yliopistosta verrattuna muiden, esim Britannian valmistumisaikoihin. Käsittääkseni Briteissä valmistutaan kandiksi ja valmistuminen lasketaan siitä, totta kai ne valmistuu n. kaksvitosena. Suomalaiset lukee yleensä yliopistossa suoraan maisteriksi -> valmistuvat vanhempina.

Briteissä (Englannissa) valmistutaan secondary schoolista n. 18-vuotiaina, siitä sitten yliopistoon 3-vuotiseen kandiohjelmaan ja valmistutaan noin 21-22-vuotiaina. Vaikka siihen sitten tahkoisi vielä maisteritutkinnon (useammin 1 vuosi kuin 2), niin ei kyllä vielä olla millään lähellä Suomen valmistumisikiä.

Seison korjattuna, mutta ei tämä mitenkään muuta sitä, että Suomessa kirjoitetaan ylioppilaaksi n 19-vuotiaana, mennään yliopistoon 19-20-vuotiaana (pl välivuodet, joita useat kyllä pitää vissin useitakin) ja luetaan suoraan maisteriksi, joka ohjeiden mukaan kestää vissin 5 vuotta. Vaikka ottaisi lyhyimmän reitin, niin valmistumisikä olisi 24 tai 25 vuotta, riippuen siitä käykö intin vai ei.

Varmasti ilmainen opiskelu ja opintoraha venyttää tutkintoja, mutta niin venyttää myös työ, jota on pakko tehdä opintojen ohella, jos meinaa esim. Helsingissä elää.

Uutisessa tosiaan oli se vika, että tuloissa ei otettu huomioon opintojen aikana tehtävää työtä. Esim AMK:sta ei valmistu ilman harjoittelua, se siis kuuluu tutkintoon se harjoittelu ja harjoittelustakin saa toivottavasti palkkaa.

P.s. Itsehän tein yhden tentin vissin 3 tai 4 kertaa, mutta silti valmistuin melkein täsmälleen 4 vuodessa - siis kalenterivuodessa - silloin ekan kerran. Kolmas vuosi koulussa oli käytännössä välivuosi, koska IOL:n hallitus. Neljäntenä vuonna tein sitten kolmannenkin vuoden opintoviikot....

Niin ja tiedän ihmisiä jotka on tehneet esim psykologian maisterin kolmessa vuodessa. Akateeminen vapaus...

NuoriDaavid kirjoitti: Olisiko osasyy myös ilmainen koulutus ja opintoraha? Mitäs sitä valmistumaan, kun yliopiston kahvilassa voi juoda lattea ja HOAS:n asunnossa kotiviinipönttö pöhisee ja Goomin liput on taskussa.

Kotiviinit ja goomit harvemmin enää houkuttavat ikääntyviä opiskelijoita. Ilmaisuus ja edut sen sijaan poistavat muissa maissa vallitsevan paineen lähteä. Pohjimmiltaan opiskelijoita kai pidättelee aikuistuminen ja työelämään siirtyminen. Kouluun jämähtäminen muistuttaa hieman kotiin jämähtämistä.

annepa kirjoitti:Niin ja tiedän ihmisiä jotka on tehneet esim psykologian maisterin kolmessa vuodessa. Akateeminen vapaus...

Niin, tunnen minäkin ihmisiä jotka ovat valmistunet oikiksesta 2 vuodessa ja tehneet 2 tutkintoa 5 vuodessa, mutta ei se tilastoja tai makrotason systeemin toimintaa yhtään paranna että jotkut päättäväiset poikkeusyksilöt jotka tietävät mitä tahtovat ilman ohjaustakin onnistuvat tilastoja paremmin.

NuoriDaavid kirjoitti:Onkohan tuo sun hymiövalinta ihan onnistunut

Tätä mäkin olen pohtinut. Toisaalta, sen aukikirjoitettuna nimenäkin on komppaus2. Jotenkin olen lisäksi viehättynyt ajatukseen, että kun en herraties ole mikään dynamiittinen tietokonemies, niin ehkä taiteilijakuvaani voisi hyvin sopia silleen sopivasti pieleen menevä hymiöiden ja muiden rutinoituneiden atk-laitteiden käyttäjien suosimien idiomien käyttö. Oli siis kuitenkin tarkoitus ilmaista komppausta SH:lle, mutta myös erottautua puheena olevista it-insinööreistä. Mönkään taisi taas mennä.

annepa kirjoitti:..niin venyttää myös työ, jota on pakko tehdä opintojen ohella, jos meinaa esim. Helsingissä elää.

Tuo on mun mielestä ihan höpö höpöä. Maissa, joissa ei tunneta mitään opintososiaalisia etuuksia, valmistutaan suomea nopeammin. Jos opintoraha olisi isompi, niin väitän, että se vain entisestään hidastaisi valmistumista. Nälkä ja vilu ovat hyviä motivaattoreita.

NuoriDaavid kirjoitti:

annepa kirjoitti:[ niin venyttää myös työ, jota on pakko tehdä opintojen ohella, jos meinaa esim. Helsingissä elää.

Tuo on mun mielestä ihan höpö höpöä. Maissa, joissa ei tunneta mitään opintososiaalisia etuuksia valmistutaan suomea nopeammin. Jos opintoraha olisi isompi, niin väitän, että se vain entisestään hidastaisi valmistumista. Nälkä ja vilu ovat hyviä motivaattoreita.

Voi se olla näinkin. Asiaan vaikuttaa sekin, että täällä lainaa vierastetaan, kun taas muissa maissa opintolaina on ihan välttämätön, eikä sitä sen kummemmin kummastella. Sitä ei vaan haluta ottaa ihan hirveesti, vaan mahollisimman vähäinen määrä, jolla pärjää valmistumiseen asti. Tämä nopeuttaa valmistumista.

urpiainen kirjoitti: vuosikurssimalliin kuin ehkä lääketieteessä ja farmasiassa.

Lääkäriammattikoulun järjestely on musta erinomaisen toimiva. Sulle lyödään lukujärjestys käteen ja kun noudattaa sitä niin kuuden vuoden päästä huomaa olevansa lääketieteen lisensiaatti.

annepa kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:

annepa kirjoitti:[ niin venyttää myös työ, jota on pakko tehdä opintojen ohella, jos meinaa esim. Helsingissä elää.

Tuo on mun mielestä ihan höpö höpöä. Maissa, joissa ei tunneta mitään opintososiaalisia etuuksia valmistutaan suomea nopeammin. Jos opintoraha olisi isompi, niin väitän, että se vain entisestään hidastaisi valmistumista. Nälkä ja vilu ovat hyviä motivaattoreita.

Voi se olla näinkin. Asiaan vaikuttaa sekin, että täällä lainaa vierastetaan, kun taas muissa maissa opintolaina on ihan välttämätön, eikä sitä sen kummemmin kummastella. Sitä ei vaan haluta ottaa ihan hirveesti, vaan mahollisimman vähäinen määrä, jolla pärjää valmistumiseen asti. Tämä nopeuttaa valmistumista.

Silloin kun mä opiskelin jokainen otti opintolainaa.

Silloin kun mie opiskelin, jokainen ei. TOSIN opiskelijat oli suunnilleen samalta paikkakunnalta, missä opinahjo sijaitsi ja suurin osa asu yhä vanhempien helmoissa. Itekin otin lainaa vasta kun muutin pois kotoa.

NuoriDaavid kirjoitti:

urpiainen kirjoitti: vuosikurssimalliin kuin ehkä lääketieteessä ja farmasiassa.

Lääkäriammattikoulun järjestely on musta erinomaisen toimiva. Sulle lyödään lukujärjestys käteen ja kun noudattaa sitä niin kuuden vuoden päästä huomaa olevansa lääketieteen lisensiaatti.

Jos olisit häröillyt 2 ylimääräistä vuotta historian laitoksella, niin olisit parempi lääkäri, kai.

Mun käsittääkseni tuo opintolainan suosio romahti silloin, kun siltä poistui valtion korkotuki. No nykyäänhän korot on joka tapauksessa lähes nollassa, eli nykyopintolainan ottajan reaalikorko ei ole varmaan ainakaan isompi kuin mitä mä maksoin.

Opintolainan oli perusteltua ottaa silloin kun inflaatio ja korkotuki tekivät siitä ilmaista ja työ oli käytännössä varma tutkinnolla kun virkamieskoneisto paisui ja vienti teollisuus kasvoi. Se oli aika varma investointi. Nykyään voi olla kannattavampi käydä töissä, koska pelkällä tutkinnolla ei pääse oikein mihinkään hommiin ja pienet tulot ja sosiaaliedut voi sovittaa kivasti yhteen.

Mä en ole tästä valmistumisasiasta kovin huolissani. Pääsääntöisesti jengi on töissä jo ennen valmistumista ja alle 25-vuotiaalla maisterilla ei usein oikein tee mitään. Paitsi jos on sinkku, mut silleen ammatillisesti. Enempi huolettaa ulkomaalaisten ilmainen kouluttaminen ja liian suuret aloituspaikkamäärät.

So Hard kirjoitti:Opintolainan oli perusteltua ottaa silloin kun inflaatio ja korkotuki tekivät siitä ilmaista .

Kuten edellä kirjoitin, nykyinen opintolainen reaalikorkotaso ei ole uskoakseni suurempi kuin mitä minä maksoin. Ei se reaalikorko silloinkaan negatiivinen ollut.

NuoriDaavid kirjoitti:

So Hard kirjoitti:Opintolainan oli perusteltua ottaa silloin kun inflaatio ja korkotuki tekivät siitä ilmaista .

Kuten edellä kirjoitin, nykyinen opintolainen reaalikorkotaso ei ole uskoakseni suurempi kuin mitä minä maksoin. Ei se reaalikorko silloinkaan negatiivinen ollut.

Mutta mun luullakseni se oli aika lailla kiinteä korko, josta tiesit paljonko tulee maksuun ja koska. Nykyään se on markkinakorkoista lainaa, joten vaikka se tällä hetkellä ei maksaisi mitään, 90-luvun taitteesta oppineet sukupolvet eivät ota vaihtuvakorkoista lainaa jonka takaisinmaksusta ei ole mitään käryä. Se valtiontakaus tekee siitä vain pankeille riskitöntä, ei lainan ottajalle.

So Hard kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:

So Hard kirjoitti:Opintolainan oli perusteltua ottaa silloin kun inflaatio ja korkotuki tekivät siitä ilmaista .

Kuten edellä kirjoitin, nykyinen opintolainen reaalikorkotaso ei ole uskoakseni suurempi kuin mitä minä maksoin. Ei se reaalikorko silloinkaan negatiivinen ollut.

Mutta mun luullakseni se oli aika lailla kiinteä korko, josta tiesit paljonko tulee maksuun ja koska. Nykyään se on markkinakorkoista lainaa, joten vaikka se tällä hetkellä ei maksaisi mitään, 90-luvun taitteesta oppineet sukupolvet eivät ota vaihtuvakorkoista lainaa jonka takaisinmaksusta ei ole mitään käryä. Se valtiontakaus tekee siitä vain pankeille riskitöntä, ei lainan ottajalle.

Silloin se oli muistaakseni niin, että korkotuen määrä vaihteli jonkin instanssin päätöksen mukaan, mutta lainan korkotaso seurasi markkinoita. Korkotuen määrää sitten säädeltiin kait markkinakoron mukaan sopivaksi. Jossain vaiheessa kun korot alkoivat laskea, niin korotuen määrää ainakin alennettiin, koska muuten korko olisi ollut tuen jälkeen negatiivinen.

Tuomaripeliä!11

http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288577672607.html

vitosen olisi pitänyt voittaa

http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288571162551.html

"Oululainen opiskelija tuntee harvoin elävänsä metropolissa"

Johtunee siitä, että Oulu ei ole metropoli?

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 45627.html

Ilta=pierun toimittajakin vauhdissa.

Onhan se toistaalta hyvä selittää, että ruohonleikkuri oli ajettava, ei työnnettävä ja että on tosiaan vaarallista ajaa ruohonleikkurilla jalankulkijan päältä

Ja koneessa oli kääntyvät etupyörätkin!

Kokouksissa kannattaa jankuttaa kuutta sanaa, jotta omat asiat edistyvät
http://www.talouselama.fi/tyoelama/tois ... i/a2192277

"Parhaiten pomot ja kollegat olivat taivuteltavissa, jos käytti kokouksessa seuraavia sanoja: joo, aloittaa, kokous, ihmiset, antaa ja keskustella."

"Kokouksissa vältettäviä sanoja ovat tutkimuksen mukaan puolestaan nappulat, puhe, tunnistus, reilu, litteä, eläimet, keski ja pohja."

Testataanpa: Joo, aloitetaan kokous ja annetaan ihmisten keskustella. Ei nyt kovin timanttia, mutta verrataan noihin huonoihin sanoihin: No niin nappulat, reilusti vaan tunnistavaa puhetta! Ootteko eläimiä vai muuten vaan litteä otsaisia? Koitetaan nyt nousta pohjalta edes keskitasolle! Jos ihan pakko olisi valita, niin otan noi kuus ekaa sanaa.

sivustahuutaja kirjoitti:No niin nappulat, reilusti vaan tunnistavaa puhetta! Ootteko eläimiä vai muuten vaan litteä otsaisia? Koitetaan nyt nousta pohjalta edes keskitasolle!

Pitäisköhän ruveta miljardööriksi:

http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288577533522.html

[quote="sivustahuutaja"]Kokouksissa kannattaa jankuttaa kuutta sanaa, jotta omat asiat edistyvät

Olen istunut tänään nelisen tuntia palavereissa. Sanaakan sanomatta olen onnistunut delegoimaan puolet hommistani aivan toisaalle eli omat hommani ovat edistyneet loistavasti.

Nato-torni palveleekin yksinomaan pv:n suomensisäistä viestintää!

elco kirjoitti:Nato-torni palveleekin yksinomaan pv:n suomensisäistä viestintää!

Hyvä, että pv:n kännykkä kuuluu myös kilometrin päässä Venäjän rajasta. Onkohan 138 metriä korkea torni varmasti riittävän korkea

"Sille ei ole hakenut rakennuslupaa mikään taho. Enempää en kerro siitä--. Alue aiotaan hänen mukaansa aidata ja pääsy sinne estää ulkopuolisilta."

Ja minä kun aina ajattelin, että rakennusluvan saaminen on vaikeaa, mutta jujuhan onkin siinä, että lupaa ei tarvitse hakea. Rakentaa vain!