Kitinä

Ja sitten vielä se, että me autoa käyttäessä liikutaan aina kaksin. Tai siis liikuttaisiin, jos autoa käytettäis.

Autoilun hintaa on nostettava!11

James Potkukelkka kirjoitti:Autoilun hintaa on nostettava!11

Ei!! Kyllä sä saat ajaa bussikaistaa niin kuin ennenkin. Meille köyhille pitää antaa jotain siimaa liikkua.

^Ota huomioon, että jos ostat vuosilipun, et tarvitse asuntoa ollenkaan. Hankit yötyön ja päivisin nukut julkisissa liikennevälineissä! Selvää säästöä!

James Potkukelkka kirjoitti: Vuoden seutulippu on 1130

https://www.hsl.fi/sites/default/files/ ... t_2016.pdf

Eli sun autoilun vuoden kokonaiskustannukset pitäisi olla alle 1130.

Aika rohkea oletus, että liikkumisen tarve rajoittuu seutulipun alueelle.

Laitoin perjantaina hankintaehdotuksen Helsingin kirjastoon. Sain tänään henkilökohtaisen vastauksen spostiin, että kirja hankitaan kokoelmaan. Uzkomatonta palwelun tehokkuutta.

Tennis on kyllä vielä kovempi ammatti päästä rahoille kuin luulinkaan.

Maailmassa on kautta aikain vähän vajaa 20000 jätkää, jotka ovat tienanneet palkintorahaa yli $100.
Vähän vajaa 10000 jätkää $1000.
4300 $10 000.
1701 $100 000.
578 $1000 000.
Jarkko Nieminen $7.8m sijalla 84.
59 $10 000 000
2 $100 000 000

Yllättävän hyvin on Nieminen tienannut.

Huipuilla ja ihan huipuilla tuloista tulee usein suurin osa sponsoritulona.

^ Miten paljon luulet random-top-tuhat jätkän tienaavan sponssituloina? Esim Tuomas Ketola #743 $656k?

Onhan noiden kulutkin aika kovat kun pitää reissata hevonhelvetin kuusessa jatkuvasti. Eli pointti on, että tuhat jätkää kautta aikojen on elattanut kilpatenniksellä itsensä. Minusta aika vähän. Jollain jääkiekollakin lukema on helposti 10x.

^ En tunne tenniksen asioita, mutta noin yleisesti urheilijoilla ei mene reissaamiseen ihan niin paljon rahaa kuin turisteilla. Kilpailunjärjestäjät tyypillisesti velvoitetaan tarjoamaan majoitus ja ruokailu normaalia hintatasoa edullisemmin. Väkimäärältään isommissa maissa lajiliitolla/maalla on paremmat resulssit tukea urheilijoiden kisamatkoja kuin Suomessa ja saattavat maksaa urheilijoilleen koko kisakiertueen. Tiedä vaikka joissain maissa ja lajeissa saisivat päivärahaakin, niin kuin jääkiekkoilijat Suomessa. Palkintorahat ei siis välttämättömiä ammattiurheilijalle, vaan pikemminkin perustoimeentulon päälle tuleva bonus.

elco kirjoitti: 03.02.2017 13:56Eli pointti on, että tuhat jätkää kautta aikojen on elattanut kilpatenniksellä itsensä. Minusta aika vähän. Jollain jääkiekollakin lukema on helposti 10x.

Noinhan se menee ja tennis sentään on aika katsojaystävällinen laji. Juuri kukan ei kuitenkaan ole valmis maksamaan bulkkitennksen katsomisesta juuri mitään. Jääkiekon runkosarjan liigamatsista maksaa iso yleisö. Vastaavanlaisesta kotimaisesta tennisturnauksesta ei maksa juuri kukaan.

Ketolasta luin joskus hesarista artikkelin ja aika duunarihommaa se oli tennistienestien hakeminen maailmalta: yksin roijaat kamat jonnekin arabeihin, jossa rahapalkintojen odotusarvo omaan tasoon nähden on suurin.

Taloudellisesti urheilu on ihan järjetöntä hommaa. Ihmettelen suuresti millä vimmalla niin moni vanhempi tuntuu asettavan nuoren urheilun opiskelun edelle. Opiskelun ROI on kuitenkin aivan jäätävä varsinkin silloin kun vanhemmat tukevat lasta koko matkan tarhasta yliopistoon. Urheilu ura taas tuottaa huippujenkin kohdalla niemisiä, nykäsiä, hirviä ja myllylöitä.

sivustahuutaja kirjoitti: 03.02.2017 16:56 Taloudellisesti urheilu on ihan järjetöntä hommaa. Ihmettelen suuresti millä vimmalla niin moni vanhempi tuntuu asettavan nuoren urheilun opiskelun edelle. Opiskelun ROI on kuitenkin aivan jäätävä varsinkin silloin kun vanhemmat tukevat lasta koko matkan tarhasta yliopistoon. Urheilu ura taas tuottaa huippujenkin kohdalla niemisiä, nykäsiä, hirviä ja myllylöitä.

No tämä oli juuri se pointti: itse olen urallani tienannut palkintorahoja IT-managementista sen verran, että tenniksessä olisi pitänyt olla kaikkien aikojen top-500:ssa eli aivan huippulahjakkuus aivan äärimmäisen kilpaillussa lajissa. Varmasti noilla on muitakin revenuestreameja kuten sponssit, tuet tennisopeilu ja valmentaminen, mutta siitä huolimatta tuntuu kyllä kyiseltä polulta alkaa elättämään itsensä tennisammattilaisena.

elco kirjoitti: 03.02.2017 17:52 No tämä oli juuri se pointti: itse olen urallani tienannut palkintorahoja IT-managementista sen verran, että tenniksessä olisi pitänyt olla kaikkien aikojen top-500:ssa eli aivan huippulahjakkuus aivan äärimmäisen kilpaillussa lajissa. Varmasti noilla on muitakin revenuestreameja kuten sponssit, tuet tennisopeilu ja valmentaminen, mutta siitä huolimatta tuntuu kyllä kyiseltä polulta alkaa elättämään itsensä tennisammattilaisena.

Rahan takia ei kannata missään nimessä ryhtyä urheilijaksi, koska ilman palavaa intohimoa on hyvin vaikea sitoutua harjoitteluun riittävästi, jolloin tienesteillekään ei oikein pääse. Toki tähän on muutama poikkeus, joissa intohimo on vanhemmilla.

^ No tuotahan tässä on juuri yritetty sanoa.

Jonkun Afrikan valtion pressä on näköjään parempi pusines.

Vagabondo kirjoitti: 03.02.2017 18:03 Rahan takia ei kannata missään nimessä ryhtyä urheilijaksi, koska ilman palavaa intohimoa on hyvin vaikea sitoutua harjoitteluun riittävästi, jolloin tienesteillekään ei oikein pääse. Toki tähän on muutama poikkeus, joissa intohimo on vanhemmilla.

Taisit missata pointin. Vaikka olisi kuinka rahanhimoa ja intohimoa, niin urheilu on on silti paska sijoitus. Jos urheilu on intohimo, niin duunipäivän jälkeen piekkarilla räiskiminen on ihan vitun jepa. Jos taas ei 40v ikään mennessä ole muuta tehnyt kuin piekkarilla räiskinyt, niin voi tulla karu herätys.

Suomalaiset liikkuvat liian vähän. Urheilu on siis enemmän kuin upea juttu. Tuottavien taitojen opettelun laiminlyönti urheilun verukkeella on kuitenkin tosi omituista.

Sama hommahan se on 'taiteilijoiden' kohdalla. Miksei sitä muka voi taiteilla duunipäivän jälkeen? Normikansalainen katsoo kai tilastojen mukaan 4h telkkua päivässä, joten kyllä siinä piisaa intohimoista taitelu- tai urheiluaikaa.

Urheilu on kuitenkin taiteiluun verrattuna sillä tavalla eri juttu, että vanhemmista löytyy vähintään kymmennen urheilijaksi työntävää tapausta suhteessa taiteilijaksi työntäviin. En ole ihan varma, olenko ikinä törmännyt yhteenkään intohimoisesti kilpaurheilevaan lapseen, jonka intohimo olisi omaa eikä vanhempien

sivustahuutaja kirjoitti: 03.02.2017 22:16Urheilu on kuitenkin taiteiluun verrattuna sillä tavalla eri juttu, että vanhemmista löytyy vähintään kymmennen urheilijaksi työntävää tapausta suhteessa taiteilijaksi työntäviin. En ole ihan varma, olenko ikinä törmännyt yhteenkään intohimoisesti kilpaurheilevaan lapseen, jonka intohimo olisi omaa eikä vanhempien

Hassua, mulla on kyllä ihan päinvastaiset kokemukset.

Kyllä nämä taiteilijavanhemmat patistivat jälkikasvuaan samaan suuntaan vahvasti. Taasen lapsena ainoat tuntemani paremman luokan urheilijat olivat niitä kapinallisia.

^ En nyt osta. Lapsille 'kilpatason' taiteiluhommia on tarjolla ihan murto-osa verrattuna urheiluun.

En ole koskaan tormännyt yhteenkään alle 15v lapseen, jolla olisi ollut 3 kertaa viikossa treenit maalauksesta, kuvanveistosta, kirjoittamisesta, näyttelemisestä tai muusta. Pianoa ja viulua ei nyt lasketa, noita jostain mystisestä syystä tuputetaan enemmän. Harva viulunvinguttaja kuitenkaan käy 'kisoissa'. Sen sijaan taitoluistelua, ratsastusta, koripalloa, jalkapalloa, jne. harrastetaan jo nuorena jopa yli 3 kertaa viikossa ja käydään kisoissa.

sivustahuutaja kirjoitti: 03.02.2017 22:16 Taisit missata pointin. Vaikka olisi kuinka rahanhimoa ja intohimoa, niin urheilu on on silti paska sijoitus.

...

En ole ihan varma, olenko ikinä törmännyt yhteenkään intohimoisesti kilpaurheilevaan lapseen, jonka intohimo olisi omaa eikä vanhempien

En missannut. Te ette vaan tiedä mistä puhutte. Puhtaasti taloudellisesti tarkasteltuna urheilu on huono sijoitus, mutta se on kovin materialistinen lähestymistapa. Elämyksellisesti urheilu voi olla hyvinkin kannattava sijoitus, vaikka taloudellisesti jäisi vain velkaa jäljelle, jos on riittävä intohimo valitsemaansa lajiin.

Omakohtaisesti tiesin aina ettei urheilu-uran jälkeen jää penniäkään säästöön. Jatkoin niin kauan kuin kaiken muun uhraaminen urheilulle tuntui sen arvoiselta. Toki mulle oli itsestään selvää hankkia myös DI paperit sitä myöhempää elämää varten. Urheilun lomassa tein mitä pystyin ja hoidin tutkinnon loppuun sitten sen jälkeen. Näin nelikymppisenä mulla menee taloudellisesti keskivertoa paremmin ja olen oikein tyytyväinen elämänlaatuuni. Toki työuraan ja omaisuuden hankintaan panostaneet on rikkaampia, mutta moinen ei ole koskaan kiinnostanut minua. Päivääkään en ole katunut elämäni aikana tekemiäni valintoja ja, nyt yli kymmenen vuotta normaalissa työelämässä olleena, voin varmuudella sanoa, että elämäni olisi kokonaisuutena köyhempää ilman urheilu-uraa. Niin paljon ja niin monella tasolla se on tarjonnut minulle elämyksiä ja kokemuksia, jotka takuuvarmasti olisi muuten jääneet kokematta. Samoin kuin olisin taloudellisesti rikkaampi, mutta henkisesti huomattavasti köyhempi, ilman rakasta poikaani. Kaikkea ei voi pelkällä rahalla saavuttaa.

Mä muuten tunnen paljonkin ihmisiä, jotka on lapsena kilpaurheilleet intohimoisesti ihan omasta halustaan. Liikumme selvästi hyvin erilaisissa piireissä.

Onpa turha näkökulma puhua urheilusta paskana sijoituksena taloudellisesti. Ihmisesti kun urheilevat intohimosta tai siis rakkaudesta lajiin. Se tapa elää on heille se oikea tapa elää. Rahaa tulee jos ja kun tulee.

^ eihän me puhuttu urheilusta vaan kilpaurheilusta. Lisäksi keskityttiin enemmänkin lapsiin, koska aikuisethan saa tehdä omilla rahoillaan mitä huvittaa, vaikka juosta olympialaisissa satasta.

Eivät huippukilpaurheilijat (tai sellaiseksi pyrkivät) urheile rahasta. Heillä on joku ihan oma mielenterveysongelmansa.

En ole aivan varma, onko "mielenterveysongelma" oikea termi, mutta mielestäni mikä tahansa asia (olkoon se urheilu, tieteellinen tutkimus, palkkauralla eteneminen, yritystoiminta, taiteen teko), johon ihminen on valmis uhraamaan _aivan kaiken_ on jonkinlainen mielenterveysongelma.

Tietysti ilman em. mielenterveysongelmia suuri osa maailman tieteen, taiteen, urheilun tai talouselämän huippusaavutuksista olisi jäänyt toteutumatta.

Meille tavikselle tietysti mukava, että jotkut muut tekevät ko. työn. Toivottavasti myös he itse ovat tyytyväisiä.

Oon tässä ihmetellyt Abittia, eli sähköistä yo-koetta. Poika aikoo kirjoittaa koulun koneella, eli ei ongelma.
Mutta nuorempi tyttö haluaa käyttää omaa konetta. Sillä uunituore Macbookpro, jossa on vain usb C portteja, ei perinteisia USB:ta eikä ethernet-porttia. Aikamoista jumppaa saada se Digiabi kuntoon. Sähköinen yo- koe tehdään usb tikulta ajettavalla linuxilla, langallisessa verkossa ja tytön käsityksen mukaan pitää olla lankahiiri (mitä en kyllä Digiabi määrityksistä löytänyt, ainoastaan, että ei saa olla blutooth vehkeitä, ts kosketuslevy mun mielestä käy).

Linuxissa ei vielä ilmeisesti ole USB-C ajureita tai sitten asennus tökkää johonkin muuhun. Sain Digiabikäyttiksen latautumisen käynnistymään ko. MacBook Prossa, mutta jumittui. MacBook Airissa, jossa on USB A portit ja Wintoosa läppärissä asentui ongelmitta.

Digitaalinen Yo koe varmasti on ok idea, mutta hankala käytännössä. Ongelmaahan ei olisi, jos kunnilla olisi varaa ostaa kouluille koneet, joita käytetään kirjoituksissa. Ongelma syntyy siitä, että laitekokoonpanoja on niin valtava määrä.

Taitaa olla opettajilla aikamoinen rakennusprojekti, katselin netistä speksejä kun joka oppilaalle pitää rakentaa sähkö ja verkkoliitäntä koetta varten. Jos ajattelee jotain perinteistä liikuntasalia, niin sinne pitää yht'äkkiä rakentaa tilapäinen kymmenien sähköpistokkeiden ja ethernet-liittimien verkko.

James Potkukelkka kirjoitti: 06.02.2017 12:18 Linuxissa ei vielä ilmeisesti ole USB-C ajureita tai sitten asennus tökkää johonkin muuhun. Sain Digiabikäyttiksen latautumisen käynnistymään ko. MacBook Prossa, mutta jumittui. MacBook Airissa, jossa on USB A portit ja Wintoosa läppärissä asentui ongelmitta.

USB-C tuskin sinänsä on ongelma, mutta tuo Macbook Pro on luultavasti sen verran tuore ettei kaikki asiat ole ainakaan Digabi-käyttöjärjestelmässä vielä tuettuja, monet jutut ovat vasta kehitteillä:

https://github.com/Dunedan/mbp-2016-linux